111. KAUPPA JA MERILIIKE
VIII. KIRKKO JA KOULU
KIRKKO.
Rauman k aup un gink irk o t.
1. Tengström, Vita Rothovii, ss. 11 ja 114. Suolahti, Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla, s. 55. 2. Högman, Rauman kaupungin hist. I, ss. 23—25, Maisteri I. Kronqvist, Muinaistieteelliselle Toimikunnalle annettu P. Kolminaisuuden kirkkoa koskeva selostus v. 1930, Kansallismuseo. Rinne, Läntisen Satakunnan keskiaikaisista kirkoista, ss. 33—38. 3. Lapin ens. kirkkoherra Matthias Erici nimitettiin virkaan n. v. 1630, toisen kirkkoherran Matthias Matthiaen jälkeen tuli Lapin kirkkoherraksi Grels Clementis Finnon poika Johannes Gregorii Aurelius, Leinberg, Åbo stifts herda-minne, ss. 115—116. RRA, Res. jälj. 18.8. 1634. 4. Tigerstedt, Handl. s. 376; RRA res. 26.2. 1640, josta näkyy, että Rauman anomuskäsitti 3 kohtaa, jotka koskivat ulkomaanpurjehdusta, aateliston kauppaa ja kontributiota; Bilmark & Mellenius, Om sjöstaden Raumo, 11, s. 19. 5. SVA 616, kruunun tili v. 1556; Högman, emt., s. 78.
6. Högman,emt., ss. 152, 157 ja 158. 7. RRA alkup.res. 2.12. 1643. 8. RKA Kirkon tilikirja w. 1640—51. RRA tk. 18.1. 1647. Högman, emt., s. 158. Bilmark &
Mellenius, emt. 11, ss. 20—21. 9. RRA tk. 15. ja 18.8. 1683 ja 14.9. 1692.
Aspelin, Kertomus Rauman, Lapin jaEurajoen kirkoista, s. 178, muist. 1. —lO. Ven-nervirta, Keskiaikaisten kalkkimaalaustemme alkuperä, s. 474. 11. RRA Kirkon tilit vv. 1649, 1693 ja 1705; Tidningar utgifna af ett sällskap i Åbo, 1778,ss. 177—181;
Rauman lehti 1891, n:o 54, E(mil) N(ervander), Rauman kirkossa. 12. RRA tk.
7.7. 1669. RKA Kirkontilit w. 1669 ja 1670. 13. Rauman lehti, kuin edellä.
14. RKA Piispaaitark. pk. 11.3. 1702. 15. Bilmark & Mellenius, emt. 11, s. 30.
Cleve, Predikstolar ooh predikstolskonst, ss. 16—18. 16. RKA Piispantark. pk.
11.3. 1702.
Ss. 235—244.
Kirkon irtain omaisuus ja kirkolle tehdyt lahjoitukset.
17. Meinander, Medeltida altarskåp, ss. 118—125. 18. Aspelin, Kertomus Rau-man, Lapin ja Eurajoen kirkoista, s. 185. 19. RKA Kirkon inventario 22.5. 1641.
Hausen (A. A. von Stiernman) Presterskapets redogörelser om forntida minnesmärken i Finlands kyrkor, s. 186. Juhana Jaakonpoika Wojolanus-Weilanus-Palmhjelmin sisar Anna Woijola oli Rauman kirkkoherran Mieli. Renneruksen puoliso, RRA tk.
2.5. 1698. 20. Aspelin, emt., ss. 196—201, Hausen, emt., ss. 183—185. 21. Hau-sen,emt., ss. 183—185. 22. Aspelin, emt.,ss. 198—202. 23. Hausen, emt., s. 186.
Raatimies HenrikAntinpoika Sonkki jahänenpuolisonsaBriitta Matintytär, poika Hen-rik ja tytär Briitta mainitaan mantt.l. 1637. Henrik Henrikinp. Sonkki Tukh. R:n tk.
7.4. 1669. 24. Aspelin, emt., s. 203. Kaavun lahjoitti Rauman kirkko v. 1880 Kansallismuseon kokoelmiin. Kaapu on valmistettu italialaisesta
sarrasina-silkkikankaasta, johon on kudottu sarasenilaisia koristekuvioita. Kankaan pohja on keltainen ja siihen kudotut linnunkuvat vihreitä. Sitäpaitsi on siihen ommeltu pedon-kuvia tähtimäisine ruusukkeineen jamietelmänauhoineen. Ne ovat väriltään punaiset.
Kaavun reunus on kuviollista, sinipohjaista silkkikangasta. Reunuksessa on koristeena lehtikuvioita jakotka, joka pitääkynsissään sorsaa sekä leijona, joka raatelee naaras-hirveä, reunuksen oikeapuoli on edestä jatkettu hieman tummempipohjaisella sinipunai-sellasilkkikankaalla, johon on kudottu palmua muistuttava puu ja lentävä, pitkäpyrs-töinen lintu. Kaavun kangas on 1300—1400-luvunkuosia. 25. RKA Kirkon tilikirja
1697—1699. Aspelin, emt., ss. 202—203. 26. RKA Kirkon invent. 22.5. 1641 ja v. 1697. Aspelin, emt., ss. 204—205. ,Vrt. Svenska Riksdagsakter, 2 serien, I, 502:
„och i thenne staden åther gamble vepor, lakan och rysselärft bruka tili messokläder och altaren” (messuohjeita v. 1574). 27. RKA Kirkon tilikirja 1640—1695, Aspelin, emt., Hausen, emt., s. 184. 28. RKA Kirkon tilikirja 1640—1695. Kun tapa maksaa uhrilahjoja kirkolle jäi pois käytännöstä Raumalla, ovatraumalaiset viimeisinä vuosi-kymmeninä antaneet lahjoja Pyhämaan Luodon vanhalle uhrikirkolle. Pyhämaan nykyinen kirkkoherra V. Suojamaa kertoi kirjoittajalle, että hänentuntemansa Matti-niminen pyhämaalainenkalastaja vakuutti 1920-luvun alkuvuosina pelastuneensa meri-hädästä Luvian saaristossa olevan Pirskerin luona luvattuaan Pyhämaan Luodon uhri-kirkolle 100 mk. Vrt. Salokangas, Muutamia tietoja Pyhämaan luotoseurakunnan kir-kon historiasta, ss. 6—lo. 29. RKA RK:s Stambook, 1682—1687, 2 nidettä.
30. Tidningar,utgifna af ett sällskapi Åbo 1778,ss. 177—181, Beskrifning öfverRaumo kyrka (A. G. Sackliniuksen kirjoittama, anon.). SVA r3c, R:n tk. 12.8. 1682; Aspelin, emt., s. 205. 31. RKA Kirkon inventario ja tilikirja 22.5. 1641 ja 1697. RRA Perintöjakoluett. 1600-luvulta, Anna Aronintytt. 20.8. 1662. Mich. Jacobi Renneruksen 21.1. 1672, tri Holger Nohrströmin suullinen tiedonanto koskeva Sipi Salkoa.
32. Maisteri I. Kronqvistin Muinaistieteelliselle Toimikunnalle antama selostus v. 1930 suoritetuista kaivauksista. Kansallismuseon arkisto. 33. RKA Kirkon tilit 1640 1656 ja 1697, Tidningar utg. af ett. sällskap i Åbo 1778, s. 181. 34. Länsi-Suomi, v. 1927,n:o 222, V(äinö) L(ahtonen) Rauman hautausmaat. 35. Hausen, ss. 182—
183; Jully Ramsay, Frälsesläkter, s. 210, Jordan-suvunvaakunaR:n kirkossa. Jordanien vaakunassa punainen pohja. 36. Aspelin, emt., ss. 197—198.
V-
37. Aspelin, emt.,s. 197,von Gertten suvunvaakunassa kullattu pohja, siniset nuolethopeoidussakädessä, kehys sininen.RKA Kirkon tilit 1640—1695, Ramsay, emt., s. 143. 38. RKA von Gertten-suvunhaudan lunastus on merkitty kirkon tileihinv. 1672.
Ss. 245—254.
Kirkon varain hoito.
39. RKA Kirkontilit vv. 1640—1695, 1696—1713. 40. RRA tk. 4.11. 1652, kir-kontilit, kuin edellä. 41. Kirkontilit, kuin edellä. 42. Kirkontilit w. 1640—1654;
Matti Bränner oli vanhaa Brenner-sukua, vrt. Brenner, Slägterna Brenner, s. 11.
43. RRA Kirkon tilit w. 1640—1652. 44. RRA Kirkon tilit w. 1658—1673.
45. RRA jälj.res. 21.11. 1660, res. jälj. 1.10. 1668 ja k.kirje 9.9. 1685. 46. RRA Kirkon tilit v. 1669.
PAPPILA.
Pappilan rakennukset ja niiden kunnossapito.
47. RKA, kirkon inventario v. 1641. Muita yksityiskohtaisia selostuksia ei ole;
G. Suolahti, Suomen pappilat 1700-luvulla, s. 219 mainitsee Rauman pappilan asuin-huoneina ja huoneiden kalustona kirkkoherra Neocleanderin lesken Anna Aronin-tytär Stjernan perinnönjakokirjan mukaan Neocleanderin perillisten omistaman Vanha eli Iso Tyykilä-nimisen kaupungintalonhuoneet janiiden kaluston. Elok. 1662,
jolloinmainittu perinnönjakokirja on laadittu, asui Rauman pappilassa jokirkkoherra Zacharias Martini Wellerus. Vrt. tekstiä I. lukus. 32: samassa inventariossa fMlbänk
= puusohva eikäfällbänk, laskospenkki. 48. RRA, kuin edellä. 49. RRA, inven-tario, kuin edellä. 50. RRA tk. 6.12. 1647, 13.10. 1652, 18.3. 1656, 7.8. 1663,
17.4. 1669, 25.2. 1707 ja 22.3. 1709. RKA Kirkon tilit vv. 1659, 1672, 1676 ja 1680.
51. RRA tk. 4.7. ja 24.10. 1681. 52. RRA tk. 31.8. 1691.
Pappilan tilukset ja tilusriidat.
53. RKA Kirkon inventario 22.5. 1641. 54. RKA Kirkon inventario 22.5. 1641.
55. RRA Liitteitä 1600-luvulta, jälj. Carl Carplanin allekirjoittamasta kihlak. oik.
pöytäk. 2—5. 1. 1688, jälj. Lapin pit. käräjäp.k. 5.9. 1689. R:n tk. 16.6. 1690. Vrt.
Leinberg, Finska prästerskapets besvär, s. 254. 56. RRA jälj. k.kirjeestä 30.9.
1690 ja 9.11. 1703. Kamarikollegion kirje 1.6. 1704. Vrt. Tengström, Afhandling om presterliga tjenstgöringen 11, ss. 339—348. 57. Högman, emt., s. 153. 58. RRA Jälj. Carl Ericsson Oxenstiernan päätöksestä 16.2. 1620.R:n tk. 13.6. 1664 ja 1.9.
1669, 13.9. 1675. 59. RVA. Kaup. yks. välit.,Rauma 1644. 60. RRA tk. 8.2.
ja17.6. 1648 ja 1.7. 1664. 61. RRA tk. 9.11. 1674, 13.9. 1675, 3.3.1677, 28.4. 1688.
Kappalaisen virkatalo.
62. RKA Kirkkoherra Ljungbergin muistiinpanot. RRA, R:n tk. 4.7. 1659, 15.2.
1664,8.4. 1678 ja verif. k.tileihin, veroluettelo v. 1713.
KIRKOLLISET VIRKAMIEHET.
Kirkkoherrat.
63. Strandberg, Herdaminne I, s. 191; Rauman lehti 1883, n:o 4. 64. Ham-marStröm, Glossarium tili Finlands och Sveriges latinska medeltidsurkunder; Aspelin, emt., ss. 198—202. Paulinus-, Lillienstedt-, Lagerflycht- ja LindheimHSukujen,
Ss. 255—268.
jotkaon erheellisesti johdettuBrygger-suvusta, esi-isä oli raumalaisen raatimiehen Simo Paavalinpojan poika Paulus Simonis, Lagus, Stud. matr. I, s. 9. 65. Martinus Laurentii Welleruksen allekirjoittama todistus, ks. kuva, s. 124. 66. Strandberg, emt. s. 192, muist. 1. 67. Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 180. 68. HRA Kommissionalioik. pk. 8.2. 1667, tk. 16.11. 1653. Cons. eccl. aboens. prot. I, s. 222, RKA Rauman kirkon invent. v. 1641 mainitaan herra Grelsin leski Elisabet Niilon-tytär. 69. RRA Kommissionalioik. pk. 8.2. 1667, SVA Finlands kopiebok IV,
s. 230. Lapin kirkkoherran Johannes Gregorii Aureldufcsen poika Johannes Johannis Aurelius, (SVA 7485, s. 467) oli apulaisena Eurassa 1700, puoliso Sofia Langia, SVA 7417, s. 746. 70. Tengström, Vita Roth. s. 211. Bonsdorff, Åbo, II s. 159.
71. RRA, liitteitä 1600-luvulta. 72. RKA, Kirkon vanhin tilikirja, jonka otsikko on latinan- ja teksti ruotsinkielinen. 73. Vrt. myös tk. 8.8. 1651. 74. RRA tk.
8.2. 1648 ja 11.3. 1652. 75. RRA, liitteitä 1600-luvulta. 76. Kuin edellä, seurak.
valitus v:lta 1652. 77. RRA, liitenide, pk. 26.7. 1651. 78. RRA tk. 8.8. 1651.
79. RKA, kirkontilit vv. 1642—1658. 80. Koulumestari johti koulupoifcain laulua hautaustilaisuuksissa. 81. J. Ramsay, emt., I, s. 11, mainitsee erheellisesti Anna Aronintytär Stjernan herra Erikin leskeksi v. 1662. Vrt. Gust. Elgenstjerna,
Ättar-tavlor I, s. 116, jossamainitaan Anna Stjernan isän rälssitilana Uudenkirkon Uussaari.
RVAEcclesiastica, Rauman kirkkoherran lesken Anna Arendintyttären valitus v. 1656.
Cons. eccl. aboens. prot. 1656—1658 I, ss. 21—22. 82. Kuin edellä, s. 22.
83. R:n tk. 5.9. 1658. 84. RRA tk. 12.2. 1659 ja R;n mantt.l. v. 1659. 85. Cons.
eccl. aboens. prot. I, ss. 34 ja42. RVA, Ecclesiastica, Åbo 1657. 86. Cons. eccl.prot. I, ss. 119 ja 129. 87. emt., I, ss. 159 ja 236 ja 11, ss. 241, 248—249. 88. emt., ss. 262—263. 89. Leinberg, Herdaminne, ss. 148—149: Z. Wellerusta kutsutaan myös Raumannukseksi. Vrt.RRA R:n tk. 14.2. 1666. Lagus, Handlingar o. Uppsatser r. Finlands kyrkohistoria 3, s. 50. RKA Kirkon tilit v. 1660—1666, jälj.res. 1.9. 1664, 8 §. RRA, R:n mantt.l. v. 1663 ja v. 1690. —9O. RKA, Kirkon tilit v. 1668. Lagus, Åbo akademis studentmatrikel I, s. 60. 91. Lagus, emt. I, s. 80. SVA 7292 s. 1012.
RKA, Kirkontilit 1666. 92. RKA Kirkontilit v. 1667—1671, Lagus, emt. s. 255.
93. RRA tk. 6.5. 1671, 17.1. 1672,RKA, Kirkontilit v. 1672—1677. 94. Renne-rus-suku ks. Brenner, Namnet Renner i Finland, ss. 221—231. 95. Brenner, emt., RKA, Kirkon tilit v. 1660—1661, RRA Perunkirj. 1. 1600-luvulta, Anna Aronintyttären perunkirj. 20.8. 1662, R;n tk. 2.5. 1698. SVA 7275 ss. 31—34, R:n mantt.l. v. 1659 ja RRA v. 1663 mantt.l. jälj. 96. RRA tk. 4.7. 1659 ja 21 4.1662. 97. RRA Perunkirjoitusluetteloita 1600-luvulta, Michael Jacobi Rennerulksen perunkirjoitusluet-telo22.1. 1672,R:n tk. 4.7. 1681. 98. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I, ss. 192
ja 211. Lagus, emt. suppl. s. 6. RRA tk. 23.4. 1677, maaherran k. 10.4. 1678.
99. Strandberg, emt. I, ss. 113, 116 ja 192. Lagus, emt. s. 142, R:n kirkontilit v. 1683.
100. Strandberg, emt. I, s. 192,Lagus emt., ss. 9, 98 ja 142.SVAR:ntk. 6.2. 1682.
101. RRA Kultt. hist. asiakirjoja,Rajaleniuksen kirjeitä. R;n mantt.l. vv. 1692—1695, tk. 20.2. 1685. 102. RRA tk. 5.4. ja 17.10. 1698. 103. RRA tk. 18.12. 1699.
104. Strandberg, emt. I, s. 192 muist. 4. RVA Ecclesiastica, Åbo stift 1701—1703.
RKA Kirkontilit 1704.
Kappalaiset ja apulaispapit.
105. Strandberg, emt., I, s. 194. Matthias Arveliuksen veli Martti Hannunpoika oli porvari Raumalla, isä mahdollisesti Hannu Arvela Eurajoen kirkonkylästä, R:n tk.
Ss. 269—278.
12.8. 1661; Matthias Arveliuksen lesken Maria Martintyttären jälkeentoimitetussa perinnönjaossamainitaan vävykappalainen Joel Pacchalenius ja hänen vaimonsaMaria Matintytär Arvelia sekä pojat Juhana ja Martinus Arvelius. REA Perunkirj. v:lta 1701. 106. SVA 7263, s. 7. R:n manttaaliluettelo v. 1656, v. 1659 mantt.l. SVA 7275, ss. 31—34; mantt.l. v. 1691 SVA 7388, s. 2290, tk. 3.3. 1656 ja 16.2. 1683.
Lukkarit, urkurit ja esilaul a jat.
107. RRA Manttaaliluetteloja ja karjaluetteloja v. 1637—1675. R:n kantoluettelo v. 1713. Asemakartta w. 1698—1710; tk. 9.2. 1678. 108. RKA Kirkontilit w. 1641
—1695, 1696—1713, v. 1713 kantoluettelo. Korhonen, Turuntuomiokirkko, ss. 140—142.
Kirkonisännät ja kuudennusmiehet.
109. RKA Kirkontilit w. 1642—1677. 110. RKA Kirkontilit vv. 1641—1691, 30.3. 1692 ja 2.11. 1694, 1697, 1702—1745. 111. RKA Kirkontilit v. 1663 ja 1674.
Rovastintark. pk. 21.2. 1699 ja 20.2. 1706.
PAPISTON PALKKAUS.
112. Leinberg, Finska prästerskapets besvär, ss. I—2 ja 5; Simolin, Finska präs-terskapets besvär, s. 12. 113. SVA 1112, s. 5. ja 970, ss. 3—5; Högman, emt., ss. 155—156. 114.RRA tk. 19.1. 1660. 115. RRA v. 1663 manttaaliluett. jälj., liite. 116. RVA Undersökn. handl. rörande presterättigheter i Finland 1687.
117. RRA tk. 8.10. 1683, 29.2. 1692 ja 8.9. 1700.
PAPISTON SUHDE SEURAKUNTALAISIIN.
118. Suolahti, Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla, ss. 54—55. 119. RKA rovastintark. pk. 20.2. 1703.Suolahti, emt., ss. 58—59 ja 67. 120. Alcenius, Handskr.
VII, s. 64; RKA Kirkontilit 1640—1695. Vikman, Suomen kansan lukutaidon synty ja kehitys, ss. 36—37. 121. Vikman, emt. ss. 93—94. 122. RKA Piispantark. pk.
11.3. 1702,rovastintark. pk. 23.2. 1704,26—27. 2. 1705, 20.2. 1706 ja 21.2. 1709. Vrt.
v. 1686kirkkolaki, Om Eder och Svordom. Vikinän, emt. ss. 112—113. 123. RKA Rovastintark. pk. 21.2. 1699 ja piispantark. pk. 23.2. 1708. 124. RRA liitekirja 1600-luvulta, jälj. porvariston puolustuskirjelmästä, koskeva Neocleanderin ja Timmen välistäriitaa 31.7. 1645; tk. 4.11. 1652, 31.3. 1675, 30.4. 1682 ja 6.10.
1684. 125. RKA piispantark. pk. 11.3. 1702 ja 23.2. 1708. 126. RKA Kirkon-tilit vv. 1652—1659, 1672, 1685, tk. 14.3. 1690, piispantark. pk. 11.3. 1702. Vrt. Nor-lind, Latinska skolsånger i Sverige och Finland, ss. 3—6. Suolahti, emt., s. 59.
SAIRAIDEN JA KÖYHIEN HOITO. IRTOLAISET.
127. RRA tk. 20.10. 1651, 12.9. ja 9.10. 1657, 26.3. 1659, 16.7. 1669, 22.6. 1670.
Kerjääminen, vrt. Almquist, Göteborgs hist., s. 793. RRA tk. 23.3. 1693, 15.9. 1702, 29.8. 1710.
Ss. 279—288.
KOULU.
Koulun ylläpito.
128. Stiernman, Commerce, I, s. 752. 129. Hollander, Svenska undervisnings-väsendets hist. I, s. 317. 130. Waaranen, Urkunder V, s. 83. SVA Topographica, Eura, Turun koulun rehtorin kirje Eurankirkkoherrallev. 1579. Högman, emt., s. 161.
131. RRA res. jälj. 18.8. 1634 ja alkup. res. 19.2. 1638. 132. Tengström, Vita Roth., s. 33 muist. 133. Schybergson, Per Brahes brev, ss. 2—4. 134. Tidningar utgifna af ett sällskap i Åbo 1782, s. 12, kuningatarKristiinan kirje 18.10.1638. Teng-ström, Vita Roth., s. 31. 135. RRA Liitteitä 1600-luvulta, Pietari Brahen kirje
28.7. 1643, jäljennöksenä. 136. Leinberg, Handlingarrörande skolväsendet 3, s. 107.
137. RRA alkup. res. 8.11. 1650. 138. RRA tk. 7.9. 1651; Leisteniuksen leski vetosi tähän myöhemminkin. 139. Cons. eccl. aboens. prot. 11, s. 543: 28.8. 1661;
Leinberg, emt. 3, s. 108. 140. Leinberg, emt., 1. s. 41. 141. RRA tk. 22.11. 1689 ja 8.4. 1701. 142. RRA alkup. res. 9.11. 1686. 143. RVA Rilksreg. 1690 s. 379;
Leinberg, emt., 4. s. 11.
Kouluinpa.
144. SVA rl, R:n tk. 10.4. 1633. 145. RRA tk. 8.8. 1651. 146. RRA tk.
katk. v. 1656, ennen 12.4., 27.9. 1679, 8.10. 1683. 147. SVArl, R:n tk. 21.4. 1636.
RRA tk. 8.7. 1691,
Koulumestarit.
148. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I, s. 193; Cederberg Yrjö Mathesius, ss. 2—3. 149. Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 180. RRA Liitteitä, kirkko-herra Martinus Laurentii Welleruksen ja Magnus Andrae Scraderuksen todistus 5.7.
1609. Grels Clementiksen palkkaviljakuitteja on säilynyt ainakin kaksi, nimittäin v. 1605 ja 1615. Edellisessä hän kuittaa saaneensa 36 tynn., jälkimmäisessä 48 tynn. eli lästin viljaa, SVA 2514—16, liite 84, Leinberg, Handlingarr.skolväsendet I, s. 201.
150. Rauman lehti,v. 1890, n:o 81,Emil Nervanderinkirjoitus: Rauman kirkossa. SVA rl, R:n tk. 4.5. 1626, tässä mainitun pellon on Högman (R:n hist. I, s. 162)
erheelli-sesti maininnut Grels Clementiksen taloon kuuluvaksi. 151. SVA 2562—4. liite 60, Grels Barth. Cardiasterin nimikirjoitus ja sinetti.Ruuth, Rälssimiesten sineteistä, liite.
Ramsay, Frälsesläkter I, s. 145. 152. Leinberg, Åbo stifts herdaminne, ss. 58, 116, 180, Strandberg, emt. I, s. 216. RRA kommiss. oik. pk. 8.2. 1667. SVA rl, R:n tk. 10.
4.1633. Vrt. R:n tk. 2.5. 1698. Eurajoen mantt.luetteloon v. 1637 (SVA 7175 s. 382) on Johannes Wojolanuksen nimen alle merkitty effra [åminens.], jostaaiheutunee, että sekä Strandbergettä Leinberg nimittävät häntä erheellisesti Efraiminpojaksi. Vrt.
SVA Biographica, Brennerin muistiinpanot: „Johan Mattei 1637”, kirkkoherra Eura-joella. 153. Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 180, Elmgren, Anteckningar af C. G.
Leistenius, ss. 23—24. Vest. Finlands lyrik. II: J. G. Leistenius, s. 99. 154. SVA 7388 s. 2290; Vrt. sukuluetteloa. 155. RRA tk. 4.11. 1652. 156. RRA tk. 11.12. 1654.
Consist. eccl. aboens. prot. I, ss. 89 ja 107, pk. 6.7. ja 17.10. 1657. 157. RVA Kaup.
yks. välit., Rauma, 1668. RKA res. jälj. 1.10. 1668. 158. RVA Handl. r. Finska
Ss. 289—296.
skolväsendet 1670, rehtori M. Zideniuksen valitukset. 159. Leinberg, Handlingar r.skolväsendet 4, ss. 186—187. Hedwig Eleonoran kirje 28.6. 1772 RVA R. Registr.
Anno 1672, I, s. 673. 160. RRA tk. 10.9. 1688. 161. RRA tk. 22.3. 1680 ja 14.
12.1691. 162. RRA tk. 31.1. 1687. 163. SVA n:o 7380, s. 636, R:n mantt.l.
v. 1688. Strandberg, emt. I, s. 429. 164. RKA Rovastintark. pk. 21—22. 2.1699.
Cons. eccl. aboens. prot. 20.1. 1699; RRA Liitteitä 1690-luvulta, J. Brunniuksen valitus raumalaisen enonsa Lauri Mattilan holhoustoimenpiteistä, vrt. tk. 6.6. 1687.
Opetus.
165. Lindeqvist, Hämeeni, hist. 11, ss. 182—183. 166. Alcenius, Handskrifter IV, s. 5. Vrt. Hagman, Rauman koulun vaiheista, liite Rauman alkeiskoulun vuosikerto-mukseen v. 1892—1893.
TRIVIALIKOULU.
Porin trivialikoulun muuttoRaumalle.
167. Bomansson, Hvad betecknar „Gollegium Raumense”? ss. 45 —70. Leinberg, De finska klostrens hist., s. 123. Nohrström, Borgå gymnasiebibliotek och dess före-gångare bland Finlands läroverksbibliotek, s. 10. 168. RRA Nide: kulttuurihist.
asiäkirj., Rajaleniuksen kirje 10.6. 1698. Vrt. Porin tk. 11.7. 1698 (SVA
a
5), jonkaJ. W. Ruuth erheellisesti mainitsee kesäk. 11 p:ksi, B:borgs hist. s. 130. 169. RRA Nide: kulttuurihist. asiak., Rajaleniuksen kirje 11.1. 1699. 170. Consistorii eccle-siastici aboensis prot. 1694—x704: 28.6. 1698. Ruuth, Björneborgs hist., s. 157.
171. RRA kulttuurihist. asiak., R:n maistraatin kirje 31.8. 1698, piispan kirje Veh-maan rovastille 27.9. 1698. 172.RRA, kuin edellä, rehtori Ståhlberginkirje 8.9.
1698.Kirjeeseen on merkitty, että maistraatti vastasi siihen postitsekirjeellä25. 9.1698.
Koulun huoneisto.
173. RKA Rovastintarkastuspöytäk. 22.2. 1699 ja20—21. 2.1703. 174. Consist.
eccl. aboens. prot. 1694—1704, 14.4. 1699. 175. RRA tk. 16.4. 1700, 8.1. 1703.
RKA Rovastintark. pk. 20.2. 1703.
Opettajat.
176. Yrjö Koskinen, Suom. hist., ss. 321—322. Ruuth, Björneborgs hist., ss. 507 513. Jaakkola, Eurajoen kirkollisista oloista ison vihan aikana, ss. 32—43. Lagus, emt., s. 170. 177. V. 1699 mantt.l:ssa mainitaan kollegat Winqvist, Renner, Sonnerus ja Johannes Langius. Kollega Simon Sonnerus mainitaan elossa Raumalla vielä 1712, tk. 30.6. 1712, kollega Sonneruksen Raumalla Kiviniemen korttelissa sijait-seva talo Antti mainitaan v. 1724 rappeutuneeksi, sillä hän ja hänen vaimonsa Sofia olivat kuolleet venäläisaikaan. 178. Teräsvuori, Ståhlberginsuku, s. 9. SVAr3e,R;n tk. 12.8. 1699 mainitaan maisteri Georg Ståhlbergin äiti Briitta Juhanantytär
todista-jana eräässä penkkiriidassa. Turun mantt.l. 1693, SVA 7394 s. 3603. 179. Hels.
Yliopist. Kirj. Henkilökirjasia J. S.; Malin, Israel Israelinp. Ståhlberg, Hist. Aikak.
1921,s. 136muist. 1. Teräsvuori, emt., ss. 11—14. 180. Leinberg, Handl. 1. s. 204.
Ss. 297—302.
181. Tengström, Handl. VI. s. 38, Strandberg, emt. 11, s. 273. RKA Kastek. 6.11. 1720.
182. Suomen Hist. Seuran pk. v. 1903, s. 14.
Koulun toiminta ja kouluelämä.
183. Jäntere, Koulunkäynti sosialisenailmiönä, s. 14,muist. 1. Strandberg,emt., 11, ss. 273—278. 184. Alcenius, Handskrifter XI s. 168. Bonsdorff, Åbo stads hist. 11, ss. 147—151. 185. RKA, piispantark. pk. 11.3. 1702 ja 23.2. 1708,rovastintark. pk.
21.2. 1699, 21.2. 1703, 24.2. 1704, 20.2. 1706,22.2. 1709.Koulun konseptikirja, Ståhl-bergin merkintä. Leinberg, emt., I, s. 216. 186. RRA tk. 3.7. ja 22.12. 1699,
selostaa yliopp. J. Welcheniuksen (Wälkkilän) markkinamatkaa Turkuun; tk. 22.3.
1712. 187. Bonsdorff, Åbo stads hist. 11, s. 214. Lähteenoja, Repaleinen perga-mentti, Haapanen,Kirkko- ja koululaulun muistomerkkejä, s. 112. Ruuth, Björneborgs hist., ss. 129—130. Tidningcur utgifna af ett sällskap i Åbo v. 1772 n:o 8, RKA Piispantark. pk. 11.3. 1702. Ruuth, Björneborgs hist., s. 130, muist., s. 365. Piispa Fahlenius kertoo saaneensa gregorianien juhlaa koskevat tiedot apeitaan, Porin koulun rehtorilta, M. Gregorius Arctopolitanukselta, joka lakkautti tämän juhlan koulussaan v. 1675. Mutta juhlan koristeet, ornamenta introductionis, piispan hiippa ja sauva sekä rovastin puuvasara olivat vielä tallella ja koulun inventarioon merkityt v. 1685.
Ruotsalainen tutkija T. Norlind mainitsee, että gregorianien juhla säädettiin alkuaan koululaitoksen järjestäjänpaavi Gregorius Suuren kunniaksi. Aikaisemmin luultiinkin juhlaa vietetyn roomalaiskatolisten maiden kouluissa jo yhdeksänneltä vuosisadalta lähtien, mutta myöhemmät tutkimukset todistavat, että vasta keskiajan lopulla ruvet-tiin joulukuun 5 p. vietetyn koulujen suojeluspyhän Nikolain juhlan sijasta viettä-mään maaliskuun 12 päiväksi määrättyä Gregoriuksen eli gregorianien juhlaa. Ruot-sissaei ole säilynyt lähempiä tietoja gregorianien juhlasta,mutta Tanskassa sensijaan on tietoja siitä olemassa. Edellä selostettu meikäläinen gregorianien juhlahymni on tavattu paitsi piispa Fahleniuksen muistiinpanoissa, myöskin lehtori E. Granit-Ilmo-niemen Kokemäeltä kopioimassa käsinkirjoitetussa, 1500-luvun alkupuolelta periyty-vässä Codex Cumoensis-nimisessä sequenssi- ja hymnikokoelmassa jav. 1922 Raumalta löydetyssä, 1500-luvun loppupuolelta säilyneessä käsinkirjoitetussa koululaisten laulu-kirjassa, joka on nykyisin Helsingin Yliopiston Kirjaston kokoelm. Arkkitehti O. v.
Zansenin hoivissa Raumalla olleessa repaleisessa pergamenttilehdessä, joka oli ollut v. 1577 verokirjan kantena, tavattiin sitä tutkittaessa paitsi Graduale-messuun kuulu-via laulukatkelmia teksteineen, reunakirjoituksena 2 ensimäistä säkeistöä mainittua koululaulua. Laulun suomensi maisteri E. Nivanka.
Raumalaisia opiskelijoita.
188. Grotenfelt, Suomalaisia ylioppilaita ulkomaiden yliopistoissa, 11, ss. 295, 300, 303 ja 307. Vrt. Lagus, emt. s. 270: Olaus Isaaci Ilcken (Ilkka).— 189. Laurikkala, Turun akatemian ylioppilaitten kotipaikat, syntyperä ja taloudelliset olot 1600-luvulla, ss. 132, 136, 140, 144, 148 ja 153. 190. Lagus, Åbo akademis studentmatrikelI, ss. 1, 9, 24, 26, 32—33, 36—38, 43 ja 46; (1650—1660) ss. 60, 80 ja 82 sekä suppl, s. 12:
Henricus Zachariae Wellerus v. 1651. Abraham Henrici Sonck (Sonkki) oli raatimies Henrik Antinpoika Sonkin poika, v. 1662hän meni naimisiin kirkkoherra Neocleanderin lesken Anna Aronin(Arendin)tyttären kanssa ja asui edelleen Riiassa, jossa
Ss. 303—304.
hän oli sotapappina, mainitaan R:n tk. 27.5. 1676 jo vainajana. Vrt. Consist.
Eccl. Aboens. prot. 11, s. 467 (Ramsay Frälsesläkter s. 11); Lagus, emt., s. 1;
Paulus Simonis Raumannuksen isä raatimies iSimo Paavalinpoika mainitaan raatimiehenä m.m. v. 1638, jonka vuoden manttaaliluettelon hän vahvisti sine-tillään, SVA 7185, s. 26, vrt. Lagus, emt., s. 9. Rauman lehti 1883 n:o 4, Raumannus-suku, jossa Paulus Raumannuksen isällesi on erheellisesti mainittu Sig-frid Bryggerin poika; Ahoa Literata, s. 21 mainitaan Paulus Simonis Raumannuksen opiskelijoiden lukumäärää käsittelevä oratio; Jac. Jac. Teudscovius, vrt. Lagus emt., s. 24; Matthias Josephi Raumanderin äiti Briitta harj. kapaikoinitia (R:n tk. 23.3.
1653), vrt. Lagus, emt., s. 26; Juhana ja Kaarle Jordan, Lagus, emt., ss. 32—33; Jere-mias ja Samuel Gregorii Finno, Lagus, emt., ss. 36—37; Martinus Pauli Zidenius, Ziden-suvun esi-isä, Lagus, emt., s. 38.Rauman raatimies Pietari Paavalinpoika oli mahdollisesti hänen veljensä ja syökäri Tuomas Sperrin leski Saara Paavalintytär hänen sisarensa, vrt. R:n tk. 9.2. 1678; Andreas Matthiae Tockleniuksen isä porvari Matti Tokila ja veljenpoika Kustaa Klaunpoika Tocklin olivat Rauman huomatta-vimpia porvareita, Lagus, emt. s. 43 ja Strandberg, emt. I, s. 175; Michael Jacobi Rennerus ja Johannes Jacobi Raumannus, Lagus, emt. s. 46. 191. Veljekset Martinus, Arwidus ja Samuel Wellerus, Lagus, emt. ss. 60 ja 80; Jacob Aescilli Cau-pileniuksen isä raumalainen porvari Esko Kauppi (Caupi) mainitaan R:n tk. 7. ja 18.
2. 1663 ja hänen poikansa ylioppilas Jacob Aescilli tk. 7.2. 1663,Rauman raatimies Antti Eskonpoika Kauppi (vrt. teksti s. 78) oli edellisen veli, Lagus, emt. s. 77, ei ole todennut kotipaikkaa eikä sukua. Johannes Garoli Finnonius, Lagus, emt. s. 87; Johan-nes Olai Leistenius ja Abraham Andreae Neocleander, Lagus, emt. s. 89; Carolus ja Gustavus Johannis Aurelius-Lapponius, Lagus, emt. s. 102; Jacob Olai Leistenius, Lagus, emt., s. 107. Olaus Grå, R:n tk. 12.2. 1659. 192. Johannes Jacobi Tyk-mannus eli Tykman oli Rauman porvarin Jaakko Eskonpoika Tyykilän poika (R:n tk. 24.4. 1658 ja 18.3. 1674), Lagus, emt. s. 143, ei ole todennut alkuperää; Michael ja Jacob Martini Zidenius,Lagus, emt. s. 164; Henrik Andrelius, Lagus, emt. s. 165,ei ole todennut isää, vrt. RKA, kirkontilit v. 1685, R:n tk. 24.10. 1692; Johannes I. Utter ja Michael Simonis Gebhardt: isä Simo Laurinpoika Gebhardt, äiti Briitta Matintytär, Lagus, emt. s. 167, ei ole todennut vanhempia; Michael Michaelis Rennerus, Lagus, emt., s. 176; Petrus ja Laurentius Frisius, Lagus, emt., s. 160. 193. Matthias Michaelis Salvius, isä Rauman porvari Mikko Salvi, ks. teksti s. 155, RKA kirkontilit vuosilta 1675—1681, Strandberg, I, s. 123, ei ole todennut alkuperää, Lagus, ei mainitse Matthias Salviusta; Henrik Clementis Mysander, Lagus, emt., s. 190, mainitsee hänen olleen kotoisin Kokemäeltä, v. 1713 kontributioluetteloissa hänet mainitaan Lakarin talon omistajana Raumalla ja perheellisenä; Michael Jordan, Lagus, emt. s. 199; Gus-tavus Johannis Walstenius,Lagus, emt. s. 238. 194. Matthias Johannis Sonkki Rau-man porvarin Johannes Sipinpoika Sonkin poika, Lagus, emt. s. 254, ei mainitse sukua;
Josephus Simonis Welchenius Rauman syndikuksen Simo Welcheniuksen (Wälkkilän) jahänen vaimonsa Saaran poika,R:n tk. 28.6. 1680, piti jonkin aikaa kotitaloa Wälk-kilää, R:n tk. 22.12. 1699,Lagus, emt. s. 261, ei mainitse sukua; Claudius Michaelis Rennerus, vrt. liite Raumalaisia sukuja, Lagus, emt. s. 272; Juhana Sonkki, Lagus, emt.
s. 280; Johannes ja Martinus Matthiae Arvelius, Lagus, emt. s. 290, RRA Perinnön-jakokirja v:lta 1701. Jacob Esechielis Leistenius, vrt. liite, Raumalaisia sukuja, Wrigstadius, Lagus, emt., s. 344, Strandberg, emt., I, ss. 211—212; Tuomas Takku,
Lagus, emt., s. 348.
Ss. 305—313.
IX. PORVARISTO.
PORVARISUKUJEN ALKUPERÄ JA PORVARISTON ÄIDINKIELI.
1. Bonsdorff, Åbo I, s. 346; Ruuth, Björneborgs hist. ss. 25 ja 137—138; Ruuth, Viip. hist. I, ss. 59—61. 2. Liite I, johon on merkitty Rauman uusporvaristo, mikäli niistä on tietoja vastaavissa tuomiokirjoissa. 3. Bonsdorff jaRuuth, kuin edellä.
4. RRA Liitteitä 1600-luvulta, v. 1649ruotuluettelo. 5. RRA Verif. kaup. tilei-hin v. 1698; tk. 31.3. 1675. RKA Rovastintark. 21.2. 1699, piispantark. 11.3. 1702
ja23.2. 1708. Vrt. Grotenfelt, Vähän suomalaisuudesta Turussa, s. 186.
ASUKASLUVUN VAIHTELUT.
6. Grotenfelt, Suomen kaupasta jakaupungeista s. 62, Ignatius, Om Finlands folk-mängd, Hist. ark. I s. 38—60. Kaukovalta, Uudenkaup. hist. I, s. 209, Ruuth, B:borgs hist., s. 74. 7. Sundqvist, Finlands folkmängd, teksti ss. 16—18, sekä väkilukutaulu-kot 111, s. 34. Högman, Rauman hist., I, s. 127. 8. W. Grönkvist, Bidrag tili Raumo
stads hist. under åren 1624—1654, käsik., Historiallisen Seuran arkisto, Helsinki.
9. SVA 7332, ss. 193—197, R:n manttaaliluettelo v. 1675, SVA 7380, ss. 632—636, R:n manttaaliluettelov. 1688 sisältää325 henkeä. RRA v. 1691 ja 1695, 1710 ja 1722mantt.l.
10. Högman, emt., s. 126, Kaukovalta, Uudenkaup. hist. I, s. 209. RRA v. 1649 työruotuluettelo, SVA 7332, ss. 193—197. 11. RRA v. 1651 ja v. 1695 mantt.l.
Sundqvist, emt. Vertailun vuoksi mainittakoon, että v. 1614 oli Raumalla naineita pariskuntia 78 veroa maksavaa ja 2 varatonta, miesleskiä 2, naisleskiä 19, miespalv.
46 janaispalvelijoita 37, Högman, emt., s. 127.Vuosittain mainit. Raumalla 28—35 ruti-köyhää asukasta. 12. Palmsköldin kokoelmissa Upsalassa on olemassa Suomen kaupunkien manttaaliluetteloihin perustuvaa tilastoa 1680-luvulta. Siinä olevat numerot eroavat osittain kyseessäolevien kaupunkien historioissa mainituista vastaa-vista väkilukumääristä, mutta kaupunkien väkiluvun mukainen arvojärjestys pitää paikkansa. 13. SVA 7332 s. 2103. Bonsdorff, Åbo stads hist. s. 355, 11, s. 491;
Hartman, Borgå, is 170: manttaali!.:ssa v. 1682 on 493 henkeä. Ruuth, Björneborgs hist. s. 154, Viipurin hist. I, s. 328.
SÄÄTYJÄKÖ.
14. RRA Maaherralta saap. (kirjeitä v. 1692. 15. RRA tk. 27.5. ja5.8. 1676, 7.7. 1679. Ramsay, Frälsesläkter I, ss. 210—212. Jaakkola, Pormestari- ja valtiopäi-vämiesrettelöitä Raumalla, ss. 189—191.
PORVARIKOTIEN VARALLISUUS.
16. RRA Perunkirjoitus- ja panttiluetteloita Raumalta 1600-luvulta, tk. 27.7. 1668, Pärttyli Hermansinkirjelmä maistraatille 23.3. 1661. 17. Anna Sonnilan omaisuus-luettelossa mainittu pellavalakana „med språngtyg” tarkoittaa värillisellä kuviokudok-sella, „språnga”koristettua lakanaa,vrt. Suolahti, Suomenpappilat, s. 230. 18. RRA Perunkirj. luetteloita 1700-luvulta.
Ss. 314—330.
PORVARIELÄMÄÄ.
19. RRA Verifik. kaupungin tileihin, palkoll. kontributiol. v. 1691, saap. kirj.
kunink. kirje jälj. 10.3. 1697. 20. Rouva Rakel Wahlgren-Blomqvistin tiedonanto.
PORVARINAISET.
21. Högman, emt.I, ss. XXIII—XXVI. SVA rl, R:n tk. 12.1. 1627 ja 8.2. 1634.
21. Högman, emt.I, ss. XXIII—XXVI. SVA rl, R:n tk. 12.1. 1627 ja 8.2. 1634.