Käyttäjäanalyysin tulokset

Käytettävyystes-tauksen tehtäviä ja niiden tarkoitusta on kuvattu kappaleessa4.3 Käytettävyystes-tauksen tehtävät.

Käytettävyystestauksen perimmäisenä tavoitteena oli merkittävimpien käytettävyys-ongelmien kartoittaminen, ja tässä luvussa keskitytään pitkälti käytettävyysongel-miin, jotka esitellään kappaleissa4.2. Heuristisen arvioinnin tulokset ja4.4 Käytettä-vyystestaus ja havaitut käytettävyysongelmat. Käyttäjäkokemusta ja yleistä käytettä-vyyttä kartoittaneen System Usability Scale (SUS) -kyselyn tulokset esitetään kappa-leessa4.5 System Usability Scale (SUS) -kyselyn tulokset. Käytettävyyden arvioinnin avulla pyrittiin myös kartoittamaan oppimista ja motivaatiota/kiinnostusta paranta-via ForestBioFacts-oppimisympäristön käytettävyyden elementtejä. Näitä element-tejä nostetaan esiin tarkemmin luvussa5 Johtopäätökset ja pohdinta.

4.1 Käyttäjäanalyysin tulokset

Ennen käytettävyyslaboratoriossa tehtyjä käytettävyystestauksia toteutettiin yhdek-sän opiskelijan kanssa yksilöllinen esihaastattelu. Opiskelijoista neljä oli korkeakoulu-opiskelijoita, kaksi ammattikorkeakouluopiskelijoita ja kolme lukiolaisia. Haastattelu-kysymykset on esitetty liitteessä II. Esihaastattelujen pohjalta laadittiin seuraavassa kappaleessa esitelty käyttäjäanalyysi, jonka avulla määritettiin

käytettävyystestauk-4.1.1 Käyttäjäanalyysi – korkeakouluopiskelijat

Tekniikan alan (erityisesti metsä- ja biotuoteteollisuuden) korkeakouluopiskelijat ovat ForestBioFacts-oppimisympäristön ensisijaisia suoria käyttäjiä. Korkeakoulu-opiskelijat voidaan jakaa ammattikorkeakouluopiskelijoihin sekä kandidaatti- ja mais-teriopiskelijoihin. Kullekin opiskelijakäyttäjäryhmälle laadittiin omat käyttäjäanalyy-sinsa, jotka esitellään seuraavaksi käyttäjäryhmittäin.

Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijat

Tekniikan alan (erityisesti metsä- ja biotuoteteollisuuden) ammattikorkeakouluopis-kelijoiden arvioidaan käyttävän pääosin ForestBioFacts-oppimisympäristön Basic-ta-soa säännöllisesti joka opetusperiodissa. Oppimisympäristöä käytetään opetuksen li-sämateriaalina, tehtävien ja tenttien tausta-aineistona ja mahdollisesti myös tiedon-hakuun työtehtävissä. Tutkinnon valmistuttua opiskelijat joko jatkavat opintoja tai siirtyvät työelämään. Opiskelijoiden tietotekniset taidot vaihtelevat, mutta internetin käyttö on sujuvaa. Oppimisympäristöä käytetään joko koulun tietokoneella (koulun verkossa), kotikoneella (kotiverkossa) ja/tai mobiilisti.

Digitaalista oppimisympäristöä ajatellen, ammattikorkeakouluopiskelijoiden suurim-mat tarpeet liittyvät vaivattomaan ja nopeaan tiedonhakuun. Erityisesti opinnäyte-työtä varten kaivataan luotettavaa taustamateriaalia. Ammattikorkeakouluopiskeli-joiden opinnoissa yhdistyy vahvasti sekä teoria että käytäntö, joten samaa toivotaan myös oppimisympäristöltä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suorittamat tärkeim-mät tehtävät oppimisympäristössä ovat edellä mainittu tiedonhaku opiskelun tueksi, termien ja käsitteiden etsiminen, oppimisen tehostaminen kuvien, videoiden ja inter-aktiivisen materiaalin avulla sekä oppimisen varmistaminen esimerkiksi tehtävien tai aktivoivien kysymysten kautta.

Tekniikan alan kandidaattiopiskelijat

Tekniikan alan (erityisesti metsä- ja biotuoteteollisuuden) kandidaattiopiskelijoiden

arviolta 14 kurssilla lukuvuoden aikana. Käyttötilanteet pitävät sisällään esimerkiksi luentoihin liittyvän lisämateriaalin etsimisen, kurssitehtävien tekemisen sekä tenttiin valmistautumisen. Opiskelijoiden tietotekniset taidot vaihtelevat, mutta internetin käyttö on sujuvaa. Oppimisympäristöä käytetään joko koulun tietokoneella (koulun verkossa), kotikoneella (kotiverkossa) ja/tai mobiilisti.

Kandidaattiopiskelijoiden käyttäjäryhmälle on ominaista se, että opinnot ovat teo-riapainotteisia ja tutkinnon jälkeen jatketaan lähes poikkeuksetta maisteriopintoihin.

Samaan aikaan käynnissä olevia kursseja on useita, ja kursseilla käytetään monenlai-sia ohjelmia ja järjestelmiä. Käyttäjän suurimmat tarpeet oppimisympäristön suhteen ovat vaivattoman ja monipuolisen tiedonhankinnan mahdollisuus sekä luotettavan lisämateriaalin löytäminen opiskelun tueksi (kirjallisuustyöt, seminaarityöt, laborato-rioselostukset, kandidaatintyö). Kandidaattiopinnoissa on vahva teoriapainotus, jo-ten samaa painotusta odotetaan myös oppimisympäristöltä.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden tapaan myös kandidaattiopiskelijoiden suoritta-mat tärkeimmät tehtävät oppimisympäristössä ovat tiedonhaku opiskelun tueksi, ter-mien ja käsitteiden etsiminen, oppimisen tehostaminen kuvien, videoiden ja interak-tiivisen materiaalin avulla sekä oppimisen varmistaminen esimerkiksi tehtävien tai aktivoivien kysymysten kautta.

Tekniikan alan maisteriopiskelijat

Tekniikan alan (erityisesti metsä- ja biotuoteteollisuuden) maisteriopiskelijoiden ar-vioidaan käyttävän ForestBioFacts-oppimisympäristön Basic- ja Advanced-tasoja säännöllisesti joka opetusperiodissa. Käyttö on yleisintä luentojen ja kurssitehtävien lisämateriaalia etsittäessä, tenttiin valmistauduttaessa sekä erityisesti opinnäyte-työtä kirjoitettaessa. Opiskelijoilla on yleensä hyvät tietotekniset taidot ja opintojen yhteydessä käytetään useita ohjelmia ja järjestelmiä. Oppimisympäristöä käytetään opintojen lisäksi myös työelämässä ja mahdollisesti jopa enenevässä määrin vapaa-ajalla, kun kiinnostus omaa alaa kohtaan kasvaa opintojen edetessä.

Maisteriopiskelijoiden käyttäjäryhmälle ominaisia piirteitä ovat selkeä kiinnostus omaa alaa ja pääainetta kohtaan, kasvava teoriaosaaminen sekä se, että heillä on myös jonkin verran työkokemusta oman alan kesätöistä/osa-aikatöistä. Tarpeet op-pimisympäristölle ovat hyvin samanlaiset kuin ammattikorkeakoulu- ja kandidaat-tiopiskelijoilla. Maisteriopiskelijat ymmärtävät hyvin opintojen ja työelämän yhtey-den ja kaipaavat hyviä työkaluja molempiin. Luotettavan ja helposti saatavilla olevan tietovarannon merkitys korostuu opintojen edetessä kohti lopputyötä ja valmistu-mista.

Maisteriopiskelijoiden oppimisympäristössä suorittamat tärkeimmät tehtävät ovat pitkälti yhteneväiset ammattikorkeakoulu- ja kandidaattiopiskelijoiden kanssa. Mais-teriopiskelijat etsivät kuitenkin enemmän tietoa työtehtävien tueksi (esim. perehdy-tys, reaktiot, ainearvot, prosessit). Enenevässä määrin opiskelijat ovat myös tietoisia ja kiinnostuneita esimerkiksi liiketoiminnan lainalaisuuksista, arvoketjuista, turvalli-suudesta ja riskienhallinnasta.

4.1.2 Käyttäjäanalyysi – lukiolaiset

Lukiolaiset ovat keskiasteen opiskelijoita, jotka luokitellaan ForestBioFacts-oppimis-ympäristön toissijaisiin suoriin käyttäjiin. Lukiolaisten arvioidaan käyttävän Forest-BioFacts-oppimisympäristön kaikille avointa johdantoteemaa muutamilla kursseilla lukio-opintojen aikana. Oppimisympäristöä käytetään oppitunneilla sekä kurssitehtä-vien ja kouluprojektien lisämateriaalina. Opiskelijoiden tietotekniset taidot vaihtele-vat, mutta internetin käyttö on sujuvaa. Oppimisympäristöä käytetään lähinnä joko koulun tietokoneella (koulun verkossa), kotikoneella (kotiverkossa) ja/tai mobiilisti.

Lukio-opiskelijoiden käyttäjäryhmälle ominaista on se, että sähköinen opiskelu on ar-kipäivää ja käytössä on erilaisia sähköisiä oppikirjoja, oppimisympäristöjä ja projekti-työkaluja. Lukiolaiset pohtivat vahvasti tulevaisuuden opiskelualaa ja tekevät valin-nan yleensä ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Lukiolaisten tarpeet oppimis-ympäristölle liittyvät lähinnä nopeaan ja vaivattomaan tiedonhakuun, Lukiolaisten

suorittamat keskeiset tehtävät oppimisympäristössä painottuvat lähinnä lisämateri-aalin etsimiseen opiskelun ja tehtävien tueksi. Oppimisympäristöstä etsitään paljon perustietoa sekä termien ja käsitteiden selityksiä. Lukiolaisille visuaalisuus, kuvat, vi-deot ja interaktiivisuus ovat tärkeitä opetuksen apukeinoja.

4.1.3 Käytettävyystestauksen teemat

Edellä kuvattujen ForestBioFacts-oppimisympäristön käyttäjäanalyysien perusteella nostettiin esiin seuraavat käytettävyystestauksen kannalta merkitykselliset teemat:

 Oppimisympäristön rakenteen ja navigoinnin selkeys

 Hakuominaisuuden nopeus ja vaivattomuus

 Eri toiminnallisuuksien havaitseminen, esimerkiksi:

o valikot

o painikkeet, ikonit o lähdeluettelo o osaamistavoitteet o hakuominaisuus

o sanaselitykset, sanakirja

 Kuvat, videot, interaktiiviset elementit

 Tehtävien löytäminen ja tekeminen

 Oppimisympäristön käyttö eri päätelaitteilla (tietokone, mobiili yms.)

Lisäksi käytettävyystutkimuksessa seurattaviksi parametreiksi nostettiin käytettä-vyyskirjallisuuden pohjalta (kts. luku 2.4Käytettävyys) käytettävyystestauksen tehtä-viin kuluva aika sekä onnistuneesti suoritettujen tehtävien määrä, käytettävyystes-tauksen aikana ilmenevät virheet ja ongelmat sekä käyttäjäkokemus ja tyytyväisyys.

Edellä mainittujen teemojen pohjalta laadittiin alustava käytettävyystestauksen ske-naario sekä hahmoteltiin mahdollisia kysymysvaihtoehtoja. Seuraavassa kappaleessa kuvatun heuristisen analyysin avulla määritettiin merkittävimpiä

käytettävyysongel-mia ja tarkennettiin käytettävyystestauksen tehtäviä. Tehtävät ja se, mitä asiaa teh-tävillä pyrittiin testaamaan, on esitetty kappaleessa4.3 Käytettävyystestauksen teh-tävät.