Kerrontapohjaiset analyysit

Kerrontapohjaisissa analyyseissä teksti koostuu pääasiassa muuhun kuin tarinaan liittyvistä huomioista. Huomioiden kohteena ovat esimerkiksi videossa käytetty musiikki, kuvaus, puvustus ja tunnelma eli ne seikat, joiden avulla tarinaa on videossa pyritty kertomaan eteenpäin.

79 Kerrontapohjaisissa analyyseissä keskitytään nähtyyn, kuultuun ja koettuun. Videota analysoidaan monessa tekstissä lähilukutyyppisesti. Analyyseissä koettu video on pilkottu osiin, joita analysoidaan tarkemmin. Huomio on kiinnitetty siihen, miten video on tehty ja mistä osista se koostuu. Mitä keinoja kerronnassa käytetään. Tällaisia osa-alueita ovat esimerkiksi äänimaailma, käytetyt kuvakulmat, värit ja henkilöiden puvustus.

Analyysiä on tehty sekä koko videon ajalta, että tarkemmin jonkin tietyn kohtauksen osalta.

Tekstissä 16/11m tehdään havaintoja yksittäisten kohtausten kuvauksesta ja kuvakulmista, joiden avulla hakija määrittelee koko videon kuvaustyyliä.

(…)Kuvaus onnistui myös valtaamaan katsojan. Lähiotoksilla ja zoomauksilla päästiin lähemmäs päähenkilöä. Niillä saatiin myös todentuntuisempi kuva videosta. Sivukuvalla kahvinjuomisesta ja shakkipöydän kuvaamisesta saatiin videoon ehkä hieman filosofinenkin näkökulma. Kamera kuvasi myös hienosti mukana tanssi kohtauksessa, jolla pystyttiin luomaan taiteellinen kuvaus.(…) (16/11m)

Analyyseissä tehdään tarkkoja havaintoja videon kerrontatavasta. Havaintoja esiintyy irrallisina huomioina tai samaan asiaan liittyvinä huomiojoukkoina. Hakija 17/8n on kirjannut ylös huomioitaan videon äänimaailmasta. Samaa aihepiiriä koskevat huomiot on kirjattu samaan kappaleeseen.

(…)Alussa kiinnitin huomiota musiikkiin, joka oli iloista klassista musiikkia.

Taustalta kuului raitiovaunun kolinaa liikenteessä, lintujen laulua ja harakoiden raakkumista. Vanhan miehen vaimo saapui hakemaan miestään autolla ja siinä kuului myös auton tööttäämisääni.(…)(17/8n)

Hakijan analyysissä huomioita ei ole pohdittu eikä niistä ole tehty jatkopäätelmiä.

Aineistossa esiintyy myös päinvastaisia ratkaisuja. Niissä esitetään huomiosta tehty päätelmä, mutta itse huomio on jätetty tekstistä pois. Esimerkiksi hakija 17/31n analysoi videon kuvakulmia seuraavasti:

(…) Kuvakulmilla tehostetiin hyvin kulloistakin kohtausta ja sille merkityksellisiä piirteitä. (…) (17/31n)

80 Kolmas huomioiden kirjaamistyyli on yhdistelmä kahdesta edellisestä. Siinä kirjataan ylös sekä huomio että siitä tehty päätelmä tai yhteenveto. Hakija 15/53n analysoi tarkasti sekä musiikkia että videon kuvausta. Kunkin havainnon yhteyteen on kirjattu hakijan havainnosta tekemä päätelmä.

(…)Voimakkaat tehosteet, musiikillisesti loivat draaman merkkejä ja toivat tunnetta uhkaavasta tilanteesta sekä käännekohdista käyttäen instrumentteina muun muassa jousia (viulu), puhaltimia (huilu ja torvet), sekä urkujen dramaattisuutta hyödyntäen. Musiikillinen ylikorostuneisuus draaman luomiseen sekä paha enteisyyttä korostava äkillinen hiljentyminen antaa katsojalle vihjeen tulevasta muutoksesta. Erikoisempina efekteinä käytettiin lautasia sekä oopperatyylistä laulua mikä on ominainen kulttuurillinen näkökulma ja viittaus oopperajuhliin. Kuvauksen omintakeisuus korostui toistuvan ”heilumisefektinä” (kaiteen heiluminen, kaupungilla kävely) joka levittä tunnetta tuskasta ja epävarmuudesta. Kehokielen tärinä, liikehdintä ja asettuminen (yksin muiden keskellä) luo kuvan sisäisen maailman kamppailusta, itsekritiikistä ja itsensä kyseenalaistamisesta. Kuvakulma alhaalta ylöspäin, vastakkainasettelu minä olen paha, muut parempia näkyy tavassa tulkita ponnekkaita viittauksia muiden suhtautumisesta itseen.(…) (15/53n)

Analyysien rakenne etenee tyypillisesti havaittujen videon kerrontakeinojen mukaan.

Kronologisesti, videon tapahtumien etenemisen mukaan, rakennettuja tekstejä ei juuri esiinny. Esimerkiksi ensin kirjoitetaan kappaleen verran kuvauksesta ja kuvakulmista. Sitä seuraa kappale musiikista ja äänimaailmasta, jonka jälkeen pureudutaan vielä videon tunnelmaan. Yhteen havaintoluokkaan, kuten äänimaailmaan, kuuluvat havainnot ja päätelmät esitetään tyypillisesti yhdessä samassa vaiheessa tekstiä, vaikka havaintoja olisi tehty läpi videon. Esimerkiksi analyysi 17/31n rakentuu kappaleisiin, jonka teemat ovat kuvakulmat ja miljöö, puvustus, näyttelijöiden toiminta sekä musiikki ja äänitehosteet.

Analyysien joukosta löytyy tekstejä, joista ei löydy yhtään mainintaa tarinasta tai hahmoista. Analyysissä 16/70n mainitaan kuvaus, kuvauspaikat, musiikki ja niiden muodostama kokonaisilme. Havaintoja on tehty myös leikkauksesta ja koreografiasta.

81 Juonen kulku on mainittu, mutta se on kuvattu ilman esimerkkiä videosta. Samanlaista juonen analyysia ilman tarinan kerrontaa käyttää myös eräs kevään 2015 hakija:

(…) The Closuresta löytyvät kaikki elokuvalle tyypilliset juonellisesti tärkeät kohdat: alku, tapahtuma, huipennus ja lopetus. (…) (16/70n)

(…)Videon tarinalla on selvä alku, keskikohta ja loppu. Se alkaa rauhallisesti, voimistuu keskikohtaan ja päättyy loppuhuipennuksen kautta taas rauhaliseen hetkeen, joka jättää katsojan miettimään.(…) (15/44n)

Tarinaa ja sen tapahtumia analysoidaan kerrontapohjaisesti ilman tarinan toistamista.

Päähenkilöt ja heidän toimintansa liittyy kiinteästi tarinaan. Analyysissä 17/71n keskitytään äänimaiseman, miljöön ja päähenkilöiden kuvaukseen. Päähenkilöiden välistä suhdetta on analysoitu kirjoittamatta auki tarinan kulkua:

(…) Päähenkilöt puhuivat koko videon ajan kirjakieltä ja käyttäytyivät uhmakkaasti toisiaan kohtaan. Uhmakas käyttäytyminen tapahtui kuitenkin molemmilla eriaikaan. (…) (17/71n)

Tarinan selostamista käytetään joissain kerrontapohjaisissa analyyseissä esimerkkeinä tehdyistä päätelmistä. Tällöin tarinan kuvaukset ovat tiiviitä, satunnaisia ja muodostavat vain pienen osan analyysin koko tekstistä.

(…) Videossa on havaittavissa draamankaari. Ensin esitellään tilanne.

Kohokohtana sakottaja hermostuu ja etsii pieniäkin sakottamisen aiheita.

Käännekohtana paljastuu ettei auto olekaan sen, jolla auton ensin oletettiin kuuluvan. Lopun kevennys on vastapaino aiemmalle tiukalle sävylle. (17/17n)

Näkökulmana teksteissä tehdyissä havainnoissa käytetään monesti katsojakokemusta ja eri tekijöiden välittämää tunnelmaa. Teksteissä analysoidaan, miten esimerkiksi henkilöiden pukeutuminen, musiikki tai kuvaustyyli vaikuttavat katsojaan tai millainen tunnelma niiden avulla videolla luodaan. Tunnelmaa ja katsojakokemusta analysoidaan tietyissä kohdissa videota, kuten hakija 15/62n analysoidessaan Kullervon vaatetuksen ja olemuksen vaikutusta tunnelmaan ja katsojalle välittyvään kuvaan, tai sitten ne ovat koko analyysin ajan

82 kantavana teemana, kuten hakijalla 16/17m, jonka tekemät huomiot keskittyvät kaikki näihin teemoihin ja niiden perusteluun.

(…)Musiikki luo tarinnan tunnelman. Tumma sävyinen musiikki kertoo tarinan synkkyydestä, jota henkilön (Kullervo) sekä miljöön kaikin puolin tummat sävyt tukevat. Oopperalaulu, jota tarinan loppupuolella on käytetty, on erittäin vahva ilmaisukeino myös. Sillä voidaan luoda tarinoihin niin iloisia kuin synkkiä tunnelmia. Tässä videossa se toimi viimesilauksena tarinan synkkyydelle ilmaisten lopun alkua. Toisaalta oopperan voi yhdistää myös hengellisiin asioihin, lähinnä aaveisiin tai muihin henkiolentoihin, joten se olisi voinut myös viitata esimerkiksi Kullervon kuolleen siskon paluuseen tai varoitukseen.(…) (15/58n)

(…)Kullervo on pukeutunut täysin mustiin vaatteisiin, mikä tekee vaikutelmasta erityisen synkän. Hänen kasvojensa näkymättömyys tuo mystisyyttä ja sen avulla Kullervo pysyy etäämmällä ja luo katsojalle heikommin lähestyttävän vaikutelman, koska katsoja ei pysty näkemään hupun alle. (…) (15/62n)

Videota katsellessa katsojaan vaikuttaa moni asia (…) Äänet herättävät katsojassa monia tunteita. (…) Tumma valo saa katsojassa aikaan ihmettelyä ja jännitystä. (…) Ilmeet ja eleet vaikuttavat videossa katsojaan monella tavalla. (…) Tunnelma vaihteli videon edetessä(…)Loppu herätti katsojassa pettymystä, haikeutta ja pelkoa, mutta päättyi lopulta kuitenkin helpotukseen.(16/17m)

Kerrontapohjaisista analyyseistä löytyy kahta eri aloitustapaa. Ensimmäisessä tavassa hakija kirjoittaa tekstin alkuun lyhyen aloituskappaleen tai -virkkeen. Aloitus voi koostua lyhyestä videon juonen tai teeman tiivistyksestä, kuten tekevät hakijat 17/19n ja 17/31n analysoidessaan fasisti-lyhytelokuvaa ja 16/19m, 16/11m sekä 16/32n The Closuren analyysissä. Kullervo tulee, oletko valmis! -video tiivistettiin analyysin alkuun esimerkiksi seuraavasti:

83 Kullervo tulee, oletko valmis on videoinnin keinoin modernisoitu Kalevalan klassikkotarina. Video kertoo taiteen keinoin tarinan kohtalon kaltoin kohtelemasta Kullervosta, joka voi olla kuka tahansa nykypäivän pahoinvoivista nuorista.(…) (15/36n)

Toinen aloitustyyli on siirtyä suoraan varsinaiseen analyysiin ilman kokoavia aloituksia.

Tämä aloitustapa on yleinen etenkin vuoden 2017 analyyseissä. Näissä teksteissä analyysi lähes poikkeuksetta aloitetaan kuvailemalla lyhytelokuvan alun miljöötä, musiikkia tai näitä molempia.

Kuvaus kesäisestä Helsingistä. Lempeä musiikki luo kepeän tunnelman. (…) (17/14n)

Näkemäni lyhytelokuva sijoittuu kaupunkiin, Helsinkiin. Vuodenajaksi arvioisin kevään, sillä aurinko paistoi, mutta ihmisillä jotka kävelivät kadulla oli yllään takit. (…) (17/8n)