Kirjoittamisen opiskelu alakoulun ylemmillä luokilla

Muut haastatteluihin osallistuneista luokanopettajista opettivat peruskoulun viides- ja kuu-desluokkalaisia. Kun kysyin modernin kirjoitustaidon merkityksestä kuudesluokkalaisia opettavalta Miinalta, hän halusi keskustella ensin modernista lukutaidosta. Hän pohtii some-kielen hymiöiden ja emojien harjaannuttavaa merkitystä puhuessaan oppilaiden taidosta tul-kita ja kielentää tekstistä nousevia erilaisia tunnevivahteita:

...No oikeestaan ninkun, mun mielestä ehkä ensimmäisenä kannattaa miettiä moder-nia lukutaitoa. Eli puhutaan paljon tästä medialukutaidosta ninku ehkä pikkusen vanhempana käsitteenä. Mutta siis ylipäätään lukutaidosta ja sen avaamisesta, et mitä se on. Et huomaa, että itseasiassa oppilaat tiedostamattaan lukee yllättävän hyvin. Tänään hyvänä esimerkkinä käsiteltiin äidinkielessä ihan käsin kirjoittamalla kysymysmerkkejä ja huutomerkkejä. Nin heille oli hyvin selkeätä se, et minkälainen sanoma tulee sillon, kun tulee huutomerkki tai kysymysmerkki perässä. – Et minkä-lainen tunne sieltä tulee.

...Ja mä jäin miettimään sitä, että minkä takia. Ei heistä kukaan sano, et se on kysy-mys, vaan että se on niinku jotenki käskevä tai iloinen tai joku muu. Ni mä luulen, et se tulee tän sosiaalisen median ja tämmösen Whatsapp-keskustelun ja hymiöitten ja emojien käyttämisen kautta. Koska siellä on ihan eri merkitykset, mikä merkki sulla on käytössä. Nin tavallaan se heidän lukutaitonsa on tiedostamatta aika hyvää, et he

osaa sitä tunnepuolta sieltä lukee. Ja paljo seuraavat videoita ja muuta. Mut se oma kirjoitustaito onki sit ehkä, että… (Miina)

Outi Kallionpään uusi kirjoittaminen ei ole Miinalle tuttu käsite, mutta uuden kirjoittamisen idea on hänelle tuttu ja oppilaiden kanssa aktiivisesti käytetty. Hänen mielestään uusi kir-joittaminen tarjoaa lapsille ja nuorille rikkaita ilmaisun mahdollisuuksia:

Miina: Mä en tiiä tästä Outi Kallionpään jutusta, en oo tutustunu hirveesti hänen käsitteeseen muuten, mutta… Ylipäätään niinku tää uusi kirjoittaminen ja tavallaan se kaikki, mitä siihen liittyy, tää monimediaisuus... Niin sehän on ihan mielettömän hieno ja se on aivan äärettömän ilmaisuvoimainen asia lapsille ja nuorille. Ja sit, ku he vielä ymmärtää sen, että sitä arvostetaan – vaikkapa sitä videoitten tekemistä, tai et he osaa sanoa kuvien kautta asioita. [---] Nin sehän on ihan mielettömän iso mah-dollisuuksien kirjo oppilaille.

Haastattelija: Oletteks te käyttäny näissä menetelmissä, mitä sun luokassa tapahtuu, nin ääniä ja liikkuvaa kuvaa ja ihan kaikkea mahdollista?

Miina: Kyllä. Kyllä – joo, siis ollaan käytetty hyvin monipuolisesti.

Kun keskustelemme viides- ja kuudesluokkalaisten yhdysluokkaa opettavan Timon kanssa uudesta kirjoittamisesta, hän puhuu oppilaista, jotka eivät ylipäätään ole kiinnostuneita tek-nologisista laitteista. Hän pitää modernia kirjoitustaitoa tärkeänä ja sanoo aloittavansa uuden kirjoittamisen opetuksen digitaalisen kirjoittamisen perusteista:

...No kyl mä nään, että verkkotyöskentely on semmonen, mitä lapsille ja nuorille pi-tää opettaa, et mitä se on. [---] Ja, et jokainen tiepi-tää oman tehtävänsä ja sitten tiepi-tää, mitä ryhmä tekee. Et se on ninkun se tärkein asia. Ja sen jälkeen sitten tulee tavallaan se väline. [---] Kun porukassa sattuu olemaan myös niitä, jotka ei noista härpäk-keistä paljon välitä, ja se, että miten tällä nyt kirjotetaan... Elikkä ensin lähetään perusteilla, että miten sitä tekstiä tuotetaan, millä eri formaateilla, välineillä… Et onko joku chattikanava, onko joku tekstinkäsittelyohjelma, onko joku yhteinen oh-jelma, missä tehdään – ninkun esimerkiksi Googlen sovellus tai Office 365:n sovellus – missä tehdään yhteistä asiakirjaa kaikki yhtä aikaa. Jokainen oman lukunsa, taikka lukee toisten tekstiä ja korjailee ja lisäilee. (Timo)

Kuudesluokkalaisia opettavan Harrin mukaan koodaus, joka häntä itseään erityisesti viehät-tää, opettaa oppilaille paitsi koneiden toiminnan logiikkaa, niin myös ajattelun taitoja. Ky-syin Harrilta, näkeekö hän koodauksen modernina kirjoittamisena:

Harri: Joo, kyllä… kyllä. Ja yleensäkin ninkun meijjän ympärillä olevan maailman ymmärtämistä. Pitää ymmärtää, miten laitteet toimii. Ympäristö on niin täys kaikkia

laitteita, että vaikka ehkä kaikista ei tuu koodareita, mutta kaikkien pitää ymmärtää, miten se koodauksen logiikka tai koneiden logiikka toimii.

Haastattelija: ...Ja sillä saadaan ninkun kirjoitettua merkityksellisiä tarinoita tai si-sältöjä?

Harri: Niin kyllä. Kyllä joo.

Pyysin Harria tarkemmin kuvailemaan, millaiseksi hän visioisi koodaamalla ”kirjoitetun”

tarinan ja millaisia tarinankerronnan mahdollisuuksia koodaus voisi tarjota peruskoululais-ten äidinkielen opetukseen:

Haastattelija: Pystyyks sitä koodausta soveltamaan jossain... vaikka animaatioelo-kuvien tekemiseen?

Harri: Joo. Kyllä pystyy, joo. Ja me ollaan tehtykin animaatioita. Ei ehkä ninkun koodaamalla niinkään, mutta kuitenkin tietotekniikkaa apuna käyttäen. [---] Ja sit vois kuvitella, et jos ninku ihan äidinkieleen tai tommoseen, nin koodaamallahan pystyis tekeen semmosen ikään kuin alkeellisen keinoälyjutun. Että, kun tekee kysy-myksen, niin mihin se ohjaa jotakin tekstiä. Tai semmonen seikkailu, mikä menee niitten vastausten mukaan – että, jos vastaat kyllä, niin sit se ohjaa tänne, ja sit se vie jonnekin. Siitä tarinasta tulee erilainen niistä ratkaisuista johtuen... Siinä ois ihan niinkun koodauksen paikka. [---]

Harri: ...Ollaan me tehty sitte koodaamalla pieniä – nyt muistin tästä näin – yks joulujuhlaesitys neljäsluokkalaisten kanssa. Nin pieni joulusatu, missä ninku se ani-maatio tehtiin koodaamalla niin, että se kirjoitettiin koodilla ylös, ja ne kuvat liikku ruudulla ja sieltä tapahtu koko ajan tän… Mut se oli tehty koodaamalla, vaikka sen olis voinu tehdä muillakin tekniikoilla. Mut yks tarina tehtiin sillon. Ja ollaan me pari muutakin pienempää tehty.

Miinalla on selkeä näkemys kirjoitustaitojen harjoittelemisesta. Kysyin Miinalta, mitä hän ajattelee perinteisestä ja modernista kirjoitustaidosta; pitäisikö niitä hänen mielestään opet-taa rinnakkain:

Miina: No ehottomasti. Et ainut, että siinä pitää niinku tehä aika sillee konkreettisesti selväksi se, että… et kirjoitetaanko nyt vaikkapa asiatekstiä ja kirjoitetaanko päivä-kirjatekstiä vai kirjoitetaanko vaikkapa sosiaalisessa mediassa jotain blogitekstiä…

Haastattelija: Genrepedagogiikkaa⁴?

Miina: Kyllä. Ja aika paljo sitä ollaan käyty läpi.

Koodauksen asiantuntijuudestaan huolimatta Harri kokee epävarmuutta, kun puhe kääntyy Outi Kallionpään uuteen kirjoittamiseen. Harri kokee, että yhteisöllisen sisällöntuottamisen opettaminen digitaalisissa ympäristöissä vaatisi häneltä pedagogisesti syvällisempää osaa-mista. Kysyin, millaisia ajatuksia uusi kirjoittaminen hänessä herättää:

Harri: No mä en niin oikeen tunne sitä. [hiljaisuus] Sanotaan, että amm… Pitäis osata enemmän ja pitäis osata ninkun opettaa sitä. Ku... hyvä, jos pysyy mukana. Et sit se, että osais opettaa viisaasti… nin tota, vähän on semmonen kädetön olo.

Haastattelija: Minkälaisia välineitä sä kaipaisit siihen osaamiseen?

Harri: Mä en oikeen tiedä… Joo, nyt justiinsa tossa oli esillä yks semmonen sovellus.

Mä en muista sen nimeäkään: semmonen luokan ”facebook” tai semmonen suljettu chattäilyryhmä, joka ei ookkan sitten ninkun mikään Whatsappi tai Facebook tai In-stagrammi, mikä olis maailmanlaajuinen, vaan se on suljettu. Oppilaat voi siellä chättäillä ja sitten se oppilaan oma chätti näkyy vanhemmille, muitten chätit ei. Nin joku semmonen työkalu kuulosti aika viehättävältä, että voitas niinku tavallaan pie-nessä piirissä harjotella sitä; sosiaalisen median käytöstapoja. Niitten ei tartteis olla… paukkua tuolla koko maailmalle... sen meijjän harjoitustyön. Nin tota se kuu-losti hyvältä ja voisin ottaa käyttöön.

Miina kokeneena teknologiaopettajana jää pohtimaan, minkä kaiken hän voisi nähdä moder-nina kirjoittamisena. Kysyin Miinalta, onko esimerkiksi ohjelmointi tai peliympäristön luo-minen kirjoittamista:

Miina: Joo, kyl mä nään… että ehkä, jos joku luo jotain uutta. Ja, tää on nyt siis tosi laaja käsite siinä mielessä.

Haastattelija: Mut se kietoutuu siihen monilukutaitoon?

____________________

4 Genrepedagogiikalla viitataan erilaisiin tekstilajeihin. Pentikäisen, Routarinteen, Hankalan, Harjusen, Kaup-pisen ja Kuljun (2017, 171-172) mukaan tekstilajien omaksumiseen tarvitaan tekemisen ja integroitujen oppi-miskokonaisuuksien ohella eksplisiittistä opetusta, jotta kirjoittamisen taidot eivät kaventuisi harvojen erityis-osaamiseksi, vaan koulutuksen yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja autonomian tavoite voisi toteutua. Tulevai-suuden kirjoittaminen voisi heidän mukaansa olla yhä tietoisemmin perinteisten ja uusien tekstilajien sekoitta-mista sekä institutionaalisten ja ei-institutionaalisten kontekstien vuoropuhelua.

Heikkisen (2016) mukaan genrepedagogiikka tarkastelee, miten kieli heijastaa ja luo todellisuutta (kielen ideationaalinen tehtävä), miten kieli rakentaa suhtautumista ihmisiin ja siihen, mitä sanotaan (interpersoo-nainen tehtävä) sekä sitä, miten kieltä käytetään ymmärrettävien, koherenttien tekstien rakentamiseen (tekstu-aalinen tehtävä).

Miina: Niin. Ja et, jos joku luo jotain uutta. Ehkä mä vielä näkisin sen, että se on niin ku – no emmä tiiä, onks sillä väliä, et onks se tarkoitettu toisten nähtäville ja luettavaksi tai tulkittavaksi. Vai riittääks se, et se on vaan mulle ittelleni. Et kyllähän se riittää sekin…

Haastattelija: Niinku päiväkirjakin?

Miina: Aivan... Ja kyl mä niinku... Toi oli hyvä kysymys toi ohjelmointi. Nin kylhän se on aikamoista luomista, itse asiassa... Et, jos sä lähdet luomaan vaikkapa jotain uutta pelimaailmaa tai jotain toimintoa…

Haastattelija: Vaikka digitaalista tarinankerrontaa tai elokuvaa?

Miina: Kyllä, kyllä. Et [---] kylhän se on niinkun... et se on hirmusen laaja käsite. Ja mä luulen, et me ei tiietä siitä vielä niinku oikeen mitään.

Keskustelussamme Miina tuo esille, että uusi kirjoittaminen on todella laaja käsite, jota ko-keneenkin digiopettajan on vaikea täysin ja tyhjentävästi hahmottaa. Miinan pohdinnoissa modernia kirjoittamista luonnehtii uuden sisällön luominen.

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymys

Olen kiinnostunut opettajuudesta muuttuvassa koulussa, jossa teknologiasta on tullut osa oppimisympäristöä, ja joka korostaa oppivan yhteisön osallistavaa pedagogiikkaa. Tutki-mukseni tarkastelee opettajuuden kokemuksia uuden kirjoittamisen viitekehyksessä, jossa korostetaan luovuutta osana osallisuuden kulttuuria ja oppilaiden omaehtoita sisällöntuotta-mista sekä tekniikkaa, joka mahdollistaa reaaliaikaisen verkkotyöskentelyn ja monimediais-ten, usein hyperlinkittyneiden merkitysten esittämisen digitaalisissa tekstiympäristöissä.

Tutkimukseni lähtökohtana on symbolinen interaktionismi, joka tarkastelee todellisuuden rakentumista kielen avulla ja näkee kielen sosiaalisuuden kollektiivisesti jaettujen merkitys-ten kautta.

Olen kiinnostunut opettajuuden identiteetistä, jonka näen tutkimukseni viitekehyksessä kes-kustelussa tuotettuna, tilanteisena, yhteistoiminnallisena tapahtumana, ja johon kietoutuvat lukuisissa, toistensa kanssa risteävissä diskursseissa tuotetut opettajuuden ideat. Tutkimuk-sen tavoitteena on analysoida haastatteluaineistosta kehkeytyviä, opettajuudelle rakentuvia diskursseja sekä niistä nousevia opettajuuden ideoita, kun opettamisen viitekehyksenä on uusi kirjoittaminen ja tavoitteena on oppilaiden yhteisöllinen, merkityksellinen oppiminen.

Tutkimuskysymykseni on:

• Mikä opettajuutta kannattelee uuden kirjoittamisen viitekehyksessä?

5 LAADULLINEN TUTKIMUS