KORONASULKU OHJASI OPINNÄYTTEEN TEKEMISTÄ

Opinnäytetyöni edetessä lukio-opetuksen olosuhteet ja edellytykset muuttuivat jat-kuvasti. Tämän takia jouduin keräämään uutta aineistoa, joka puolestaan syvensi tul-kintaani oppiainerajoja ylittävästä opetuksesta. Näin ollen aineistonkeruu ja analyysi olivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tämä onkin tyypillistä laadullisen tutkimuksen prosessissa, jossa teoria muodostuu vasta tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa (Ant-tila, P. 2006, 282).

Keskeinen käännekohta opinnäytteelleni oli maaliskuun 2020 koronasulku.

Olimme kevättalvella pilottikurssin lähtökuopissa, kun koronakriisi yllättäen peruutti lähiopetukseen suunnitellun kurssin vain kaksi viikkoa ennen sen alkamista.

Korona-ajan pitkittyneet mullistukset kuormittivat koulun arjessa ja muok-kasivat kurssin muotoa. Lukiossa vuoroin abit ja vuoroin muut vuosikurssit siirtyivät lyhyillä varoitusajoilla etäopetukseen ja takaisin kouluun. Opettajille se tarkoitti myös hybridimallista opetusta, koska moni kurssi sisälsi opiskelijoita kaikilta vuosikurs-seilta. Kurssien valmisteleminen etänä toteutettavaksi vei tavallista enemmän aikaa.

Koulun ulkopuolisena en enää sujahtanutkaan sekaan vaan jäin erilleni koulun arjesta. Alkusyksyn 2020 ylläpidimme toivoa, että jossain välissä koronatilanne rau-hoittuisi ja toteuttaisimme kurssin ainakin joltain osin. Loppuvuodesta oli selvää, ettei kenelläkään opettajista ollut resursseja toteuttaa mitään ylimääräistä. Oli aika etsiä uusia tulosuuntia opinnäytteelle.

Olin suunnitellut saavani tutkielmaani kaiken aineiston omasta kurssis-tamme, mutta nyt oli välttämätöntä olla itsekin joustava sekä tutkielman rajaukselle että tutkimusmenetelmille. Oman ryhmämme yhteissuunnittelutapaamisten keskus-telut innoittivat tutkimaan tarkemmin opettajien kokemuksia oppiainerajoja ylittä-vän opetuksen taustoista ja kokemuksista. Ryhdyin keräämään lisää aineistoa muita OROL-hankkeen pilotteihin osallistuneita opettajia haastattelemalla.

Yhteissuunnittelutapaamisissa syntyneiden keskusteluiden pohjalta laadin avoimen haastattelurungon. Haastatteluihin osallistui neljä opettajaa kolmesta espoo-laisesta lukiosta. Haastattelut toivat aineistooni sisältöä, jota en olisi pystynyt itse

25

havainnoimaan pelkästään kouluissa kiertämällä ja opetustilanteissa olemalla. Opet-tajat kertoivat maailmasta, joka ei kuulunut omaan kokemuspiiriini, mutta josta heiltä oli 10–40 vuoden ajalta kokemusta. Myös tutkielmani teon pitkästä aikajänteestä (kaksi vuotta) on ollut apua siinä, että olen pystynyt helpommin tarkastelemaan aineistoa etäältä ulkopuolisemmasta perspektiivistä käsin.

Tutkielman aineistoon sisältyy myös tapausesimerkki, pilottikurssi, jonka toteuttamisessa olin keskeisesti mukana. Instant House -pakolaistalon kurssisuun-nitelma esittelee mahdollisuuksia hyödyntää arkkitehtuurikasvatusta LOPS2019:n laaja-alaisten osaamistavoitteiden toteuttamisessa. Tästä tapausesimerkistä on löydet-tävissä samoja teemoja kuin opettajien haastatteluissa yhteisopettajuuden ja oppiai-neidenvälisyyden käytännöistä.

Tutkielmaa tehdessä olin kiitollinen jo heti projektin alusta asti kirjoittamilleni päiväkirjamaisille muistiinpanoille tapaamisistamme ja työn etenemisestä. Muistiin-panojen avulla pystyin palaamaan tunnelmiin, kokemuksellisiin hetkiin ja ajatuksiini prosessin aikana. Systeemianalyysin kannalta muistiinpanot ovat myös auttaneet hahmottamaan projektin eri osatekijöiden välisiä suhteita.

Seuraavan sivun kuvion 4 avulla kuvaan tutkielmani prosessia ja miten aineis-tosta sai kiteytettyä opetuksen kehittämiselle merkittäviä tekijöitä. Tutkielmani työstäminen jaottuu kahteen kokonaisuuteen: Instant House -pakolaistalokurssin ympärillä pyörivään pohdintaan LOPS2019:n laaja-alaisten tavoitteiden merkityksestä

lokakuu 2019 tammikuu 2020 maaliskuu 2020 huhtikuu 2020 kesäkuu 2020 elokuu 2020 helmikuu 2021 syyskuu 2021

huhtukuu 2021

KORONASULKU

ETÄKOULU

OROL-OPETTAJAVERKOSTON TAPAAMISIA INSTANT HOUSE -OPETTAJIEN YHTEISSUUNNITTELUA

TUTKIELMAN KIR

JOITTAMINEN

HYBRIDIKOULU

Kahden kurssin yhdistäminen → idea modulaarisuudesta Päätös, eei kurssia enää yritetä järjestää → uusi näkökulma opinnäyeeseen

Idea kurssista, OROL-hakemus Haastaelut

Kurssisuunnielu alkaa Uusi ajankohta kurssille

Kurssin alkuperäinen ajankohta

KUVIO 3 Aikajana opinnäytteen teosta.

26

KUVIO 4 Tutkielmani aineisto muodostuu kahdesta kokonaisuudesta, Instant House

-pakolaistalokurssin suunnitelmasta sekä OROL-hankkeen opettajien haastatteluista.

Systeemianalyysien avulla aineistosta sai kiteytettyä tekijöitä, jotka helpottavat opetussuunnitelman kehittämistä ja toteutusta.

sekä OROL-hankkeen alla käytyyn keskusteluun oppiainerajat yhdistävän opetuksen mahdollisuuksista. Systeemianalyysin avulla näistä on suodatettu kolme opettajan kokemukseen vaikuttavaa teemaa, opettajan ammatillinen verkosto, opettajan oppi­

minen ja opettajan tuki. Instant House -pilotissa syntynyt joustava moduulimalli voisi olla yksi ratkaisu haastatteluissa esille tulleisiin ongelmiin.

4.1 Kurssipilotin opettajien keskustelut

Tutkielmani olennaisena aineistona ovat keskustelut, joita kävimme OROL-hankkeen kuluessa kurssipilottimme suunnitteluryhmässä Otaniemen lukion opettajien Maija Flinkmanin (BI, GE), Kirsi Haapamäen (BI, GE), Aki Saariahon (ET, FI, ENA) ja Jussi Uiton (HI, YH) kesken.⁴

Olen myös suuresti kiitollinen, kuinka opettajat ottivat minut koulun ulkopuo-lelta tasavertaiseksi osaksi yhteisöään. Ryhmämme polveilevat keskustelut vaikutti-vat paljon siihen, että päätin rajata tutkielmani koskemaan nimenomaan opettajan verkostoja opiskelijakokemuksen sijaan. Opettajille oli tärkeää saada reflektoida pienessä ryhmässä sekä pedagogisia kokemuksiaan että ajankohtaista koronan

vai-4 Käytän opinnäytteessäni oppiaineiden koulukäytössä vakiintuneita lyhenteitä. KU = kuvataide, BI = biologia, GE = maantieto, ET = elämänkatsomustieto, FI = filosofia, ENA = englanti A-oppimäärä, HI = historia, YH = yhteiskuntaoppi

IH-KURSSIN

OPETTAJAN AMMATILLINEN VERKOSTO

yksi ratkaisu moniaineisen opetuksen järjestämiseksi

kiteyää opeajan työhön vaikuavat vuorovaikutusverkostot

27

kutusta koulutyöhön mm. opiskelijoiden hereilläoloa etätunnilla ja altistusvaaraa yli-oppilaskirjoitusten valvonnassa. Tunnelma ryhmässämme oli avoin ja toisiaan arvos-tava. Asioita saatiin tehtyä ripeästi, mutta aina oli aikaa myös pysähtyä kuuntelemaan ja jakamaan kokemuksia.

4.2 Haastattelut

Tein haastattelut puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joilla keräsin haastatel-tavien subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä asettamistani aiheista. Olin antanut etukäteen haastateltaville muutamia kysymyksiä opettajien kokemuksista oppiai-neita ylittävien kurssien toteuttamisesta. Hirsjärvi (2009, 205) toteaa: “haastateltava pystyy kertomaan itsestään ja aiheestaan laajemmin ja syvemmin kuin tutkija pystyy ennakoimaan”. Haastatteluissani vapaamuotoiset keskustelut kumpuilivat ja sain paljon sellaista aineistoa, jota en ollut osannut odottaa etukäteen.

Tutkielman alkuvaiheessa olin vältellyt haastatteluiden tekemistä väheksy-mällä niiden tuomaa lisäarvoa. Alkuoletuksestani huolimatta heti ensimmäinen haas-tattelu osoittautui inspiroivaksi tavaksi käsitellä aihetta. Kokeneet opettajat olivat runsassanaisia kertojia, jotka osasivat kuvailla kokemuksistaan selkeästi ja avoimesti.

Kuten omassa pilottiryhmässämme, näissäkin keskusteluissa opin koulusta ja opetta-misesta tutkielmani rajausta huomattavasti laajemmin.

Haastattelut toteutettiin sekä pari- että yksilöhaastatteluina. Kaikki haastatte-lut tehtiin etänä videoyhteydellä, jotka tallensin ja litteroin. Haastatteluaineistoa olen käyttänyt sekä suorina lainauksina kuvailemaan haastateltavien näkemyksiä heidän omin sanoin että laadullisesti mm. systeemianalyysin aineistona rakentaessani käsite-karttoja opettajien verkostoista.

4.3 Instant House -pakolaistalon kurssisuunnitelma

Esittelen esimerkkinä oppiaineiden välisestä opetuksesta Instant House -pakolais-talokurssin, joka suunniteltiin OROL-hankkeen pilottikurssina. Kurssin teemana on yhdistää monitieteisesti arkkitehtuuria ja pakolaiskysymystä sekä pohtia aktiivisen kansalaisen mahdollisuuksia rakennetussa ympäristössä. Luvussa 8 kerron, miten arkkitehtuurikasvatus antaa hyviä mahdollisuuksia käsitellä LOPS2019:n laaja-alaisia teemoja kuten kulttuuriosaamista, eettistä ja ympäristöosaamista tai vuorovaikutus-taitoja, ja miksi arkkitehtuuria ei pitäisi jättää marginaaliseen asemaan kuvataidekas-vatuksen kentällä.

28

OSA II