Vaikka kansainvälisyyttä ei aktiivisesti linkitetä opetussuunnitelmatyöhön, on moni asia oppilaitoksissa myös hyvällä tasolla. Selvityksessä oltiin kiinnostuneita siitä, millainen merkitys kansainvälisyydellä on kou-lutuksen järjestäjälle ja oppilaitokselle? Kaikki haastateltavat, organisaation kansainvälistymisen tasosta huolimatta korostivat, että ammatillinen koulutus ei ole ajan tasalla jos se ei huomioi kansainvälisyyttä.
Kansainvälisyyden pitäisi olla itsestäänselvyys ja monessa oppilaitoksessa näin myös on; työtä kansainväli-sen toiminnan edelleen kehittämiseksi on kuitenkin tehtävä jatkuvasti.
Parhaimmillaan kansainvälisyys lähtee koulutuskuntayhtymän visiosta ja strategisena linjauksena on tarjota kaikkien tutkintojen opiskelijoille yhtäläiset kansainvälistymismahdollisuudet työssäoppimisen tai vaihto-ohjelmien kautta. Liikkuvuus ei kuitenkaan ole ainoa kansainvälistymismuoto. Kansainvälisessä toiminnas-saan pitkälle edenneissä oppilaitoksissa opiskelijoilla on erilaisia mahdollisuuksia kotikansainvälistyä, mm.
laaja kieliopintovalikoima.
Tasa-arvosta huolehtiminen kansainvälisyydessä toimii kyselyn mukaan hyvin oppilaitoksissa. Esimerkiksi opiskelijoita osallistetaan liikkuvuusjaksojen suunnitteluun suhteellisen hyvin ja kansainvälisyysosaamista on ainakin jossain määrin saatavissa enemmistössä kyselyyn vastanneita oppilaitoksia.
Kuva 10. Kansainvälisyys ja tasa-arvo (1=ei lainkaan, 2=jossain määrin, 3=hyvin, 4=kiitettävästi)
Vaikka oppilaitoksessa pyrittäisiinkin tarjoamaan opiskelijoille ja henkilöstölle mahdollisimman tasa-arvoi-set kansainvälistymismahdollisuudet, ei liikkuvuus ole kaikille mahdollista. Näin ollen oppilaitoksen on har-joitettava erilaisia kotikansainvälisyysmuotoja taatakseen kaikki halukkaille kosketuksen kansainvälisyyteen.
Kotikansainvälisyys onkin yleisin keino, jolla kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo käytännössä var-mistetaan arjen työssä. Sitä vastoin opiskelijoiden osallistaminen kansainväliseen toimintaan ja joustavat opintopolut eivät ole niin yleisiä keinoja tasa-arvoisten mahdollisuuksien varmistamiseksi.
2,48 2,57
2,67 2,70
2,92 3,06
1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00
Huomioimme erityistarpeet omaavat opiskelijat liikkuvuudessa
Kotikansainvälisyydellä (esim. opetussisällöt, materiaalit, ulkomaiset opettajat ja muut vieraat) varmistetaan…
Kansainvälisyystyö on jalkautettu oppilaitoksen arkeen Kansainvälisyysosaamista on tasapuolisesti saatavilla Opiskelijat ovat mukana liikkuvuusjakson suunnittelussa Kansainvälisyydessä on huomioitu tasa-arvonäkökulma
23 Kuva 11. Miten kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo käytännössä varmistetaan arjen työssä? (%) Strategioissa määritellyllä kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan kyselyn mukaan useimmiten ulkomaisia vie-railijoita ja koulun monikulttuurisia opiskelijoita ja opettajia. Yksi kyselyyn vastannut oppilaitos ilmoitti te-kevänsä kansainvälisyysyhteistyötä alueen yritysten kanssa.
Kuva 12. Mitä kansainvälisyysstrategiassanne tarkoitetaan kotikansainvälistymisellä? (%)
Kansainvälisyys on mukana oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa 41 prosentilla kyse-lyyn vastanneista oppilaitoksista. Viidesosalla vastanneista oppilaitoksista ei ole tasa-arvo- ja yhdenvertai-suussuunnitelmaa.
Kyselyssä oppilaitoksilta tiedusteltiin avokysymyksellä, että mitä oppilaitoksen strategiassa heidän mieles-tään tarkoitetaan sillä, että kansainvälistymismahdollisuudet ovat tasavertaisia. Vastausten perusteella kan-sainvälistymismahdollisuuksien tasavertaisuudella tarkoitetaan kankan-sainvälistymismahdollisuuksien aktii-vista tiedottamista useiden eri kanavien kautta. Tavoitteena on myös, että kaikkien toimipisteiden ja
tutkin-10 Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien kehittämistä…
opetussuunnitelmatyötä
24 tojen opiskelijoilla, myös opinnoissaan heikommin menestyvillä, on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kan-sainvälisille työssäoppimisjaksoille. Kansainvälistymisen tueksi toteutetaan yksilöllisiä opintopolkuja ja riit-tävää valmennusta. Toimintaan valitaan ensisijaisesti opiskelijoita, joilla ei ole aiempaa kansainvälistä koke-musta. Myös henkilöstön liikkuvuudessa huolehditaan vaihtuvuudesta eli vältetään kansainvälisen toimin-nan kasautumista samoille henkilöille.
Kotikansainvälisyys nähdään keinona toiminnan tasavertaisuuden edistämiseksi. Kansainvälisyys tuodaan mukaan henkilöstön kehityskeskusteluihin, joissa kartoitetaan halukkuus osallistua ja kouluttautua kansain-väliseen toimintaan. Miten paljon opetuksessa sitten painotetaan kansainvälisyyttä, kerrotaan olevan opet-tajan omasta osaamisesta tai kiinnostuneisuudesta riippuvaa. Opettaja on siten avainroolissa siinä, kuinka paljon kansainvälisyys esiintyy arkiopinnoissa.
Kyselyn mukaan liikkuvuudessa pyritään huomioimaan enemmän myös erityisopiskelijoiden vaihtomahdol-lisuuksia, mutta kerrotaan myös, että kokemusten perusteella tukitoimia erityisopiskelijoiden liikkuvuuteen liittyen pitää parantaa.
6.1 Kansainvälisyyspalvelut
Erilaisista kansainvälistymismahdollisuuksista, kuten hankkeista ja liikkuvuudesta tiedottaminen on oppilai-toksen kansainvälisyyspalveluiden keskeisin tehtävä. Kansainvälisyyspalveluilla on myös muita yhtä tärke-äksi koettuja tehtäviä kuten esim. verkostoituminen ja liikkuvuuden organisointi.
Kuva 13. Mitä kansainvälisyyspalveluilla oppilaitoksessanne tarkoitetaan? (%)
Muita kyselyyn kirjattuja yksittäisiä kansainvälisyyspalvelun muotoja ovat opetussuunnitelmatyöhön osallis-tuminen, yritysten ja yhteisöjen kansainvälisen toiminnan tukeminen, kotikansainvälisyyden pedagoginen hyödyntäminen ja koulutusviennin mahdollisuuksien selvittäminen.
Kansainvälistymiskehityksessään keskitasolla olevassa organisaatiossa on kyselyn mukaan kaikkien toimi-pisteiden ja tutkintojen opiskelijoilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kansainvälisiin vaihtoihin. Haas-tatteluissa kerrottiin, että käytännössä tiedottamista on tehostettu mm. siten että tieto kansainvälistymis-mahdollisuuksista menee suoraan opiskelijoille ja opettajille eikä ryhmäohjaajien kautta. Näin on saatu ryh-mäohjaajien henkilökohtaista vaikutusta vähemmäksi ja tasa-arvoa varmistettua. Opettajien tasapuolisista mahdollisuuksista osallistua kansainvälisiin työelämäjaksoihin huolehtivat koulutuspäälliköt.
Organisaatiomuutoksen läpikäyneessä organisaatiossa tasa-arvoisuus on parantunut kyselyajankohdasta hyväksytyn strategian ja selkeän vastuunjaon seurauksena. Kansainvälisen toiminnan kehittäminen on
12 palautteen keräämistä hankkeista ja/tai liikkuvuusjaksoista
kansainvälisen toiminnan kehittämistä
25 myös edistynyt kyselyajankohdan jälkeen. Organisaatio on hakenut akkreditointia ja sen myötä kehittämis-kohteita on käytä systemaattisesti läpi.
Kansainvälistymisessään hitaasti edenneessä organisaatiossa tasa-arvoisista mahdollisuuksista huolehti-minen ei ole toteutunut strategiassa luvatulla tavalla. Suurin ongelma oppilaitoksella on ulkomaisten opis-kelijoiden vastaanottamisessa eli kotikansainvälisyyskään ei toteudu suunnitellusti. Työssäoppimispaikkojen löytäminen esim. ulkomaisille opiskelijoille on alueella haasteellista. Opettajilla ei ole resursseja tehdä sitä työtä, mitä ulkomaisten opiskelijoiden vastaanottaminen ja työssäoppimispaikkojen kartoittaminen vaatisi.
Kansainvälistymisessään pitkällä olevissa organisaatiossa on huolehdittu siitä, että kansainvälisyysosaa-mista on tasapuolisesti saatavilla. Valintamenettelyt ja hakuajat ovat kaikissa yksiköissä auki ja yksiköiden esimiehet pitävät huolta siitä, että kaikkien yksiköiden kansainvälisyysvastaavat tiedottavat mahdollisuuk-sista tasapuolisesti. Yleinen linjaus on, että jokaisesta yksiköstä pitää olla mahdollista osallistua kansainväli-seen liikkuvuuteen. Ulkomaanjaksoja toteutetaan myös yksikköhinnalla ilman ulkopuolista rahoitusta. Kan-sainvälisyydelle asetetuille tavoitteille on olemassa mittarit, joita seurataan.
6.2 Tasa-arvo ja kotikansainvälisyys strategioissa
Opiskelijoiden ja henkilöstön tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kansainväliseen toimintaan nostetaan esiin tasan puolessa selvitystä varten lähetetyistä asiakirjoista. Se, miten konkreettisesti asiaa käsitellään, vaihtelee kuitenkin suuresti. Parhaimmillaan kansainvälisyys on kiinteä osa opetussuunnitelmaa ja opiskeli-joille markkinoidaan kansainvälisyyden Oma Polku -järjestelmää. Yleisintä on, että tasa-arvosta huolehdi-taan kotikansainvälisyyden keinoin. Yli puolet selvitykseen osallistuneista oppilaitoksista mainitseekin koti-kansainvälistymisen kansainvälistymisstrategiassaan. Henkilökunnan tasa-arvoisiin kansainvälistymismah-dollisuuksiin yritetään vaikuttaa mm. tuomalla kansainvälisyys mukaan kehityskeskusteluihin. Enimmäkseen tasa-arvoisista mahdollisuuksista puhutaan kuitenkin vielä opiskelijoiden yhteydessä.
Vertailtaessa strategioita ja kyselyvastauksia käy ilmi, että henkilöstön osallistaminen kansainvälisen toi-minnan kehittämiseen ja kansainvälistymismahdollisuuksista aktiivinen tiedottaminen ovat vähiten riippu-vaisia siitä, onko tasa-arvoa korostettu strategiassa. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota huolimatta siitä, mitä strategiaan on kirjattu. Sitä vastoin haku- ja valintamenettelyjen tasa-arvoistaminen on huomattavasti yleisempää niissä oppilaitoksissa, joissa tasa-arvo on selkeästi kirjattu strategiaan. Sama ilmiö näkyy myös mahdollisuuksissa englanninkieliseen opetukseen sekä joustaviin opintopolkuihin.
Oppilaitokset toimivat kyllä tasa-arvon edistämiseksi, vaikkei strategiassa tasa-arvosta puhuttaisikaan. Esi-merkkinä voidaan mainita opiskelijoiden osallistaminen kansainvälisen toiminnan suunnitteluun. Lähes 70 prosenttia oppilaitoksista, jotka ilmoittivat osallistavan opiskelijat hyvin tai kiitettävästi liikkuvuusjaksojen suunnitteluun, ei mainitse opiskelijoiden osallistamista strategiassaan lainkaan.
26