Tässä alaluvussa tarkastelen sitä, kuinka projektit pyrkivät konkreettisesti edistämään suoraan maa-hanmuuttajien työllistymistä kotouttamisen toimintojen sijaan. Vaikka suurin osa projekteista keskit-tyi kotouttamisen edistämiseen eli lähinnä alkuvaiheen ohjaukseen ja neuvontaan sekä kielikoulutuk-seen liittyvien materiaalien ja toimintojen kehittämikielikoulutuk-seen, osa projekteista kehitti myös suoraan työl-listymistä edistäviä toimia. Raporttien mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat eniten ohjausta ja apua työllistymiseen liittyen (esim. D25). Työhön liittyvät kysymykset koskivat yleisesti Suomen työ-markkinoita, työnhakuprosessia sekä esimerkiksi työnhaun asiakirjojen päivityksiä (esim. D23; D28).
Projektit havaitsivat maahanmuuttajilla olevan paljon haasteita työnhaussa. Ongelmia olivat muun muassa maahanmuuttajan puutteellinen kielitaito, vähäinen koulutus- ja työhistoria, koulutuksen tun-nustamisen ongelmat Suomessa, vieras työnhakuprosessi, kulttuuriset erot, oikeanlaisen osaamisen puute sekä työllistymistä edistävien verkostojen puute (esim. D2; D30). Näihin haasteisiin nähtiin auttavan oikea-aikaisen ja yksilölähtöisen kotoutumiskoulutuksen sekä riittävän tuen koulutuksen ai-kana ja työnhaussa (D30). Erään raportin (D1) mukaan työllistymisprosessia on pyritty nopeuttamaan suunnitelmallisella alkuvaiheen ohjauksella ja neuvonnalla, maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen kartoittamisella sekä tarpeita vastaavilla palveluilla.
5.2.1 Lisätään inhimillistä pääomaa!
Moni projekti keskittyi maahanmuuttajien inhimillisen pääoman lisäämiseen. Etenkin jollain lailla kielitaitoon keskittyviä projekteja oli useita, mikä osaltaan johtui kielitaitoon keskittyvästä hankeko-konaisuudesta. Toisaalta kuitenkin maahanmuuttajien kielitaidon kehittämisen voidaan ajatella ole-van projektien näkökulmasta tärkeä osa-alue, ja siksi sitä varten oli koottu hankekokonaisuus. Ra-porttien perusteella kielitaidon nähdään olevan hyvin keskeinen asia työllistymisessä. RaRa-porttien mu-kaan (esim. D2; D15; D30; D45) riittämätön kielitaito on yksi iso työllistymistä vaikeuttava tekijä.
Erään raportin (D45) mukaan usein kotoutumiskoulutuksen suorittaneet ulkomaalaistaustaiset työn-hakijat olivat kielellisesti niin alhaisella tasolla, etteivät he pystyneet selviämään ammatillisesta kou-lutuksesta tai työelämän vaatimuksista. Toisen raportin (D25) mukaan maahanmuuttajaopiskelijoiden on vaikea saada opiskeluaikana työharjoittelupaikkoja puutteellisesta kielitaidosta johtuen. Hankkeen mukaan kotoutumiskoulutuksen jälkeinen alhainen kielitaso vaatisi ammatillisessa koulutuksessa tai työyhteisössä tapahtuvaa järjestelmällistä kielitaidon kehittämistä ja oppimisen tukea. Raportissa myös huomautetaan, että kielitaidottomuus liittyy usein pitkäaikaistyöttömyyteen, vaikeuksiin päästä ammatilliseen koulutukseen sekä eristäytymiseen omaan kieliryhmään, mitkä taas heikentävät maa-hanmuuttajan mahdollisuuksia tulla täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi, eli heidän kotoutumi-sensa vaikeutuu.
Osa projekteista, joiden tavoite oli parantaa maahanmuuttajien työllistymisen mahdollisuuksia, kes-kittyi puhtaasti kieleen. Kielikoulutuksen välineiden tarkoitus on edesauttaa Suomeen muuttavia maahanmuuttajia työllistymään. Kieliprojekteja koordinoivan kattohankkeen (D4) tekemän kartoi-tuksen mukaan työelämäpainotteista kielimateriaalia ei ollut juurikaan tarjolla, vaikka sellaiselle oli kova kysyntä. Tästä syystä alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen materiaalin kehittämisen paino-pistettä siirrettiin ammatillisessa ja työelämässä tarvittavaan kieleen. Alahankkeissa luotiin digitaali-nen oppimisympäristö, jossa on mahdollista opiskella ammatillista ja työelämäpainotteista materiaa-lia. Tämä antaa maahanmuuttajille mahdollisuuden tutustua työympäristöihin ja harjoitella erilaisia työkäytäntöjä kielenopiskeluvaiheessa (D4). Hankkeet kehittivät materiaalia ammatillisen koulutuk-sen tueksi. Eräs hanke (D15) pyrki siihen, että maahanmuuttajat voisivat opiskella ammattialaa yh-dessä valtaväestön kanssa, ei eristettyinä omissa ryhmissään. Raportin mukaan tätä varten tarvitaan räätälöityjä aineistoja opintojen tueksi niin ennen koulutusta kuin myös sen aikana. Kyseinen mate-riaali sitoo yhteen työssä ja opinnoissa tarvittavan kielitaidon sekä ammattiin ja suomalaiseen työ-kulttuuriin liittyvän aineiston. Tässäkin raportissa painotettiin itseopiskelun mahdollisuutta, sillä
maahanmuuttaja ei saavuta ammatillisessa opiskelussa tarvittavaa kielitaitotasoa kotoutumiskoulu-tuksien aikana. Yksi projekti (D30) hankki ostopalveluna kielitukea, joka oli työ- tai opiskelusuhteen alkuvaiheessa työpaikalla tapahtuvaa omakielistä ohjausta ja suomen kielen opetusta. Kielituen teh-tävä ei ollut toimia tulkkina tai työhön perehdyttäjänä, vaan perehdyttää työntekijää työtehteh-tävässä tarvittavaan sanastoon, työturvallisuusasioihin sekä muihin työssä ja työyhteisössä tarvittaviin tietoi-hin.
Kielen lisäksi toinen työllistymistä vaikeuttava tekijä oli maahanmuuttajien ammatillinen osaaminen.
Erään raportin (D2) mukaan maahanmuuttajien ammatillinen osaaminen ei vastaa työpaikkojen vaa-timuksia. Saman raportin mukaan maahanmuuttajien integroitumisen katsotaan olevan osin sen va-rassa, kuinka motivoituneita he ovat hankkimaan ja kehittämään ammattitaitoaan eli kouluttautu-maan. Se, ohjattiinko maahanmuuttaja-asiakkaita projektissa työllistymiseen vai koulutukseen, riip-pui kohderyhmän taustasta ja lähtövalmiuksista. Koulutuksen katsottiin olevan väylä työllistyä myö-hemmin avoimille työmarkkinoille. Joidenkin raporttien (D2; D21) mukaan sopivalle koulutuspolulle ohjaaminen, opinnoissa tukeminen ja suomalaisen tutkinnon saaminen ehkäisevät syrjäytymistä ja työttömyyttä. Työllistymiseen liittyvien asioiden lisäksi maahanmuuttajat tarvitsivat opastusta keluun liittyen esimerkiksi Suomen eri koulutusorganisaatioista, koulutukseen hakemisesta sekä opis-keluprosessista (esim. D23; D27).
5.2.2 Työnhaun ja työnteon sekä yrittäjyyden tukeminen
Työllistymistä pyrittiin edistämään myös ohjauksen ja neuvonnan kautta. Työnhaun ohjausta ja neu-vontaa edistettiin kasvokkaisen neuvonnan ja ohjauksen lisäksi tuottamalla kuntien internet -sivuille maahanmuuttajia varten profiloidut palvelusivut, joilla jaetaan tietoa muun muassa työnhausta.
Eräässä hankkeessa (D43) kehitettiin alkukartoitusmalli, jossa kartoitetaan maahanmuuttajan oppi-mis- ja opiskelutaitoja, käydään läpi aiempi työkokemus ja koulutus sekä työllistyoppi-mis- ja koulutus-toiveet, erityistaidot sekä muut vahvuudet ja osaaminen. Toisessa projektissa (D7) tarjottiin maahan-muuttajille palveluneuvontaa ja uraohjausta. Lisäksi projekteissa toteutettiin vertaisohjausta koulu-tus- ja työelämään pääsyn tueksi (D18), yksilö- ja ryhmäohjausta työ- ja koulutuspaikkojen löyty-miseksi (D45), kehitettiin eri toimijoiden yhteistyötä maahanmuuttajien työllistymisen edistälöyty-miseksi (D29; D45), järjestettiin mahdollisuuksia suorittaa työssä tarvittavia kortteja ja lupia (esim. hygienia-passi tai työturvallisuuskortti) (D45) sekä kehitettiin yrityskoordinaattorimalli, jossa yrityskoordi-naattori toimi linkkinä maahanmuuttajan ja työnantajan välillä tavoitteenaan saada oikeat työnhakijat
kohtaamaan oikeiden työnantajien kanssa (D30). Erään raportin (D2) mukaan maahanmuuttajan yk-silöllisten polkujen kautta hänen mahdollisuutensa päästä koulutukseen ja sitä kautta työllistyä vah-vistuvat.
Maahanmuuttajille tarjottiin projektien kautta myös työhönvalmentajan apua esimerkiksi työpaikko-jen kartoittamisessa, yhteydenotoissa työnantajiin, työpaikkahakemusten laatimisessa, haastatteluun valmistautumisessa sekä perustiedon hankkimisessa suomalaisesta työelämästä (D25). Osa projek-teista järjesti maahanmuuttajille työhönvalmennusta (D1; D7). Osalle projektien asiakkaista työllis-tyminen avoimille työmarkkinoille ei ollut realistinen vaihtoehto, joten heidät ohjattiin erilaisiin työ-voimapoliittisiin toimenpiteisiin kuten palkkatukeen, työkokeiluun tai koulutukseen (esim. D30).
Eräs projekti (D16) järjesti työvoimakoulutuksia, joiden tavoite oli valmentaa ja toimia polkuna am-matillisiin koulutuksiin. Projektit myös etsivät asiakkailleen työharjoittelupaikkoja ja opiskelijoita valmennettiin työharjoitteluihin ja niiden arviointiin (D2).
Yhteistyön tekeminen eri tahojen – kuten koulujen, TE-toimiston, yritysten, ammattiliittojen ja rek-rytointifirmojen – kanssa on tärkeää, sillä kotoutumisen palvelukenttä on monialainen. Erityisesti yhteistyön yritysten kanssa painotettiin olevan tärkeää myös työnhakutilanteen jälkeen työsuhteen onnistumisen kannalta (D25). Eräässä projektissa (D28) oli tuotu esiin idea ja tavoite tehdä hankkeen toiminta-alueella yritysyhteistyön mallinnus, jotta hankkeen alueella asuvat maahanmuuttajat pääsi-sivät sujuvasti töihin alueen yrityksiin. Kattavan selvityksen tekeminen alueen yritysten tarpeista ja halukkuudesta työllistää maahanmuuttajia jäi hankkeessa kuitenkin tekemättä. Projektien ja yritysten välisessä yhteistyössä vaikuttaakin olevan parantamisen ja tiivistämisen varaa. Tästä toisena esimerk-kinä voidaan pitää erään toisen projektin (D23) raporttia jossa kerrottiin, että projektissa mukana ol-leet yritykset eivät hakeutuneet projektin toimintaan itse, vaan ne tulivat mukaan maahanmuuttaja-asiakkaiden palkkatuetun työn ja työkokeilun kautta. Tästä olisi pääteltävissä, että yritykset eivät ehkä osaa hyödyntää projektien tarjoamia palveluita.
Yksi kotoutumisen painopiste oli maahanmuuttajien kannustaminen yrittäjyyteen. Erään raportin (D36) mukaan yrittäjyys nähdään yhtenä keinona maahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaisille työmarkkinoille ja se on nostettu myös poliittiselle agendalle. Tämä poliittinen agenda voidaan nähdä siinä, että valtion kotouttamisohjelmassa vuosille 2016–2019 painotetaan maahanmuuttajien yrittä-jyyttä (Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016–2019 ja valtioneuvoston periaatepäätös valtion ko-touttamisohjelmasta 2016). Yrittäjyyden nähdään raportissa (D36) estävän maahanmuuttajien syrjäy-tymistä sekä luovan työpaikkoja. Samaisessa raportissa huomioitiin maahanmuuttajayrittäjyyttä kos-kien, että se olisi hyvä käsittää ennemmin osana elinkeinopolitiikkaa kuin pelkästään
kotouttamispo-litiikan osana. Projekteissa on esimerkiksi annettu henkilökohtaista yritysneuvontaa yrityksen perus-tamisessa ja järjestetty yrittäjyyskoulutusta (D12). Eräs hanke (D38) pyrki hakemaan ratkaisua maa-hanmuuttajien yrittäjyysosaamisessa havaittuihin puutteisiin. Raportin mukaan heissä nähdään ole-van paljon yrittäjäpotentiaalia, mutta heidän puutteelliset tietonsa suomalaisesta yrityskulttuurista ja virallisista käytänteistä vaikeuttavat kannattavan yritystoiminnan käynnistymistä, ylläpitämistä ja ke-hittämistä.
Työmarkkinoiden sosiokulttuurisuuteen kiinnitettiin projektien työllistymisen toiminnoissa melko vähän huomiota verrattuna muihin kehittämisen toimintoihin. Tällaisia sosiokulttuurisia asioita olisi-vat esimerkiksi vaikuttaminen asenteisiin ja kulttuurisiin normeihin sekä sosiaalisen pääoman – kuten verkostojen, normien ja arvojen – vaikutuksen huomioiminen maahanmuuttajien työllisyyteen ja työllistymiseen liittyen. Asenneilmapiirin muokkaaminen työyhteisöissä kuitenkin nähtiin tärkeäksi osaksi työllistymisen edistämistä (D45). Osa hankkeista (esim. D7; D37) tekikin monikulttuurisuus- ja asennemuokkaustyötä työnantajien kanssa työyhteisöissä.