Pedagoginen kehittäminen yhdessä eri instituutioiden kanssa

tärkeydestä koulumaailmassa sekä sen uupumisesta. Edelleen he kirjoittavat, että opettajankoulutus mukautuu yhteiskunnasta ja koululaitoksesta nouseviin

ajankohtaisiin kehittämiskohteisiin, tutkijat puhuvat täsmälääkityksen antami-sesta yhteiskunnallisiin haasteisiin. (Saarinen & Säntti 2017, 123.) Ilman yliopis-tojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ei koulumaailmassa tapahtuisi tutki-vaa opettajuutta ja tutkimusperustaista kehittämistyötä. Tässä luvussa nostan esiin Jyväskylän kaupungin eri yhteistyökumppaneita kehittämistyössä. Haluan todeta tässä vaiheessa, että myös pienistä yhteiskunnallisista täsmälääkkeistä, ts.

pienistä tapaustutkimuksista saadaan pitkällä aikavälillä merkittävää kokoavaa tutkimustietoa.

Yhteistyökumppanina paikallisessa kehittämistyössä ja toteutuksessa ovat toimineet Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitos (ent. kielten lai-tos), Opettajankoulutuslaitos sekä yhteistyöverkosto Kielikampus. Kielikampus on Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen, Soveltavan kielen-tutkimuksen keskuksen, Opettajankoulutuslaitoksen sekä yliopiston Monikieli-sen viestinnän keskus (ent. KielikeskukMonikieli-sen) yhteistyöverkosto. Seuraavaksi esi-teltävässä toiminnassa ovat olleet mukana kielten aineenopettajaksi opiskelevien lisäksi välillisesti eksotason toimijoina yliopiston henkilökunta pro gradu –tut-kielmien ohjaajina. Yhteistyön ja tutkimusperustaisuuden voimavarana Jyväsky-län kaupungille on ollut ehdottoman tärkeää tiivis yhteistyö yliopiston kanssa (vrt. Saarinen & Säntti 2017). Kielikoulutuspolitiikan ja tutkimuksen yhdistämi-sellä on pyritty vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon.

Merkittäviä kehittämisen kohteita yhteistyössä ovat olleet alakoululaisten kesälomalla järjestettävä kielileiri sekä kielisuihkutus. Kielileiri on järjestetty vuodesta 2012 yhteistyössä Kielikampuksen kanssa. Ensimmäiselle leirille osal-listui 20 lasta ja leirin kielenä oli saksa (Hartio 2012; Eirtola ym. 2012). Leiri on vuosi vuodelta kasvattanut suosiotaan ja kaikki halukkaat eivät mahdu leirille mukaan. Leirin suosiosta kertoo se, että ilmoittautumiset ovat täyttyneet kahdek-sassa minuutissa ja 2016 lähtien leiripaikat on jouduttu arpomaan. Vuonna 2017 leirille mahtui mukaan 84 lasta lähes 300 ilmoittautuneesta. Kielileiritoiminnan merkittävyydestä ja onnistumista kertoo se, että Jyväskylän yliopiston kielikam-pus ja Jyväskylän kaupungin perusopetuspalvelut saivat Opetushallituksen myöntämän European Label –laatuleiman 2014 (Opetushallitus 2014b; Jyväsky-län yliopisto 2016; Pohjola 2004, 266).

Kielileiri on saanut myös mediassa paljon positiivista huomiota (Hartio 2012; Hartio 2013; Nykänen 2014a; Nykänen 2014b; Kirves-Torvinen 2014). Kieli-leirin pääorganisoinnista on vastannut Kielikampus ja Jyväskylän kaupunki on resursoinut hanketyöntekijöitä leireille. Kielileirin tarkoituksena on tutustuttaa alakouluikäiset viikon ajan toiminnallisten menetelmien kautta vieraisiin kieliin.

Toimintaa vetävät kesäopintoina kielten aineenopettajaksi opiskelevat, luokan-opettajaopiskelijat sekä ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat. Opiskelijat saavat leirin aikana kokemusta varhaisen vieraan kielen opettamisen menetelmistä sekä luok-kahuoneen ulkopuolella tapahtuvasta opetuksesta (Nyman ym. 2015).

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen perusopetuksen osalta kehittämistä on toteutettu Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen ja Kielikoulutuspoliittisen verkoston kautta (Palviainen 2013; Palojärvi ym. 2016). Kortepohjan alakoulussa ja Viitaniemen yläkoulussa toteutettavaa

englanninkielistä opetusta ja CLIL-opetusta on kehitetty yhteistyössä nk. CLIL Cascade –verkoston kanssa, jossa päätoimijana ovat olleet opettajankoulutuslai-toksen englanninkielisen luokanopettajakoulutuksen JULIET-ohjelman työnteki-jät (Moate 2011).

Merkittävän avun kehittämistyössä Jyväskylän kaupunki on saanut Jyväs-kylän yliopiston vieraiden kielten aineenopettajaksi opiskelevilta. Tutkimuksen aikavälillä on valmistunut Jyväskylän kaupungin kielenopetuksen kehittämis-hankkeista useita pro gradu -tutkielmia sekä kaksi julkaisematonta kandidaatin tutkielmaa, joita olen käyttänyt myös tässä työssä lähteenä. Pääosin pro gradu -tutkielmat ovat käsitelleet kielisuihkutusta ja autenttisuutta, mutta opinnäytteillä on selvitetty myös laajasti kielivalintoja, kielten oppimisympäristöjä oppilaan nä-kökulmasta sekä oman äidinkielen opetusta. Autenttisuutta vieraan kielen ope-tuksessa ovat tutkineet Rossi (2013) ja Rinne (2012). Kielisuihkutusta ovat tutki-neet Pynnönen (2012a, 2013), Mela (2012), Vihonen (2013), Sainio (2013), Neuvo-nen (2014), PentikäiNeuvo-nen (2016a) sekä Koivu (2016). Toikka (2015) on tutkinut op-pilaiden käsityksiä vieraan kielen oppimisympäristöstä ja Larvus (2010a) A1-kie-livalikoimaa. Puronaho ja Seppä (2015) osallistuivat ActLib -hankkeeseen ja sel-vittivät maahanmuuttajien oman äidinkielen opettajien kokemuksia projektiin osallistumisesta. Edellä mainittujen opinnäytetöiden tarkoituksena on ollut tut-kia ja selvittää myös eri toimijoiden (opettajat, rehtorit, huoltajat ja oppilaat) nä-kemyksiä mikro- ja makrotason kielisuunnitteluun Jyväskylässä. Koen, että toi-mimalla työni ohessa opettajankouluttajana³⁸, voin kehittää kielikoulutusta val-takunnallisella makrotasolla vaikuttamalla opiskelijoiden koulutukseen ja am-matilliseen kehittymiseen niin tukemalla heidän opintojaan kuin työllistämällä heitä opintojen aikana ja sen jälkeen.

Opinnäytetöiden lisäksi opiskelijat ovat julkaisseet useita kirjoituksia Jyväs-kylän kaupungin kielenopetuksen hankkeista vuosina 2010–2017. Tämän vuoksi kielisuihkutuksesta ja varhaisesta vieraan kielen opetuksesta on kirjoitettu paljon Kieli, koulutus ja yhteiskunta –verkkolehdessä (mm. Kallonen 2010; Kuutti 2010) sekä muissa alan julkaisuissa (Anttalainen & Rinne 2011; Moilanen & Malessa 2010). Osa opiskelijoista on valmistuttuaan työllistynyt tutkimusalallaan Jyväs-kylän kaupungin Sivistyksen toimialan palveluihin ja jatkaneet työntekijöinä jul-kaisujen kirjoittamista (Sievänen 2016; Moilanen & Sievänen 2017). Ilman edellä mainittujen opinnäytteiden sekä muiden julkaisujen kirjoittajia, ei Jyväskylän pe-rusopetuspalveluiden kielikoulutuspolitiikka ja kielisuunnittelu olisi kehittynyt tässä mittapuussa. Dokumentointi on ollut merkittävää. Taulukossa 4 on eritelty kronologisesti eri hankkeiden alle sijoittuneet julkaisut: 1) Kielitivoli I -hanke, 2) Kielitivoli II -hanke, 3) Kulttuurin välinen vuorovaikutus koulun kerhotoimin-nassa -hanke, 4) Kielikylpytoiminnan laajentaminen –hanke sekä 5) Lasten ja nuorten monikielisyyteen kasvu/Active Library –hanke.

38 Olen toiminut vuoteen 2015 saakka tuntiopettajana Jyväskylän yliopistossa Opetta-jankoulutuslaitoksella, missä olen vetänyt soveltavan ohjatun harjoittelun kielisuih-kutukseen syventyvää ryhmää. 2016 toimin kielten aineenopettajaopiskelijoiden mentorina hallinnon ja kielisuunnittelun teemaryhmässä.

TAULUKKO 4 Hankkeiden julkaisuluettelo 2010–17.

Kolmannen sektorin toimijoilla, kuten ystävyysseuroilla, on myös tärkeä vaiku-tus kielenopetuksen kehittämiseen muun muassa kannustettaessa oppilaita. Jy-väskylän suomalais-saksalainen yhdistys ry myöntää lukuvuosittain stipendejä hyvin menestyneille saksan kielen oppijoille ja Jyväskylän Fenix ry venäjän kie-len oppijoille. Ystävyysseurat osallistuvat myös aktiivisesti kieliryhmille suun-nattuun kulttuurintuottamiseen. Esimerkiksi Jyväskylän suomalaissaksalainen yhdistys ry on järjestänyt lastenkonsertteja ja lasten kirjallisuusiltoja, joihin oppi-laat voivat osallistua (Nurminen 2009). Yhdysvaltojen suurlähetystön American Resource Center toimittaa englanninkielisiä oppimateriaaleja kouluille ja järjes-tää oppilaille yrittäjyyskilpailuja. Goethe Institut puolestaan on tarjonnut erilai-sia tapahtumia kielimarkkinointiin (Nieminen 2011).

Ystävyysseurat ylläpitävät kotikansainvälisyyttä Jyväskylän peruskou-luissa, ja ovat merkittävä sekä moniulotteinen eksotason toimija monikulttuuris-tuvassa Jyväskylässä (Kärki 2013). Ystävyysseuroissa toimivat oppilaiden huol-tajat antavat oman panoksensa kielikoulutuspolitiikassa (Warnecke 2016; Kärki 2013). Ruotsinkielisen opetuksen yhteistyökumppani on Svenska Kulturfonden, jonka tarjontaa myös ruotsia toisena kotimaisena kielenä opettavat käyttävät. Ys-tävyysseura Svenska Sällskapet i Jyväskylä rf toimii ruotsinkielisen perusopetuk-sen osalta aktiiviperusopetuk-sena linkkinä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Ystävyys-seuran tekemästä aloitteesta aloitti Jyväskylässä vuonna 2003 toimintansa ruot-sinkielinen perusopetus Pohjanlammen koululla. Oman äidinkielen opetus Jy-väskylässä aloitettiin 1990 saksankielisten huoltajien aktiivisen toiminnan

poh-Kielitivoli I -hanke Kielitivoli II -hanke

• Moilanen & Malessa 2010

• Kuutti 2010

• Pynnönen 2010

• Kallonen 2010

• Laitinen & Ukkonen 2010

• Anttalainen & Rinne 2011

• Bärlund 2012a

Kulttuurin välinen vuorovaikutus koulun

kerhotoiminnassa -hanke Kielikylpytoiminnan laajentaminen –hanke

• Sainio 2013

• Neuvonen 2014

• Pentikäinen 2016a

• Pentikäinen 2016b

• Koivu 2016

• Sievänen 2016

• Moilanen & Sievänen 2017 Lasten ja nuorten monikielisyyteen

kasvu/Active Library –hanke

• Bärlund & Kauppinen 2014

• Kauppinen & Bärlund 2015

• Puronaho & Seppä 2015

• Bärlund & Kauppinen 2017

jalta³⁹. Ystävyysseurat ja huoltajat ovat Jyväskylässä kielikoulutuspoliittisesti ak-tiivisia toimijoita. Kodin tuki on edellytys kielikasvatukselle sen laajassa merki-tyksessä.

Edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden lisäksi pedagogisen keittämi-sen tukena ovat toimineet erilaiset kansalliset verkostot. Näillä verkostoilla tar-koitan hankkeiden myötä syntyneitä kielenopettajien ja koordinaattoreiden ver-kostoja, kuten Kielitivolihankkeiden koordinaattorit ja kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen verkosto POIJU. Verkostojen yhteistyön avulla voidaan vertailla eri kuntien kielikoulutuspoliittista päätöksentekoa ja sen seurauksia. Verkostoitu-misessa syntyneet henkilökohtaiset kontaktit auttavat ja helpottavat mikro- ja makrotason kehittämistyötä. Kielirikasteista opetusta antavat koulut osallistuvat myös omien verkostojensa kautta pedagogiseen kehittämiseen. Kortepohjan ja Viitaniemen koulujen opettajat osallistuvat CLIL Cascade –verkostoon ja Kuok-kala svenska skolan opettajat Nätverket Vi10 –verkostoon⁴⁰.

Verkostotyössä on otettu huomioon myös oppilaat. Tätä edellytetään muun muassa Kataisen hallitusohjelmassa, jossa yhtenä päätavoitteena mainitaan de-mokratiakasvatuksen lisääminen perusopetuksessa. Opetukseen tulisi lisätä si-sältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista, vaikuttamismahdollisuuk-sia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittämistä. (Valtioneuvos-ton kanslia 2011, 24.) Jyväskylässä osallisuuskasvatus näkyy muun muassa las-tenparlamentin toimintana, joka aloitti nykymuodossaan kuntaliitoksen jälkeen 2010—2011. Lastenparlamentti on ottanut kantaa myös kielikoulutuspoliittisiin kysymyksiin. Lastenparlamentissa maaliskuussa 2017 kuultiin oppilaita valin-naisten kielten opiskelusta ja siitä, kuinka he kokevat kielenopiskelun alakou-luissa (ks. myös Nikoletopoulou 2017). Oppilaiden osallisuus mikrotason kieli-suunnitteluun on otettu huomioon myös pyrkimyksissä kohti autenttisempaa kielenopetusta (Bärlund 2012a), jossa opetus perustui oppilailta nousseisiin sisäl-töihin eli opetusta kehitettiin oppilaalle merkityksellisempään suuntaan.

Seuraavassa luvussa tarkastelen paikallisen kehittämistyön edellytyksiä ja esteitä.