Koulukohtainen tarkastelu koulujen välisistä

Kouluista, jotka jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella kuuluivat kymme-nen suurimman pistemäärän saaneiden joukkoon kummassakin aineistossa tai jotka olivat nousseet kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukosta kymmenen suurimman pistemäärän saaneisiin, muodostettiin positiivisesti erottuvien koulujen joukko. Vastaavasti kouluista, jotka jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella kuuluivat kymmenen pienimmän pistemäärän saa-neiden joukkoon molemmissa aineistoissa tai olivat pudonneet kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukosta kymmenen pienimmän pistemää-rän saaneisiin, muodostettiin negatiivisesti erottuvien koulujen joukko. Näitä kouluja tarkasteltiin koulukohtaisesti. Tietoja etsittiin kyselylomakkeista, koulujen vuositarkisteista ja opetussuunnitelmista sekä aluetiedoista. (Liite 10)

Positiivisesti erottuvat koulut

Kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukkoon jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella molemmissa aineistoissa kuuluvat koulut

Kummassakin aineistossa kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukkoon kuuluvia kouluja oli aktiivisen yhteistyön arvostuksessa kaksi (53 ja 61) ja luokkakohtaisen yhteistyön toteutumisessa kolme koulua (41, 43 ja 61). Sen sijaan yksikään koulu ei ollut perinteisen yhteistyön arvostuksessa tai koulukohtaisessa yhteistyössä kymmenen suurimman pistemäärän saanei-den joukossa molemmissa aineistoissa.

Tutkimustulokset 137 Taulukko 47. Kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukkoon jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella molemmissa aineistoissa kuuluvat koulut (n = 4)

41 43 53 61

1984 1999 1984 1999 1984 1999 1984 1999

Aktiivinen yhteistyö + ⊕ ⊕ + ⊕ ⊕ ⊕ ⊕

+ yli keskiarvon ⊕ kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukossa – alle keskiarvon ↔ kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukossa k keskiarvo

Taulukosta 47 voidaan todeta, että kaikki neljä koulua kuuluivat sekä aktiivi-sen yhteistyön arvostuksessa että luokkakohtaisessa yhteistyössä joko kym-menen suurimman pistemäärän saaneiden joukkoon tai olivat selvästi yli kes-kitason. Kaikilla muillakin kodin ja koulun yhteistyön alueilla, perinteisen yhteistyön arvostusta lukuun ottamatta, koulut olivat yleensä yli keskitason.

Kaikissa kouluissa oli luokkatoimikuntia ja vuonna 1999 myös aktiivisesti toimiva vanhempainyhdistys. Vuositarkisteiden ja opetussuunnitelmien kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevät kohdat olivat lähes kaikissa vähintään kes-kitasoa. Kooltaan koulut olivat, yhtä lukuun ottamatta, keskitasoa tai suurem-pia. Koulualueen tulo- ja koulutustaso oli keskitasoa tai sen alapuolella.

Kouluilla 41 ja 61 oli vahvat perinteet kodin ja koulun yhteistyössä ja yleen-säkin koulun kehittämisessä. Koulun 53 rehtori ja osa tutkimukseen osallistu-neista opettajista oli samoja kummassakin aineistossa.

138 Marjatta Siniharju Kärkijoukkoon jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella nousseet koulut Kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukosta kymmenen suurim-man pistemäärän saaneiden joukkoon nousseita kouluja oli aktiivisen yhteis-työn arvostuksessa kaksi koulua (20 ja 57), perinteisen yhteisyhteis-työn arvostuk-sessa kolme koulua (3, 20 ja 35), luokkakohtaiarvostuk-sessa yhteistyössä yksi koulu (19) ja koulukohtaisessa yhteistyössä yksi koulu (49).

Kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukkoon aktiivisen yh-teistyön arvostuksessa (20 ja 57) ja luokkakohtaisessa yhteistyössä (19) nous-seet koulut olivat vuoden 1999 aineistossa lähes kaikilla yhteistyöalueilla keskitason yläpuolella. Uudessa aineistossa kaikissa näissä kouluissa oli van-hempainyhdistys ja puolella kyselyyn vastanneista opettajista oli myös luok-katoimikunta. Opetussuunnitelmassa kodin ja koulun yhteistyötä koskevat tiedot olivat keskitasoa tai yli. Vuoden 1984 aineistossa monet opettajista pitivät tärkeänä kodin ja koulun yhteistyön esteenä sitä, ettei ole reilua toisia kohtaan tehdä ylimääräistä ja että koululla ei ole tapana pitää ylimääräisiä tilaisuuksia. Uudessa aineistossa näillä esteillä ei ollut merkitystä. Kooltaan koulut olivat keskitasoa tai pienempiä. Alueen väestön tulo- ja koulutustaso vaihteli. (Taulukko 48)

Perinteisen yhteistyön arvostuksessa kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukkoon kuului myös aktiivisen yhteistyön arvostuksessa kärkeen noussut koulu 20. Sen sijaan koulut 3 ja 35 olivat lähes kaikilla muilla kodin ja koulun yhteistyöalueilla keskitason alapuolella molemmissa aineistoissa.

Vuonna 1999 kouluissa oli vanhempainyhdistys, mutta luokkatoimikuntia oli vain lähinnä koulussa 20. Opetussuunnitelmissa tiedot kodin ja koulun yh-teistyöstä olivat keskitasoa tai sen alle. Sen sijaan koulujen vuositarkisteissa kodin ja koulun yhteistyötä oli kuvattu keskitasoa enemmän. Koulujen koko, alueen väestön tulo- ja koulutustaso vaihteli. (Taulukko 48)

Koulukohtaisessa yhteistyössä koulu 49 oli noussut kymmenen suurim-man pistemäärän saaneiden joukkoon. Myös muilla kodin ja koulun yhteis-työalueilla, luokkakohtaista yhteistyötä lukuun ottamatta, koulu oli keskita-son yläpuolella. Koulu oli pieni ”kyläkoulu”, jossa yhteistyö oli kehittynyt vuosien myötä. Vanhemmat vierailivat usein koulussa, ja opettajat tapasivat vanhempia päivittäin myös asuinalueella. Luokkatoimikuntia ja vanhempain-yhdistyksiä ei tarvittu. (Taulukko 48)

Tutkimustulokset 139

Taulukko 48. Kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukkoon jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella nousseet koulut (n = 6) +yli keskiarvon⊕kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukossa –alle keskiarvon↔kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukossa k keskiarvoAktiivinen yhteistyö

31920354957 Perinteinen yhteistyö Luokkakoht. yhteistyö

198419991984199919841999198419991984199919841999 Koulukoht. yhteistyö Henkilökoht. yhteistyö Vuositarkiste/ Ops. Vanhempainyhdistys Luokkatoimikunta Koulun koko Alueen tulotaso Alueen koulutustaso

–––+↔⊕––++↔⊕ ↔⊕⊕+↔⊕↔⊕⊕+⊕+ ––↔⊕↔k+––––+ +–↔––+––↔⊕++ ↔+↔–+– +––++k+–++–+ –+–+++–+––++ +––k–k+––––k k–kk––++–––– ––k–k+++k––– ––kk++++kk––

140 Marjatta Siniharju Negatiivisesti erottuvat koulut

Kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukkoon jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella molemmissa aineistoissa kuuluvat koulut

Kummassakin aineistossa kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukkoon kuuluvia kouluja oli aktiivisen yhteistyön arvostuksessa neljä (7, 14, 40 ja 62), perinteisen yhteistyön arvostuksessa kaksi (7 ja 51), luokka-kohtaisen yhteistyön toteutumisessa kolme (11, 14 ja 40) ja koululuokka-kohtaisen yhteistyön toteutumisessa kaksi koulua (7 ja 48).

Aktiivisen yhteistyön arvostuksessa (7, 14, 40 ja 62) ja luokkakohtaisen yhteistyön toteuttamisessa (11, 14 ja 40) pienimmän pistemäärän saaneiden joukkoon molemmissa aineistoissa kuuluvat koulut olivat lähes kaikilla muillakin kodin ja koulun yhteistyöalueilla, koulua 11 lukuun ottamatta, alle keskitason kummassakin aineistossa. Kahdessa koulussa oli vanhempaindistys. Luokkatoimikuntia oli vain yhdessä koulussa. Kodin ja koulun yh-teistyötä koskevat tiedot vuositarkisteissa olivat kaikilla kouluilla keskitasoa.

Kodin ja koulun yhteistyötä koskevat tiedot opetussuunnitelmissa, koulujen koko sekä koulualueen tulo- ja koulutustaso vaihtelivat. (Taulukko 49)

Perinteisen yhteistyön arvostuksessa kymmenen pienimmän pistemäärän saaneisiin kuuluivat koulut 7 ja 51. Koulu 7 sai lähes kaikilla alueilla pie-nimmät pistemäärät. Koulu oli oppilas- ja opettajamäärältään pieni. Vastauk-sissa todettiinkin, että koulun pieni koko ja pieni oppilasmäärä poistavat oi-keastaan koko kodin ja koulun yhteistyötarpeen, koska suhteet pelaavat ja tieto kulkee kuin ”maalaiskylässä”. Vanhempia tavattiin lähes päivittäin, ja vanhemmat osallistuivat monin tavoin koulun toimintaan. Koulu 51 oli vuo-den 1984 aineistossa keskitason yläpuolella kaikilla muilla kodin ja koulun yhteistyön alueilla paitsi perinteisen yhteistyön arvostuksessa. Vuoden 1999 aineistossa koulu oli keskitason yläpuolella vain aktiivisen yhteistyön arvos-tuksessa. Opettajat arvioivat vanhempien asennoitumisen kielteisemmäksi, vaikeiden oppilaiden lukumäärän suuremmaksi sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön vähäisemmäksi kuin aikaisemmassa aineistossa. Luokkatoimikun-tia oli vain muutamassa luokassa. Aikaisemmin niitä oli ollut lähes kaikissa luokissa. (Taulukko 49)

Tutkimustulokset 141

Taulukko 49. Kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukkoon jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella molemmissa aineistoissa kuuluvat koulut (n = 7) +yli keskiarvon⊕ kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukossa -alle keskiarvon↔ kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukossa k keskiarvo

7 Aktiivinen yhteistyö

111440485162 Perinteinen yhteistyö Luokkakoht. yhteistyö

19841999198419991984199919841999198419991984199919841999 Koulukoht. yhteistyö Henkilökoht. yhteistyö Vuositarkiste/ Ops. Vanhempainyhdistys Luokkatoimikunta Koulun koko Alueen tulotaso Alueen koulutustaso

↔↔−↔↔↔↔↔−−++↔↔ ↔↔⊕↔−+−−−↔↔↔++ k−↔↔↔↔↔↔↔−+−−− ↔↔++−−−−↔↔+−−− ↔⊕−↔−⊕− k+k−kkk+k++kk− −−−−−−−+−+−+−+ −−−−−−−−−−+−−− −−kkk+−kk−kk++ k−−k−−+kk+kk++ ++−k−−+k+++k+k

142 Marjatta Siniharju Koulukohtaisessa yhteistyössä kymmenen pienimmän pistemäärän saaneisiin kuuluivat koulut 7 ja 48. Nämä koulut olivat keskitason alapuolella lähes kaikilla kodin ja koulun yhteistyöalueilla. Luokkatoimikuntia ei vastaajien luokilla ollut. Tiedot kodin ja koulun yhteistyöstä olivat koulujen vuositar-kisteissa keskitasoa ja opetussuunnitelmissa keskitason yläpuolella. Varsinkin koulun 48 opetussuunnitelmassa yhteistyötä oli kuvattu monipuolisesti. Siinä todettiin mm. koulun etsivän uusia yhteistyömuotoja. Koulun opettajat sekä vanhassa että uudessa aineistossa katsoivat jonkin verran merkitystä olevan sillä, ettei koulussa ole ollut tapana tehdä ylimääräistä. Myös rehtorin täyttä-mässä lomakkeessa kiinnitettiin tähän huomiota. (Taulukko 49)

Kärkijoukosta jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella pudonneet koulut Kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukosta kymmenen pienim-män pistemäärän saaneiden joukkoon pudonneita kouluja oli aktiivisen yh-teistyön arvostuksessa kaksi koulua (9 ja 46), perinteisen yhyh-teistyön arvos-tuksessa yksi (11), luokkakohtaisen yhteistyön toteutumisessa yksi (46) ja koulukohtaisen yhteistyön toteutumisessa yksi koulu (15).

Taulukosta 50 voidaan todeta, että kaikki neljä koulua olivat ainakin kahdella alueella vanhassa aineistossa kymmenen parhaan joukossa tai sel-västi yli keskitason. Koulujen vuositarkisteissa kodin ja koulun yhteistyötä koskevat tiedot olivat vähintään keskitasoa. Luokkatoimikuntia oli kahdessa koulussa. Vuoden 1999 aineistossa koulut olivat lähes kaikilla kodin ja kou-lun yhteistyöalueilla keskiarvon alapuolella. Opetussuunnitelmissa kodin ja koulun yhteistyötä koskevat tiedot olivat keskitasoa tai sen alle. Kahdessa koulussa oli vanhempainyhdistys ja yhdessä luokkatoimikunta. Kooltaan koulut olivat keskikokoa tai pienempiä. Alueiden tulo- ja koulutustaso oli yhtä koulua lukuun ottamatta keskitasoa tai sen alle.

Vuoden 1984 aineistossa koulun 9 opettajat olivat saaneet enemmän ideoita ja ohjeita rehtorilta ja varsinkin koulupsykologilta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta kuin uudessa aineistossa. Ensimmäisillä luokilla oli myös järjestetty vanhempainkoulutusta. Koulussa 15 kouluneuvosto oli osallistunut aktiivisesti yhteistyöhön. Koulussa 46 huomattavan korkeisiin pistemääriin luokkakohtaisen yhteistyön arvostuksessa ja toteutuksessa vaikuttivat pienen koulun yhden luokan erittäin korkeat pistemäärät.

Tutkimustulokset 143 Taulukko 50. Kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukosta jollakin kodin ja koulun yhteistyöalueella kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukkoon pudonneet koulut (n = 4)

9 11 15 46

1984 1999 1984 1999 1984 1999 1984 1999

Aktiivinen yhteistyö ⊕ ↔ – ↔ – ↔ ⊕ ↔

Perinteinen yhteistyö

⊕ – ⊕ ↔ + + ↔ –

Luokkakohtainen yhteistyö

– – ↔ ↔ – – ⊕ ↔

Koulukohtainen yhteistyö

⊕ – + + ⊕ ↔ ↔ +

Henkilökohtainen yhteistyö

– ⊕ – +

Vuositarkiste/ Ops. + k k – + – k k

Vanhempain-yhdistys

– + – – – + – –

Luokkatoimikunta k – – – – – k –

Koulun koko – k k k k k – –

Alueen tulotaso – – – k k k k –

Alueen koulutustaso – – – k – k + +

+ yli keskiarvon ⊕ kymmenen suurimman pistemäärän saaneiden joukossa – alle keskiarvon ↔ kymmenen pienimmän pistemäärän saaneiden joukossa k keskiarvo