Havainnointiaineistosta käyvät ilmi tiimien erilaiset aamupalaverikäytännöt, jotka ulottuvat formaaleista, selkeästi johdetuista monologeista vapaamuotoi-sempiin keskustelutilaisuuksiin. Huomionarvoista on, että tilaisuuden formaa-liudesta riippumatta kaikissa tiimeissä jokainen tiimin jäsen kertoi omat tekemi-sensä – eli kaikki olivat vuorollaan äänessä. Lisäksi kaikki tiimit ovat rajoittaneet palaverin keston sovitusti viiteentoista minuuttiin. Pääosa tiimeistä pitää aamu-palaverinsa samaan aikaan. Aamupalavereihin osallistuvat kaikki operatiivisissa tiimeissä työskentelevät henkilöt – ylimmän johdon henkilö kuitenkin oman ai-kataulunsa sallimissa rajoissa. Operatiivisten tiimien ulkopuolelle jää kaksi hen-kilöä, jotka eivät osallistu tiimikohtaisiin aamupalavereihin.
Samoin liitteessä 8 esitetty Jira-järjestelmästä kerätty havainnointiaineisto paljastaa, että sitä käytetään hyvin eri tavoilla ja intensiteetillä eri tiimeissä. Ku-ten jo aiemmin mainittiin, kahdessa tiimissä (A1, T1) elektroniset valkotaulut ovat hyvin vakiomuotoiset sekä filttereiden että sarakkeiden osalta. Kahdella
muulla tiimillä (A2, T2) sen sijaan on niiden osalta toteutettu laajempaa räätä-löintiä. Vain A2-tiimi käytti Jira-järjestelmässä työn määrää työvaiheessa (taulun sarakkeessa) rajoittavia WIP-limiittejä.
Taulukko 8: Kohdeyrityksen käyttämät työnhallinnan käytännöt ja työkalut
Työnhallinnan
osa-alue Käytettävät käytännöt Käytettävät työkalut Työntehtävien
ja-lostus, allokointi ja priorisointi
Aamupalaverit19, kuukausipala-verit ja erilaiset yleispalakuukausipala-verit, esi-miestyö ja esimiesten henkilökoh-tainen ohjaus
Jira-järjestelmä, sähköposti, Lync-keskusteluohjelma
Työtehtävien
va-rastointi Post-it -laput, henkilökohtaiset
muistikirjat Jira-järjestelmä, sähköposti, eri-laiset Excel-työkirjat, sähköi-nen kalenteri
Työtehtävien to-teutus
Tiimityöskentely, yleispalaverit, vahva yhteistyö, itsenäiset toteu-tukset
Jira-järjestelmä
Toteutuksen tuki
ja kontrolli Aamupalaverit, viikkopalaverit, joustava dialogi ja tiimityösken-tely
Jira-järjestelmä, Teepee-wi-kialusta, yrityksen kirjasto, tuntiseuranta, Aparaatti-järjes-telmä, Sharepoint-ympäristö, erilaiset Excel-työkalut, auto-matisoituja työtehtäviä seuraa-vat sähköpostitoteutukset, In-cident-raportit20
Toteutuksen vali-dointi
Dialogi, henkilökohtaiset pyynnöt Jira-järjestelmä, sähköposti, Lync-keskusteluohjelma, eri-laiset Excel-työkalut
5.2 Yleisiä huomioita tutkimusaineistosta ja sen esittämisestä
Kyselyn tilastolliset tunnusluvut ja vastausmäärät löytyvät liitteestä 7. Vastaus-ten lukumäärästä on poistettu ”En osaa sanoa” -vastaukset. Jos ”En osaa sanoa”
-vastaukset huomioidaan, kaikkiin kysymyksiin saatiin 19 vastausta (N=19).
Näin ollen kaikissa kyselyn aineistosta esitettävissä graafeissa näkyy 19 vastausta jokaista kysymystä kohti.
Huomionarvoista on myös kysymysten 6 (”Teen työtehtäviä, jotka eivät näy työnhallinnan järjestelmissä”) ja 18 (”Työtehtävien hallinnassa käytettävät ohjelmistot lisäävät työtaakkaani”) asettelu, joka muista kysymyksistä poiketen
19 Aamupalaverit sisältävät tässä sekä tiimikohtaiset aamupalaverit että tiimien esimiesten aamuisen yhteispalaverin (Scrum of Scrum).
20 Incident-raportti on kuvaus liiketoiminnan häiriöstä, sen syystä ja seurauksista.
on negatiivinen. Liitteessä 7 nämä kysymykset on huomioitu täsmälleen kyse-lyssä esitetysti, mutta tekijöittäin käsiteltäessä vastausten jakaumat on käännetty päinvastaiseksi, jotta operationalisointien sisäinen eheys ei kärsisi. Tällöin näi-den kysymysten tulokset voidaan huomioida tekijäkohtaisia keskiarvoja lasket-taessa. Lisäksi on huomioitava, että kysymyksen 7 (”JIRAssa näkyvien työtehtä-vieni osuus kaikista työtehtävistäni”) vastausvaihtoehdot ja niiden määrä21 poik-kesivat muiden kysymysten vaihtoehdoista. Kyselyn kysymysten itseisarvoltaan suurimmat korrelaatiot (Pearson) ja niiden selitysasteet on esitetty liitteessä 7.
Kyselyn tuottama kvantitatiivinen materiaali toimii tulosten käsittelyn run-kona. Se täydennetään vastaamaan todellista tutkittua tilaa haastatteluiden, ha-vainnoinnin ja kyselyn vapaaehtoisen avoimen kysymyksen tuottaman kvalita-tiivisen tutkimusaineiston avulla. Avoimen kysymyksen aineisto käsitellään kva-litatiivisesti, haastattelujen tapaan.
5.3 Kohdeyrityksen organisationaalinen konteksti
Kohdeyrityksen organisationaalinen konteksti esitellään tutkimusmallin tekijöi-den ja osatekijöitekijöi-den mukaisesti. Kukin viidestä tekijästä käsitellään omassa ala-luvussaan. Jokainen alaluku sisältää analyysin tekijästä koko tutkimusaineiston perusteella.
Kyselyn tuottamat tutkimustulokset organisationaalisen kontekstin muo-dostavien tekijöiden ja osatekijöiden tilasta on esitetty taulukossa 9 keskiarvoina.
Kaikki keskiarvot on painotettu tekijää mittaavien kysymysten vastausmäärien22 mukaan. Koko organisationaalisen kontekstin keskiarvoksi muodostui sitä mit-taavien tekijöiden kysymysten vastausmäärillä painotettujen keskiarvojen perus-teella 3,52. Seuraavaksi tarkastellaan lähemmin, mitä ko. lukujen taakse sisältyy.
5.3.1 Innovaatiotekijät
Innovaatiotekijöillä tarkoitetaan työnhallinnallisen innovaation, eli käytettävän Kanbanin, sopivuutta kontekstiinsa. Sen mittaaminen suoritetaan kahden osate-kijän, sen tuottaman suhteellisen hyödyn ja käyttötavan sopivuuden, kautta.
Kokemusta suhteellisesta hyödystä mitattiin mm. kysymyksillä työtehtä-vien hallittavuudesta, työtehtätyötehtä-vien suoritusten kehityksestä tiimissä ja tiimin työtehtävien tilan hahmottamisesta. Suhteellista hyötyä koskevien kysymysten tulokset on esitetty kuviossa 4. Käyttötavan sopivuutta puolestaan mitattiin mm.
kysymyksillä mahdollisuudesta vaikuttaa työnhallintaan, työnhallinnan
21 10-portainen asteikko (10 % - 100 %) ja ”En osaa sanoa” -vaihtoehto
22 ”En osaa sanoa” -vastuksia ei ole huomioitu keskiarvoja laskettaessa. Jos ”En osaa sanoa”
-vastaukset huomioidaan, kaikkiin kysymyksiin saatiin 19 vastausta.
lujen soveltuvuudesta ja työnhallinnan kehityksen suunnastasta. Sopivuutta mit-taavien kysymysten tulokset on esitetty kuviossa 5. Vastaukset kysymyksiin on annettu 5-portaisella23 Likert-asteikolla.
Taulukko 9: Kyselyn tulokset tutkimusmallin tekijöihin jaettuna
Tekijä Osatekijä Keskiarvo
Innovaatiotekijät 3,60
Suhteellinen hyöty 3,63
Sopivuus 3,55
Sosiologiset tekijät 3,67
Asenne ja kokemus 3,53
Tekninen tietämys ja osaaminen 3,95
Teknologiset tekijät 3,32
Ketterät käytännöt 3,21
Työkalujen sopivuus 3,36
Tiimitekijät 3,44
Tiimin johtajuus -
Tiimin hallinnointi 3,44
Organisatoriset tekijät 3,42
Johdon tuki -
Menetelmäasiantuntija 3,42
Ketteryyden käyttö 3,12
Vertikaalinen 3,73
Horisontaalinen 2,21
Ketteryyden vaikuttavuus 3,45
Tuottavuuden kehittyminen 3,50
Laadun kehittyminen -
Asiakastyytyväisyyden kehittyminen -
Kommunikaation ja yhteistyön kehittyminen 3,37
Työn hallittavuuden ja työkuorman kehittyminen 3,51
Kokonaisuutena innovaatiotekijöiden keskiarvo (3,60) oli sosiologisten tekijöi-den keskiarvon ohella ainoa kyselyllä mitatuista organisationaalisen kontekstin tekijöistä, joka nousi yli 3,5 tason. Osatekijöissä kokemus työnhallinnan innovaa-tion suhteellisesta hyödystä nousi 3,63:een, toisen osatekijän, innovaainnovaa-tion sopi-vuuden, jäädessä 3,55:een. Innovaatiotekijöitä mitattiin kyselyllä kattavasti ja sen rooli jätettiin tarkoituksella vähäisemmäksi haastatteluissa.
23 1=täysin eri mieltä / heikentynyt selvästi – 5=täysin samaa mieltä / parantunut selvästi.
Likert-asteikot on esitetty kattavammin liitteessä 1.