Tutkimusaineistoni osoittautui tutkimusprosessin aikana hyväksi tutkimusmateriaaliksi myös jatkotutkimusten kannalta. Lisäksi tutkimuksen aiheena monilukutaito on vielä etenkin Suomen kontekstissa hyvin vähän tutkittu ilmiö, josta tehdyistä lisätutkimuksista olisi hyötyä etenkin nyt, kun monilukutaito on tullut valtakunnallisen opetussuunnitelman käsitteeksi.
Tässä tutkimuksessa olen pyrkinyt kuvaamaan ja luokittelemaan tutkimuksen kohteena olevaa aineistoa. Aineiston tarkempi ja syvällisempi analyysi antaisi paljon mahdollisuuksia lisätutkimukselle. Videoanalyysitehtävän arvioinnin kannalta olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin, mistä hakijoille tosiasiassa annetaan pisteitä. Tämän tutkimuksen voisi toteuttaa vertailemalla korkeimmat ja heikoimmat pisteet saaneita analyysejä keskenään. Aineistossa olisi mahdollisuuksia myös diskurssianalyysin tekemiseen; olisi mielenkiintoista selvittää miten hakijat kirjoittavat eri asioista. Tässä tutkimuksessa olen kiinnittänyt huomiota pääasiassa siihen, mistä hakijat kirjoittavat.
Olen luonut aineiston pohjalta mallin siitä, mitä aiheita kirjoitukset käsittelevät. En ole tässä tutkimuksessa selvittänyt näiden teemojen yhteyttä toisiinsa. Tämän tutkimuksen pohjalta voisi jatkaa analysoimalla tarkemmin teemojen yhteyksiä ja näin saada muodostettua kattavamman mallin tai varsinaisen aineistolähtöisen teorian hakijoiden kirjoitusteemoista.
110 Aineisto on audiovisuaalisista esityksistä kirjoitettuina analyyseinä mahdollinen myös analyysin kohteina olevien videoiden tarkasteluun. Analyysien pohjalta olisi mahdollista selvittää esimerkiksi videoiden vaikutuksia katsojiin tai sitä, millaisia maailmankuvia ja arvoja videoista välittyy katsojalle.
Monilukutaito on yksinäänkin tämän aineiston ulkopuolella hyvä tutkimuksen aihe. Olen tässä tutkimuksessa pyrkinyt luomaan selkeää kuvaa monilukutaidon käsitteestä ja kuvaamaan sen arviointia ja tasoja. Monilukutaidon arvioimisen tutkimusta voisi jatkaa kouluympäristössä, missä se on uuden opetussuunnitelman myötä ajankohtainen aihe.
Tutkimuksen avulla voisi pyrkiä muodostamaan toimivia malleja ja apukeinoja taidon arvioimiselle, joka tällä hetkellä on vielä hyvin epäselvää käsitteen uutuuden tähden.
Tutkimukseni oli kokonaisuudessaan pitkä ja aikaa vievä prosessi. Toteutin sitä usean vuoden aikana jo pelkästään pidempiaikaisen aineistonkeruuvaiheen takia. Toteuttaminen pysyi kuitenkin koko tutkimuksen teon ajan mielekkäänä, vaikka eteneminen oli välillä hidasta. Tutkimusprosessin aikana oma ajatteluni ja tutkimuksen tekotapani on kypsynyt ja kehittynyt. Olen saavuttanut prosessin aikana syvällisen ymmärryksen monilukutaidosta sekä pääsykoemenetelmistä. Lisäksi olen saanut perehtyä elokuvien ja muiden audiovisuaalisten tuotteiden kerronnan maailmaan.
Tutkimuksen aikana minun oli mahdollista osallistua pääsykokeiden videoanalyysin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin kolmena eri vuonna. Tästä koen saaneeni paljon hyvää kokemusta tulevaa opettajantyötä ajatellen. Olen kehittynyt sekä arvioinnin suunnittelijana, että sen toteuttajana. Monilukutaito on tulevaisuuden lukutaito. Tämän tutkimuksen teon jälkeen koen olevani tämän käsitteen asiantuntija, mikä tukee minua työssäni lasten opettajana ja kasvattajana.
111
LÄHTEET
Abbott, H. P. 2008. The Cambridge Introduction to Narrative. (2. p.) Cambridge:
Cambridge University Press.
Abercrombie, N. & Longhurst, B. 1998. Audiences: A sociological theory of performance and imagination. London: Sage.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. 4. uud. p. Tampere: Vastapaino
Barker, M. & Austin, T. 2000. From Antz to Titanic: Reinventing film analysis. London;
Sterling, Va.: Pluto Press.
Bauer, M. 2000. Classical content analysis: a Review. teoksessa Bauer, M & Gaskell, G.
2000.Qualitative researching with text, image and sound. London: SAGE Publications
Berger, A. A. 1997. Narratives in popular culture, media, and everyday life. Thousand Oaks:
Sage Publications.
Bogdan, R.C. & Knopp Biklen, S. 2007. Qualitative research for education: an introduction to theory and methods. (5th ed) Boston, Mass.: Pearson A & B, cop.
Botelho, M., Kerekes, J., Jang, E. & Peterson, S. 2014. Assessing Multiliteracies:
Mismatches and Opportunities. Language and Literacy, 16:1,1 – 19.
Cope, B. & Kalantzis, M. 2009. “Multiliteracies”: New Literacies, New Learning.
Pedagogies: An International Journal, 4:3, 164 – 195.
Creswell, J. & Poth, C. 2017. Qualitative Inquiry and Research Design: Choosing Among Five Approaches. 4. ed. Los Angeles: Sage
Dawson, S. & Siemens, G. 2014. Analytics to literacies: The development of a learning analytics framework for multiliteracies assessment. International Review of Research in Open and Distance Learning, 15:4, 284-305.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Gillen, J. 2014. Digital literacies. Milton Park, Abingdon, Oxon: Routledge.
112 Glaser, B. 2008. Doing Quantitative Grounded Theory. Sociology Press
Glaser, B., & Strauss, A. (1967). The discovery of grounded theory: Strategies for Qualitative Research. New York: Aldine.
Guba, E-G. & Lincoln Y-S. 2000. Competing Paradigms in Qualitative Research.
teoksessa N-K. Denzin & Y.-S. Lincoln (toim.) Handbook of Qualitative research. Thousands Oaks: Sage.
Haas, C. 2013. Writing Technology: Studies on the Materiality of Literacy. London:
Routledge.
Hietala, V. 2006. Kertovuus: Todellisuutta tarinallistamassa. teoksessa: Hakola, O., Ridell, S., Väliaho, P. & Sihvonen, T. 2006. Mediaa käsittämässä. Tampere:
Vastapaino.
Heikkinen, H. 2015. Kerronnallinen tutkimus. teoksessa: Valli, R. & Aaltola, J. 2015.
Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 2, Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetemiin (4. uud p.).
Jyväskylä: PS-kustannus.
Heikkinen, J., Juvonen, A., Mäkitalo-Siegl, K., Nygren, H. & Tossavainen, T. 2016.
Esipuhe. teoksessa: Heikkinen, J., Juvonen, A., Mäkitalo-Siegl, K., Nygren, H. & Tossavainen, T. (toim.) 2016. Taitoa, taidetta ja teknologiaa: kohti uutta opettajankoulutuksen mallia. Publications of the University of Eastern
Finland 17. Joensuu: University of Eastern Finland.
Herkman, J. 2001. Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Tampere: Vastapaino.
Herkman, J. 2007. Kriittinen mediakasvatus. Tampere: Vastapaino.
Juntunen, M. 1999. Jokaisella elokuvateoksella on rakenteensa. teoksessa: Välimäki, M.
(toim.) 1999. Elävästi kuvaa. Kokemuksia lasten ja nuorten elokuvaopetuksesta. Helsinki Oy: BTJ Kirjastopalvelu.
Kalantzis, M., Cope, B., Chan, E. & Dalley-Trim, L. 2016. Literacies. second edition. Port Melbourne, VIC, Austalia Cambridge University Press.
Kalantzis, M., Cope, B. & Harvey, A. 2003. Assessing Multiliteracies and the New Basics, Assessment in Education: Principles, Policy & Practice, 10:1, 15-26.
Kallio, E. 2007. Aikuisen ajattelun taidot ja valintakokeen haasteet. teoksessa: Räihä, P &
Niikkola, T. toim. 2007. Sattumia vai osumia? Opiskelijavalintojen olemuksen määrittelyä. Jyväskylä: Ps-kustannus.
Kallionpää, O. 2014a. Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys.
Media & viestintä 37(2014):4, 60 – 78.
113 Kallionpää, O. 2014b. Monilukutaidon opetus on ennen kaikkea uusien kirjoitustaitojen
opetusta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7.10.2014 (Lokakuu 2014).
Kauppinen, M. 2010. Lukemisen linjaukset. Lukutaito ja sen opetus perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kemppinen, L. 2003. ”Osallistuin myös viime vuonna valintakokeeseenne”. Useaan kertaan Rauman OKL:n valintakokeisiin osallistuneet oikaisupyyntöjen ja tilastojen valossa, teoksessa: Räihä, P., Kari, J. & Hyvärinen, J. toim. 2003.
Rutiinivalinnoista laadukkaisiin valintastrategioihin: Vuoden 2002 opettajankoulutuksen valintakoeseminaarin loppuraportti. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 77, 61 – 91.
Kiesiläinen, I. 2011. Videomielipidekirjoituksella muutetaan maailmaa. teoksessa:
Hakkarainen, P. & Kumpulainen, K. (toim.) Liikkuva kuva – Muuttuva opetus ja oppiminen. Kokkola : Jyväskylän yliopisto, Kokkolan
yliopistokeskus Chydenius.
Koskela, H. 2007. Grounded theory. teoksessa: Syrjäläinen, E., Eronen, A. & Värri, V.
2007. Avauksia laadullisen tutkimuksen analyysiin. Tampere: Tampere University Press.
Kosonen, P.A. 2007. Valintakokeet – hallintoa ja tekniikkaa vai tutkimuspohjaista
asiantuntemusta? teoksessa: Räihä, P & Niikkola, T. toim. 2007. Sattumia vai osumia? Opiskelijavalintojen olemuksen määrittelyä. Jyväskylä:
Ps-kustannus.
Kovanen, M., Puura-Castrén, A-L., Freese, O. & Metsätähti-Koistinen, H. 2013.
Elokuvakasvatuksen opas. Helsinki: Nemo.
Kupiainen, R. 2007. Voiko kuvaa lukea? Visuaalisen lukutaidon kysymyksiä. teoksessa:
Rossi, L., Seppä, A. & Herkman, J. 2007. Tarkemmin katsoen: Visuaalisen kulttuurin lukukirja. Helsinki: Gaudeamus.
Kupiainen, R., Kulju, P. & Mäkinen, M. 2015. Mikä monilukutaito? teoksessa: Kaartinen, T. (toim.) 2015. Monilukutaito kaikki kaikessa. Tampere: Tampereen yliopiston normaalikoulu.
Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2009. Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Helsinki:
Palmenia/Gaudeamus.
114 Laattala, A. & Särkkä, E. 2016. Metsätontun seikkailuista serkusten ratikkamatkaan:
Lapsuuden kulttuurisia muutoksia 1990-luvulta 2010-luvulle sadutettujen lasten tarinoissa. Itä-Suomen yliopisto.
Laes, T. 2005. Tulevaa opettajaa tunnistamassa: Opettajaksi soveltuvuuden arvioinnista.
Turku: Turun yliopisto.
Laes, T. 2007. Opettajankoulutuksen valintahaastattelu kommunikaatioteoreettisessa tarkastelussa. teoksessa: Räihä, P & Niikkola, T. toim. 2007. Sattumia vai osumia? Opiskelijavalintojen olemuksen määrittelyä. Jyväskylä: Ps-kustannus.
Lankshear, C., & Knobel, M. 2011. New Literacies: Everyday Practices and Social Learning. Maidenhead: McGraw-Hill Education.
Leino, K., Linnakylä, P. & Malin, A. 2004. Finnish Student’s Multiliteracy Profiles.
Scandinavian Journal of Educational Research, 48:3, 251 – 270.
Linnakylä, P. 2000. Lukutaito tiedon ja oppimisen yhteiskunnassa. teoksessa: Sajavaara, K.
& Piirainen-Marsh, A. toim. 2000. Kieli, diskurssi ja yhteisö. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus.
Luukkainen, O. 2003. Muuttuva toimintaympäristö ja uudistuva opettajuus. teoksessa:
Räihä, P., Kari, J. & Hyvärinen, J. toim. 2003. Rutiinivalinnoista laadukkaisiin valintastrategioihin: Vuoden 2002 opettajankoulutuksen valintakoeseminaarin loppuraportti. Jyväskylän yliopiston
opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 77, 250 – 261.
Luukka, M-R. 2013. Opetussuunnitelmat uudistuvat: tekstien lukijasta ja kirjoittajasta monilukutaituriksi. Kielikoulutuspolitiikan verkosto. Saatavissa:
http://www.kieliverkosto.fi/article/opetussuunnitelmat-uudistuvat-tekstien-lukijasta-ja-kirjoittajasta-monilukutaituriksi/ (Luettu 27.1.2015)
Martti, P. 2013. Äänen retoriikka lastenmainoksissa: Musiikki, äänitehosteet ja puheen ei-kielelliset elementit vaikuttamisen välineinä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Meri, M. 2002. Luokanopettajakoulutuksen ideaalipyrkijä – validiutta valintaan: Tiellä kohti optimaalista valintamenettelyä. teoksessa: Räihä, P. & Kari, J. (toim.) 2002. Opettajaksi soveltuvuuden moni-ilmeisyys – opiskelijavalinta
valtakunnallisesti puntaroituna. Jyväskylän yliopisto.
Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 74, 119 – 128.
Merilampi, R-S. 2014. Mediakasvatuksen perusteet. Helsinki: Avain.
115 Metsämuuronen, J. 2011. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. 1. uudistettu laitos, e-kirja 1.
p. Helsinki: International Methelp.
Mikkola, A. 2002. Valintatiedoista tietoisiin valintoihin. teoksessa: Räihä, P. & Kari, J.
(toim.) 2002. Opettajaksi soveltuvuuden moni-ilmeisyys – opiskelijavalinta valtakunnallisesti puntaroituna. Jyväskylän yliopisto.
Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 74, 18 – 23.
Neuendorf, K. A. 2002. The content analysis guidebook. Thousand Oaks: Sage
Nevala, T. & Kiesiläinen, I. 2011. Kamerakynän pedagogiikka. teoksessa: Hakkarainen, P.
& Kumpulainen, K. (toim.) Liikkuva kuva – Muuttuva opetus ja oppiminen.
Kokkola : Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.
New London Group. 1996. A Pedagogy of Multiliteracies: Designing Social Future.
Harvard Educational Review: vol.66, No.1, 60 – 92.
Niikkola, T. & Räihä, P. 2007. Opettajan työn analyysi opiskelijavalintojen perustaksi, teoksessa: Räihä, P & Niikkola, T. toim. 2007. Sattumia vai osumia?
Opiskelijavalintojen olemuksen määrittelyä. Jyväskylä: Ps-kustannus.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki.
Ricoeur, P. 1976. Interpretation theory: Discourse and the surplus of meaning. Fort Worth, Tex.: Texas Christian U.P.
Ropo, E., Sormunen, E. & Heinström, J. (toim.) 2015. Identiteetistä
informaatiolukutaitoon: tavoitteena itsenäinen ja yhteisöllinen oppija.
Tampere: University Press.
Räsänen, M. 2013. Visuaalinen monilukutaito : luokanopettajaksi opiskelevien monikulttuurisuuskäsitykset ja kuvataide. Kasvatus. - Jyväskylä : Koulutuksen tutkimuslaitos. - 44 (2013) : 3, 270-285, 342.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV -Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].
<http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_5.html>. (Viitattu 21.11.2017.)
Sonnenschein, D. 2001. Sound design: The expressive power of music, voice, and sound effects in cinema. Studio City (Calif.): Michael Wiese Productions.
Stenberg, P-R. 2016. Digitaalisuus draamakasvatuksessa. Teoksessa: Heikkinen, J.,
Juvonen, A., Mäkitalo-Siegl, K., Nygren, H. & Tossavainen, T. (toim.) 2016.
Taitoa, taidetta ja teknologiaa : kohti uutta opettajankoulutuksen mallia.
116 Publications of the University of Eastern Finland 17. Joensuu: University of Eastern Finland. 81 – 95.
Strauss, A. & Corbin, J. 1998. Basics of qualitative research: techniques and procedures for developing grounded theory. 2nd ed. Thousand Oaks, CA: Sage.
Thornberg, R. 2012. Informed Grounded Theory. Scandinavian Journal of Educational Research, 56:3, 243-259.
Tolvanen, M. 2015. Minäkö pitäisin oopperasta? Tutkivan oppimisen opetusmenetelmä oopperakasvatuksessa. Pro gradu –tutkielma. Musiikkikasvatus. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopisto.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002..Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki : Tammi Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 6. uud. laitos.
Helsinki: Tammi.
Underwood, G. & Batt, V. 1996. Reading and understanding: an introduction to the psychology of reading. Oxford: Blackwell.
Välimäki, M. 1999. Poliisisarjojen ja musiikkivideoiden pirstaleinen maailma. Saako kuvaa ehjäksi? Teoksessa: Välimäki, M. (toim.) 1999. Elävästi kuvaa.
Kokemuksia lasten ja nuorten elokuvaopetuksesta. Helsinki Oy: BTJ Kirjastopalvelu.
Välimäki, S. 2015. Muutoksen musiikki: Pervoja ja ekologisia utopioita audiovisuaalisessa kulttuurissa. [Tampere]: Tampere University Press.
Walsh, I. 2015. Using Quantitative Data in Mixed-design Grounded Theory Studies: An Enhanced Path to Formal Grounded Theory in Information Systems.
European Journal of Information Systems 24.5 (2015): 531-557.
Muut:
Netti 1. Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston nettisivut.
Luokanopettajakoulutus Savonlinnassa.
http://www.uef.fi/web/skope/luokanopettajakoulutus-savonlinna luettu 27.1.2017.
Koulukino 2017. Elokuvanlukutaito.. <http://www.koulukino.fi/?id=2530> (viitattu 25.11.2017)
117 Hakuopas 2015.
http://www2.uef.fi/documents/11461/898570/UEF_+hakuopas_2015.pdf/885 4790b-3341-49d7-8409-176625df4705
Hakuopas 2016.
http://oldhae.uef.fi/documents/10184/14463/Hakuopas_15_11_25_web.pdf/b fc1b62d-6b24-43a6-b990-a8ce4995c53a
Hakuopas 2017.
http://oldhae.uef.fi/documents/10184/14463/Hakuopas+2017.pdf/7b5e0bcb-9446-4d1f-a552-4babb0f0570c
Liitteet:
Liite 1: Tutkimuslupalomakkeen malli Liite 2: Vuoden 2015 arviointirunko Liite 3: Vuoden 2016 arviointirunko Liite 4: Vuoden 2017 arviointirunko
118
Liitteet
LIITE 1: Tutkimuslupalomakkeen malli Tutkimuslupa
Videoanalyysitehtävä ja sen kehittäminen ovat osa gradututkielmaani. Jokainen analyysi on tutkimukseni kannalta tärkeä. Toivon, että mahdollisimman moni antaa suostumuksensa analyysinsä käyttämiseen tutkimuksessani.
Tutkimusluvan antaminen tai epääminen ei vaikuta tehtävän arviointiin.
Tietoja tullaan käsittelemään luottamuksellisesti ja hyvää tutkimusetiikkaa noudattaen.
Henkilötietoja käytetään vain analysoinnissa tarvittavien tietojen (ikä, sukupuoli, pääsykoepisteet) koodaamiseen ja videoanalyysin yhdistämiseen oikeisiin tietoihin.
Henkilötietoja tai kokonaisia videoanalyysejä ei tulla julkaisemaan missään tutkimuksen vaiheessa.
Laita alle rasti itsellesi sopivaan kohtaan. Muista allekirjoittaa ja laittaa nimenselvennys.
Paljon onnea pääsykokeeseen!
Ystävällisin terveisin Hanna Karri.
Tekemääni videoanalyysiä saa käyttää tieteellisen tutkimuksen aineistona.
KYLLÄ____EI_____
Henkilötietojani (sukupuoli, ikä, Vakavakoepisteet, muut pääsykoepisteet) saa käyttää tieteellisen tutkimuksen aineistona.
KYLLÄ______EI______
Allekirjoitus___________________________________________
Nimenselvennys________________________________________
119
• kinesteettinen (esim. päähenkilön liikekieli)
• muotojen muodostama kokonaisuus
• muotojen valinta/käyttö (miten esim. tekstiä, kuvaa, musiikkia on käytetty ja miksi näin)
• tekijöiden oletukset katsojista ja heidän tiedoistaan (mitä katsojien oletetaan jo tietävän, kenelle video suunnattu)
• vanhan tarinan siirtäminen nykyaikaan
• tarina/juoni
• esim. miten videon teossa on onnistuttu, saavuttaako tavoitteensa Katselukokemus: ……..
120
• kerrotaan, millainen katselukokemus video on ollut itselle tai millainen kokemus sen ajatellaan olevan katsojille yleensä.
Puolikkaan pisteen saa siitä, että tekstissä ottaa esiin jonkin näistä seikoista. Toisen puolikkaan pisteen saa siitä, että tekemäänsä havaintoa on täsmentänyt, perustellut tai tehnyt siitä johtopäätöksiä.
Bloomin taksonomian mukaan analyysin huomiot vois jakaa kahteen tasoon esimerkiksi seuraavasti:
Seuraavassa on listattu eri tasoihin liittyviä aktiivisia verbejä:
* Mieleenpalauttaminen (knowledge): "listata, määritellä, tunnistaa, löytää, ..."
* Ymmärtäminen (comprehension): "luokitella, erotella, muokata, selittää, tehdä yhteenveto, .
* Soveltaminen (application): "soveltaa, laskea, muuttaa, luokitella, rakentaa, yleistää, ..."
* Analysoiminen (analysis): "analysoida, arvioidam yhdistää, kritisoida, ..."
* Syntetisoiminen (synthesis): "luokitella, muuttaa, suunnitella, kehittää, laajentaa, yleistää, ..
* Arvioiminen (evaluation): "perustella, vertailla, selittää, tulkita, suhteuttaa, ..."
lähde:
http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/TIE358/sivusto/johdanto/Bloom.ht ml
Samasta asiasta voi saada pisteen vain kerran. Esimerkiksi joissain teksteissä juonta ja tarinaa kuvattiin monella lauseella ja useassa kohtaa analyysiä. Tästä saa pisteen kuitenkin vain kerran, koska pyritään monipuolisuuteen.
Poikkeuksia:
Koeaineistossa oli ei ilmennyt hyvin yksipuolisia vastauksia. Minusta kokonaista kahdeksaa pistettä ei voi saada, jos kaikki tehdyt huomiot käsittelevät esimerkiksi vain videon sisältöä (koko teksti ”merkattaisiin” sinisellä). Vaikka muuten olisi tehty kahdeksan pisteen arvosta huomioita ja tulkintoja, voisi mielestäni maksimissaan antaa kuusi pistettä.
Tällöin monipuolisempi arviointi korostuu.
Samoin täysiä pisteitä ei mielestäni voi saada, jos koko teksti koostuu vain huomioista (alleviivatuista pätkistä). Hakijan pitää osata myös perustella, täsmentää tai tehdä
johtopäätöksiä havainnoistaan. Tällaisessa tekstissä maksimipistemäärä voisi samoin olla kuusi.
Jos hakija tekee arvioijan mielestä jonkin erittäin ”merkittävän” havainnon tai analysoi videota poikkeuksellisen syvällisesti, voi tällaisesta antaa 0,5-1 pisteen lisää. Tällaista tulisi käyttää harkiten. Koeaineistossa 16. T2 ?24 tekee mielestäni tällaista analyysiä.
Hänen vastauksensa saavuttaa kuitenkin muutenkin maksimipisteet.
Varsinaisessa pääsykoetekstissä voi esiin nousta uusia kategorioita, joista myös on hyvä antaa pisteitä.
121
Tarkoitus Mikä teksti on? (mainos,
esittelyvideo, lyhytelokuva)
122
tunnelma
Intertekstuaalisuus Miten teksti liittyy muihin teksteihin, ilmiöihin ja kulttuuriin?
Tekstin arviointi Miten tekstin tekijät ovat onnistuneet? Saavutetaanko
Muut asiat Seikat, joista tarkastajan mukaan tulee antaa pisteitä, mutta joita ei edellä ole mainittu.
• Puolikkaan pisteen saa siitä, että tekstissä ottaa esiin jonkin yllämainituista seikoista. (rasti valkoiseen ruutuun ko. kohdan perään)
• Toisen puolikkaan pisteen saa siitä, että tekemäänsä havaintoa on täsmentänyt, perustellut tai tehnyt siitä johtopäätöksiä. (rasti harmaaseen ruutuun)
Lopullinen pisteytys lasketaan rastien perusteella.
Jotta hakija saa täydet 8 pistettä, täytyy hänellä olla:
• sekä valkoisia että harmaita rasteja.
• Lisäksi havaintoja täytyy löytyä useammasta kuin yhdestä pääluokasta (tekstin muodot, tarkoitus, sisältö jne.).
• Pyöristäminen kokonaisiin pisteisiin tehdään analyysin yleisen vaikutelman perusteella.
123
LIITE 4: Vuoden 2017 arviointirunko
Videoanalyysin arviointirunko 2017Tekstin muodot Auditiivisuus (musiikki, äänimaisema) aud 1, AUD 1, aud 2, AUD 2
visuaalisuus (kuvat, värit, valot) vis 1, VIS 1…
sanallisuus (puhe, dialogi, kirjoitettu teksti) san 1, SAN 1…
kinesteettisyys (henkilöiden liikekieli) kin 1, KIN 1…
tekstin muotojen kokonaisuus (miten vaikuttavat toisiinsa, miten sopivat yhteen, onko eri tekstimuotojen välillä esim ristiriitaa)
teko 1, TEKO 1…
Tarkoitus Mikä teksti on? (mainos, esittelyvideo,
lyhytelokuva) Tekstin ”laji” laj 1, LAJ 1…
Kenelle teksti on suunnattu? Yleisö yle 1, YLE 1…
Toteutus leikkaus (kohtausten pituus yms) leik 1, LEIK 1…
kuvaus (kuvakulmat, valaistus yms.) kuv 1, KUV 1…
tekstin muotojen valinta/käyttö (mitä
käytetty, miksi) tmv 1, TMV1…
tekstin tekijöiden oletukset katsojista (ennakkokäsitykset, mitä katsojan oletetaan tietävän) oletus katsojista
oka 1, OKA 1…
Miten tekstillä pyritään vaikuttamaan? vaik 1, VAIK 1…
Sisältö Päähenkilö(t) phe 1, PHE 1…
Muut henkilöt mhe 1, MHE 1…
miljöö/tapahtumapaikka mil 1, MIL 1…
tapahtuma-aika, tapahtumien kesto taik 1, TAIK 1…
tarina/juoni juo 1, JUO 1…
teema/aihe tee 1, TEE 1…
symboliikka sym 1, SYM 1…
tunnelma tun 1, TUN 1…
124 Intertekstuaalisuus Miten teksti liittyy muihin teksteihin,
ilmiöihin ja kulttuuriin? Esim. näyttelijöiden muut roolit ja niiden ensivaikutelma.
int 1, INT1 1 … Tekstin arviointi Miten tekstin tekijät ovat onnistuneet?
Saavutetaanko tavoitteet? arv 1, ARV 1…
Katselukokemus Millainen katselukokemus oli itselle?
Millainen sen ajatellaan olevan muille? kako 1, KAKO 1…
Soveltaminen opetukseen
Miten tekstiä, sen tekemistä tai tulkintaa voi
soveltaa koulussa? op 1, OP 1…
Muut asiat Seikat, joista tarkastajan mukaan tulee antaa
pisteitä, mutta joita ei edellä ole mainittu. muu 1, MUU 1…
Ohjeet arviointia varten:
Pisteytys:
• Puolikkaan pisteen saa siitä, että tekstissä ottaa esiin jonkin yllämainituista seikoista. Kohta merkitään paperiin taulukon mukaisella koodilla käyttäen pieniä kirjaimia.
• Toisen puolikkaan pisteen saa siitä, että tekemäänsä havaintoa on täsmentänyt, perustellut tai tehnyt siitä johtopäätöksiä. Kohta merkitään tekstiin taulukon mukaisella koodilla käyttäen ISOJA KIRJAIMIA.
Pistemäärä lasketaan merkintöjen perusteella.
Lopullinen pistemäärä lasketaan pisterajoja käyttäen. (ks. Pisterajaehdotus ja arviointimuutosten perusteet)
Jotta hakija saa täydet 8 pistettä, täytyy hänellä olla:
• sekä pienin että suurin kirjaimin tehtyjä merkintöjä
• havaintoja täytyy löytyä useammasta kuin yhdestä pääluokasta (tekstin muodot, tarkoitus, sisältö jne.)
• (Jos havainnot rajoittuvat ykköstasoon (pienin kirjaimin) tai vain yhteen pääluokkaan, on mahdollista saada vain 6 pistettä. Tällä perusteella pisteiden määrää ei ole tarvinnut kahden viimeisen vuoden aikana rajoittaa.)
Pisterajaehdotus ja arviointimuutosten perusteet
Hakijoiden taito analysoida videota ja näin ollen saatujen pisteiden määrä kasvoivat ensimmäisestä vuodesta. Saman trendin voi olettaa jatkuvan tämän vuoden vastauksissa.
Osion maksimipistemäärä on kahdeksan. Jos pisteet lasketaan täysin samoin kuin edellisinä vuosina, pistemäärät painottuvat todennäköisesti korkeimpiin pisteisiin. Tähän asti täysiin kahdeksaan pisteeseen päästäkseen on täytynyt osata eritellä vähintään kuusitoista havaintoa tai niiden perustetta/niistä tehtyä johtopäätöstä niin, että havaintoja on ollut useammasta kuin yhdestä ennalta määrätystä pääluokasta. Osa hakijoista on pystynyt selkeästi tätä parempaan suoritukseen. Nämä paremmat suoritukset ovat tähän asti olleet samalla viivalla juuri ja juuri kahdeksaan pisteeseen asti päässeiden kanssa. Koska pääsykokeen tarkoituksena on
125 havainnoida eroja hakijoiden välillä, olisi mielestäni tarkoituksenmukaista pystyä näkemään erot myös hakijoiden vastausten parhaimmistossa.
Ehdotan tähän ongelmaan ratkaisuksi hakijoiden tason mukaan asetettavia pisterajoja:
samoin kuin ylioppilaskirjoituksissa. Pisteitä laskettaisiin näin ollen kustakin paperista niin pitkälle, kuin niitä löytyy ja paperiin merkitään tämä pistemäärä. Papereiden pisteytyksen jälkeen saadut pistemäärät asetetaan järjestykseen ja lopullinen pistemäärä määräytyy hakijan paperin sijoituksen mukaan.
Tämän vuoden kokeessa videoanalyysiosuudesta täytyy saada vähintään 3 pistettä, jotta voi tulla hyväksytyksi opiskelemaan. Ehdottaisin, että tähän kolmen pisteen rajaan saakka pisteet laskettaisiin kuten aikaisempina vuosina. Prosenttiosuuksien mukaan laskettava pistemäärä (arvosana) tehtäisiin näin ollen kolme ja sitä enemmän pisteitä saaneiden hakijoiden osuuteen, eli tämän osuuden perusteella sisäänpääsykelpoisten hakijoiden analyyseihin. Näin ei liikaa vaikeuteta sisäänpääsyä, jos suuri osa hakijoista on analyysissä erittäin kovatasoisia, mutta ei myöskään mahdollisteta sisäänpääsyä hyvin pienillä pisteillä, mihin pisterajoihin perustuva arviointi antaisi teoreettisen mahdollisuuden.
Pisterajat voisi määrittää esimerkiksi: 8 (6%), 7 (16%), 6 (21%), 5 (24%), 4 (21%), 3 (12%).
Pisteiden laskemisen ohjeistuksessa ja merkinnöissä olen edellisten vuosien
arviointikokemusten perusteella päätynyt ratkaisuun, jossa pisteet merkitään koodien avulla vastauspaperiin. Näin uskon vastausten arvioinnin toisen lukukierroksen selkeytyvän.