Kaisla Kotimainen on 40-vuotias nainen, joka nauttii kotimaisista elokuvista.
Elokuvissa hän käy muutaman kerran vuodessa ja ottaa seurakseen kumppa-ninsa tai ystävänsä. Itseään kiinnostavia elokuvia Kaisla käy katsomassa nau-tinnon vuoksi ja saadakseen pienen tauon arjesta, silloin kun aikataulunsa sen sallii. Liput hän ostaa useimmiten ilman varausta saapuessaan näytökseen.
Elokuvan Kaisla valitsee nähdessään trailereita itseään kiinnostavista aiheista.
Kotimaisista ja ulkomaisista elokuvista Kaisla katsoo mieluiten komediaa ja draamaa. Elokuvaherkuksi ostetaan popcornit, karkki tai molemmat. (Liite 7.)
Tässä profiilissa kuvataan kotimaisista elokuvista pitäviä työssä käyviä ja työt-tömiä. Vaikka kiinnostusta kotimaisiin elokuviin ilmenee myös muissa sosio-ekonomisissa ryhmissä, on nämä selkeämpi erottaa omiksi asiakasryhmik-seen ja profiileikasiakasryhmik-seen. Profiili on koostettu vertailemalla kotimaisista pitäviä vastaajia niihin työssä käyviin ja työttömiin, jotka eivät ilmaisseet kiinnostusta kotimaisia elokuvia kohtaan. Myös profiili Tomi Toimintafani on toteutettu tä-män vertailun pohjalta.
Kotimaisia elokuvia suosivia löytyy kustakin ikäluokasta. Erityisesti kotimai-sista elokuvista nauttivat 35–44 -vuotiaat, joita on vastaajista 30 %. Sekä 25–
34 -vuotiaita että 45–54-vuotiaita itsensä kertoi 23 % vastaajista. Naisia vas-taajista oli 87 prosenttia ja miehiä 12 %. Yksi vastaaja valitsi olla ilmoittamatta sukupuoltaan. Kotimaisista pitävät asuvat keskimääräisesti kauempana kuin muiden profiilien edustajat. Siinä missä 11–30 kilometrin päässä asuu noin 10
% muiden ryhmien edustajista, kotimaisia suosivista 22 prosenttia asuu 11–30 km säteellä.
Kotimaisten elokuvien suosijat käyvät elokuvissa keskiarvoisesti muutaman kerran vuodessa. Muutaman kuukauden välein elokuvateatterissa kertoi käy-vänsä 52 %. Yhden tai kaksi kertaa vuodessa käy 26 prosenttia vastanneista ja 1–2 kertaa kuukaudessa 14 %. Asioinnin syiksi kerrotaan nautinto ja tauon ottaminen arjesta kiinnostavan elokuvan äärellä. Lähes yhtä paljon kuin koti-maisia (59 %) arvotetaan draamaa, josta pitää 58 % vastaajista. Komedioista kertoi pitävänsä myös yli puolet, 57 prosenttia.
6.5 Tomi Toimintafani
Tomi Toimintafani on 35-vuotias mies, joka nauttii toimintaelokuvista. Katsot-tavan elokuvan Tomi valitsee trailerin perusteella Elokuva kiinnostaa etenkin, jos se on osa tiettyä elokuvasarjaa. (Liite 8.) Elokuvissa Tomi käy noin joka toinen kuukausi. Tällöin hän valitsee elokuvaevääkseen popcornit ja limsan.
Keskeinen syy elokuvissa käyntiin hänelle on kokemuksen tuottama nautinto.
Tomi nauttii elokuvissa käynnistä yksin, vaikka useimmiten ottaa mukaan kumppaninsa.
Tämä profiili toteutettiin vertailemalla vastauksia kotimaisten elokuvien suosi-joihin. Profiilin pohjalla on tieto siitä, ettei asiakkaalla ole kiinnostusta kotimai-sia elokuvia kohtaan. Profiilin edustajien suosikkigenreihin lukeutuu toiminnan lisäksi seikkailuelokuvat ja fantasia. Seikkailuelokuvista kertoi pitävänsä 64 prosenttia vastanneista ja fantasiasta 60 %. Toimintaelokuvista kiinnostuneita oli 77 %. Profiilin edustajat myös herkästi valitsevat elokuvan, joka on osa tiet-tyä elokuvasarjaa. Hyvä esimerkki tästä ovat Marvel-elokuvat, jotka sijoittuvat samaan elokuvauniversumiin. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät elokuvat
välttä-mättä ole kronologisesti jatkoa toisilleen ja saattavat kertoa eri tarinaa sisäl-täen samoja ympäristöjä ja henkilöhahmoja. 55 % valitsee elokuvan elokuva-sarjan perusteella.
Vastaajista suurempi osa oli naisia, sillä miesten edustus jäi kyselyssä hyvin vähäiseksi. Profiili perustettiin siis sukupuolijakaumaltaan havainnoinnin va-raan, jotta profilointiin saataisiin diversiteettiä. Vastaajien ikä jakautui hyvin ta-saisesti, mutta eniten vastaajia oli ikäryhmissä 25–34, joita oli 32 % ja 35–44, joita oli 28 prosenttia vastaajista.
Toimintaelokuvista kiinnostuneiden käyntien säännöllisyys ei huomattavasti eroa muistakaan asiakasryhmistä. Käyntejä on muiden tavoin muutaman kuu-kauden välein. Näin vastasi 56 %. Elokuvissa käydessään toimintaelokuvien seuraajat valitsevat syötäväksi popcornit ja juomaksi limsan. Popcorneja syö 60 % vastanneista ja limsaa juo 51 %. Myös karkkeja syödään mieluusti, sillä 53 prosenttia kertoi ostavansa karkkia. Havainnointi on osoittanut, että pop-corn ja karkki eivät sulje toisiaan pois vaan usein molemmat ostetaan.
7 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS
Opinnäytetyön lähdekirjallisuudeksi valittiin mahdollisimman tuoreita ja ajan-kohtaisia lähteitä, joita verrattiin vanhempaan kirjallisuuteen. Näin pystyttiin selvittämään, onko tutkimusmetodeissa ilmennyt muutoksia esimerkiksi tekno-logian kehityksen myötä. Tutkimalla metodeja laajasti, pystyttiin valitsemaan juuri elokuvateatterin profilointiin sopivimmat työkalut. Lähdekirjallisuuteen tu-keutuen valittiin tutkimuksen ja tutkimuskysymykseen vastaamisen kannalta oleellisimman kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät. Myös palvelumuo-toilun teoreettiseen osuuteen valittiin lähteiksi tietoa, joka on alan ammattilais-ten tuottamaa. Asiantuntijalähteillä pystyttiin varmistamaan tiedon oikeellisuus ja näin ollen opinnäytetyön teoreettinen pohja. Vahva teoreettinen osaaminen tuki tutkimuskysymykseen vastaamisessa.
Tutkimuksen produktiivinen toteutus suunniteltiin aikataulun huomioon ottaen kattavaksi, mutta tehokkaaksi. Suunnitteluvaiheesta lähtien, läpi tutkimuksen,
tutkimus toteutettiin vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen. Havain-nointi toteutettiin tarkkaan suunnitellun rungon pohjalta. Runko rakennettiin niin, että havainnot olisivat nopea tehdä, eikä mitään jäisi huomaamatta ruuh-kankaan aikaan. Kyselyyn vastasi suuri määrä Studio 123:n asiakkaita ja vas-tausten pohjalta, havainnointia hyödyntäen, saatiin muodostettua profiilit ku-vaamaan asiakasryhmiä ja heidän tottumuksiaan tarkasti. Profiilit vastaavat opinnäytetyön tutkimuskysymykseen ja avaavat toimeksiantajalle sitä, millaisia heidän asiakkaansa ovat.
Työn tiukalla aikataululla on kuitenkin vaikutuksensa työn luotettavuuteen. Ly-hyellä aikavälillä tutkimusta oli hankala toteuttaa niin laajasti kuin tulosten kan-nalta olisi ollut oleellista. Opinnäytetyö oli tarkoitus aloittaa jo loppukeväästä 2020. Covid-19 pandemia kuitenkin pakotti elokuvateatterit sulkemaan
ovensa, jonka vuoksi opinnäytetyö lykkääntyi. Pandemian vaikutus on näkynyt myös asiakaskunnan laajuudessa. Syksyn aikana asiakkaita ei ole ollut odo-tettua määrää, joten myös havainnoitavia asiakkaita oli tavallista vähemmän.
Laajemmalla ja pidempi aikaisella systemaattisella havainnoinnilla olisi saatu kattavampia tuloksia.
8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO
Opinnäytetyön tutkimuskysymykseksi valittiin ”Millaisia Studio 123 -elokuvate-atterin kävijät ovat?”. Tutkimuksen ja profiloinnin myötä huomattiin, että asiak-kaan sosioekonomisella taustalla on vaikutusta hänen kulutustottumuksiinsa.
Esimerkiksi eläkeläisten syyt elokuvissa käyntiin eroaa huomattavasti muista ryhmistä. Kun keskimäärin puolet työssä käyvistä etsii elokuvien kautta taukoa arjesta, vastasi vain 13 % eläkeläisistä tekevänsä niin. Eläkeläisillä ei ole enää tarkkoja arkea pyörittäviä tekijöitä kuten töitä tai pieniä lapsia, joten he eivät välttämättä kaipaa taukoa samalla tavalla.
Tutkimuskysymykseen vastauksena toimivat asiakasprofiilit, jotka kuvaavat kunkin ryhmän tyypillisiä edustajia. Vaikka profiilit ovat suunniteltu eroamaan toisistaan, ilmeni niissä myös selkeitä samankaltaisuuksia. Suurin osa vastan-neista asuu 10 kilometrin säteellä elokuvateatterista. Elokuvissa käydään muutaman kuukauden välein, silloin kun asiakkaiden mielenkiinnon herättäviä
elokuvia julkaistaan. Asiakkaat suunnittelevat elokuvissa käynnin oman aika-taulunsa mukaan, vain hyvin harva kokee tarvetta nähdä elokuvan ensi-il-lassa. Vaikka kullakin asiakasryhmällä on omat tyylilajisuosikkinsa, painavin peruste elokuvan valintaan on mielenkiintoinen aihe. Elokuvaseurana on useimmiten kumppani tai ystävä. Seuruekoko siis keskiarvoisesti on vain kaksi henkeä.
Kunkin profiilin edustajat tasapuolisesti joko varaavat lippunsa ennakkoon tai ostavat vasta näytökseen saapuessaan. Nuoremmassa väestössä on tosin selkeästi havaittavissa internetin käyttö ostojen ja varausten suhteen. Noin puolet opiskelijoista ostaa liput ennakkoon verkosta, kun taas eläkeläiset eivät suosi internetin käyttöä lippujen varauksessakaan. Erikoisnäytöksiin liittyen tyydyttävää dataa ei saatu mistään asiakasprofiilista. Kysymykseen erikois-näytöksiä koskien vastasi vain noin puolet kokonaisvastaajamäärästä. Tämä voi selittyä sillä, ettei erikoisnäytöksiä ollut avattu tarkemmin kyselyyn. On siis havaittavissa, että asiakkaiden tietoutta erikoisnäytösten suhteen tulee kasvat-taa.
Verkkokyselyn tulokset osoittivat eläkeläisten valitsevan elokuvan eri perus-teilla kuin muiden sosioekonomisten ryhmien edustajat. Siinä missä opiskeli-joiden kannalta trailereilla on suuri merkitys, eläkeläisten päätökseen vaikuttaa elokuvan kiinnostava aihe ja arvostelut sanomalehdissä. Selkeä ero elokuvan valinnan perusteissa osoittaa, että nuoremmat sukupolvet saavat enemmän vaikutteita internetistä. Verkossa kuluttaja on alttiimpi mainonnalle ja traile-reille. Internetin keskustelupalstojen ja sosiaalisen median fanikulttuuri saattaa myös kasvattaa kiinnostusta tiettyjä elokuvasarjoja ja näyttelijöitä kohtaan.
Ikääntyneemmälle väestölle tietotekniikan käyttö ei ole yhtä tuttua ja sujuvaa.
Tämä näkyy myös verkkokyselyn vastaajatilastoissa, sillä eläkeikäisiä vastaa-jia on huomattavasti vähemmän verrattuna nuorempiin ikäluokkiin.
Lapsiperheprofiilia koostaessa tuli ottaa huomioon, että kyselyyn vastanneet olivat kaikki yli 15-vuotiaita. Tällöin lapsiperheprofiiliin saatiin vastauksia vain aikuisilta yksilöinä, ei perheitä kokonaisuutena. Lasten toiminnan ja tottumus-ten tutkiminen jäi siis yksin havainnoinnin varaan. Alle kouluikäiset ja ala-as-teikäiset lapset vanhempineen ovat lastenelokuvien suurin kuluttajaryhmä ja jo itsessään sen takia tuli heidät ottaa profiloinnissa huomioon. Profiili kuitenkin
jäi muita vajavaisemmaksi juuri sen takia, että tieto perustettiin havainnointiin ja aikuisten vastauksiin.
Ymmärtämällä paremmin profiilien avulla esimerkiksi seuruekoon ja asiakkai-den herkuttelutottumukset, toimeksiantaja pystyy varautumaan näytöksiin en-nakkovalmisteluin. Poikkeusaikana seuruekoon käsityksen tärkeys korostuu, sillä salien turvavälejä on näin helpompi arvioida ja näin ollen salin kapasiteet-tia ja asiakkaiden istumapaikkojen suunnittelua. Valmistautuminen myös vä-hentää työntekijöiden stressikuormitusta ja parantaa työsuoritusta. Työhyvin-vointi heijastuu asiakaspalveluun ja hyvinvoivat työntekijät luovat vahvempia asiakaskokemuksia.
9 POHDINTA
Opinnäytetyöprosessi antoi minulle mahdollisuuden tutustua paremmin asia-kastutkimuksen suunnitteluun ja siitä saadun tiedon käsittelyyn. Työharjoitte-lun kautta tuttu toimintaympäristö ja palvelupolku tekivät aiheesta mielekkään.
Suhtaudun myös intohimoisesti hyvään asiakaspalveluun ja positiivisen asia-kaskokemuksen luontiin työskennellessäni, siksi mahdollisuus parantaa toi-meksiantajayrityksen asiakasymmärrystä tuntui mielenkiintoiselta. Asiakaspro-fiilien koostaminen ja sitä kautta palveluiden kehittäminen elämyksiksi asiak-kaille on myös hyvin ajankohtainen aihe. Koronaviruspandemia on ollut erityi-sen rankka viihdealalle, sillä rajoitusten puitteissa tapahtumia joudutaan peru-maan ja ihmiset pyrkivät välttämään mahdollista tartuntaa (Rinta-Tassi 2020).
Asiakkaiden vähäisen määrän vuoksi erityisesti nyt elokuvateatterien on ero-tuttava luomallaan asiakaskokemuksella.
Opinnäytetyö suoritettiin hyvin tiukalla aikataululla syksyllä 2020. Covid19 -pandemia keskeytti työharjoitteluni maaliskuussa, joten myös opinnäytetyön suunnittelu ja aloittaminen lykkääntyi elokuuhun. Ajan puutteen lisäksi haas-tetta toi se, ettei aiempaa profilointia elokuvateattereista ollut suoritettu. Tutki-muksen pohjana oli siis vain oma, työharjoittelussa sisäistetty tieto asiak-kaista. Tutkimuksen aloittaminen ilman pohjatietoa ja aiempaa osaamista pro-filoinnista oli haastavaa.
Opinnäytetyö kehitti minua palvelumuotoilun osaajana. Vaikka opinnoistani oli huomattavasti hyötyä, opin myös paljon uutta. Aiempaa profilointia en ollut suorittanut, joten oli mielenkiintoista ja opettavaista koota tutkimustietoa ku-vaamaan asiakasryhmiä. Oman aikataulutukseni takia profilointiin ei kuiten-kaan jäänyt aikaa niin, että olisin kunnolla ehtinyt perehtymään lähdekirjalli-suuteen haluamallani tavalla. Koen kuitenkin lopullisen profiilien vastaavan ta-voitetta, jonka itselleni projektin alussa asetin. Profiilit ovat helposti tulkitta-vissa ja kehitettävissä silloin kun tarvetta ilmenee. Kehityksen tarve saattaa il-metä esimerkiksi koronavirusepidemian pitkittyessä ja vaikuttaessa maailman-talouteen. Koronavirusepidemian talousvaikutukset iskevät erityisesti nuoreen sukupolveen ja nuorten työttömyyteen muuttaen nuorten kulutustottumuksia (Fjäder ym. 2020).
Aikataulutusongelmat tulivat eteen myös kyselyn koostamisen kanssa. Kyse-lyn suhteen laadittiin tarkka suunnitelma, mutta itse suunnitelman toteutus ei ollut yhtä huolellinen. Esimerkiksi seuruetta koskevasta kysymyksestä jäi puuttumaan vaihtoehto avustajan kanssa. Työharjoitteluni aikana olen pannut merkille, että elokuvateatterilla asioi viikoittain ihmisiä, jotka tarvitsevat avusta-jaa arjessaan. Sen vuoksi avustaja seurueena olisi ollut olennainen vastaus-vaihtoehto, sillä kaikille avustaja ei ole ystävä, eikä heihin välttämättä ole per-hesidettä. Julkaistuun kyselylomakkeeseen oli myös päässyt livahtamaan sama kysymys kahdesti ja tämä huomattiin vasta kun kyselyyn vastannut asiakas siitä mainitsi. Kysymystä ei kuitenkaan voinut poistaa enää julkaisun jälkeen, joten sen selitteeksi vain muutettiin selvitys siitä, ettei kysymykseen tarvitse vastata uudestaan.
Tutkimusprosessin aikana huomasin, että vaikka työskentelen mielelläni yksin, olisi tutkimuskumppania kaivannut. Erityisesti samankaltaisuuskavion parissa työskennellessä olisi ollut hyödyllistä, jos olisi voinut käydä ideoita läpi jonkun.
Koen myös, että toisen ihmisen seura ja työpanos olisivat motivoineet minua ja auttaneet jaksamaan stressin tuoman henkisen kuormituksen. Tämä vah-vistaa käsitystäni siitä, että parhaimmillani olen, kun työskentelen tiimin jäse-nenä. Havainnoin suorittaminen myös osoitti, että itselleni sopiva tyyli työsken-nellä on edes jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Työhar-joittelupaikassani asiakasyrityksessä olen asennoitunut asiakaspalveluun ja
vastaan mielelläni asiakkaiden kysymyksiin sekä avustan tarvittaessa. Ei-osal-listuva havainnointi tuntui siksi hetkittäin hankalalta, sillä kaipasin kommuni-kaatiota asiakkaan kanssa.
Opinnäytetyöprosessin lopputuotteena syntyneet asiakasprofiilit esittelevät eri-tyisesti toimeksiantajayrityksen asiakkaita ja asiakasryhmiä. Profiilit on kuiten-kin suunniteltu niin, että niitä voidaan jatkossa hyödyntää myös muiden eloku-vateatterien asiakastuntemuksen kehittämisessä. Oma ehdotukseni profiilien hyödyntämiseen olisi asiakastutkimuksen suorittaminen ja olemassa olevien profiilien vertaaminen tutkimuksen tuloksiin. Vertaamalla tuloksia Studio 123:n profiileihin voidaan myös havaita, onko elokuvateatterien asiakasryhmissä esi-merkiksi alueellisia eroja, vai ovatko kulutustottumukset samanlaisia esimer-kiksi kaikkialla Kymenlaakson alueella.
LÄHTEET
Curedale, R. 2013. Service design. 250 essential methods. Topanga: Design Community College inc.
Fjäder, S., Arrius, G., Sollien, K., Qvistgaard, L. & Sveinbjarnardóttir, Þ. 2020.
Pohjoismaiset korkeakoulutettujen palkansaajajärjestöt: Pohjoismaiden pää-ministerien on suhtauduttava vakavasti uhkaan nuorten työttömien ko-ronasukupolvesta. WWW-dokumentti. Päivitetty 23.9.2020. Saatavissa:
https://akava.fi/verkkouutiset/pohjoismaiset-korkeakoulutettujen-palkansaaja- jarjestot-pohjoismaiden-paaministerien-on-suhtauduttava-vakavasti-uhkaan-nuorten-tyottomien-koronasukupolvesta/ [viitattu 20.10.2020].
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. E-kirja. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 28.9.2020].
Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bis-neskirja. Helsinki: Alma Talent.
Löytänä, J. & Kortesuo, K. 2011. Asiakaskokemus. Palvelubisneksestä koke-musbisnekseen. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Saatavissa: https://kaak-kuri.finna.fi/ [viitattu 22.9.2020].
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritakoski, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät. 4.
painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Palo. 2018. Palvelupolulla kehitetään parempia palveluita. Blogi. Päivitetty 16.10.2018. Saatavissa:
https://www.palvelumuotoilu- palo.fi/blogi/2018/10/13/palvelupolun-kuvauksilla-kehitetaan-parempia-palve-luita [viitattu 14.10.2020].
Rinta-Tassi, M. 2020. Laukku ja takki saavat elokuvateatterissa oman paikan – ruuhkaa ei ole, mikä on sekä hyvä että huono asia. Yle Uutiset. Verkkouuti-nen. Päivitetty 14.9.2020. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11542083
[20.10.2020].
Seta Ry. s.a. Muunsukupuolisuus. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://seta.fi/sateenkaaritieto/sukupuolen-moninaisuus/muunsukupuolisuus/
[viitattu 8.10.2020].
Stickdorn, M., Lawrence, A., Hormess, M. & Schneider, J. 2018. This Is Ser-vice Design Doing: Applying SerSer-vice Design Thinking in the Real World. E-kirja. Newton: O’Reilly Media, Incorporated. Saatavissa: https://kaak-kuri.finna.fi/ [viitattu 28.9.2020].
Stone, M., Foss, B., Bond, A. & Wills, S. 204. Introduction. Teoksessa Stone, M., Bond, A. & Foss, B. (toim.) Customer insight. How to use data and market research to get closer to your customer. Lontoo: Kogan Page, 1–18.
THL. s.a. Sukupuolen moninaisuus. WWW-dokumentti. Päivitetty 3.9.2020.
Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sukupuolen-moninaisuus [viitattu 8.10.2020]
THL. 2020. Suositus kasvomaskien käytöstä on päivitetty - suositukseen on lisätty ohjeita tilanteeseen, jossa epidemia kiihtyy tai leviää. WWW-doku-mentti. Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/suositus-kasvomaskien-kaytosta-on-paivi- tetty-suositukseen-on-lisatty-ohjeita-tilanteeseen-jossa-epidemia-kiihtyy-tai-le-viaa [viitattu 10.10.2020]
Tolvanen, J. 2012. Kohtaaminen: Ymmärrä kohderyhmääsi. E-kirja. Helsinki:
Talentum. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 28.9.2020].
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. E-kirja. Helsinki: Talentum. Saatavissa:
https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 28.9.2020].
Vilkka, H. 2017. Tutki ja kehitä. E-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Saatavissa:
https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 22.9.2020].
KUVALUETTELO
Kuva 1. Asiakasprofiilit asiakasymmärryksen tukena (Kandén 2020)
Kuva 2. Käsitekartta (Kandén 2020)
Kuva 3. Viitekehys (Kandén 2020)
Kuva 4. Asiakaskokemus vs. asiakaspalvelu. Löytänä, J. & Kortesuo, K. 2011.
Asiakaskokemus. Palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. E-kirja. Helsinki:
Alma Talent. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 22.9.2020].
Kuva 5. Arvon muodostumisen pyramidi (Kandén 2020, Tuulaniemen 2011 mukaan)
Kuva 6. Palvelupolku (Kandén 2020)
Kuva 7. Kysymysten muodostaminen käsitekartan avulla (Kandén 2020)
Kuva 8. Profiilikortit (Kandén 2020)
Kuva 9. Millä perusteilla eläkeläinen valitsee elokuvan (Kandén 2020)
Kuva 10. Elokuvissa käynnin syyt opiskelijoiden keskuudessa (Kandén 2020)
Liite 1/1
Liite 1/2
Liite 1/3
Liite 1/4
Liite 1/5
Liite 1/6
Liite 2
Liite 3 HAVAINNOINTIRUNKO
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8