Koulutuksen sisältö

Savonia-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman (2009, 12–14) mukaan Perioperatiivi-sen hoitotyön osaaja -koulutukPerioperatiivi-sen sisältö jakaantui neljään teemaan, jotka etenivät toisten kanssa lomittain läpi koulutuksen. Jokaisesta teemasta oli erikseen määritelty yksityiskoh-tainen sisältö, oppimistehtävät, osaamisen osoittaminen sekä se, mitä opiskelija teeman suoritettuaan osaa, hallitsee, tekee, toteuttaa tai tunnistaa osaamistavoitteiden määritte-lemällä tasolla. Alla oleva taulukosta 2 ilmenevät koulutuksen neljä teemaa ja niiden laa-juudet opintopisteinä sekä lähipäivien lukumäärät. Koulutusteemojen yksityiskohtaisem-paa tarkastelua en tässä yhteydessä näe tarpeellisena, sillä teemojen sisältöön yksityis-kohtineen voi perehtyä opetussuunnitelman avulla.

TAULUKKO 2: Perioperatiivisen hoitotyön osaaja -koulutuksen teemat ja laajuus

Teema Opintopisteet Lähipäivien lkm

Oman osaamisen kehittäminen 5 3

Potilaan tarkkailu- ja tilannehallinta 10 4

Hoitotoimien hallinta: auttaminen, ohjaaminen, hoitoteknologia

10 4

Työrooli ja ammatillisuus 5 2

Kaikki yhteensä 30 13

Oppimis- ja opetusmenetelminä käytettiin ensinnäkin teoriaopetusta, joka sisälsi useita ai-healueita ja jossa perinteisen luento-opetuksen lisäksi hyödynnettiin myös etäyhteyksiä ja verkko-oppimisen välineitä. Laboraatioina toteutettavissa opinnoissa harjoiteltiin käytän-nön taitoja, joita tarvitaan leikkaussalityöskentelyssä ennen toimenpiteitä, toimenpiteiden aikana ja toimenpiteiden jälkeen. Nämä opinnot järjestettiin pääosin oppisopimussairaa-loiden leikkausosastoilla ja osin ammattikorkeakoulujen leikkaussaleissa. Seminaareissa opiskelijat esittelivät, analysoivat ja reflektoivat perioperatiiviseen hoitotyöhön kuuluvia oppimistilanteita. Työskentelyyn kuului myös tiedonhakua liittyen muun muassa käypä hoito -suosituksiin ja alan tutkimusmateriaaliin. Pedagogiset ratkaisut pohjautuivat edellä

kerrottuihin teemoihin. Pedagogisina menetelminä käytettiin esimerkiksi yhteistoiminnallis-ta oppimisyhteistoiminnallis-ta, ongelmaperusyhteistoiminnallis-taisyhteistoiminnallis-ta oppimisyhteistoiminnallis-ta yhteistoiminnallis-tai simulaatioiyhteistoiminnallis-ta yhteistoiminnallis-taitojen harjoittelemiseksi.

(Savonia-ammattikorkeakoulu 2009, 9–10.)

Työpaikoilla tapahtuva oppiminen toteutui yhteistyösairaaloissa 20 opintopisteen laajuise-na, joten se muodosti suurimman osan koulutuksesta. Kokonaisuus sisälsi sekä perushar-joittelun että syventävän harperushar-joittelun anestesia-, leikkaus- ja heräämöhoidon työyksiköis-sä. Syventävän harjoittelun avulla opiskelijat saavuttivat yhden perioperatiivisen hoitotyön alueen erityisosaamisen. Työpaikoilla työpaikkaohjaajat oli koulutettu ohjaamiseen ja arvi-ointiin. Ohjaajille suunnatun koulutuksen aihe-alueet olivat oppisopimustyyppisen koulu-tuksen toteuttaminen, työpaikan osaamisvaatimusten suhteuttaminen tietopuolisen ope-tuksen sisältöihin sekä näytöt ja niiden käytännön toteuttaminen. Jokaisella opiskelijalla oli oma mentori, joka ohjasi, tuki ja arvioi opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä ohjasi näyttöjä varten. Myös mentorit hyödynsivät verkko-oppimisympäristöä tiedon ja tu-en jakamisetu-en. (Savonia-ammattikorkeakoulu 2009, 9–10.)

Osaamisen osoittaminen oli merkittävä osa korkea-asteen oppisopimustyyppistä koulutus-ta perinteisen oppisopimuskoulutuksen koulutus-tavoin. Usein tässä yhteydessä käytetään termiä näyttö, joka mielestäni suppeampana ilmaisuna ei kerro riittävästi kyseisestä asiasta.

Osaamisen osoittaminen oli osa opiskelua ja oppimisen arviointia. Opetussuunnitelmassa oli määritelty, että osaamisen osoittamisella tarkoitetaan osaamisen todentamista, jossa korostuu erityisesti opitun käytäntöön soveltaminen (Savonia-ammattikorkeakoulu 2009, 10). Osaamisen osoittamisella opiskelija osoittaa ammatin mukaista pätevyyttä, joka voi olla tietoa, taitoa tai henkilökohtaisia sekä sosiaalisia että menetelmällisiä valmiuksia. Eri tilanteissa arvioidaan esimerkiksi opiskelijan käytännön toimintaa, ongelmanratkaisuky-kyä, tiedonhankintavalmiuksia ja yhteistyökykyä perioperatiivisessa tiimissä. Osaamisen osoittaminen tapahtuu kirjallisilla oppimistehtävillä, kehittämis- ja opastamistilanteina työ-paikalla tai muina todellisina työtilanteina tai niiden simulaatioina. Osaamisen osoittami-sen kriteerit oli suunniteltu yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja työelämän edustajien kanssa. Lisäksi Suomen Anestesiasairaanhoitajien ja Suomen Leikkausosaston sairaan-hoitajien yhdistykset olivat voineet vaikuttaa kriteereihin. Merkittävänä asiana näen sen, että ammattikorkeakoulun tuli huolehtia, että kriteeristö ei koske vain yksittäisen työpaikan tehtäväkriteerejä, vaan arviointi ulottuu laajemmalle substanssi-, meta- ja geneerisiin tai-toihin. Lisäksi on huomioitava, että osaamisen osoittamisen tavoitteena on myös lisätä koulutusjärjestelmien ja tutkintojen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, edistää aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista elinikäisen oppimisen hengessä ja korostaa oppimistulosten merkitystä koulutuksen järjestämisessä. Samalla pyritään parantamaan työelämän

edellyt-tämän ja koulutuksen tuottaman osaamisen vastaavuutta sekä vahvistamaan oppilaitok-sen työelämäyhteyksiä. (Savonia-ammattikorkeakoulu 2009, 10–11.)

Edelleen tarkemmalla tasolla opetussuunnitelmassa määritellään, että koulutuksessa ar-vioidaan opiskelijan osaamista auttamisen, ohjaamisen ja opettamisen osalta muun mu-assa potilasta ja oppijaa arvostavana palvelukulttuurina, tilanneherkkyytenä ja ohjaustai-toina. Tarkkailutehtävää ja tilannehallintaa arvioidaan muun muassa valppautena muuttu-vien tilanteiden varhaisessa havainnoinnissa ja asiantuntevana potilaan hoitona. Periope-ratiivisen hoidon kliinistä osaamista arvioidaan hoitotyön sujuvana toteutuksena erilaisissa toimintaympäristöissä sekä luotettavien ja potilaille soveltuvien hoitomenetelmien käyttö-nä. Laadun varmistusta arvioidaan tutkitun tiedon ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttönä ja osallistumisena kehittämistyöhön. Työroolia ja viestintä- ja vuorovaikutustaitoja arvioidaan muun muassa moniammatillisena toimintana ja viestintänä. Osaamisen osoit-tamisen arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja sekä vastuuopettaja ja mahdollisesti sairaalan kliininen opettaja. Arviointipäätöksen tekevät opettaja ja työelä-män edustaja. Arvioinnissa oli käytössä arvosanat hyväksytty tai täydennettävä. (Savonia-ammattikorkeakoulu 2009, 11.)

On miellyttävää havaita, että arviointi kaikkinensa käsitetään tässä yhteydessä laajemmin kuin pelkkänä opiskelijan osaamisen arviointina. Kyseessä on eri toimenpiteistä koostuva arviointikokonaisuus, jolla ohjataan, tuetaan ja seurataan oppimista ja opettamista. Ensin-näkin oppijan kannalta arvioinnin tehtävänä on seurata oppijan oppimisprosessia ja ohjata häntä löytämään henkilökohtaisesti sopivimmat tavat oppia sekä tuottaa tietoa oppijan osaamistasosta seuraamalla, kuinka hän ymmärtää ja hallitsee opetussuunnitelman edel-lyttämää ammattitaidon oppimista. Toisaalta oppilaitoksen kannalta arviointi antaa oppilai-tokselle palautetta opetustoiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Kolmanneksi työelämän näkökulmasta arviointi antaa työnantajille tietoa oppijoiden osaamisen tasosta, mikä on ensiarvoisen tärkeää mietittäessä oppijoiden sijoittumista erilaisiin perioperatiivi-sen hoitotyöprosessin työtehtäviin koulutukperioperatiivi-sen aikana tai perioperatiivi-sen jälkeen. (Savonia-ammattikorkeakoulu 2009, 11.)

Oppimisnäkemykseltään Perioperatiivisen hoitotyön osaaja -koulutus pohjautuu konstruk-tivistiseen oppimisnäkemykseen, joka korostaa opiskelijaa aktiivisena tietorakenteiden, kokemusten ja osaamisen muodostajana. Aikuinen oppija nähdään itseohjautuvana ja ha-lukkaana kehittämään omaa osaamistaan muuttuvissa hoitotyön tilanteissa sekä kykene-vänä myös soveltamaan aiemmin oppimaansa uusiin työtehtäviin tai -tilanteisiin. Oppimi-nen on käytännön toimintaan sidottua sosiaalista vuorovaikutusta, jossa opitaan

yhdistä-mällä teoriaa ja käytäntöä. Opetussuunnitelman mukaan tämän nähdään toteutuvan par-haiten työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja teoreettisen opetuksen joustavana yhdistel-mänä. Koulutuksessa eri teemojen ja opittavien asiasisältöjen käsittely etenee alkaen teo-riatiedosta tai kokemuksellisesta tiedosta, mutta kuitenkin niin, että jokaista aihealuetta yhdistää kokemuksellisuus, tietoperusta, työn kehittäminen, perusteluiden avaaminen se-kä arviointi tiedon sovellettavuudesta ja omasta oppimisesta. Tarkoituksena on, että opis-kelija oppimisprosessissaan yltää lopulta syväoppimisen tasolle. (Savonia-ammat-tikorkeakoulu 2009, 8.)