Kalkkimaan pappi kuva- ja säveltaiteessa

Otto Valleniuksen maalaus

Tekstilähteiden lisäksi tutkimusmateriaalini käsittää muutamia maalauksia Kalkkimaan papista. Varhaisin on kuvataiteilija ja oop-peralaulaja Otto Valleniuksen maalaus Kalkkimaan pappi vuodel-ta 1919. Maalaus kuvaa juhannusvuodel-ta Kallinkankaalla, Keminmaal-la lähellä Pietari Herajärven kotikylää RuottaKeminmaal-laa.²⁰¹ Kalkkimaan

198 Rantala 2003; 2004; 2005a; 2005b; 2005c; 2006a ja 2006b.

199 Kauranen 2005; Kuusi 1990; Laurila 1956; Toratti 1994. Tutkimuskirjallisuus on lähdeluettelossa merkitty tutkimuslähteisiin silloin, kun se esiintyy lähteen omi-naisuudessa. Siltä osin kun olen käyttänyt Kaurasen, Laurilan tai omia tekstejäni tutkimuskirjallisuutena, olen merkinnyt ne myös tutkimuskirjallisuuteen.

200 Sirviö 2005, Oulu11; Tornion kirjaston www-sivut, Kalkkimaan pappi; esite Henkilöitä ja tapahtumia Pohjan Torniosta.

201 Tiedot taulusta Kemin taidemuseon näyttelyesitteestä (Otto Vallenius, näyttely esillä 26.8.–23.10.2005) sekä intendentti Sarianne Soikkoselta 6.10.2005.

87 Kalkkimaan pappi kuva- ja säveltaiteessa

pappi istuu kuvassa keskellä, samassa asennossa kuin aikanaan Jo-han Björkmanin ottamassa valokuvassa, mutta nyt pukeutuneena kahteen punasävyiseen hameeseen. Maalauksen lähtökohtana on ilmeisesti käytetty valokuvaa.

Valleniuksen työssä paikalliset ihmiset ovat kerääntyneet kuun-telemaan Kalkkimaan papin saarnaa tai runoja ja samalla juhli-maan juhannusta. Kuvassa on erotettavissa tavalliseen kansaan kuuluvia henkilöitä ja toisaalta sivistyneistöä, esimerkiksi nuori ylioppilas, joka ilmeisesti on taiteilija itse. Naisia kuvassa on vain kolme, joista kahdesta näkyy vain hahmo, ei kasvonpiirteitä. He-rajärvi oli 55-vuotias kuollessaan vuonna 1885, ja maalaus saattai-si kuvata häntä muutamaa vuotta ennen kuolemaansa eli saattai-sijoittuisaattai-si suunnilleen vuoteen 1880. Maalaus on tehty vuonna 1919, mutta se sisältää viittauksia menneeseen aikaan, Kalkkimaan papin ai-kaan ja Valleniuksen omaan nuoruuteen. Se on lahjoitettu

Kemin-Otto Valleniuksen maalaus Kalkkimaan pappi vuodelta 1919. Maalauksen omistaa Keminsuun nuorisoseura. Kuva: Tuomo Ylinärä.

suun nuorisoseuralle 1920-luvun alussa²⁰², ja 2000-luvun alussa se oli näyttelyssä Kemissä, jolloin siitä kirjoitettiin arvosteluja ja esitteitä. Näin se lähteenä sisältää useita aikatasoja.

Otto Vallenius oli syntynyt vuonna 1855 Kemin maaseurakun-nassa, joten hän on hyvinkin saattanut nähdä Kalkkimaan papin henkilökohtaisesti. Mistä Vallenius sitten keksi ottaa Kalkkimaan papin aiheekseen? Veikko Tammilehdon mukaan Konsuli Edvard Hirmu oli tilannut taulun Valleniukselta, mutta koska Hirmun vaimo ei pitänyt teoksesta, tämä lahjoitti sen vuonna 1922 Ke-minsuun nuorisoseuralle, jonka omistuksessa taulu on edelleen.²⁰³ Ehkä tilaaja Hirmu ehdotti aihetta, tai sitten taiteilija itse halusi ikuistaa paikkakunnan kuuluisan runoilijan hahmon. Vallenius oli maalauksen tehdessään keskittynyt jo muihin asioihin, lähin-nä laulamiseen, joten ehkä taulu on tehty lisäansion tai toveruu-den vuoksi uran loppuvaiheessa.²⁰⁴

Kalkkimaan pappi on sikäli mielenkiintoinen teos, että tilanne saattaisi hyvinkin olla autenttinen: olihan Vallenius jo 30-vuotias, aikuinen mies Kalkkimaan papin kuollessa. Vaikka taiteilija olisi-kin nähnyt Kalkkimaan papin tämän eläessä, hän on kuitenolisi-kin rekonstruoinut saarnatilanteen käyttäen taiteellista vapauttaan.

Oli tilanne aito tai ei, maalaus on silti kiinnostava kuvaus sosiaali-sesta tilanteesta. Se on myös yksi tulkinta Kalkkimaan papista.

Olen omassa tutkimustyössäni aiemmin ollut tekemisissä vain tekstien kanssa, joten kuvan tulkinta on ollut haasteellista. Vaikka kulttuurihistoriassa on hyväksyttyä käyttää monenlaista materiaa-lia, on esimerkiksi kuvan käyttö tutkimuksen lähteenä edelleen

202 Konsuli Edvard Hirmu on muutenkin ollut tekemisissä Keminsuun nuoriso-seuran kanssa; hän esimerkiksi avusti vuonna 1918 perustettua seuraa lainaamalla 10 000 mk seurataloa varten. Peräpohjolan Nuorisoseurain Keskusseuran 50-vuo-tisjulkaisu 1958, 95–98.

203 Arvokas kulttuurihistoriallinen maalaus Keminsuun nuorisoseuralla. Pohjolan Sa-nomat 15.4.1955; Tammilehto 1988.

204 Otto Vallenius aloitti kuvataiteilijan uransa jo 1875 ja päätti sen Tyyni Tanin mukaan jo vuonna 1900. Sen jälkeen hän keskittyi oopperalauluun ja näyttelemi-seen. Tani 1984, 8–13.

89 Kalkkimaan pappi kuva- ja säveltaiteessa

suhteellisen epätavallista ja analysointi hankalaa, ja aiheesta on kirjoitettukin kovin vähän.²⁰⁵ Itse olin tutkimusprosessini alussa käsitellyt lähinnä tekstejä, kuvien analyysiin ja merkityksen ym-märtämiseen minulla ei ollut välineitä. Havahduin kuvan merki-tykseen nähdessäni Valleniuksen maalauksen ensimmäisen kerran, ja se onkin ollut lähteenä minulle merkittävä juuri tästä syystä.

Muut maalaukset

Kalkkimaan pappia on esitetty kuvataiteessa myös Valleniuksen jälkeen. 1960-luvulla alatorniolainen Martti Massa maalasi Jo-han Björkmanin valokuvan pohjalta kuvan mietteliään näköisestä Kalkkipapista. Maalaus on nähtävissä Alatornion pitäjänmuseos-sa. Museossa on toinenkin teos, kotiseutumies Tauno Ahvenjärven tekemä kuva, jossa kaapuun pukeutunut Kalkkimaan pappi vetää Raamattua perässään. Tuorein taideteos on taiteilija Pekka Iso-Rättyän (ent. Rättyä) sekatekniikkatyö Kalkkimaan pappi vuodel-ta 2006. Iso-Rättyä kertoo teoksen synnystä seuraavasti:

Maalasin Kalkkimaan pappi -teoksen Tammikuussa 2006.

Asustelin sen ajan Viippolan talossa Tornion kaupungin taiteili-jaresidenssissä. Talo on Tornion keskustan harvoja vanhoja hir-sirakennuksia, rakennettu 1850-luvulla. Minua viehätti ajatus, että Kalkkipappi on itse voinut istua tai vaikka yöpyäkin nii-den samojen hirsien keskellä. Selailin taas kirjaston Kalkkimaa-materiaalia. Se taisi olla Pertti Vuennon Historiaa ja perimätietoa hiippakuntarajalta, josta löysin Johan Björkmanin ottaman valo-kuvan, jota käytin maalauksessani. Olen nähnyt myös kemiläi-sen taiteilijan Kalkkipapin elinaikana maalaaman taulun.

205 Suomeksi on julkaistu muun muassa Timo Soikkasen ja Vesa Vareksen toimit-tama kirja Kuva ja historia (1996). Mervi Autti käsittelee valokuvaa historiantutki-muksen lähteenä artikkelissaan Auttin neidit ikkunalla. Autti 2003. Myös hänen tekeillään oleva väitöskirjansa käsittelee valokuvaa kulttuurihistoriallisessa tutki-muksessa. Aihetta käsittelevä kansainvälinen konferenssi History in Words and Ima-ges järjestettiin Turun yliopistossa 26.–28.9.2002. Esitykset ovat luettavissa sivulla http://www. hum.utu.fi/projects/historia/konferenssit/hwibook.pdf.

Viippolantalon ateljeessa on iso mukava takka. Polttelin siinä tulia kovilla pakkasilla. Käytin Kalkkimaata piirtäessäni takasta ottamiani hiiliä ja lyijykynää. Sulatin vanhoja kynttilöitä, joiden vahalla maalasin taustan. Raaputin vahapintaan Kalkkimaan vuorisaarnan alun: ”Autuuhaita ovat aataminlapset, joittenka pitää lankeeman./ Autuuhaita ovat langenneet, sillä ne nostavat monta.” Päälle maalasin mustalla öljyvärillä, joka nostaa kirjoi-tuksen ja vahaan painuneet pensselin jäljet näkyviin.²⁰⁶

Pekka Iso-Rättyä on vuonna 1980 syntynyt torniolainen, Hel-singissä opiskellut kuvataiteilija. Kalkkimaan pappi oli hänelle jo lapsuuden kertomuksista tuttu henkilö. Taideteoksen lisäksi olen

206 Pekka Iso-Rättyän sähköpostikirje Pälvi Rantalalle 6.5.2006.

Martti Massan maalaus Kalkkimaan papista 1960-luvulta. Alatornion pitäjänmuseo.

Kuva: Pälvi Rantala.

91 Kalkkimaan pappi kuva- ja säveltaiteessa

käyttänyt tutkimuslähteenä Pekka Iso-Rättyän kirjettä, jossa hän kertoo suhteestaan Kalkkimaan pappiin.²⁰⁷

Musiikki

Kalkkimaan pappi esiintyy myös musiikissa. Tornionlaaksolainen lauluntekijä Torvald Pääjärvi on levyttänyt vuonna 2002 tornion-laaksolaista musiikkia, ja mukana levyllä on Kalkkimaan papin Nälkähäät.²⁰⁸ Torniolaislähtöisten rockmuusikoiden perustama yhtye Zacharius Carls Group taas laulaa kappaleessa Is this what you want from life? The Priest of Chalkland -nimisestä hahmos-ta, joka vetää Raamattua perässään. Olen käyttänyt sanoituksen lisäksi tutkimukseni materiaalina yhtyeen www-sivuja ja bändin laulajan Ossian Marttalan minulle kirjoittamaa kirjettä.²⁰⁹