Sovellan argumentaatioanalyysin tuloksia Thurénin kolmanteen sääntöön liittyvään ymmärrettävyyden näkökulmaan. Se kuuluu narraatiokritiikkiin. Alla oleva taulukko (Taulukko 4) havainnollistaa argumentaatioanalyysin perusteella esiin nousseet päättelysäännöt ja väitteet jakson jokaisesta vertauksesta. Taulukointi havainnollistaa lisäksi, että vertaukset ovat jaoteltavissa kolmeen ryhmään sanoman perusteella. Niiden sisällöistä muodostuu samanaikaisesti looginen ja asiasisällöllisesti etenevä kokonaisuus. Laajennan näkökulman yksittäisestä vertauksesta kahdeksan vertauksen sarjaan. Tämä tarkoittaa, että lukujen 24‒25 kokonaisuudessa olevista vertauksista muodostuu kolmiloikan tavoin etenevä kerronnallinen kokonaisuus.
Argumentaatioanalyysin tulokset ovat nostamassa sanomaa esiin ja auttavat kerronnan rakenteen paljastumista. Taulukointi auttaa myös huomaamaan yhtymäkohdat Jeesuksen vuorisaarnassa esittämiin opetuksiin.
66
Taulukko 4 Analysoitujen vertausten päättelysäännöt ja väitteet Toulminin mallin sovelluksen perusteella.
Nro Vertauksen
merkkiä, jotta ei eksy.
1.Selvä
3 Kaksi pellolla 24:40‒41 Lopputulos ei ole tiedossa etukäteen. suhteen tulee olla jatkuvasti valveutunut.
2.Kehotus valmiuteen
5 Hyvä ja huono
palvelija 24:45‒51 Saatu tehtävä tulisi hoitaa uskollisesti
uskotut rahat 25:14‒30 Lopputulos arvioidaan pitkän ajan kuluttua. .
vuohet 25:32‒33 Ihmiset tuomitaan maailman lopussa.
Kolmiosaisen kerronnan ensimmäisen osan eli asiaan johdattelun aloittavat vertaukset Salamointi (24:27) ja Viikunapuu (24:32‒33). Ne sisältävät viestin siitä, että Ihmisen Pojan paluuta edeltää selvä merkki tulevasta tapahtumasta. Jeesus siis painottaa, että hetkellä, kun alkaa tapahtua, merkki on ymmärrettävissä. Tämän takia ihmisten ei tulisi luottaa ihmisten väliseen toimintaan. Oleellista olisi luottaa Jumala – ihminen -väliseen toimintaan ja siinä suhteessa olevaan Jumalan huolenpitoon ihmisestä. On mielenkiintoista huomata, että näiden kahden vertauksen sanomassa on yhtäläisyyttä Jeesuksen sanoihin vuorisaarnan Jumalan huolenpitoa korostavassa kohdassa (6:25‒34) sekä varoituksiin vääristä profeetoista (7:15‒20).
67
Toisen osan muodostavat Kaksi pellolla (24:40‒41), Valvokaa! (24:43) sekä Hyvä ja huono palvelija (24:45‒51). Ne ovat jakson pääajatusta kiteyttävänä osiona. Analysointi osoittaa, että vertauksen sisältö tiivistää Jeesuksen opetuksen oleellista tähtäyspistettä:
aina tulisi pyrkiä olemaan valmiina. Se on siis painokas kehotus varuillaan olemiseen Ihmisen Pojan paluuta varten. Vuorisaarnan alussa (5:14‒16) Jeesus puhuu kansanjoukolle siitä, että he ovat maailman valo. Jeesus korostaa, että valon tulisi antaa loistaa hyvien tekojen kautta, jotta muutkin alkaisivat ylistää Isää. Lisäksi Vuorisaarnan lopussa (7:13‒14; 21‒23) Jeesus puhuu ahtaasta portista menemisestä ja viittaa siihen, että taivaallisen Isän tahdon tekeminen on se, mikä lopussa arvioidaan. Nämä kohdat Vuorisaarnassa kuvaavat osaltaan erityisesti Valvokaa! -vertauksen sisältöä.
Kolmannen osan muodostavat Viisaat ja tyhmät neidot (25:1‒12), Palvelijoille uskotut rahat (25:14‒30) sekä Lampaat ja vuohet (25:32‒33) vertaukset. Kolmiloikan viimeinen osio paljastaa, mistä todella on kyse: maailmanlopussa tuomio tulee tapahtumaan joko tai -periaatteella. Tämä tarkoittaa, että ihmiset tullaan jakamaan kahdelle eri puolelle.
Vuorisaarnan alkupuolella Jeesus puhuu itsestään ja laista (5:17‒20) siten, että lain kirjaimellinen noudattaminen loppuun saakka on oleellista. Lisäksi hän korostaa vielä lopuksi kohdan viimeisessä jakeessa 20, että Jumalan tahtoa tulee noudattaa paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset. Vuorisaarnan viimeisessä luvussa Jeesus puhuu vertauksen pahasta puusta (7:16‒20) ja toteaa vertauksen jälkeen, ettei jokainen joka sanoo ”Herra, Herra” ole oikeutettu pääsemään taivasten valtakuntaan (7:21). Tämä sisältää mielenkiintoisen yhtymäkohdan vertaukseen viisaista ja tyhmistä neidoista.
Siinä viimeisenä tulleet neidot anelivat sulhasta ”Herra, Herra, avaa meille” (25:11).
Thurénin tekemän argumentaatioanalyysin perusteella, Vuorisaarnan lopussa olevassa vertauksessa kahdesta rakentajasta (7:24‒27) Jeesus painottaa hänen opetuksien tottelemista hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi päättelysääntö osoittaa, että suuret ponnistelut hyvän tekemiseksi tullaan palkitsemaan.175 Vuorisaarnan vertaukset sisältävät opetusta ja neuvoja siitä, kuinka tulisi elää.176 Samassa kontekstissa Jeesus myös varoittaa siitä, että Jumalan valtakuntaan pääseminen tapahtuu ahtaan portin ja kapean tien kautta (7:14). Lisäksi Jeesus suuntaa huomiota lopulliseen tuomioon Vuorisaarnan viimeisessä luvussa (7:21‒23): tuomio tulee olemaan ankara ja tyly.
175 Thurén, tulossa.
176 Thurén, tulossa.
68
Vastaavasti tutkimieni lukujen 24‒25 loppupuolella, kolmiloikan viimeiseen osioon lukeutuvat vertaukset sisältävät muistutukset ja viimeiset varoitukset siitä, että annettujen ohjeiden mukaan eläminen tullaan arvioimaan. Erityisen painokkaalla tavalla tämä tulee esiin huonon palvelijan karmaisevan kohtalon kautta vertauksessa Hyvä ja huono palvelija (24:45‒51). Toisaalta vertauksessa Palvelijoille uskotut rahat (25:14‒30) Jeesus laajentaa ankaran tuomion kertomusta. Hän painottaa, että kelvoton palvelija tuomitaan lopuksi menettämään aivan kaiken. Sen lisäksi kelvoton palvelija myös suljetaan ulkopuolelle, pimeyteen.
Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 5) on koottu tutkimani jakson vertauksissa olevat ratkaisevat lauseet. Kerronnan tarkastelu osoittaa, että useampi vertaus huipentuu (punch line) ajatukseen siitä, että toivottomalta ja ennalta arvaamattomalta näyttävästä tilanteesta huolimatta, pitää pyrkiä tekemään parhaansa. Positiivisesti tarkasteltuna, on mahdollista olla valittu, lukeutua hyviin palvelijoihin, olla valmiina pääsemään iloon, olla hyvän tuloksen tehnyt palvelija tai lukeutua oikealle puolelle tuomittaviin, mikäli toimii Jeesuksen opetuksen (24:35) mukaan.
Taulukko 5 Vertausten ratkaisevat lauseet.
Nro Vertauksen
nimi Matt. Punch line
1 Salamointi 24:27 Ihmisen Pojan paluuta ennakoi ilmiselvä
merkki.
2 Viikunapuu 24:32‒33 Jumala antaa ihmiselle merkin paluustaan.
3 Kaksi miestä
pellolla 24:40‒41 Yksi on valittu, toinen ei.
4 Valvokaa! 24:43 Ihmisen Pojan paluuseen tulee olla aina
valmis.
5 Hyvä ja huono
palvelija 24:45‒51 Huonolle palvelijalle käy todella huonosti.
6 Viisaat ja tyhmät
neidot 25:1‒12 Valmiit pääsevät iloon.
7 Palvelijoille
uskotut rahat 25:14‒30
Hyvän tuloksen tehnyt
69
Vuorisaarnan ja lukujen 24‒25 kokonaisuutta tarkastellessa huomio kiinnittyy siihen, että Jeesus suuntaa puheet ainoastaan opetuslapsilleen. Vuorisaarnan kontekstista puolestaan voi huomata, että Jeesus on liikkeellä opetuslastensa kanssa. Hän siis puhuu Vuorisaarnan opetuksen kansanjoukoille sekä opetuslapsilleen. Jeesuksen puhetyyli vaikuttaa olevan Vuorisaarnassa opastava. Luvuissa 24‒25 sen sijaan suorempi ja vaativampi. Tästä herää kysymys, vaatiiko Jeesus opetuslapsiltaan enemmän kuin muilta. Vai painottaako Jeesus tässä vaiheessa evankeliumin kerrontaa vain pontevammin sanomaansa? Kysymykset vaatisivat jatkotutkimusta. Tulisi ainakin selvittää vertaillen luvuissa 24‒25 olevaa sekä Vuorisaarnassa ilmenevää Jeesuksen puhetapaa, sanavalintoja ja asiapainotuksia. Näin puhetyylin eroavaisuudet sekä niiden merkitys avautuisivat.
70
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimani jakson vertaukset ovat osoittautuneet Jeesuksen puheita kokoaviksi tai niitä täsmentäviksi esimerkin omaisiksi kertomuksiksi. Opetuslapset esittivät luvun 24 alussa Jeesukselle kysymyksen siitä, mikä on merkkinä Jeesuksen paluusta ja tämän maailman lopusta. Jeesus puhuu vastausta kysymykseen kahden luvun 24‒25 mittaisessa kokonaisuudessa. Pitkän profetiajakson sekä varoituksien eksyttävistä merkeistä jälkeen, Jeesus esittää jakson ensimmäisen vertauksen Salamointi. Siinä hän osoittaa sanomallaan, että Ihmisen Pojan paluu on ilmiselvä tapahtuma. Toinen vertaus tähdentää Jumalan ihmiselle antamaa merkkiä paluusta. Tämän takia eksyttäviä, ihmisten välisessä toiminnassa ilmeneviä merkkejä ei tulisi uskoa. Jeesus myös korostaa taukoamatonta valveutuneisuutta (Valvokaa! -vertaus) hänen opetustensa mukaisesti, sillä Ihmisen Pojan tullessa toinen otetaan ja toinen jätetään (Kaksi miestä pellolla -vertaus).
Kahta ensimmäistä vertausta avaa hätkähdyttävällä tavalla luvun 24 lopussa hyvän ja huonon palvelijan varoittava esimerkki. Kertomuksen huonoa palvelijaa, joka ei piitannut varoituksista Ihmisen Pojan tulemisen ajankohdan arvaamattomuudesta, kohtaa kuolema hirvittävällä mestauksella. Luvun 25 kolmea vertausta Viisaat ja tyhmät neidot, Palvelijoille uskotut rahat sekä Lampaat ja vuohet yhdistää ajatus siitä, että tuomio maailman lopussa tapahtuu joko tai -periaatteella. Jeesuksen palatessa arvaamattomalla hetkellä, valmiit pääsevät iloon ja hyvän tuloksen tehnyt saa lisää.
Tuottamattomalta otetaan kuitenkin kaikki pois ja liian myöhään tilanteeseen havahtuva tuomitaan täydellisesti ulkopuolelle ilosta. Jakson viimeinen vertaus täsmentää, että vähäisiin suhtautuminen perusteella tulee tuomituksi oikealle tai vasemmalle puolelle.
Tutkimani luvut ovat yhteneväinen kokonaisuus, jossa vertaukset tuovat merkittävää sisältöä sanomaan. Kerronta, vertaukset ja profetiat tukevat toistensa olemassaoloa.
Vertausten sanoma on yhteydessä kontekstiinsa siten, että ne avautuvat osittain sen avulla. Kontekstia vertauksille ovat niin Jeesuksen esittämät profetiat kuin hänen kertomansa muut seikat kerronnan edetessä. Vertausten analysoiminen paljastaa, että Jeesuksen sanoma etenee kolmiosaisella viestillä:
71
1. Maailmanlopussa Ihmisen Pojan paluuta ennakoi selvä merkki.
2. Jeesus kehottaa opetuslapsiaan olemaan aina valmiina elämällä ja toimimalla oikein.
3. Ihmisen Pojan tullessa jokaista ihmistä kohtaa tuomio, joka tapahtuu joko tai -periaatteella.
Vertauksista nouseva sanoma kuvaa kokonaisuuden sanomaa. Tutkimushistoria osoitti, että Matteus näyttäisi useassa evankeliumin osion lopussa tuovan esiin tuomioon varautumisen näkökulmaa. Tutkimani luvut tähtäsivät kuitenkin kokonaisuudessaan valmiudessa olemiseen tulevaa tuomiota varten. Tähän sisältyy Jeesuksen varoitukset eksyttävistä asioista, valmiudessa oleminen ja sen huomioiminen, että tuomio tulee olemaan tyly.
Kaikissa kerronnan osioissa lukemalla havaittavat yhteydet Vuorisaarnaan syventävät tutkimani lukujen 24‒25 sisältöä. Kerronnallisesti niiden välille näyttäisi muodostuvan toisiaan täydentävä ja sanomaa vahvistava yhteys. Tutkimushistorian tarkastelussa esiin noussut ajatus siitä, että Matteus esittää aina kokonaisuuden lopussa tuomioon varautumisen näkökulmaa, voisi nähdä ilmenevän Vuorisaarnan ja lukujen 24‒25 keskinäisessä yhteydessä. Vuorisaarna tuo esiin ohjeita oikeanlaiseen elämiseen ja se päättyy varoituksiin tulevasta tuomiosta. Tutkimani jakso taas tähdentää kokonaisuutena, että lopussa tuomitaan sen mukaan, onnistuiko ohjeiden mukaan eläminen. Yhteyttä olisi mielenkiintoista ja tarpeellista tutkia perusteellisemmin. Tämän pro gradu -tutkielman laajuuden puitteissa ei kuitenkaan ole ollut mahdollista perehtyä yhteyteen niin perusteellisesti kuin olisi ollut tarpeen. Tässä on kuitenkin mahdollisuudet jatkotutkimukselle.
Jatkotutkimuksen aihe olisi myös tunnetilojen tutkimus. Se olisi mielenkiintoista kohdistaa sekä Vuorisaarnan että lukujen 24‒25 oleviin vertauksiin. Tätä kautta voisi avautua myös tarkempaa tietoa näiden kahden Matteuksen kokonaisuuden yhteydestä, sisällöstä ja sanomasta. Kysymyksiä olisivat ainakin: Mitä Jeesuksen puheiden vastaanottaja saa irti tunnelmasta eri vertauksissa? Kuljettavatko tunnetilat kerrontaa eteenpäin? Pyritäänkö tunnetiloilla vaikuttamaan vastaanottajan toimintaan?
72