ForestBioFacts-oppimisympäristölle on tunnistettu useita eri käyttäjäryhmiä, joilla on oppimisympäristön suhteen erilaiset tarpeet, odotukset ja vaatimukset. Merkittävim-mät käyttäjäryhMerkittävim-mät ovat metsäteollisuuden asiantuntijat ja opiskelijat. Näiden pää-ryhmien sisältä löytyy vielä useita eri alaryhmiä, joiden perusteellinen tunteminen auttaa hahmottamaan sitä, mihin tarkoituksiin ForestBioFacts-oppimisympäristöä to-dellisuudessa käytetään ja miten. Oppimisympäristön lisääntyvän käytön myötä
uu-omat erityispiirteensä ja -tarpeensa. Käyttäjäanalyysien syventäminen, uusien täjäryhmien tunnistaminen sekä erityisesti säännöllinen käytettävyystestaus eri käyt-täjäryhmillä on ForestBioFacts-oppimisympäristön menestyksen kannalta välttämä-töntä.
ForestBioFacts-oppimisympäristö on sisällöltään erittäin laaja (ja alati laajeneva), jo-ten toimivan navigaation ja erilaisjo-ten valikkojen selkeyden merkitys nousee käytettä-vyyden kannalta kriittiseen asemaan. Mikäli käyttäjän on vaikea hahmottaa oppimis-ympäristön rakennetta, kokonaisuutta ja toimintoja, kuluu käyttäjän aikaa ja muisti-kapasiteettia täysin väärään tarkoitukseen, eli järjestelmän toiminnan selvittämi-seen. Mitä helppokäyttöisempi ja opittavampi oppimisympäristö on, sitä enemmän käyttäjän resursseja vapautuu oppimiseen.
ForestBioFacts-oppimisympäristön jatkokehittämisen kannalta on ensiarvoisen tär-keää varmistaa se, miten käyttäjät kokevat navigaation selkeyden ja erilaisten valik-kojen merkityksellisyyden. Kokonaisuuksien hahmottaminen on yhteydessä myös kiinnostuksen syntymiseen. Kun ymmärretään, mitä ollaan oppimassa ja miten eri asiat liittyvät toisiinsa, herää uteliaisuus, joka paitsi kasvattaa kiinnostusta entises-tään myös edesauttaa oppimista, sekä synnyttää käyttäjässä halun palata uudestaan oppimisympäristön pariin. Liian vaikea sisältö tai monimutkaisesti toimiva oppimis-ympäristö turhauttaa käyttäjää, jolloin motivaatio laskee ja oppiminen vaikeutuu.
Kiinnostuksen herättämisessä myös opettajalla on merkittävä vaikutus, joten Forest-BioFacts-oppimisympäristön käytettävyyttä ja sisältöjen vaikuttavuutta tulisi käydä läpi opiskelijoiden lisäksi myös opettajien kanssa. Ei riitä, että ForestBioFacts-oppi-misympäristö komeilee oppilaitosten lisenssilistan jatkeena, vaan on käytettävyyden keinoin varmistettava, että se todella lunastaa paikkansa vakituisena opetuksen apu-välineenä ja opiskelijoiden säännöllisesti käyttämänä tiedonlähteenä.
Tässä diplomityössä havaittiin, että heuristinen arviointi on hyvä ja resurssitehokas työkalu oppimisympäristön käytettävyyden arviointiin. Ensimmäisessä käytettävyys-tutkimuksessa käytettyä heuristiikkalistaa (liite III) tulisi päivittää ja tarkentaa.
Nykyi-heuristiikkalista on erinomainen työkalu käytettävyyden säännölliseen arviointiin.
Esimerkiksi puolivuosittain tehty heuristinen arviointi auttaa havaitsemaan järjestel-mäpäivitysten aikana rikki menneet toiminnallisuudet sekä sellaisiakin käytettävyys-ongelmia ja järjestelmävirheitä, joita aiemmin ei ole havaittu.
Vaikka heuristinen arviointi osoittautuikin mainioksi työkaluksi, se ei kuitenkaan kor-vaa todellisten käyttäjien suorittamaa käytettävyystestausta. Tässä diplomityössä ku-vatun ensimmäisen käytettävyystutkimuksen jälkeen ForestBioFacts-oppimisympä-ristölle tehtiin vuosina 20192020 useita pienimuotoisia käytettävyystestauksia, joi-den kautta esiin nousseijoi-den käytettävyysongelmien pohjalta oppimisympäristöä ke-hitettiin edelleen. Testihenkilöinä oli opiskelijoita, lukio-opettajia sekä teollisuuden asiantuntijoita. Kaikki heistä käyttivät ForestBioFacts-oppimisympäristöä ensim-mäistä kertaa. Oppimisympäristön käytön lisääntyessä tulee käytettävyystestausta tehdä myös kokeneemmilla käyttäjillä, jotta heidän näkemyksensä ja kokemuksensa tulee hyödynnetyksi oppimisympäristön jatkokehityksessä täysipainoisesti. Järjestel-män varsinaisten toiminnallisuuksien lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös Forest-BioFacts-oppimisympäristön sisältöön, tekstien luettavuuteen, selkeyteen ja oikeelli-suuteen sekä visuaalisen materiaalin innostavuuteen.
Osaamistavoitteet ja niitä tukevat tehtävät ovat oppimisen kannalta jokaisen artikke-lin keskiössä. Metakognitiivisten taitojen, eli oppimaan oppimisen taitojen, kehitty-essä osaamistavoitteiden merkitys kasvaa. Osaamistavoitteisiin sidotut, monipuoliset ja riittävän haasteelliset tehtävät on suunniteltava siten, että ne tukevat pedagogisia tavoitteita, suuntaavat käyttäjän tarkkaavaisuutta ja antavat käyttäjälle mahdollisuu-den itsearviointiin ja oppimisen varmistamiseen. Laadukkailla osaamistavoitteilla ja tehtävillä voidaan tukea opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittymistä ja näin vah-vistetaan samalla myös opiskelijoiden sisäistä motivaatiota.
ForestBioFacts-oppimisympäristön markkinoinnissa on käytetty lausetta ”maailman laajin metsäteollisuuden oppimisympäristö”. Mikäli halutaan, että ForestBioFacts on tulevaisuudessa myös ”maailman suosituin metsäteollisuuden oppimisympäristö” on sisällön monipuolisuuteen kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Opiskelijat
kai-paavat monipuolisia tehtäviä, visuaalisesti ensiluokkaisia kuvia, mielenkiintoisia vide-oita ja interaktiivisuutta esimerkiksi simulaatioiden tai oppimispelien muodossa. Tu-levaisuudessa esimerkiksi koneoppiminen ja tekoäly tarjoavat varmasti mielenkiintoi-sia mahdollisuukmielenkiintoi-sia myös ForestBioFacts-oppimisympäristön kehittämiseen ja inter-aktiivisuuden lisäämiseen.
Tässä diplomityössä ei käsitelty käytettävyyttä saavutettavuuden näkökulmasta, vaikka saavutettavuus onkin yksi opetuskäyttöön suunnitellun oppimisympäristön elinehto. ForestBioFacts-oppimisympäristön jatkokehityksen kannalta tulee saavu-tettavuusnäkökulma varmentaa käytettävyystutkimuksen keinoin mahdollisimman pian. Opetuskäyttöön tarkoitetun oppimisympäristön tulee olla esteettömästi kaik-kien käytettävissä. Pahimmassa tapauksessa saavutettavuusongelmat ja lainsäädän-nön vaatimusten huomiotta jättäminen johtavat siihen, että oppimisympäristöä ei voida lainkaan ottaa oppilaitoksissa käyttöön.
Ensimmäisten käytettävyystestausten aikana ForestBioFacts-oppimisympäristöä tes-tattiin vain pöytä-/kannettavalla tietokoneella ja kiinteällä verkkoyhteydellä. Tässä diplomityössä tehdyn käyttäjäanalyysin perusteella nopea ja tehokas tiedonhaku nousi yhdeksi opiskelijoiden kannalta tärkeimmäksi vaatimukseksi. Tietoa on kyet-tävä etsimään ja löytämään vaivattomasti erilaisilla päätelaitteilla (tietokone, tabletti, älypuhelin yms.), joten oppimisympäristön mobiiliominaisuutta ja sen käytettävyyttä on seurattava ja testattava säännöllisin väliajoin. Oppimisympäristöä kehitettäessä on varmistettava, että kaikki sen keskeiset toiminnallisuudet ovat käytettävissä myös mobiilisti.
ForestBioFacts-oppimisympäristön kehittämiseen on käytetty paljon resursseja, ja odotukset menestykselle ovat korkealla sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Käyt-täjäkeskeinen suunnittelu on ollut merkityksellisessä roolissa oppimisympäristön elinkaaren alkuvaiheissa. Sama painopiste tulisi säilyttää kaikessa tekemisessä jatkos-sakin. ForestBioFacts-oppimisympäristölle tulee määrittää tavoiteltu käytettävyyden taso, jota seurataan säännöllisesti sekä erityisen tarkasti isojen
päivitysten/muutos-ideoita ja kehittämisajatuksia, mutta varsinainen kehittäminen ja käyttäjätestaus vaativat systemaattista suunnittelua ja asiantuntemusta oppimisympäristön kehitys-tiimin sisällä. On hyvä tiedostaa myös se, että alkuvaiheen kiinnostus oppimisympä-ristöä kohtaan ei automaattisesti korreloi sen käytettävyyden kanssa. Tosipaikan edessä ollaan siinä vaiheessa, kun lisenssin/lukuoikeuden uusiminen tulee ajankoh-taiseksi. Silloin punnitaan se, onko oppimisympäristö todella lunastanut käyttäjien odotukset, vaatimukset ja tarpeet.
Lähteet
Adey, P. (2008).Let´s think! Handbook: a guide to cognitive acceleration in primary school. London: GL Assessment. ISBN 978-070-871-782-0. 138 s.
Alexander, P.A., Schallert, D.L.& Reynolds, R.E. (2009). What is learning anyway?
A topographical persperctive considered.Educational Psychologist. Vol. 44:3.
S.176192. [Viitattu 18.3.2021] Saatavissa:
https://doi.org/10.1080/00461520903029006.
Arkorful, V. & Abaidoo, N. (2015). The role of e-learning, advantages and disad-vantages of its adoption in higher education. International Journal of Instructional Technology and Distance Learning. Vol. 12:1. S. 2942.
Bangor, A., Kortum, P. T., & Miller, J. T. (2008). An empirical evaluation of the sys-tem usability scale.International Journal of Human–Computer Interaction, 24(6). S.
547594.
Behra, S.K. (2013). M-learning: A new Learning Paradigm. InternationalJournal of New Trends in Education and Their Implications. Vol. 4:3. S. 2434
Bevan, N. & Earthy, J. (2018). Benefiting from ISO Standards. Teoksessa Norman, K.L. & Kirakowski, J. (toim.)The Wiley Handbook of Human Computer Interaction Set. Hoboken. New Jersey: Wiley Blackwell. ISBN 978-1-118-97727-9.
Bloom, B.S. (toim.). Engelhart, M.D., Furst, E.J., Hill, W.H., & Krathwohl, D.R.
(1956). Taxonomy of Educational Objectives, Handbook I: The Cognitive Domain.
New York: Longmans Green and Company. 216 s.
Brooke, J. (1986).SUS – A quick and dirty usability scale. [Viitattu 14.4.2021] Saata-vissa:https://hell.meiert.org/core/pdf/sus.pdf.
Dirin, A. & Nieminen, M. (2015). mLUX: Usability and User Experience Develop-ment Framework for M-Learning. International Journal of Interactive Mobile Tech-nology (iJIM). Vol 9(3). S. 18567923. [Viitattu 14.4.2021] Saatavissa:
https://www.theseus.fi/handle/10024/159432.
Dumont, H., Istance, D. & Benavides, F. (toim.) (2010).The nature of learning. Using research to inspire practice. Centre for Educational Research and Innovation. OECD.
Centre for Eductional Research and Innovation. [Viitattu 9.3.2021] Saatavissa:
http://www.oecd.org/education/ceri/50300814.pdf.
Eason, K.D. (1987). Information technology and organizational change. London.
Taylor and Francis. 216 s.
eOppiva. (2019). Digitaalisen oppimisen lyhyt historia. [WWW-sivu] [Viitattu 15.4.2021] Saatavissa:https://www.eoppiva.fi/digitaalisen-oppimisen-lyhyt-historia/.
ForestBioFacts (2021a). Papermaking Science and Technology. [WWW-sivu] [Vii-tattu 20.5.2021] Saatavissa: https://forestbiofacts.com/papermaking-science-and-tech-nology-books/.
ForestBioFacts (2021b). Everything you need to know about forest-based products and technologies. [WWW-sivu] [Viitattu 20.5.2021] Saatavissa: https://forestbio-facts.com/.
Haine, D. (1998). Five most serious Web design errors. [WWW-sivu] [Viitattu toissi-jaisessa lähteessä 5.6.2000]E-business Magazine. Saatavissa:
http://www.hp.com/ebusiness/index_webdesign.html.
Halinen, I., Hotulainen, R., Kauppinen, E., Nilivaara, P., Raami, A. & Vainikainen, M-P. (2016).Ajattelun taidot ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus. ISBN 978-952-451-722-5. 352 s.
Harackiewicz, J.M., Smith J.L. & Priniski, S.J. (2016) Interest Matters: The Im-portance of Promoting Interest in Education. Policy Insights from the Behavioral and Brain Sciences. Vol. 3(2). S. 220227. [Viitattu 19.3.2021] Saatavissa:
Hartson, H.R., Andre, T.S. & Williges, R.C. (2003). Criteria for evaluating usability evaluation methods. International Journal of Human-Computer Interaction. Vol. 15:1.
S. 145–181.
Hertzum, M. (2010). Images of Usability. Journal of Human-computer Interaction.
Vol. 26(6). S. 567600.
Hevner, A.R., March, S.T. ja Park, J. (2004). Design Science in Information Systems Research.MIS Quarterly. Vol. 28 No.1. S. 75105.
Hidi, S. & Renninger, K.A. (2006). The four-phase model of interest development.
Educational Pscyhologist Vol. 41:2, S. 111127.[Viitattu 2.4.2021] Saatavissa:
https://doi.org/10.1207/s15326985ep4102_4.
Hwang, W. and Salvendy, G. (2010).Number of people required for usability evalu-ation: The 10±2 rule. Communications of the ACM. Vol. 53 No. 5. S. 130133.
Hyysalo, S. (2006).Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät. Helsinki. Edita.
ISBN 978-951-37-4640-7. S. 166168.
John, B.E. & S.J. Marks. (1997). Tracking the effectiveness of usability evaluation-methods.Behaviour & Information Technology. Vol. 16:4/5. S. 188–202.
Jokela, T.M. (2011). Navigoi oikein käytettävyyden vesillä: Opas käytettävyysohjat-tuun vuorovaikutussuunnitteluun. Väylä-Yhtiöt Oy. ISBN 978-952-5823-26-4. 96 s.
Jokela, T.M. (2018).SUS (System Usability Scale) suomeksi. [WWW-sivu] [Viitattu 14.4.2021] Saatavissa: http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2018/08/sus-sys-tem-usability-scale-suomeksi.html.
Kaukiainen, A. & Tuominen, T. (2017). Opiskelu taitona ja opiskelykyvyn uhat. Teo-ksessa Murtonen, M. (toim). 2017. Opettajana yliopistolla. Korkeakoulupedagog-iikan perusteet. Tampere. Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy. ISBN 179-951768-593-1. S. 122150.
Koponen, I., Rusanen, A-M., & Lappi, O. (toim.) (2014).Käsitteellinen muutos ja sen mallit. Helsingin yliopiston julkaisu. Helsinki. ISBN (pain.) 978-952-10-8951-0 ja ISBN (elektr.) 978-952-10-8959-6. 72s. [Viitattu 13.4.2021] Saatavissa: https://tu- hat.helsinki.fi/portal/fi/publications/kasitteellinen-muut(cb308857-b019-454e-a40e-35fd3e42db32).html.
Lagoff, G. & Johnsson, M. (1999).Philosophy in the flesh: The embodied mind and its challenge to western thought. New York. Basic Books. ISBN 978-046-505-674-3.
640 s.
Lewis, C. & Rieman, J. (1994).Task-centered User Intreface Design. A Practical In-tro-duction. S. 4176. [Viitattu 22.5.2020] Saatavissa:
https://hci-bib.org/tcuid/tcuid.pdf.
Lonka, K. (2014). Oivaltava oppiminen. E-kirja: Otava. ISBN (e-kirja) 978-951-1-39117-3. 259 s.
McCloskey, M. (2014). Turn User Goals into Task Scenarios for Usability Testing.
[WWW-sivu] Nielsen Norman Group. [Viitattu 10.4.2021] Saatavissa:
https://www.nngroup.com/articles/task-scenarios-usability-testing/.
Mikkilä-Erdmann, M. (2017). Digitaalisen oppimateriaalin mahdollisuudet. Teok-sessa: Savolainen, H., Vilkko, R. & Vähäkylä L. (toim.).Oppimisen tulevaisuus. Gau-deamus Oy. ISBN 978-952-495-448-8.
Molich, R. & Nielsen, J. (1990).Improving a Human-Computer Dialogue. Communi-cations of the ACM. Vol. 33:3. S. 338-348. [Viitattu 10.4.2021] Saatavissa:
https://www.cs.uml.edu/~holly/91.550/papers/p338-molich.pdf.
Molich, R., Ede, M.R., Kaasgaard, K. and Karyukin, B. (2004).Comparative usability evaluation. Behaviour & Information Technology. Vol. 23, No. 1. S. 65-74.
Mälkki, K. (2011).Theorizing the nature of reflection. Helsinki: University Print, Uni-versity of Helsinki, Institute of Behavioral Sciences. 84 s. [Viitattu 13.4.2021] Saa-tavissa:http://hdl.handle.net/10138/26421.
Murtonen, M. (2017). Käsitykset ja uskomukset oppimisen tukena tai esteenä. Teo-ksessa Murtonen, M. (toim). 2017. Opettajana yliopistolla. Korkeakoulupedagog-iikan perusteet. Tampere. Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy. ISBN 179-951768-593-1. S.6382.
Nielsen, J. (1993). Usability Engineering. Boston. Academic Press. ISBN 0-08-052029-4. 377 s.
Nielsen, J. (1994). Heuristic Evaluation. Teoksessa:Usability Inspection Methods, J.
Nielsen, J. & Mack, L. (toim). New York: John Wiley & Sons Inc. S. 25–62.
Nielsen, J. (2000a).Why You Only Need to Test with 5 Users. [WWW-sivu] Nielsen Norman Group [Viitattu 11.4.2021] Saatavissa: https://www.nngroup.com/arti-cles/why-you-only-need-to-test-with-5-users/.
Nielsen, J. (2000b).Designing Web Usability: The Practice of Simplicity. Indianapo-lis (IN): New Riders. ISBN 978-156-205-810-4.
Nielsen, J. (2020). 10 Usability Heuristics for User Interface Design. [WWW-sivu]
Nielsen Norman Group. [Viitattu 10.4.2021] Saatavissa:
https://www.nngroup.com/articles/ten-usability-heuristics/.
Olson, G., & Olson, J. (2000). Distance Matters.Human-Computer Interaction 15(2).
S. 139178.
Opetushallitus. (2014).Määräykset ja ohjeet 2014:96. Perusopetuksen opetussuunni-telman perusteet 2014. ISBN 978-952-13-5999-6 (pdf). [Viitattu 15.2.2021] Saata-vissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuun-nitelman_perusteet_2014.pdf.
Otala, LM. (2018).Ketterä oppiminen – keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Hel-sinki. Kauppakamari. ISBN 978-952-246-542-9. S.66.
Pohl, M. (2001).Learning to Think, Thinking to Learn 2: Models and Strategies to De-velop a Classroom Culture of Thinking. Melbourne. Hawker Brownlow
Educa-Pacaukas, D., & Rajala, R. (2017). Information system users’ creativity: A meta-anal-ysis of the link between IT use and creative performance.Information Technology and people, 30(1), 81116. [Viitattu 20.5.2021] Saatavissa: https://doi.org/10.1108/TP-04-2015-0090.
Puunjalostusinsinöörit. (2017). Papermaking Science and Technology -kirjasarja [WWW-sivu] [Viitattu 15.4.2021] Saatavissa: https://www.puunjalostusinsinoo-rit.fi/palvelut/pst/.
Puunjalostusinsinöörit. (2018).Project Bioaapinen. New electronic learning material for the bioforest industry. Yksityinen projektikokousmateriaali.
Reeves, T.C., Benson, L., Elliot, D., Grant, M., Holschuch, D., Kim, B., Kim, H., Lau-ber, E. & Loh, C.S. (2002).Usability and Instructional Design Heuristics for E-Learn-ing Evaluation. Conference: ED-MEDIA 2002: World Conference on Educational Mul-timedia, Hypermedia and Telecommunications. [Viitattu 7.4.2021] Saatavissa:
https://www.researchgate.net/publication/236974983_Usability_and_Instructi-onal_Design_Heuristics_for_E-Learning_Evaluation.
Renninger, K.A. & Hidi, S. (2015).The power of interest for motivation and engage-ment. New York, NY: Routledge. ISBN 9781138779792. 188 s.
Riihiaho, S. (2015).Experiences with usability testing. Effects of thinking aloud and moderator presence. Aalto University publication series. Doctoral Dissertations 75/2015. 205 s. [Viitattu 20.5.2021] Saatavissa: https://aaltodoc2.org.aalto.fi/bit- stream/handle/123456789/16531/isbn9789526062273.pdf?sequence=1&isAl-lowed=y.
Ropo, E. (2008). Oppimisympäristöt opetuksen ja opiskelun kontekstina. Teoksessa Venäläinen, P. (toim.) Kulttuuriperintö ja oppiminen. Jyväskylä. Gummerus. S.
3847. ISBN 978-951-9426-35-8.
Rosenberg, M.J. (2000).E-Learning: Strategies for Delivering Knowledge in the Digi-tal Age. Blacklick, Oklaholma. McGraw-Hill Professional Publishing. ISBN-13 978-0071362689. 344 s.
Ruitz, J., Mintzer, M. & Leipzig, R. (2006). The Impact of E-Learning in Medical Education. Academic Medicine. Vol. 81:1. S. 207212.
Sampola, P. (2008).Käyttäjäkeskeisen käytettävyyden arviointimenetelmän kehit-tä-minen verkko-opetusympäristöihin soveltuvaksi. Väitöskirja. Acta Wasaensia NO 192.
Tietotekniikka 7. Vaasan yliopisto. 186 s. [Viitattu 6.5.2021] Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN::978-952-476-234-2.
Schalley, C.E., Gilson, L.L. & Blum, T.C. (2009). Interactive Effects of Growth Need Strength, Work Context, and Job Complexity on Self-Reported Creative Performance.
Academy of Management Journal. Vol. 52:3. S. 489505.
Schneiderman, B. (1998). Designing the User Interface, 3rd Edition. ISBN 9780201694970. 639 s.
SFS-EN ISO 9241-11:2018:en. (2018).Ergonomics of human-system interaction. Part 11: Us-ability: Definitions and concepts. Helsinki. Suomen Standardoimisliitto SFS ry. 36 s.
SFS-EN ISO 9241-210:2019:en. (2019) Ergonomics of human-system interaction.
Part 210: Human-centred design for interactive systems. Helsinki. Suomen Stand-ardoimisliitto SFS ry. 33 s.
SFS-EN ISO 9241-220:2019. (2019)Ergonomics of human-system interaction. Part 220: Pro-cesses for enabling, executing and assessing human-centred design within orgnizations. Helsinki. Suomen Standardoimisliitto SFS ry. 94 s.
SFS-EN ISO/IEC 25010:2019. (2019).Tietotekniikka. Järjestelmäkehitys ja ohjelmis-totuotan-to. Järjestelmien ja ohjelmistojen laatuvaatimukset ja niiden laadun arviointi (SQuaRE). Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen laatumallit. Helsinki. Suomen Stand-ardoimisliitto SFS ry. 81 s.
Salo, E. (2017).Brain activity during selective and divided attention. Academic dis-sertation. University of Helsinki. Department of Psychology and Logopedics, Fac-ulty
Sinkkonen, I. (2004).Käyttöliittymä ja käytettävyys. [Toissijaisessa lähteessä viitattu 19.5.2007]. Saatavissa: http://www.adage.fi/artikkelit/kayttoliittymat_kaytetta-vyys.html.
Stratistics MRC. (2019).Academic Learning: Global Market Outlook (2017-2026).
[WWW-sivu] [Viitattu 5.42.2021] Saatavissa: https://www.strategymrc.com/re-port/academic-e-learning-market/description.
Tullis, T & Albert, B. (2013).Measuring the User Experience: Collecting, Analyzing and Presenting Usability Metrics. 2nd Edition. San Diego, CA, USA. Elsevier Sci-ence. ISBN 978-0-12-415781-1. S. 103106.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2021). Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK).
[WWW-sivu] [Viitattu 6.6.2021] Saatavissa: https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteel-linen-kaytanto-htk.
Tynjälä, P. (1999).Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen op-pimiskä-sityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. ISBN 951-26-4419-3. 214 s.
Veen, J. (1998).Site Building. Advance Web Techniques. [WWW-sivu] [Viitattu toissijaisessa lähteessä 5.6.2006]. Saatavissa: http://hotwired.lycos.com/webmon-key/98/07/index3a.html.
Veermans, M. (2017). Motivaatio ja kiinnostus oppimisen herättäjinä ja sitouttajina.
Teoksessa Murtonen, M. (toim). Opettajana yliopistolla. Korkeakoulupedagogiikan perusteet. Tampere. Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy. ISBN 179-951768-593-1.
S. 94109.
Vredenburg, K., Mao J-Y, Smith P.W. & Carey, T. (2002).A survey of user-centered design practice. Proceedings of Computer Human Interaction (CHI‟89), ACM. S.
183–188
Zimmerman, B.J. (2002). Becoming a self-regulated learner: An overview. Theory Into Practice. Vol. 41:2, S.6470. [Viitattu 21.4.2021] Saatavissa:
https://doi.org/10.1207/s15430421tip4102_2.
LIITE I Papermaking Science and Technology -kirjasarja (Puunjalostusinsinöörit 2017)
Kirja Toimittaja Vuosi
Vol. 1 Economics of the Pulp and Paper Indus-try
Magnus Diesen 2007
Vol. 2 Forest Resources and Sustainable Man-agement
Seppo Kellomäki 2009
Vol. 3 Forest Products Chemistry Per Stenius 2000
Vol. 4 Papermaking Chemistry Raimo Alén 2007
Vol. 5 Mechanical Pulping Bruno Lönnberg 2009
Vol. 6 (Part 1)
Chemical Pulping Part 1. Fibre Chemis-try and Technology
Vol. 7 Recycled Fibre and Deinking Ulrich Höke & Samuel Schabel 2010
Vol. 8 Papermaking Part 1. Stock Preparation and Wet End
Hannu Paulapuro 2008
Vol. 9 Papermaking Part 2. Drying Markku Karlsson 2010
Vol. 10 Papermaking Part 3. Finishing Pentti Rautiainen 2010
Vol. 11 Pigment Coating and Surface Sizing on Paper
Jouni Paltakari 2009
Vol. 12 Paper and Paperboard Converting Jurkka Kuusipalo 2008
Vol. 13 Print Media – Principles, Processes and Quality
Pirkko Oittinen & Hannu Saarelma
2009
Vol. 14 Process and Maintenance Manage-ment
Kauko Leiviskä 2009
Vol. 15 Materials, Corrosion Prevention and Maintenance
Jari Aromaa & Anja Klarin 1999
Vol. 16 Paper Physics Kaarlo Niskanen 2008
Vol. 17 Pulp and Paper Testing Jan-Erik Levlin & Liva Söderhjelm 1999
Vol. 18 Paper and Board Grades Hannu Paulapuro 2000
Vol. 19 Environmental Management and Con-trol
Olli Dahl 2008
Vol. 20 Biorefining and Forest Resources Raimo Alén 2011
LIITE II Käytettävyystutkimuksen esihaastattelujen kysymykset opiskelijoille
1. Missä vaiheessa opintosi ovat?
2. Minkälainen opetus on Aallossa tähän mennessä ollut parasta? Mainitse jokin esi-merkki.
3. Mitkä tekijät täyttävät hyvän opetuksen ja/tai hyvän kurssin tunnusmerkit?
4. Minkälaiset asiat motivoivat sinua opiskelijana?
5. Miten suhtaudut oppimiseen?
6. Entä asenne digitaaliseen oppimiseen/tiedon hakemiseen?
7. Mikä tunne hallitsee asennetta, kun pohdit digitaalista oppimista? Mistä tunte-mus syntyy?
8. Minkälaiset tietotekniset taidot sinulla on?
9. Mitä ymmärrät digitaalisella julkaisu- ja oppimisympäristöllä?
10. Oletko käyttänyt digitaalisia julkaisu- ja oppimisympäristöjä? Jos olet niin mitä?
11. Minkälaisia kokemuksia sinulla on sähköisestä opiskelusta Aallossa?
12. Minkälaisia tietoja sinun on opintoja ajatellen pitänyt etsiä ja mistä olet niitä etsi-nyt?
13. Onko olemassa jokin tietolähde, mistä toistuvasti haet tietoa?
14. Luetko mieluummin asiat kirjasta/e-kirjasta tai pdf/netistä?
15. Minkälaisia ominaisuuksia digitaalisella julkaisu- ja oppimisympäristöllä pitäisi olla, jotta palaat sinne uudestaan tiedonhakuun?
16. Mikä voi estää/hidastaa digitaalisen julkaisu- ja oppimisympäristön käyttöä tie-donhakutilanteessa?
17. Mitä muuta pitäisi kysyä aiheesta tai mitä muuta haluaisit vielä kertoa?
LIITE III Heuristisessa arvioinnissa käytetyt heuristiikat (Nielsen 1994, Reeves et al. 2002) 1/3
1-10 Nielsenin (1994) heuristiikat 1 Palvelun tila
1.1 Käyttäjä saa tietoa, jonka perusteella hän voi päätellä järjestelmän toimivan oikein.
1.2 Järjestelmä on selkeä.
1.3 Käyttäjä tietää, missä osassa järjestelmää on ja miten edetä /mitä voi tehdä seuraavaksi.
1.4 Käyttäjä kykenee erottamaan järjestelmän eri tasot toisistaan.
1.5 Järjestelmä toimii odotetulla tavalla eikä tee mitään yllättävää.
1.6 Käyttäjä näkee tai kuulee jokaisen tekemänsä toimenpiteen tuloksen.
1.7 Järjestelmä antaa riittävästi palautetta käyttäjälle palvelun tilasta ja siitä, mitä tapahtuu (esim. haun tai videoiden latautumistilanteen).
1.8 Linkit, ikonit ja kuvakkeet toimivat.
2 Yhteensopivuus järjestelmän ja todellisen maailman välillä 2.1 Järjestelmässä käytetty kieli on ymmärrettävää ja selkeää.
2.2 Järjestelmän toiminnoissa yms. käytetään käyttäjän kieltä, ei e-Learning -asiantuntijoiden.
2.3 Vaikeille termeille ja sanoille on tarjottu selitykset.
2.4 Symbolit, ikonit ja kuvakkeet ovat helppotajuisia ja yksiselitteisiä.
2.5 Tieto on jäsennelty loogisesti.
2.6 Hakutoiminto antaa relevantteja tuloksia ja korostaa hakusanat.
3 Käyttäjän kokema hallinnan ja vapauden tunne 3.1 Käyttäjä kokee hallitsevansa järjestelmää.
3.2 Järjestelmä toimii kuten käyttäjä haluaa.
3.3 Käyttäjä on aina selvillä siitä, mitä on jo tehty ja mitä pitää tehdä seuraavaksi.
3.4 Tärkeimmille sivuille pääsee nopeasti ja helposti (esimerkiksi etusivu).
3.5 Jokaisella sivulla on vaadittavat navigointipainikkeet tai "previoius, next, home".
3.6 Tuotteen ominaisuuksia voi kokeilla turvallisesti.
3.7 Käyttäjä voi aina palata takaisin edelliseen tilaan tai järjestelmän aloitussivulle.
3.8 Käyttäjän tehdessä virheen, hän voi poistua järjestelmästä helposti ja poistumistie on selvästi merkitty.
4 Yhteneväisyys ja standardit
4.1 Järjestelmä noudattaa alan standardeja ja/tai järjestelmän vuorovaikutus on suunniteltu kohdeyleisön ja sisällön kannalta sopivaksi.
4.2 Järjestelmän jokaisessa osassa on käytetty samaa käytäntöä/tyyliä (tai standardia).
4.3 Järjestelmässä käytetty käytäntö on helppo hahmottaa.
4.4 Samat sanat, lauseet, tilanteet tai toiminnot tarkoittavat samaa läpi koko järjestelmän.
4.5 Värejä on käytetty yhtenäisellä tavalla kautta koko järjestelmän.
4.6 Ikoneja, kuvia ja grafiikkaa on käytetty yhtenäisellä tavalla kautta koko järjestelmän.
4.7 Näytöt ovat yhtenäisiä kautta koko järjestelmän.
4.8 Valikot ja sivupuurakenteet ovat yhtenäisiä kautta koko järjestelmän.
4.9 Fonttityypit ja -koot ovat yhtenäisiä kautta koko järjestelmän.
Linkkitekstit eri sivuille ovat yhteneväisiä niiden kohdesivujen otsikoiden kanssa.
LIITE III Heuristisessa arvioinnissa käytetyt heuristiikat (Nielsen 1994, Reeves et al. 2002) 2/3
5 Virheiden estäminen
5.1 Järjestelmä tukee käyttäjää siten, että vakavien virheiden tekeminen (esimerkiksi tärkeiden tietojen poistaminen) on vaikeaa.
5.2 Virheet on estetty hyvin esimerkiksi tarkistuskysymyksillä (Haluatko varmasti poistua? tms).
5.3 Käyttäjä kykenee tarkistamaan syöttämänsä tiedon ennen toimeenpanoa.
5.4 Järjestelmä tarjoaa listoja, alasvetovalikoita, hyperlinkkejä ja ikoneja, joita voi käyttää hiirellä (eli ei tarvitse käyttää näppäimistökomentoja tms.)
6 Muistikuorman vähentäminen
6.1 Kaikki tarvittava on esillä järjestelmän eri näytöillä.
6.2 Järjestelmän käyttöohjeet ovat saatavilla /näkyvillä.
6.3 Sivurakennepuut yms. ovat näkyvillä.
6.4 Järjestelmän kanssa pääsee alkuun helposti ja uusia asioita oppii käyttämällä.
6.5 Järjestelmä tukee käyttäjän oletuksia/aiempaa tietoa vastaavista järjestelmistä.
6.6 Käyttäjän on helppo tunnistaa valikot ja toimintopainikkeet.
6.7 Järjestelmän käyttäminen ei vaadi järjestelmän eri osioiden ja niissä aiemmin tapahtuneen toiminnan muistamista.
6.8 Käyttäjä voi merkitä läpikäymänsä järjestelmän osiot luetuksi.
7 Käytön tehokkuus ja joustavuus (myös saavutettavuus)
7.1 Järjestelmä tarjoaa erilaisia tasoja eri käyttäjäryhmille (noviisit, ekspertit).
7.1 Järjestelmä tarjoaa erilaisia tasoja eri käyttäjäryhmille (noviisit, ekspertit).