Kehittämishankkeen luotettavuus ja eettisyys

Tutkimuksenteossa täytyy noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä, jotta tutkimus on eetti-sesti toteutettu. Rehellisyys, tarkkuus ja huolellisuus kuuluvat hyvään tieteelliseen käytän-töön. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2013, 6.) Tässä kehittämishankkeessa on pyritty noudattamaan huolellisesti ja tarkasti ammattikorkeakouluille tehtyjä ohjeita ja suosituksia eettisestä ja hyvän tieteellisen käytännön mukaisesta opinnäytetyö-prosessista (Arene 2018). Suositukset perustuvat lainsäädäntöön, tiedeyhteisön kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimuseettisiin periaatteisiin, linjauksiin ja suosituksiin. Tässä kehittämishankkeessa vii-tataan asianmukaisella tavalla LAB-Ammattikorkeakoulun (2019) laatiman opinnäytetyön ohjeen mukaisesti tutkijoiden tekemiin töihin ja julkaisuihin ja noudatetaan ohjetta kehittä-mistyön toteuttamisesta ja kirjallisen työn tuottamisesta. Tiedonhankinta, tutkimus ja arvi-ointimenetelmät ovat eettisesti kestäviä ja niihin sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kri-teerejä. Kehittämishankkeen tutkimustuloksia julkaistaessa käytetään avointa ja vastuul-lista viestintää, mikä lisää kehittämishakkeen eettisyyttä. (Tutkimuseettinen neuvottelu-kunta 2013, 6.) Edellä mainittujen ohjeiden ja suositusten perusteella kehittämishankkee-seen tehtiin LAB-ammattikorkeakoulun valmista pohjaa hieman muokkaamalla toimeksi-antosopimus yhteistyössä kohdeorganisaation kanssa. Toimeksiantosopimuksen liitteeksi kirjattiin salassapitoaineisto, koska kehittämishankkeeseen oli suunniteltu kuuluvan koh-deorganisaation kannalta liikesalaisuudeksi luettavaa materiaalia (mm. kustannukset). Fy-sioterapian lopettamispäätöksen myötä hankkeessa ei ole mitään salattavaksi lueteltavaa materiaalia.

Kehittämishanke on suunniteltu ja toteutettu sekä raportoitu tieteelliselle tiedolle asetettu-jen vaatimusten mukaan. Tiedonhankinta, tutkimus ja arviointimenetelmät ovat eettisesti kestäviä ja niihin sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerejä (Tutkimuseettinen neuvot-telukunta 2013, 6.) Lähdeviitteiden merkitseminen tarkasti ja plagioinnin välttäminen on oleellinen osa kehittämishankkeen eettisyyttä. Kehittämishankkeen kirjallinen tuotos on käytetty Turnit-plagioinnintunnistusohjelmassa plagioinnin pois sulkemiseksi. Raportti jul-kaistaan Theseus-tietokannassa sekä kehittämishankkeen vetäjä osoittaa perehtyneisyy-tensä aiheeseen kypsyysnäytteen muodossa.

Tutkimusaiheeseen ja ongelmaan sivuaviin teorioihin perehtyminen on tärkeä osa kehittä-mishanketta ja lisää hankkeen luotettavuutta (Kananen 2017, 38). Kehittämishankkeen teoriapohja on rakennettu olemassa olevan tutkimustiedon pohjalle. Tässä hankkeessa on löydetty tutkimuksista teoreettisia lähtökohtia joiden kautta on lähestytty aihetta. Covid-19-virus antoi lisäaikaa teoriapohjan tutkimiselle ja aiheen perehtymiselle. Kirjallisuuskatsauk-sen teko on taulukoitu tunnollisesti ja asiasanat ovat olleet aiheesta monipuoliset, jotta tar-kastelu on ollut laaja-alaista. Lisäksi hankkeen vetäjä kävi perehtymässä tiedonhankin-taan tiedonhankintaklinikalla asiantuntijan ohjeistuksessa luotettavuuden lisäämiseksi.

Tutkimusetiikassa olevien normien tarkastelua on syytä tehdä myös työelämälähtöisessä kehittämisessä. Kehittämisen kohteena olevien henkilöiden tulee tietää mitä ollaan kehit-tämässä, mitkä ovat tavoitteet ja roolit. (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014, 49.) Tässä ke-hittämishankkeessa hankkeen vetäjä pysytteli avustajan ja seuraajan roolissa eikä tuonut omia näkemyksiään esille workshopeissa. Hankkeen vetäjän pyrki huomioimaan kaikki osallistujat samanarvoisina ja antoi kaikkien osallistujien saada äänensä kuuluviin.

Asianmukainen tutkittavien informointi lisää tutkimusprosessin luotettavuutta ja läpinäky-vyyttä. Havainnointi tarvitsee suostumuksen kun tilanteet tallennetaan äänikuvatiedos-toiksi. (Kananen 2017, 92, 94.) Asiakkaat informoitiin hankkeesta puhelimessa ja heillä oli vapaus kysyä tarkentavia kysymyksiä. Ennen workshopeja kehittämishankkeen vetäjä in-formoi videoinnista ja videoiden käytöstä sekä sen hävittämisestä heti raportin kirjoittami-sen jälkeen. Kaikki hankkeen osallistujat antoivat suullikirjoittami-sen suostumukkirjoittami-sen videointiin.

Työpajaan osallistuvien asiakkaiden valintaan tehtiin kriteerit, jotka vetäjä kertoi kotihoidon esimiehelle. Näiden perusteella kotihoidon esimies valitsi sopivat asiakkaat. Hankkeen ve-täjä luotti kotihoidon esimieheen, koska hän tunsi kotihoidon asiakkaat. Hankkeen veve-täjä painotti, että asiakkaat tulee olla psyykkisesti ja fyysisesti siinä kunnossa, että osallistumi-nen on mahdollista. Tässä kehittämishankkeessa asiakkaita informoitiin puhelimessa hankkeesta ja sen tarkoituksesta sekä osallistujista. Kehittämishankkeen vetäjä kertoi, millä perusteella hän soittaa asiakkaalle ja kenen kanssa hän on sopinut asiasta. Kehittä-mishankkeen vetäjä kertoi hankkeeseen osallistumisen olevan vapaaehtoista, mutta toivoi asiakkaiden osallistuvan arvokkaan tiedon saamisen vuoksi. Lisäksi hän kertoi asiakkaan pysyvän anonyyminä, jolloin häntä ei voida tunnistaa työpajan vastauksista. Kehittämis-hankkeen vetäjä kertoi mahdollisesta saattoavusta siirtyä työpajan toteuttamispaikalle.

Luotettavuutta varmennetaan noudattamalla hyvää tieteellistä käytäntöä opinnäyte-töissä. Hyvään tieteellisen käytäntöön perustuen opinnäytetyössä tulee käyttää kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä aineistonkeruu-, analyysi- ja arviointimenetelmiä. Kriteerit

täyttävät menetelmät tulee valita tutkimusongelman mukaisesti ja perustella ne. (Kana-nen 2017, 90.) Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli osallistaa asiakkaita ja työn-tekijöitä asiakaslähtöisen palvelumallin luomiseen, joten menetelmiksi valittiin osallistavan tuotteistamisen ja sitä lähellä olevan palvelumuotoilun menetelmät. Menetelmien valinto-jen perusteena oli niiden soveltuminen segmentoidulle asiakasryhmälle. Lisäksi palvelun-kuvauksen menetelmä valittiin tukemaan moniammatillista työskentelyä tukevaksi.

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu tulosten tallentaminen ja esittäminen sekä arvi-ointi. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2013, 6). Työn riittävä dokumentointi on kes-keistä luotettavuuden arvioinnissa. Kehittämishakkeen eri vaiheet tulisi pystyä dokumen-taation perusteella toistamaan samalla tavalla. Tehdyt ratkaisut tulee olla perusteltuna, jol-loin hankeen vetäjä osoittaa pohtineensa vaihtoehtoja ja päätynyt perustellusti johonkin ratkaisuun. Perustelut lisäävät työn uskottavuutta ja osoittavat hankkeen vetäjän menetel-mällistä osaamista. (Kananen 2017, 71.) Kehittämishankkeen eri vaiheiden dokumentaa-tio ja tehtyjen ratkaisujen arviointi on pyritty tässä kehittämishankkeessa esittämään tun-nollisesti.

Kriteerivaliditeetti on perustana muiden tutkimusten tulosten esille tuomiseen omien tutki-mustulosten tukemiseen. Tutkitutki-mustulosten uskottavuutta ja luotettavuutta lisää kotikun-toutusmallin tuloksien etsiminen useista lähteistä. (Kananen 2017, 77,79.) Kotikuntoutus-mallin odotetuille tuloksille perustuvat koti-, arki- ja palauttavan kuntoutuksen tutkimustu-lokset joihin on viitattu tässä työssä. Tutkimustututkimustu-lokset olivat kirjallisuuskatsauksista poi-mittuja, jolloin otos on suuri. Tutkimustuloksissa oli paljon hyviä tuloksia, mutta on huomi-oitava tutkijoiden esille nostama interventioiden sisältöjen huono kuvaus. Tämä asettaa mallin toimivuuteen ja yleistettävyyteen epävarmuutta. Ulkoinen validiteetti tarkoittaa tu-losten yleistettävyyttä (Kananen 2017, 76). Asiakkaiden vähäisen märän ja heidän muisti-sairauksien taso heikentää asiakkaiden tulosten yleistettävyyttä. Kysymykseksi jää kuinka asiakaslähtöisenä hanketta voidaan pitää. Olisiko suuremmalla asiakasmäärällä saatu esiin vielä erilaisempia ajatuksia mallin toteuttamiselle?

Tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa on tavoitteena luoda muutos tai uusi ratkaisu jonka onnistuminen käytännössä on oleellista. Luotettavuutta tulisi näissä tapauksissa ar-vioida tuotoksen toimivuudella ja onnistumisella. Tuotos on tällöin onnistunut jos se toimii käytännössä. (Kananen 2017, 69.) Tämän kehittämishankkeen malli on pyritty kuvaamaan visuaalisesti niin, että niiden pohjalta mallia pystyisi lähteä toteuttamaan. Tarkastelun ul-kopuolelle jää kustannuskysymykset, jotka olisivat tuoneet toteutuessaan lisäarvoa mallin toimivuudelle.