Eläinten läsnäololla on havaittu olevan useita rauhoittavia vaikutuksia ihmisten toimin-taan. Osa näistä vaikutuksista näkyy myös fysiologisina muutoksina, kuten verenpai-neen alenemisena. Kuitenkin joitakin vaikutuksia voidaan havaita myös tarkkailemalla ihmisen käyttäytymistä. Vainion tekemässä tutkimuksessa (2016) ilmeni, että koiran läsnäololla on vaikutusta myös luokkatilanteessa tapahtuvaan oppilaiden spontaaniin kommunikointiin ja sen määrään. Spontaani kommunikointi tutkimuksen kohteena ol-leessa luokassa kaksinkertaistui, kun koira oli läsnä. Tutkimuksessa huomattiin, että kuuden oppilaan ryhmästä vain yhdelle oppilaalle koiran läsnäolosta ei vaikuttanut ole-van vaikutusta kommunikaatiota tukevalla tavalla. Sosiaalisen vuorovaikutteisuuden li-sääntymisen voidaan nähdä olevan yhteydessä koiran läsnäoloon luokkatilassa. Li-säksi koira vaikutti myös oppilaiden käyttäytymisen säätelyyn positiivisesti. (Vainio 2016, 2.)
Koiran rauhoittavan vaikutuksen on havaittu olevan hyödyllistä luokissa, missä on ha-vaittu olevan haasteita käytöksessä ja keskittymisessä. Keskittymiseen liittyvät häiriöt voivat ilmentyä esimerkiksi ylivilkkautena. Näihin haasteisiin voidaan hakea apua koira-avusteisesta opetuksesta ja pyrkiä löytämään sieltä ratkaisua. Koiran tai muun eläimen rauhoittava vaikutus voi tällöin muokata oppilaan käytöstä parempaan suuntaan. Le-vottoman oppilaan kohdalla käytöstä voi saada rauhallisemmaksi sillä, että oppilas kiin-nittää huomionsa eläimen liikkeisiin, ja samalla vähentää tiedostamattaan häiriökäy-töstä. Koiraa pidetään siis apuvälineenä, kun pyritään rakentavaan tekemiseen (Fine 2006, 85). Koiraa voidaan pitää myös palkintona hyvin menneestä oppitunnista. Joita-kin oppilaita voi motivoida esimerkiksi se, että tunnin päätteeksi saa viettää koiran kanssa aikaa, ja saa tehdä sen kanssa erilaisia harjoitteita tai temppuja.
Koirien läsnäolo vaikuttaa osaltaan myös luokkahuoneen tunnelmaan. Eläin voi rau-hoittaa oppilaita jo pelkällä läsnäolollaan merkittävästi. Tämä vaikutus jokaisen yksit-täisen oppilaan kohdalla on huomattavissa koko luokkatilannetta tarkasteltaessa,
oppi-laiden rauhoittuessa myös työrauha paranee. Työrauha voidaan puolestaan nähdä op-pilaiden koulumenestystä positiivisesti tukevana tekijänä. Näin ollen hetkittäinen rau-hoittuminen koiran vieraillessa luokassa voi näkyä myös myöhemmin oppilaiden kou-lumenestyksessä. Ahosen tutkimuksessa (2009) havaittiin että koiran läsnäolo vaikutti myös kohderyhmän työrauhaan ja sen parantumiseen. Kyseisessä koulussa käytetyt koirat olivat peruskoulutettuja, mutta niille ei ollut opetettu mitään erityisiä taitoja. Aho-nen kertookin, että pelkällä koiran läsnäololla voi olla erityisluokan ilmapiiriin suuri vai-kutus (Ahonen 2009, 43). Koirien pelkkä läsnäolo vaikuttaa luokan viihtyisyyteen. Ei pidä kuitenkaan unohtaa tehdä muutenkin töitä ilmapiirin eteen. ”Koirat ovat yksi osa sosiaalisen ilmapiirin muodostumista ja ylläpitämistä, mutta eivät välttämättä itsessään yksinomaan tae sen toteutumiselle” (Ahonen 2009, 44).
Jos tunnelma on muutoin turvallinen, koirat rentouttavat oppilaita uudessakin tilan-teessa, sillä jos oppilas uskaltaa luottaa koiraan, se toimii eräänlaisena tukena muuttu-vissa tilanteissa. Koiran läsnäolo voi tämän vuoksi olla keino nopeuttaa esimerkiksi uu-den ryhmän ryhmäytymistä. ”Koirat toimivat ikään kuin ”jäänmurtajina” niin oppilaiuu-den kuin opettajan ja oppilaidenkin välillä” (Ahonen 2009, 44). Tällöin vuorovaikutustilanteet voivat helpottua ja nopeutua, sillä koira toimii tilanteessa olevien henkilöiden yhteisenä tukena. Beetzin tutkimusryhmän tekemä katsausartikkeli, ihmisen ja eläinten vuorovai-kutuksesta ja sen vaikutuksista osoittaa, että ihmiset antavat toisilleen enemmän posi-tiivista huomiota koirien ansiosta. Esimerkkinä toimi pyörätuolissa oleva ihminen, jolla oli mukanaan avustajakoira. He saivat osakseen vierailta ihmisiltä positiivista sosiaa-lista huomiota. Ihmiset hymyilivät heille ja aloittivat keskustelun koiran pohjalta. Vas-taavanlainen reaktio on havaittavissa myös luokkahuoneessa. Oppilaiden on helpompi lähestyä opettajaa koiran avulla, ja keskustelun aloittaminen on sujuvampaa. Oppilailla on taipumus ottaa kontaktia koiriin, vaikka he eivät muutoin hakisikaan kontaktia muihin tilanteessa oleviin ihmisiin. Tällöin koirasta tulee yhteinen kiinnostuksen kohde, joka rohkaisee toimimaan vuorovaikutteisesti myös muiden oppilaiden sekä opettajien kanssa. (Beetz, Uvnäs-Moberg, Julius, Turner & Kotrschal. 2012, 2.)
Koirat voivat toimia myös emotionaalisena tukena ja niistä voi tarvittaessa hakea loh-duttajaa. Lisäksi ne voivat auttaa oppilaita keskittymään. Tilanteen rauhoittuessa oppi-laiden keskittyminen parantuu ja työskentely voi tuntua motivoivammalta. Oppitunneilla kuitenkin korostuu myös se, että jokaisella oppilaalla on vaihtelevasti resursseja kes-kittyä kulloiseenkin tehtävään tai projektiin. Tällöin voidaan havaita, kuinka luokassa oleva koira ”lukee” oppilaita. Tämä on erityispiirre, joka koirille on kehittynyt. Voidaan sanoa, että susi oppii ja seuraa toisen suden esimerkkiä, mutta koirilla tämä on jalos-tuksen myötä muuttunut taito. Koira ei välttämättä ota oppia toiselta koiralta, vaan se pyrkii tulkitsemaan ihmisen toimintaa. Näin niille on kehittynyt kyky tulkita myös pieniä muutoksia ihmisen käytöksessä. Luokkatilanteessa tämä tulee esille silloin kun keskit-tyminen tehtävään muuttuu oppilaalla haastavaksi. Ahonen kertoo tutkimuksessaan havainneensa tilanteen, jossa oppilaan keskittyminen herpaantui, ”tällöin toinen koirista saattoi mennä oppilaan viereen ja painaa päänsä tämän polvelle, jolloin oppilas rau-hoittui hetkeksi rapsuttamaan koiraa ja tämän jälkeen jatkoi taas itsenäisesti tehtä-viensä työstämistä” (Ahonen 2009, 48). Koirat kykenevätkin omalla toiminnallaan ja läsnäolollaan tukemaan juuri apua tarvitsevaa oppilasta. Koirat vaikuttavat myös laiden keskittymiseen ja työrauhaan positiivisella tavalla. Koululuokissa on paljon oppi-laita, jotka eivät pysty keskittymään tehtävien tekoon itsenäisesti ja he kaipaisivat jat-kuvasti henkilökohtaista tukea. Koira-avusteinen opetus mahdollistaa luokkaan yhden niin sanotun ylimääräisen apuopettajan. Jotkut koirat osaavat itse hakeutua rauhatto-mien oppilaiden luokse rauhoittamaan tai koira voidaan tarkoituksella laittaa tukea vaa-tivan oppilaan viereen. Koiran rapsuttaminen tehtävien lomassa saattaa rauhoittaa op-pilasta. Tehtävien teon välillä oppilas voi myös lähteä ulkoiluttamaan koiraa. Tämä lisää myös oppilaan ulkoilua ja liikkumista. Ulkoilu työskentelyn lomassa on hyväksi keskit-tymisen kannalta, sillä silloin aivot saavat happea ja pystyvät taas toimimaan tehok-kaasti. (Ahonen 2013, 191.) Opettajan on kuitenkin luotettava täysin sekä koiraan, että oppilaaseen, että tällainen toiminta on mahdollista toteuttaa.
Ahosen (2013, 187) mukaan koulukoirat tuovat luokkaan myös valtavasti iloa, edistäen myös rennon ilmapiirin syntyä. Iloisuus luokassa vähentää jännittyneisyyttä ja parantaa ilmapiiriä. Koira on aina iloisella päällä ja tekee hassuja temppuja ja myös virheitä, joille
voidaan nauraa yhdessä. Yhteinen naurun ja ilon aihe yhdistää ryhmää paljon. Koiran tuoman iloisuuden on todettu myös vaikuttavan oppilaiden koulumenestykseen. Lisäksi oppilaat oppivat paljon vain seuraamalla luokassa olevaa eläintä ja sen käyttäytymistä.
Eläimen hyvinvointiin ja kouluttamiseen liittyvät seikat tulevat esille osana kouluarkea ja näiden kautta voidaan oppia säätelemään omaa käytöstä siten, että se olisi eläimen läsnäoloa tukevaa. (Chandler 2001, 6.) Oppilaita pyritään ohjaamaan omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen pohtimiseen myös muiden näkökulmasta. Oppilaat harjoitte-levat yhteistyötä sekä oppivat ratkomaan ristiriitoja ja löytämään ratkaisuja yhteisös-sään. (Opetussuunnitelman perusteet 2014 158.)
Ahosen (2013, 188) tutkimuksessa kävi ilmi, että koiran läsnäolo luokassa voi myös parantaa oppilaan sosiaalista ja emotionaalista kehitystä, sillä koiralla on todettu olevan kyky tulkita ihmisten tunteita ja sanattomia viestejä. Koira luo lapsille ja nuorille fyysistä ja emotionaalista turvaa. Se on puolueeton kuuntelija, jolle voi kertoa kipeimmätkin sa-laisuudet ja tapahtumat. Koiraa voidaan käyttää apuna, kun oppilaan kanssa käsitel-lään kipeitä asioita ja puhuminen aikuiselle on hankalaa. On asioita, joita oppilaat eivät halua opettajille kertoa, mutta pelkkä koiran kanssa oleminen, sen koskettaminen ja sille puhuminen voi auttaa oppilaista. Oppilas kokee saavansa tukea koiralta ja joskus koiralta saatu tuki riittää.
Koirien kanssa toteutetaan myös tunnekasvatusta. Tunnetaitojen opettaminen on eri-tyisen tärkeää, jotta oppilaat oppivat toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja antaa op-pilaalle valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa. Tunnetaitokasvatuksen ansiosta oppi-laat saattavat olla itsevarmempia ja luottavat itseensä paremmin. Tunnetaitoihin kuuluu muun muassa tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä selviytymiskeinojen löytä-mistä. Tunnetaitokasvatus on laaja-alaista lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tukemista.
Paras opettaja tunnekasvatuksessa on jo lapsille tuttu kasvattaja, sillä luottamussuhde on jo muodostunut, ja työskentelyä tukee hyvä oppilaantuntemus. (Lajunen, Andell &
Ylenius-Lehtonen2015, 25.) Näitä asioita voi kuitenkin opetella myös koira-avusteisesti erilaisin keinoin. (Lajunen ym. 2015, 11.)
Sosiaalisten taitojen, kuten myös tunnetaitojen oppiminen kuuluu koulun opetussuun-nitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmassa mainitaan myös vuorovaikutustaitojen kehitys sekä kykyä asettua toisen oppilaan asemaan. (Perusopetuksen opetussuunni-telman perusteet 2014, 21.) Laaja-alaisen oppimisen tavoitteissa tämä on mainittu toi-sessa kokonaisuudessa. Koira-avusteisuuden myötä oppilaat tutustutetaan toisenlai-seen toiminta kulttuuriin. Lisäksi oppilaita kannustetaan kokeilemaan monipuolisesti eri ilmaisutapoja ja nauttimaan niistä. (Opetussuunnitelman perusteet 2014, 156.) Näiden taitojen opettelussa koiran läsnäolo saattaa madaltaa kynnystä, rentouttaa tunnelmaa ja helpottaa vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Esimerkiksi jotain kipeää asiaa voidaan purkaa koiran kautta, eli koiran suulla voidaan puhua tapahtunutta. Lisäksi koirat osaa-vat reagoida hyvin ihmisten erilaisiin tunteisiin, esimerkiksi vihaan, iloon, jännittämi-seen ja turhautumijännittämi-seen. Ne huomaavat myös ihmisten kehon muutokset, kuten ad-renaliinitasojen nousun, verensokerin laskun ja hormonien heilahtelut (Karppinen 2016, 86—92). Karppinen kirjoittaa tutkimusartikkelissaan koiran taidosta heijastaa ihmisten tunteita. Hänen mukaansa koira voi tunnistaa ihmisen tunteita joko kasvon piirteistä tai äänestä. Ihmisen puheen ei tarvitse sisältää sanoja, sillä niitä koira ei välttämättä ym-märrä. Koira reagoi pelkkään äänensävyyn, esimerkiksi itkuun, nauruun ja huutoon.
Eotvos Lorandin yliopistossa tehtiin vuonna 2014 tutkimus, jossa testattiin koirien tunne-elämän taitoja ja verrattiin niitä ihmisiin. Testauksessa tehtiin fysiologisia mittauk-sia magneettikuvauksella. Testeissä mitattiin koiran ohimolohkossa tapahtuvia muu-toksia erilaisen äänen kuultuaan. Tutkimuksessa todettiin, että koiralla ja ihmisellä on hyvin samankaltainen kyky tunnistaa tunteita. Koirilla on siis neurologinen kyky kom-munikoida kanssamme tunnetasolla. (Karppinen 2016, 86—92.)
Koiran avulla voidaan peilata hyvin omia tunteita. Koira on iloinen, kun on itse iloinen.
Se on surullinen, jos ihminen on surullinen. Koira on epävarma, jos ihminen on epä-varma. Se on aggressiivinen, jos ihminen on aggressiivinen. (Rugaas 2007 32.) Oppi-laiden kanssa voidaan yhdessä pohtia, millainen käyttäytyminen rauhoittaa koiraa, ja millainen käyttäytyminen taas ajaa koiran kauemmas. Jos koira esimerkiksi pelkää op-pilasta eikä suostu menemään hänen lähelleen, voi oppilaan kanssa miettiä, miten hä-nen käytöksensä saa koiran pelkäämään. (Ahohä-nen 2013, 193.)
Koirat toimivat luokassa myös statusarvon nostajina. Niitä käytetään paljon erityis-luokissa, joissa ne tukevat oppilaiden asemaa. Koiran luokassa oleminen tuottaa pa-remmuutta, sillä luokassa on jotain, mitä muilla ei ole. Koiran läsnäoloon ollaan yleensä ottaen aina tyytyväisiä ja oppilaat pitävät luokan koiraa omanaan. (Ahonen 2013, 190.) Koira tuo sosiaalista hyväksyntää myös sellaisille ihmisille, joilla on avustajakoira mu-kanaan. Yleensä tällaiset ihmiset saavat paljon enemmän sosiaalista positiivista huo-miota, kuin mitä he saisivat ilman koiraa. (Fine 2006, 84.)