Hallitusten ohjelmat ja kielipoliittiset strategiat 2007–17

Tutkimuksen aikavälille ajoittuvat Suomessa Matti Vanhasen II hallitus (2007–

10), Mari Kiviniemen hallitus (2010–11), Jyrki Kataisen hallitus (2011–14), Alek-sander Stubbin hallitus (2014–15) sekä Juha Sipilän hallitus (2015–19). Aikaisem-massa tutkimuksessa Pöyhönen ja Saarinen (2015) ovat käsitelleet laajasti koko itsenäisyyden ajan hallitusohjelmia kielipoliittisesta näkökulmasta vuoteen 2011 asti. Pääpaino heidän tutkimuksessaan on kuitenkin Suomen kaksikielisyydessä ja siihen liittyvässä sanomalehden mielipidekeskustelussa (Pöyhönen & Saarinen 2015).

Hallitusten ohjelmat ja niihin kirjatut kehittämisen kärjet vaikuttavat suo-raan kuntatason toimintaan. Vuosittaiset valtioneuvoston talousarvioesitykset sekä talousarviot nostavat esiin kielenopetukseen kohdennetut määrärahat. Kun-tatason kielisuunnittelun kannalta on oleellista tuntea hallitusten ohjelmat ja vuosittaiset talousarviot. Perehtymällä kyseisiin asiakirjoihin on mahdollista en-nakoida kuntatasolla tulevien neljän (hallitus)vuoden kehittämistoimenpiteitä.

Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma

Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa¹¹ (Valtioneuvoston kanslia 2007) nou-see yhtenä kärkiteemana esille luovuuden, osaamisen sekä korkean sivistystason vahvistaminen, sillä nämä edistävät Suomen ja suomalaisten menestymistä.

Edelleen koulun tulee edistää jokaisen mahdollisuutta oppimiseen. Hallitusoh-jelmassa otetaan kantaa ruotsin kielen asemaan Suomessa, ja asiakirjassa tode-taan valtion vahvistavan yhteistyösuhteita Ruotsiin erityisesti arkielämän käy-täntöjä helpottamalla. Monikulttuurisuuden ja kaksikielisyyden vahvistaminen pääkaupunkiseudulla nostetaan esiin puhuttaessa alueiden kehittämisestä ja hal-linnosta. Hallitusohjelma korostaa myös suomalaisten Venäjä-osaamisen vahvis-tamista. (Valtioneuvoston kanslia 2007, 7, 26.)

Maahanmuuttajien kielikoulutuksesta todetaan, että kielenopetus edistää kotoutumista. Myös maahanmuuttajien ulkomailla suoritettujen tutkintojen tun-nistaminen nostetaan esiin. (Valtioneuvoston kanslia 2007, 22.) Hallitusohjelman luvussa 5.1 nostetaan esiin kieliohjelmien monipuolistaminen kouluissa sekä toi-sen kotimaitoi-sen kielen koulutuktoi-sen kehittäminen valtioneuvoston tekemien pää-tösten mukaisesti. (Valtioneuvoston kanslia 2007, 28–29.) Kielitivoli I ja II-hank-keet (Tuokko ym. 2012, 5), joita käsittelen tarkemmin luvussa 5 ja artikkelissani (Bärlund 2012a), perustuivat edellä mainittuihin hallitusohjelman linjauksiin.

Politiikkadokumentissa otetaan kantaa myös innovaatiopolitiikkaan, ja ke-hittämisen lähtökohtana on yrityksistä nouseva kysyntä (Valtioneuvoston kans-lia 2007, 47). Tutkijat Saari ym. (2017a, 65; 2017b, 99) esittävät kuitenkin toisen-laisen näkemyksen kehittämisen lähtökohdista, sillä he kirjoittavat, että työelä-män ja kapitalismin yksilöä välineellistävä vaikutus kaventavat koulutusta. Olen eri mieltä näiden tutkijoiden kanssa, sillä kapitalismia ei voida syyttää siitä, että se olisi kaventanut suomalaisten kielivarantoa (vrt. myös Hakala ym. 2017, 164).

Työelämässä tarvitaan kielitaitoa, ja erilaisissa selvityksissä ja tutkimuksissa to-detaan kielitaidon merkitys työelämälle ja kansainvälisille suhteille (ks. myös Elinkeinoelämän keskusliitto 2009, 2014a, 2014b; Härmälä 2012, 76).

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että valtio työnantajana palkitsee hen-kilöstöään hyvästä kielitaidosta, jotta kielilain tarkoitus toteutuu (Valtioneuvos-ton kanslia 2007, 59). Kunta-alan virka- ja työehtosopimus tuntee myös tällaisen palkitsemisjärjestelmän, mutta käytännössä tätä ei ole hyödynnetty ainakaan Jy-väskylässä (ks. Kuntatyönantajat 2017).

Pääministeri Kataisen ja Stubbin hallitusohjelmat

Pääministeri Kataisen hallitusohjelma (Valtioneuvoston kanslia 2011) korostaa Suomea pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Suomen kaksikielisyys todetaan voimavaraksi, ja kaikki yksilöt nähdään tasa-arvoisina riippumatta yksilön taus-tasta (uskonto, kieli, sukupuoli jne.). Kataisen hallitusohjelmassa EU nousee

11 Valtioneuvoston tiedonannossa 22.6.2010 nimetyn pääministeri Mari Kiviniemen hal-lituksen ohjelma jatkaa Matti Vanhasen II halhal-lituksen ohjelmaa (Valtioneuvoston kanslia 2010).

rempaan painoarvoon kuin Vanhasen hallitusohjelmassa. Pohjoismainen yhteis-työ ja etenkin ruotsin ja suomen kielten aseman turvaaminen nostetaan hallitus-ohjelmassa esille. Hallitushallitus-ohjelmassa viitataan Ruotsin ja Suomen hallitusten yh-teiseen kokoukseen 2009 Hämeenlinnassa, jossa on luotu kielipoliittiset suosituk-set. Venäjän ja Suomen väliset suhteet saavat matalamman profiilin Kataisen hal-litusohjelmassa kuin Vanhasen, ja suuntautuminen Euroopan unioniin on selke-ämmin nähtävillä. (Valtioneuvoston kanslia 2011, 19.)

Globaali toiminta esitellään myös laajamittaisesti (Valtioneuvoston kanslia 2011, 20). Hallitusohjelmasta näkyy puolueiden arvomaailma, sillä eurooppalai-selle ja muulle länsimaieurooppalai-selle politiikalle on annettu runsaasti tilaa. Hallituksessa Eurooppa- ja valtiovarainministerinä toiminut Aleksander Stubb totesikin, että mikäli hän olisi diktaattori tai opetusministeri, aloitettaisiin vieraiden kielten opiskelu jo ensimmäisellä luokalla yhdellä tai kahdella kielellä (Vihonen 2013, 66).

Kielellisten oikeuksien kehittäminen saa Kataisen hallitusohjelmassa paljon tilaa. Hallitusohjelmassa viitataan myös Ahtisaaren tekemään esitykseen (Svenska Finlands Folkting 2011). Alla on suora lainaus hallitusohjelman kielipo-liittisista tavoitteista.

Kielellisten oikeuksien toteutumista kehitetään Ahtisaaren työryhmän esityksiä hy-väksi käyttäen. Pääministerin johdolla laaditaan pitkän aikavälin kielistrategia kah-den elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja konkretisoidaan sen pohjalta toi-met hallituskaudelle.

Kehitetään viittomakielisten oikeuksien toteutumista ja selvitetään mahdollisuus sää-tää viittomakieli-laki.

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä kehi-tetään. Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana kehitetään mm. maankäyttöön liit-tyvää lainsäädäntöä selkeyttämällä ja osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen yh-teistyöhön alkuperäiskansojen oikeudellisen ja tosiasiallisen suojelun vahvista-miseksi. Toteutetaan saamen kielen elvyttämisohjelman toimenpiteet ja turvataan tä-hän tarvittavat resurssit. Tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli saamen kielen elvyttämiseksi yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Ahvenanmaan itsehallintoa kehitetään ja vaalitaan yhteistyössä Ahvenanmaan maa-kunnan kanssa. Jatketaan Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän nykyaikaistamista ja muutostarpeiden selvittämistä. Varmistetaan toimiva yhteydenpito ruotsin kielellä hallinnon ja maakunnan itsehallinnon välillä. Kehitetään Ahvenanmaa-asioiden yh-teensovittamista valtioneuvostossa. (Valtioneuvoston kanslia 2011, 24)

Hallituksen kielipoliittiset linjaukset saivat aikanaan myös kritiikkiä. Muun mu-assa Vapaa kielivalinta ry otti aktiivisesti kantaa hallituksen kieliohjelmaan. Va-paa kielivalinta ry esittää, että pakollinen ruotsin kieli poistettaisiin perusope-tuksen tuntijaosta, ja perustelee tätä sillä, että ruotsin vapaaehtoisuudesta seu-raisi kielivarainnon laajentuminen. (Vapaa kielivalinta ry 2017.)

Kuten Vanhasen hallitusohjelmassa myös Kataisen hallitusohjelmassa ote-taan maahanmuuttajien kielikoulutukseen kantaa muun muassa nostamalla

ta-voitteeksi maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimukset ja päte-vöityminen. Edelleen ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on hal-litusohjelmassa esillä. (Valtioneuvoston kanslia 2011, 30.)

Tärkeimpänä kielipoliittisena linjauksena voidaan pitää kansallisen kieli-strategian laatimista, jonka tehtävänä on määrittää tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarainnon monipuolistamiseksi. (Valtioneuvoston kanslia 2011, 32.) Kansalliskielistrategia valmistuikin vuosi hallitusohjelman julkistamisen jäl-keen (Valtioneuvoston kanslia 2012a). Tämän lisäksi hallitusohjelmassa linjataan tavoitteeksi opetussuunnitelmatyössä perusopetuksen kieliohjelman monipuo-listaminen (Valtioneuvoston kanslia 2011, 32), johon palaan myöhemmin lu-vuissa 5.4.1 ja 5.4.2.

Siinä, missä Vanhasen hallitusohjelmassa kirjattiin virkamiesten kielitaito, ottaa Kataisen hallitusohjelma kantaa virkamiesten kielenhuoltoon. Hallitusoh-jelmassa kirjataan, että lainsäädännön, viranomaisviestinnän sekä asioinnin kie-len kehittämiseksi laaditaan toimintaohjelma. (Valtioneuvoston kanslia 2011, 78.)

Kataisen hallitusohjelmassa on selkeästi enemmän kielipoliittisia ja kieli-koulutuspoliittisia linjauksia kuin edeltäjiensä. Näistä merkittävimpiä viipeellä näkyviä toimenpiteitä ovat kansallisen opetussuunnitelman kieliohjelman muu-tokset, kuten ruotsin kielen aloittaminen 6. vuosiluokalla sekä yhden vuosiviik-kotunnin siirtäminen A1-kielessä alakoulun puolelle.

Pääministeri Stubbin hallitusohjelma sitoutuu noudattamaan edellisen hal-lituksen ohjelmaa. Koulutuspoliittisissa linjauksissa painotetaan perusopetuksen laadun kehittämisen vahvistamista, koska tutkimustuloksissa on havaittu oppi-mistulosten laadun heikkeneminen. Kielikoulutuksen osalta hallitusohjelma pa-nostaa kielikylpyopetuksen laajentamista koko Suomeen. (Valtioneuvoston kanslia 2014.) Stubbin hallituksen kaudella myönnettiin valtion erityisavustusta kielikylpytoiminnan laajentamiseen, jonka avulla tehtävään kehittämistyöhön Jyväskylässä kuuluu muun muassa luvussa 3.3.3 esiteltävä kielisuihkutuksen laajentaminen (ks. myös Moilanen & Sievänen 2017).

Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma

Pääministeri Sipilän hallituksen strateginen ohjelma poikkeaa edeltäjiensä ohjel-mista. Ohjelmassa luodaan visio Suomesta vuoteen 2025 mennessä. Yhtenä vi-sion kohteena on myös osaaminen ja koulutus. Suomesta maalataan kuvaa avoi-mena, monikielisenä ja -kulttuurisena maana, joka on kansainvälisesti avoin.

Edelleen hallituksen strateginen ohjelma korostaa Suomea kielirikkaana valtiona, jossa vaalimme perustuslaissa säädettyä kaksikielisyyttä ja sen arvoja. (Valtio-neuvoston kanslia 2015, 7–8.)

Sipilän hallitus nimeää ohjelmassaan panostamisen kärkihankkeisiin. Kou-lutukseen ja osaamiseen panostetaan hallitusohjelmassa viiden eri keinon avulla, joista yksi on kielenopiskelun lisääminen ja monipuolistaminen. Erityisesti halli-tusohjelmassa mainitaan alueellisen kokeilun käynnistäminen vieraiden kielten opetuksen varhentamiseksi ja kielivalikoiman laajentamiseksi eduskunnan hy-väksymän ponnen mukaisesti. (Valtioneuvoston kanslia 2015, 17.)

Aiemmissa hallitusohjelmissa on painotettu Suomen olevan kaksikielinen maa. Tässä hallitusohjelmassa RKP:n jäätyä oppositioon ja Perussuomalaisten (myöhemmin Siniset-puolue) ollessa hallitusvastuussa kielipoliittinen painotus on muuttunut. Kielivalikoiman laajentamiseksi otettiin keinoksi myös kieliko-keilu, jossa toisen kotimaisen kielen eli ruotsin opiskelusta luovuttaisiin ja vaih-toehdoksi pitäisi valita jokin muu kieli (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017b).

Sipilän hallitusohjelma ottaa kantaa edeltäjiensä tapaan maahanmuuttajien kielikoulutukseen kotoutumista edistävänä toimenpiteenä (Valtioneuvoston kanslia 2015, 38). Muiden kielten oppiminen nähdään tärkeänä kansainvälisty-vässä Suomessa ja oman äidinkielen opetusta tuetaan erillisellä valtionavustuk-sella. Opetuksen taloudellinen tukeminen ei kuitenkaan riitä, vaan myös oman äidinkielen opettajien pätevöitymiseen tulisi tehdä uudistuksia. Tällä tarkoitan sitä, että muodollista kelpoisuutta tulisi linjata siten, että ei vaadittaisi välttä-mättä enää korkeakouluopintoja opetettavasta kielestä (ks. myös Pöyhönen &

Luukka 2007; Pyykkö 2017). Tämä helpottaisi huomattavasti sellaisten kieliryh-mien opettajia, joiden äidinkieltä ei voi Suomessa opiskella korkeakoulussa (ks.

myös Oman äidinkielen opettajat ry 2019).

Hallitusohjelma ei ota enää kantaa virkamiesten kielitaitoon tai sel-kosuomeen, kuten edeltävien hallitusten ohjelmat. Tämä saattaa johtua siitä, että hallitusohjelmassa on myös leikattu hallinnon kuluista.

Kielipoliittiset strategiat

Hallitusten ohjelmien lisäksi kuntatason kielikoulutuspolitiikkaan Jyväskylässä on vaikuttanut Kataisen hallituksen ohjelmaan sisältynyt kansallisen kielistrate-gian julkaiseminen. Kansalliskielistrategia on Valtioneuvoston periaatepäätös (Valtioneuvoston kanslia 2012a). Kansalliskielistrategian päätarkoituksena on linjata kahden kansalliskielen, suomen ja ruotsin kielen, käyttöä kaksikielisen Suomen kulttuurin arvostamiseksi ja hyödyntämiseksi sekä oppimismahdolli-suuksien varmistamiseksi. Samalla kansalliskielistrategia linjaa tervetulleeksi Suomeen kaikki muutkin kielet.

Kansalliskielistrategian mukaan kunnallisella tasolla päätöksenteon tulisi tukea molempien kansalliskielten oppimis- ja käyttömahdollisuuksia. Tämä näh-dään tärkeänä varsinkin yksikielisillä paikkakunnilla. Kansalliskielistrategiassa määritellään myös oppilaan oikeudesta oman äidinkielen opetukseen, suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen ja B1-oppimäärän opetukseen (Valtioneuvos-ton kanslia 2012b, 24).