Tulevaisuudessa erilaisia innovatiivisia ja avoimia oppimisympäristöjä tutkitaan varmasti paljon. Tutkimuskentällä tulisi tehdä katsaus moniulotteiseen oppimisympäristö-käsitteeseen ja määritellä, mitä käsitettä nykyisistä avoimista ja joustavista oppimisympäristöistä käytetään. Oppimisympäristö-käsitteeseen liitetään helposti muotitermejä, joiden sisältöä ei eritellä (Manninen ym. 2007, 15-16). Aiemmat
tutkimukset avoimista oppimisympäristöistä ovat vahvasti tapaustutkimuksenomaisia design-tutkimuksia, joissa suunnitellaan ja toteutetaan avoimia oppimisympäristöjä.
Prosessin eri vaiheissa tilan käyttäjiltä kysytään näkemyksiä oppimisympäristöön tehdyistä muutoksista. Näissä tutkimuksissa on painottunut korkeakouluympäristöt ja oppimisympäristön fyysinen ulottuvuus. (esim. Lee ym. 2018; Mäkelä ym. 2018.)
Cleveland ja Fisher (2014, 25) huomauttavat, että yleisestikin oppimisympäristötutkimuksessa on korostunut fyysisen tilan tarkastelu. Myös toisenlaista näkökulmaa avoimiin oppimisympäristöihin tarvitaan, etenekin alakoulukontekstissa. Mediassa käydyn keskustelun perusteella uusia avoimia tiloja ja kouluja rakennetaan kiihtyvään tahtiin. Vielä enemmän tarvittaisiin tutkimusta siitä, miten tila vaikuttaa opettajan pedagogisiin käytäntöihin ja oppilaiden oppimiseen. Osa tutkimuksista osoittaa, että opettajat pitäytyvät perinteisessä opetustyylissä, vaikka tila loisi mahdollisuuden oppilaslähtöisten metodien käyttöön (Imms ja Byers 2017, 141;
Mäkelä & Helfenstein 2016, 412; Woolner, Thomas & Tiplady 2018, 226). Tutkimuksien mukaan opettajilla on hankaluuksia sopeutua uuteen tilaan ja hyödyntää sitä uudenlaisilla tavoilla. Usein avoimeen oppimisympäristöön sovitetaan vanhat tavat. (Deed & Lesko 2015, 229.)
Tutkielmassani tarkastelin avointa oppimisympäristöä yleisopetuksessa opiskelevien oppilaiden näkökulmasta. Inkluusion myötä myös yleisopetuksen ryhmissä on oppilaita, jotka tarvitsevat tukea oppimiseen. Erityisen tärkeää olisikin tutkia avoimia oppimisympäristöjä näiden oppilaiden näkökulmasta. Tutkielmani tulosten mukaan avoimessa oppimisympäristössä oppimista haastaa melu ja vaatimus itseohjautuvuuteen.
Aiempien tutkimusten mukaan melu häiritsee ennen kaikkea tukea tarvitsevia oppilaita (Brännström ym. 2017). Tulevaisuudessa pitääkin selvittää, miten tukea tarvitsevat oppilaat kokevat avoimen oppimisympäristön, jossa korostetaan itseohjautuvuutta ja yhteisöllistä oppimista.
LÄHTEET
Alterator, S. & Deed, C. 2013. Teacher adaptation to open learning spaces. Issues in Educational Research, 23(3), 2013.
Barrett, P., Davies F., Zhang, Y. & Barrett, L. 2015. The impact of classroom design on pupils' learning: Final results of a holistic, multi-level analysis. Building and Environment 89 (2015).
Beck, C. & Kosnik, C. 2006. Innovations in teacher education: a social constructivist approach.
Albany: State University of New York Press.
Beery, T., Shell, D., Gillespiel, G. & Werdman, E. 2012.The impact of learning space on teaching learning behaviors. Nurse Education in Practice 13.
Biesta, G. & Burbules, N. 2003. Pragmatism and educational research. Philosophy, theory, and educational series. Lanham: Rowman & Littlefield.
Boghossian, P. 2006. Behaviorism, Constructivism, and Socratic Pedagogy. Educational Philosophy and Theory, 38(6).
Brooks, D. C. 2011. Space matters: The impact of formal learning environments on student learning. British Journal of Educational Technology, 42(5).
Brotherus, A., Hytönen, J. & Krokfors, L. 2002. Esi- ja alkuopetuksen didaktiikkaa. (2.uud. p.).
Helsinki: WSOY.
Brännström, K.J., Johansson, E., Vigertsson, D., Morris, D., Sahlén, B. & Lyberg-Åhölander, V.
2017. How Children Perceive the Acoustic Environment of Their School. Noise Health. 2017:
19(87).
Burton, D. 2000. Research training for social scientists: SAGE Publications.
Chiang, C-M. & Lai, C-M. 2008. Acoustical environment evaluation of Joint Classrooms for elementary schools in Taiwan. Building and Environment 43 (2008) 1619–1632
Cleveland, B. & Fisher, K. 2014, "The evaluation of physical learning environments: a critical review of the literature", Learning Environments Research, vol. 17, no. 1, pp. 1-28.
Deed, C. & Lesko, T. 2015. “Unwalling” the Classroom: teacher reaction and adaption. Learning Environment Research (2015) 18:217–231.
Domingo, M. G. & Garganté, A. 2016. Exploring the use of educational technology in primary education: Teachers' perception of mobile technology learning impacts and applications' use in the classroom. Computers in Human Behavior, 56, pp. 21-28.
Doppelt, Y. & Schunn, C. 2008. Identifying students’ perceptions of the important classroom features affecting learning aspects of a design-based learning environment. Learning Environments Research, 11(3), pp. 195-209.
Einarsdóttir, J. 2007. Research with children: Methodological and ethical challenges. European Early Childhood Education Research Journal, 15(2), pp. 197-211.
Engeness, I. 2019. Teacher facilitating of group learning in science with digital technology and insights into students’ agency in learning to learn. Research in Science & Technological Education. (2)
Eskola, J. 1998. Eläytymismenetelmä sosiaalitutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä. Tampere:
TAJU.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Fargas-Malet, M., Mcsherry, D., Larkin, E. & Robinson, C. 2010. Research with children:
Methodological issues and innovative techniques. Journal of Early Childhood Research, 8(2), pp.
175-192.
Gavin, H. 2008. Understanding research methods and statistics in psychology London, SAGE Publications
Ghauth, K. I. & Abdullah, N. A. 2010. Learning Materials Recommendation Using Good Learners' Ratings and Content-Based Filtering. Educational Technology Research and Development, 58(6), p. 711.
Grabinger, R. S. & Dunlap, J. C. 1995. Rich environments for active learning: A definition. Research in Learning Technology, 3(2)
Hajian, S. 2019. Transfer of Learning and Teaching: A Review of Transfer Theories and Effective Instructional Practices. IAFOR Journal of Education, 7(1).
Hannafin, M., Hannafin, K., Land, S. & Oliver, K. 1997. Grounded Practice and the Design of Constructivist Learning Environments. Educational Technology Research and Development, 45(3).
Hopland, A. & Nyhus, O. 2016. Learning environment and student effort. International Journal of Educational Management, 30(2), pp. 271-286.
Huusko, M. & Paloniemi, S. 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 37(2), p. 7.
Häkkinen, K. 1996. Fenomenografisen tutkimuksen juuria etsimässä: Teoreettinen katsaus fenomenografisen tutkimuksen lähtökohtiin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos.
Imms, W. & Byers, T. 2017. Impact of Classroom Design on Teacher Pedagogy and Student Engagement and Performance in Mathematics" Learning Environments Research, vol. 20, no. 1, pp. 139-152.
Judd, T., Kennedy, G. & Cropper, S. 2010. Using wikis for collaborative learning: Assessing collaboration through contribution. Australasian Journal of Educational Technology 2010, 26(3), 341-354.
Järvelä, S. & Niemivirta, M. 1997. Mikä ohjaa oppijaa: Oppimisteoreettiset muutokset ja motivaatiotutkimuksen ajankohtaisuus. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 28(3).
Järvelä, S. & Niemivirta, M. 1999. The changes in learning theory and the topicality of the recent research on motivation. Learning and Instruction, 9, pp. 57-65
Järvenoja, H. & Järvelä, S. 2005. How students describe the sources of their emotional and motivational experiences during the learning process: A qualitative approach. Learning and Instruction 15(5).
Järvenoja, H., Järvelä, S. & Malmberg, J. 2015. Understanding Regulated Learning in Situative and Contextual Frameworks. Educational Psychologist, 50(3).
Kangas, M. 2010. Finnish children’s views on the ideal school and learning environment.Learning Environments Research, 13(3), pp. 205-223
Kariippanon, K. E., Cliff, P., Lancaster, S., Okely, A. & Parrish, A-M. 2018. Perceived Interplay between Flexible Learning Spaces and Teaching, Learning and Student Wellbeing. Learning Environments Research, 21(3), pp. 301-320.
Koehler, M. J., & Mishra, P. 2009. What is technological pedagogical content knowledge?
Contemporary Issues in Technology and Teacher Education, 9(1), 60-70.
Koivuranta, E. 2016. Ainakin parissasadassa suomalaiskoulussa on ollut kosteus- ja homeongelmia.
Muita sisäilmaongelmia on ollut noin 400:ssa. Yle selvitti suomalaiskoulujen sisäilmaongelmia yhdessä Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen kanssa. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-8879339 [Luettu 14.11.2019]
Korpisaari, H. 2004. Behaviorismista konstruktivismiin: Historian kouluopetuksen teoriapohja Suomessa 1952-2002. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 35(2).
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys (2., uud. p.). Tampere:
Vastapaino.
Laal, M. 2013. Collaborative Learning; Elements. Procedia - Social and Behavioral Sciences, 83, pp.
814-818.
Larsson, S. 1986. Kvalitativ analys - exemplet fenomenografi. Lund: Studentlitteratur.
Lee, D., Morrone, A. & Siering, G. 2018. From swimming pool to collaborative learning studio:
Pedagogy, space, and technology in a large active learning classroom. Educational Technology Research and Development, 66(1), pp. 95-127.
Lei, S. A. 2010. Classroom physical design influencing students’ learning and evaluations of college instructions: a review of literature. Education, Vol 131:1 (128-134)
Lincoln, Y.S. & Guba, E.G. 1985. Naturalistic inquiry. Newbury Park: Sage Publ.
Majoinen, J. 2019. Toimintakulttuuri, resurssit ja pedagogia oppilaan tukea edistävät ja vaikeuttavat tekijät fyysisessä, sosiaalis-pedagogisessa ja teknologisessa oppimisympäristössä. Joensuu:
University of Eastern Finland.
Malmberg, K. 2018. Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/elama/art-2000005903400.html [Luettu 14.11.2019]
Malmberg, J., Järvenoja, H. & Järvelä, S. 2009. Itsesäätöinen oppiminen gStudy oppimisympäristössä – Miten kolmannen luokan oppilaat käyttävät tiedonprosessointistrategioita? Kasvatus 40 (3), 244-256.
Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S. & Särkkä, H.
2007. Oppimista tukevat ympäristöt: Johdatus oppimisympäristöajatteluun. [Helsinki]:
Opetushallitus.
Marton, F. & Booth, S. 1997. Learning and awareness. Mahwah [N.J.]: Lawrence Erlbaum Associates.
Mega, C., Ronconi, L. & De Beni, R. 2014. What Makes a Good Student? How Emotions, Self-Regulated Learning, and Motivation Contribute to Academic Achievement. Journal of Educational Psychology, 106(1).
Miettinen, R. 1999. Kokemuksen käsite John Deweyn filosofiassa ja sen merkitys opetukselle. Kasvatus 1/1999.
Moore, J. 2011. Behaviorism. The Psychological Record, 61(3), pp. 449-463.
Mäkelä, T. & Helfenstein, S. 2016. Developing a conceptual framework for participatory design of psychosocial and physical learning environments. Learning Environments Research, vol. 19, no.
3, pp. 411-440.
Mäkelä, T., Helfenstein, S., Lerkkanen, M.K. & Poikkeus, A-M. 2018. Student participation in learning environment improvement: analysis of a co-design project in a Finnish upper secondary school. Learning Environments Research, vol. 21, no. 1, pp. 19-41.
Neill, S. & Etheridge, R. 2008. Flexible Learning Spaces: The Integration of Pedagogy, Physical Design, and Instructional Technology. Marketing Education Review, 18(1), pp. 47-53.
Nuikkinen, K. 2005. Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. [Helsinki]: Opetushallitus.
Nuikkinen, K. 2009. Koulurakennus ja hyvinvointi: Teoriaa ja käyttäjän kokemuksia peruskouluarkkitehtuurista. Tampere: Tampere University Press: Taju.
Paloneimi, S. & Huusko, M. 2016. Fenomenografia ja variaatioteoria aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa. Aikuiskasvatus : aikuiskasvatustieteellinen aikakauslehti, 37(2), pp. 119-121.
Partio, E. 2015. Suuri osa lapsista ei viihdy koulussa – opetusneuvos: "Koulupäivässä pitäisi olla aikaa ystäville". Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-8005993 [Luettu 14.11.2019]
Pekrun, R., Lichtenfeld, S., Marsh, H., Murayama, K. & Goetz, T. 2017. Achievement Emotions and Academic Performance: Longitudinal Models of Reciprocal Effects. Child Development, 88(5).
Piipari, M. 1998. Avoimet oppimisympäristöt. Teoksessa: Jyrkiäinen, P., Laine, T., Liukko, S.
Toivonen, V. & Piipari, M. Avoimet oppimisympäristöt - Kehittyvät prosessit. Hämeenlinnan normaalikoulun julkaisuja nro 6. Tampere: Tampereen Yliopisto. 3–11.
Piispanen, M. 2008. Hyvä oppimisympäristö: Oppilaiden, vanhempien ja opettajien hyvyyskäsitysten kohtaaminen peruskoulussa. Kokkola: Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.
POPS. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.
Pulkkinen, J. 1997. Avoimien opiskeluympäristöjen toiminnallisia lähtökohtia. Aikuiskasvatus 4/97.
Rauste-Von Wright, M, Von Wright, J. & Soini, T. 2003. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY.
Rinta-Tassi, M. & Marjakangas, T. 2017. Muistatko pulpetit ja liitutaulut? Ne ovat poissa ja niin ovat luokatkin – tältä näyttää koulu vuosimallia 2017. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-9757539 [Luettu 14.11.2019]
Roos, S. & Niemi, K. 2018. Kohti monipuolisempaa oppimisympäristöä. Teoksessa: Tammi, T. &
Horila, M. Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen harjoittelukouluissa – Tilat ja tekniikka pedagogiikan kehittämisen tukena. eNorssi – Opettajankouluttajien yhteistyöverkosto 2018.
Ryan, R. M. & Deci, M. L. 2017. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. New York; London: The Guilford Press.
Ryan, R.M. & Deci, M.L. 2006. Self-Regulation and the Problem of Human Autonomy: Does Psychology Need Choice, Self-Determination, and Will? Journal of Personality 74:6.
Salomaa, M. 2018. Helsingin oppilaskysely toi esiin sisäilmaongelmia samoista kouluista, joissa jo tehdään tai joihin suunnitellaan remonttia. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005858275.html [Luettu 14.11.2019]
Saltmarsh, S., Chapman, A., Campbell, M. & Drew, C. 2015. Putting "structure within the space":
Spatially un/responsive pedagogic practices in open-plan learning environments. Educational Review, 67(3).
Schunk, D. 2004. Learning theories – An educational perspective. (4. ed.). Upper Saddle River:
Pearson Merrill Prentice Hall.
Schutz, P.A., Quijada, P. D., de Vries, S. & Lynde, M. 2011. Emotion in educational contexts.
Teoksessa: Järvelä, S. (toim.) Social and emotional aspects of learning. Oxford: Elsevier Science.
Sigurðardóttir, A.K. & Hjartarson, T. 2011, "School Buildings for the 21st Century -- Some Features of New School Buildings in Iceland", Center for Educational Policy Studies Journal, vol. 1, no.
2, pp. 25-43.
Sigurðardóttir, A.K. & Hjartarson, T. 2016. The idea and reality of an innovative school: From inventive design to established practice in a new school building. Improving Schools 2016, Vol.
19(1) 62–79.
Sin, S. 2010. Considerations of Quality in Phenomenographic Research. International Journal of Qualitative Methods.
Suolanen, K. 2017. Rauhattomuus luokassa häiritsee lähes jokaisen opettajan työtä — ”Lapset ovat paljon levottomampia ja kärsimättömämpiä kuin aiemmin”. Kouvolan sanomat.
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/fa57872e-72e5-4ee1-8402-15492369ff95 [Luettu 14.11.2019]
Suoranta, J. 1998. Uusista oppimisympäristöistä. Aikuiskasvatus 4/98
Syrjälä, L., Ahonen, S. Syrjäläinen, E. & Saari, S. 1994. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki:
Kirjayhtymä.
Tammi, T. & Horila, M. 2018. Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen harjoittelukouluissa – Tilat ja tekniikka pedagogiikan kehittämisen tukena. eNorssi – Opettajankouluttajien yhteistyöverkosto 2018.
Tobias, S. 2010. Generative learning Theory, Paradigm Shifts, and Constructivism in Educational Psychology: A Tribute to Merl Wittrock. Educational Psychologist, 45(1), 51-54.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki
Tynjälä, P. 1999a. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita.
Helsinki: Kirjayhtymä.
Tynjälä, P. 1999b. Konstruktivistisen ja perinteisen oppimisympäristön vertailu yliopistossa.
Aikuiskasvatus 3/99.
Uljens, M. 1988. Fenomenografi: Forskning om uppfattningar. Göteborg: Göteborgs univer-sitet.
Vasama, T. 2019. Iso opetusryhmä on muotia, mutta miten käy lasten? Helsingin sanomat.
Vaskuri, J. 2017. Oppiennätyksistä opetussuunnitelman perusteisiin – Lukion kemian kansallisen opetussuunnitelman kehittyminen Suomessa vuosina 1918-2016. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
Vygotsky, L.S. 1962. Thought and Language. Cambridge (MA): The M. I. T. Press.
Wang, W., Yin, H., Lu, G. & Zang, Q. 2017. Environment matters: exploring the relationships between the classroom environment and college students’ affect in mathematics learning in China.
Asia Pacific Educ. Rev. (2017) 18:321–333
Wilson, B. G. 1996. Constructivist learning environments: Case studies in instructional design.
Englewood Cliffs (N.J.): Educational Technology Publications.
Wilson, H.K. & Cotgrave, A. 2016. Factors that influence students’ satisfaction with their physical learning environments. Structural Survey, Vol. 34 Issue: 3, pp.256-275
Woolner, P., Hall, E., Higgins, S. McCaughey, C. & Wall, K. 2007. A sound foundation? What we know about the impact of environments on learning and the implications for Building Schools for the Future. Oxford Review of Education Vol. 33, No. 1.
Woolner, P., Thomas, U. & Tiplady, L. 2018, "Structural Change from Physical Foundations: The Role of The Environment in Enacting School Change", Journal of Educational Change, vol. 19, no. 2, pp. 223-242.
Zimmerman, B. 2013. From Cognitive Modeling to Self-Regulation: A Social Cognitive Career Path.
Educational Psychologist, 48(3), pp. 135-147.
Zimmerman, B. & Schunk, D. 2012. Motivation: An Essential Dimension of Self-Regulated Learning. Teoksessa: Motivation and Self-Regulated Learning – Theory, Research and Applications. Routledge.
Åkerlind, G.S. 2005. Variation and commonality in phenomenographic research methods. Higher Education Research & Development. 24.
Åkerlind, G. S. 2012. Variation and commonality in phenomenographic research methods. Higher Education Research & Development, 31:1
LIITTEET
LIITE 1. Avoimet kysymykset aineistonkeruulomakkeessa.
LIITE 2. Tehtävänanto ja orientaatio kirjoitelmaan, jossa kuvaillaan epäonnistunutta työskentelytilannetta avoimessa oppimisympäristössä.
LIITE 3. Tehtävänanto ja orientaatio kirjoitelmaan, jossa kuvaillaan onnistunutta työskentelytilannetta avoimessa oppimisympäristössä.