Tässä luvussa teen yhteenvedon tutkielmani teoreettisesta taustasta ja keskeisistä käsitteistä. Pohdin, millainen on hyvä oppimisympäristö ja miten avoimet oppimisympäristöt tukevat oppimista. Piispanen (2008) viittaa Deweyn pragmaattiseen teoriaan, jonka mukaan ympäristössä olevat mahdollisuudet luovat edellytykset tietynlaiselle toiminnalle. Tällöin tietynlainen toiminta vaatii siihen sopivaa ympäristöä.
(Piispanen 2008, 15.) Oppimisympäristön tarkoitus on edistää oppimista ja tukea onnistunutta vuorovaikutusta (Majoinen 2019, 30; POPS 2014, 29-31). Myös Nuikkinen (2005, 15) korostaa, että hyvä oppimisympäristö tukee oppimista ja lisää oppilaan sitoutumista oppimisprosessiin.
Piispasen (2008) väitöskirjassa selviää, että oppilaat, huoltajat ja opettajat korostavat hieman eri asioita kuvaillessaan hyvää oppimisympäristöä. Oppilaat painottavat oppimisympäristön fyysistä ulottuvuutta: he pitävät tärkeänä oppimisympäristön viihtyisyyttä, kodikkuutta ja mahdollisuutta toiminnalliseen oppimiseen ja monipuoliseen teknologian hyödyntämiseen. Huoltajat korostavat vastauksissaan oppimisympäristön sosiaalista ja psykologista näkökulmaa. Huoltajat nimesivät etenkin turvallisuuden ja hyvän ilmapiirin tärkeiksi hyvän oppimisympäristön elementeiksi. (Piispanen 2008, 167-170.) Opettajat korostavat puolestaan pedagogista ulottuvuutta oppimisympäristöjen hyvyyttä pohtiessa. Opettajat kuitenkin tulkitsevat, että oppimisympäristön osa-alueet ovat hyvin tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi fyysisen tilan muunneltavuus koettiin tärkeäksi, jotta voidaan toteuttaa pedagogisesti monipuolisia oppimistilanteita.
(Piispanen 2008, 171-174.)
Monet tutkimukset osoittavat, että oppilaat korostavat etenkin fyysisen oppimisympäristön tärkeyttä osana oppimista ja viihtyvyyttä (Kangas 2010, 214, 216-217; Piispanen 2008, 117, 167-169, 174). Oppilaat toivovat viihtyisää ja kodikasta tilaa, joka on mukava ja esteettinen. Oppilaat pitävät tärkeänä käytännöllisiä asioita: he toivovat tarpeeksi työskentelytilaa, sekä ergonomisia tuoleja ja pöytiä.
Oppimisympäristön rakenteellisia seikkoja, kuten sisätilojen ilmanlaatua, valoisuutta ja lämpötilaa, pidetään myös merkittävinä oppimiseen vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi
oppilaat toivoivat luokkatilalta hyvää akustiikkaa, joka ehkäisee melua. (Mäkelä ym.
2018, 27-38; Mäkelä & Helfenstein 2016.) Tilojen akustiikka on tärkeä osa fyysistä oppimisympäristöä. Tutkimukset osoittavat, että melu vaikuttaa merkittävästi oppimiseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.
Melu aiheuttaa muun muassa stressiä, vaikeuttaa oppimista, muistamista ja lukemista, sekä hankaloittaa puheen kuulemista ja ymmärtämistä. (Brännsröm, Johansson, Vigertsson, Morris, Sahlén & Lyberg-Åhlander 2017; Chiang & Lai 2008, 1631-1632;)
Kangas (2010) on tutkinut oppilaiden toiveoppimisympäristöjä grounded theory-menetelmällä. Tutkimuksessa Kangas selvitti noin yhdeksältäkymmeneltä 10 - 11-vuotiailta oppilailta, millainen on heidän unelmiensa oppimisympäristö. Tutkimus osoittaa, että oppilaat toivoivat mahdollisuutta työskennellä luokkatilan lisäksi erilaisissa ympäristöissä, kuten koulun muissa tiloissa ja ulkona. Fyysisen oppimisympäristön lisäksi turvallista psykososiaalista oppimisympäristöä pidetään tärkeänä. Oppilaat toivovat rauhallista ja positiivista ilmapiiriä, jossa kaikilla on kavereita ja ketään ei jätetä ulkopuolelle. Opettajan tulee olla kiltti, ystävällinen ja hyväksyvä, mutta tarpeeksi tiukka.
(Kangas 2010, 214, 216-217.) Hopland ja Nyhus (2016) tutkivat, miten oppilaiden tyytyväisyys oppimisympäristöön vaikuttaa työskentelyyn ja vaivannäköön kotona sekä koulussa. Tutkimuksessa mitattiin muun muassa oppilaiden tyytyväisyyttä luokan sosiaaliseen ilmapiiriin, opettajan ohjaukseen, oppimateriaaliin ja fyysiseen tilaan.
Artikkelin mukaan luokan sosiaalinen ilmapiiri, kuten opettaja - oppilas-vuorovaikutus ja oppilaiden välinen vuorovaikutus, lisäävät selvästi oppilaiden ponnistelua tehtävien teossa sekä koulussa että kotona. Tyytyväisyys fyysiseen oppimisympäristöön ei vaikuttanut yhtä merkittävästi oppilaiden ponnisteluun työskenneltäessä koulussa ja kotitehtävien parissa. (Hopland & Nyhus 2016, 277, 279-282.)
Yhteenvetona voidaan todeta, että ideaali oppimisympäristö tukee sosiokonstruktivistista oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta (Majoinen 2019, 30: Nuikkinen 2005, 15; POPS 2014, 29-31). Fyysisen tilan tulee mahdollistaa joustavat opetusjärjestelyt, rikas pedagoginen toiminta ja kannustaa oppilaita sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jota myös oppilaat itse toivovat (Piispanen 2008, 161-162). Monipuolisen pedagogisen oppimisympäristön lisäksi tärkeää on fyysisen oppimisympäristön viihtyisyys ja käytännöllisyys. Etenkin oppilaat toivovat mukavaa, tilavaa ja käytännöllistä ympäristöä
opiskeluun (Kangas 2010, 214, 216-217; Piispanen 2008, 117, 167-169, 174). Avoimet oppimisympäristöt pyrkivät vastaamaan näihin haasteisiin mahdollistamalla paremmin oppilaan aktiivisen ja autonomisen roolin oppimisprosessissa, sekä tukea yhteisöllistä oppimista (Deed & Lesko 2015, 218; Saltmarsh ym.2015, 315 - 317). Monipuolisella pedagogisella toiminnalla ja teknologian hyödyntämisellä voidaan tukea myös oppilaiden motivaatiota (Domingo & Garganté 2016, 23).
Avoin oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen pedagogisen toiminnan, mutta tärkeää on huomata, ettei pelkkä fyysinen tila välttämättä muuta pedagogisia käytäntöjä.
Osa tutkimuksista osoittaa, että opettajat pitäytyvät perinteisessä opetustyylissä ja ohjauksessa, vaikka tila loisi mahdollisuuden oppilaslähtöisten metodien käyttöön.
(Imms ja Byers 2017, 141; Mäkelä & Helfenstein 2016, 412; Woolner, Thomas & Tiplady 2018, 226.) Tutkimukset osoittavat, että opettajilla on hankaluuksia sopeutua uuteen tilaan ja hyödyntää sitä uudenlaisilla tavoilla. Usein avoimeen oppimisympäristöön sovitetaan vanhat tavat. (Deed & Lesko 2015, 229.)
3 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET
Oppimisympäristötutkimusta on tehty pitkään. Viime vuosina myös avoimia ja joustavia oppimisympäristöjä on tutkittu kohtalaisen paljon erilaisista näkökulmista.
Tapaustutkimuksilla on selvitetty, millaisia tekijöitä muokkaamalla perinteinen luokkatila voidaan muuttaa avoimeksi (esim. Mäkelä ym. 2018). Lisäksi on tutkittu, miten avoin oppimisympäristö vaikuttaa oppimistuloksiin (esim. Imms & Byers, 2017) ja opettajan pedagogiikkaan (esim. Sigurdadottir & Hjartarson, 2016). Myös korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia avoimista oppimistiloista on kartoitettu (esim.
Doppelt & Schunn, 2008.). Toistaiseksi on hyvin vähän tietoa siitä, miten alakouluikäiset oppilaat tulkitsevat avointa oppimisympäristöä (Deed & Lesko 2015, 229).
Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Millaisia käsityksiä oppilailla on avoimesta oppimisympäristöstä?
2. Millaisia käsityksiä oppilailla on avoimen oppimisympäristön merkityksestä oppimiseen?
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää oppilaiden käsityksiä avoimesta oppimisympäristöstä ja siinä työskentelystä. Minua kiinnostaa, millaisena työskentely luokassa näyttäytyy ja kokevatko oppilaat, että oppimisympäristöllä on vaikutusta heidän oppimiseensa.
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tutkielmani on laadullinen fenomenografinen tutkimus, jossa selvitän oppilaiden käsityksiä avoimesta oppimisympäristöstä ja sen merkityksestä oppimiseen.
Kvalitatiivisen tutkimusotteen tarkoituksena on kuvailla jotakin ilmiötä ja sen ominaisuuksia. Kvalitatiivinen tutkimusote sopii siis aiheisiin, joiden tarkoituksena on selvittää perusteellisesti ilmiön luonnetta. (Larsson 1986, 7 & 12.) Oppimisympäristötutkimusta on tehty paljon Suomessa ja kansainvälisesti, mutta julkaistua tutkimusta avoimista oppimisympäristöistä on suhteellisen vähän alakouluikäisten oppilaiden näkökulmasta. Usein tutkimuksen kohteena ovat olleet korkeakouluopiskelijat. Kvalitatiivinen tutkimusote sopii myös sellaisten ilmiöiden tutkimiseen, joista on niukasti aiempaa tutkimusta (Gavin 2008, 245). Tässä luvussa esittelen fenomenografista tutkimusotetta, sen taustaa ja analyysimenetelmää. Lopuksi kerron oman tutkielmani toteuttamisesta: aineiston keräämisestä ja analyysista.