Johtotaho ja johtamisen roolit

Johtamisen alueella yhdeksi suurimmista ongelmista analyysin perusteella nousi yhden, selkeän johtotahon puuttuminen ja siihen kytkeytyen johtamisen rooliepäselvyydet kaiken kaikkiaan. Käytännössä tähän johtotahon puuttumiseen tai epäselvyyksiin siitä kytkeytyvät siis osaltaan alkuperäisen projektipäällikön poisjäänti ja päätös jakaa hänen vastuunsa ja tehtävänsä liikuntatoimen olemassa olevien työntekijöiden kesken sekä ohjausryhmän roolin epäselvyys. Liikuntajohtaja kuvaa hankkeen vastuunjakoa näin:

No kyl mä vähän kokisin et liikuntapalvelut on ollu se joka on tässä eniten et jos me niinku heitettäs hanskat tiskiin ja lähettäs siitä ni mä luulen et se jäis siihen. -- et kyl se niinku semmonen sanotaanko tämmönen niinku kenttäjohtaminen ni se tapahtuu sit ihan projektisihteerin tai projektipäällikön ja minun toimesta hyvin pitkälle. -- Päätöksiä tehdään siin ohjausryhmässä -- ja me ollaan tääl käytännössä toteutettu ne että miten sitä vois sanoa, että et jos jossain niinku sotilaallisessa kuviossa päämaja on jossain jossa tehdään niinku yleiset että tää on näin ja tää on meiän suunta, ni sit sen jälkeen siel tehdään aluetasolla vaan ne konkreettiset päätökset sitten, se on niinku aika pitkälle meillä.

Liikuntapäällikkö kuvailee johtamisen vastuunjakoa liikuntajohtajan näkemystä noudattelemalla tavalla. Liikuntatoimen edustajan mukaan hankkeen johtamisen työn- ja vastuunjako olisi täten sellainen, että liikuntayksikkö hallinnoi hanketta ja tekee siihen liittyvän työn. Erillisen projektikoordinaattorin lähtiessä hankkeesta hänen vastuunsa jaettiin liikuntatoimessa liikuntajohtajan ja liikuntapäällikön kesken, kuitenkin siten, että erityisesti liikuntapäällikön tuli olla selvillä hankkeen yksityiskohdista ja etenemisestä tarkemmin. Hanketta koskevat päätökset tehtiin heidän mukaansa ohjausryhmässä ja liikuntatoimi vastasi puolestaan niiden toteuttamisesta käytännössä. Hankkeen vallankahvassa oli siis lopulta ohjausryhmä. Vaikka liikuntatoimen edustajille johtamisen vastuunjako näytti olevan hyvinkin selkeä, ei kuvatunkaltainen vallan- ja vastuunjako ole kuitenkaan näkynyt selkeästi muiden vastuualueiden tai kolmannen sektorin toimijoille, kuten seuraavat haastatteluotteet havainnollistavat:

H3: No sillon alussa me hirveesti ihmeteltiin sitä et mikä on niinkun (liikuntajohtajan) rooli ja minkä takii hän ei ole tässä niinku ohjausryhmän puheenjohtajana ja miks ei hän ota tavallaan sellasta hallintaa siitä koska hän nimenomaan sitä sitä niinku lähti tällä tavalla niinku viemään eteenpäin --.

H4: -- mut hänki (hankekoordinaattori) sano ettei hän hän ei oo semmonen johtaja hankkeen johtaja et hän on koordinaattori -- on se jollakin lailla laimentunut sit sen jälkeen ku hän niinku lähti pois ja sitte se varsinki se niinku se tieto et missä nyt mennään -- minun mielest silt on puuttunu semmonen johtaja joo. --

H5: Mä en osaa s- ehkä pitäisi olla enemmänkin vielä siis tietyllä tavalla tää on on ehkä liikunta liikuntahan sitä vetää -- et vaikka se johto on tietyllä tavalla heillä mut must tuntuu et hirveen paljon sittenkin niin tavallaan se itse asian eteenpäinvieminen on esimerkiks niinku vanhustenhuollon johtajan, mä pidän niinku häntä tässä aika aktiivisena --.

H7: -- liikuntatoimi on ollu se siis koska he niinku ikään ku vetää tät hanketta ni totta kai heil on niinku se oma niinku rooli siinä mutta tota ja ja varmaan sit Jyväskylän yliopistollaki on ollu niinku tietty rooli täs hankkeessa sillä mukanaololla mutta tota en mä osaa oikeen muuta sanoo -- Niin siis emmä nyt voi sanoo niin että ei ole ollut johtotahoa koska kylhän nää nää johtajuudet täs hankkeessa on niinku tietyl taval määritelty --.

Vaikka haastateltaville onkin yleisesti ottaen selvää se, että hankkeen vastuutaho oli liikuntatoimi, tarkempi käsitys johtotahosta vaihtelee haastateltavakohtaisesti. Joku nimeää johtotahoksi liikuntajohtajan, toinen projektipäällikön ja kolmas yleisluontoisemmin liikuntatoimen. Jotkut haastateltavat toteavat myös liikuntatoimen olevan vastuussa hankkeesta, mutta eivät puhu sinänsä johtamisesta. Yksi haastateltavista ei nimeä mitään

tahoa tai henkilöä johtajaksi. Epäselvyydet johtotahosta eivät myöskään näytä johtuvan erillisen hankekoordinaattorin poisjäännistä, sillä hänkään ei haastateltavien mukaan ollut selkeästi hankkeen johtaja. Samankaltaisia epäselvyyksiä liittyy myös ohjausryhmän rooliin liikuntatoimen ulkopuolisten haastateltavien keskuudessa:

H1: -- jotenkin vähän semmonen fiilis et enemmän tuodaan asioita tiedoks niissä kokouksissa kuin että ihan käytäs keskustelua et miten nyt sitte kannattais ehkä tehdä --.

H6: -- se ohjausryhmä on niinku ollu minust aika kaukana siit arjesta --.

Kuten nämäkin katkelmat tuovat esille, haastateltavat kritisoivat sitä, ettei ohjausryhmän toiminta ole juuri vienyt hanketta käytännössä eteenpäin, vaan ohjausryhmässä on lähinnä tiedotettu siitä, miten hanke etenee. Haastateltavat myös kertovat olleensa aktiivisemmissa ohjausryhmissä mukana muissa hankkeissa. Erään haastateltavan puheen perusteella ohjausryhmän toiminnan lepsuus on itse asiassa ollut yksi hankkeen suurimpia kompastuskiviä; hän palaa sen rooliin useita kertoja vastatessaan haastattelun eri kysymyksiin.

H3: -- se ohjausryhmän rooli on mitenkähän mä nyt sen sanoisin että kyllähän me siellä kävimme kuuntelemassa aina että missä mennään mut että ohjausryhmä ei mielestäni kovin aktiivinen ollut -- nyt jos miettii (kyseisen vastuualueen) omia hankkeita niin niin tota niin ohjausryhmillä on ihan keskeinen rooli ja ohjausryhmä myöskin jalkautuu usein sitte kentälle -- tässä se on niinku ohjausryhmällä on ollu musta aika vähäinen rooli. -- tuskin se nyt ihan tarkotuksellista on ollu että ohjausryhmä on kauheen niinku tai näinkin passiivinen ku se on ollu. -- No aika paljon erilaisii hankkeita vetäneenä niin niin ehkä ehkä oon sen oppinu että että tuota tälläsen ohjausryhmän toiminta niin ehkä tätä hieman enemmän pitäis miettiä et mikä se ohjausryhmän rooli on -- onks ohjausryhmällä niinkun oikeesti ollu niinkun selvillä että mikä se rooli mitä se voisi tehdä vai oliko se enemmänki sitä että että siellä vaan -- annettiin siunaus joo ihan hyvä ihan hyvä ei ei ei lähdetty kyseenalaistamaan et onks tää nyt oikein vai ei koska sinänsä ne oli kaikki ihan hyviä asioita --.

Kyseinen haastateltava olisi toivonut ohjausryhmän antaneen enemmän pontta hankkeen toiminnalle sekä myös ohjanneen hankkeen toimintaa selkeämmin johonkin tiettyyn suuntaan päätöksillään, kuten hänen mukaansa hankeohjausryhmät yleensä toimivat. Sitä hän ei kuitenkaan osaa sanoa, oliko ohjausryhmän ajautuminen rooliinsa tarkoituksellista vaiko ei, vaikka toisaalta hänen näkemyksensä perusteella ohjausryhmä vaikuttaakin melko toimettomalta hanke-elimeltä tällaisenaan. Kaikki muutkaan haastateltavat eivät koe, että

ohjausryhmässä olisi juurikaan tehty päätöksiä hankkeen varsinaisen toiminnan aikana, vaan lähinnä vain hanketta suunniteltaessa ja käynnistettäessä, kuten seuraavat haastatteluotteet osoittavat:

H3: Ohjausryhmähän on tehny päätöksiä no ne ei oo varmaankaan varsinaisesti sellasia et ne on et jotakin asioita päätetään, vaan siel on sovittu joitaki toimintatapoja -- et miten edetään ja miten toimitaan, että että ei ole ollut kovinkaan byrokraattista, mikä on tietysti ihan tän tyyppises hankkeessa varmaan ihan paikallaankin.

H7: No joo sillon alussa tota ni tietenki ohjausryhmässä tehtiin ihan niitä päätöksiä jotka koski sitä hankkeen organisointia ja rakennetta -- mut kyllähän niis tilanteis missä ohjausryhmässä on niinku istuttu ja siel on ollu joku asia josta on pitäny päättää ni kyllähän siit sit on päätetty mut että aika vähänhän siin nyt kuitenki on ollu sellasta --.

Haastateltavat kertovat, kuinka hankkeen toiminnan aikana tehdyt päätökset eivät olleet niin perustavanlaatuisia, että niitä olisi täytynyt käsitellä ohjausryhmässä. Toisin sanoen voisi päätellä, että hankkeen päätöksenteko toteutettiin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Muiden vastuualuejohtajien lisäksi myös liikuntajohtaja on puheensa perusteella ilmeisen tietoinen siitä, ettei ohjausryhmällä ole ollut hankkeessa kovin aktiivista tai ohjauksellista roolia hankkeen varsinaisen toiminnan aikana.

Joo no ohjausryhmä-nimikkeellähän tää menee tää meidän johtoryhmä-tyyppinen vaikkei se kauheen ohjauksellinen oo koska se kokoontuu aika harvoin -- Onhan se siis vahva jos siel tehdään jotain päätöstä ni se pitää. Mut että siis sanotaan et ohjausryhmä ohjaava, no voihan sitä tietysti ohjata pari kertaa vuodessa mut siis ohjaava on sellanen et se tapahtuu vähän väliä -- ni sen takia se on vähän ehkä hämäävä sana se se ohjausryhmä mut ei haluttu mitään johtoryhmääkään koska aateltiin et se kuitenki operatiivisil tahoil tapahtuu enemmän niit päätöksiä ku et sillai et pitäs alistaa jolleki johtoryhmälle päätäntä koko ajan joka on hirveen jäykkää ja sen takia sit joku ohjausryhmä mut ei se ohjausryhmäkään oikein oo, että mikä se on nyt sitte, tämmönen TerLin seurusteluryhmä.

Se, ettei ohjausryhmällä ollut kuvatunkaltaisesti hankkeessa mitenkään erityisen aktiivista roolia, on liikuntajohtajan puheen perusteella jopa tarkoituksellista. Seurusteluryhmäksi ohjausryhmää ei ymmärrettävästi ole voitu nimetä, vaikka se toiminnallisesti lähinnä sitä roolia palvelisikin. Diskursiivinen lähestymistapa haastatteluaineistoon osoittaa sen, miten jälleen kielenkäyttö vaikuttaa ajatuksiimme todellisuudesta; koska elin on nimetty ohjausryhmäksi, ryhmän odotetaan myös todella ohjaavan toimintaa eikä toimivan ainoastaan keskusteluareenana. Sen lisäksi, että haastateltavalla on kokemuksia vastaavien

elinten toiminnasta muista hankkeista, on odotuksia virittänyt varmasti ohjausryhmä-nimikekin, minkä vuoksi sen toiminnan lepsuus on johtanut joidenkin toimijoiden silmissä pettymykseen. Täten olisi ehkä ollut tarkoituksenmukaista jo hankkeen alussa kertoa muille vastuualuejohtajille, että hankkeen ohjausryhmä ei välttämättä hanketoiminnan luonteesta johtuen tule toimimaan hankkeessa yhtä aktiivisesti kuin mihin osallistujat ovat voineet tottua, vaikkakin sillä on tarvittaessa paljon valtaa. Tämä olisi osaltaan selkiyttänyt toimijoiden odotuksia ohjausryhmän toimintaa kohtaan.

Kaiken kaikkiaan näistä rooli- ja valtaepäselvyyksistä herää kuitenkin myös kysymys, ovatko vastuualuejohtajat ylipäätään olleet tietoisia siitä, että ohjausryhmässä olisi voinut ajaa voimakkaammin läpi omia näkemyksiään ja toiveitaan hankkeeseen liittyen, jos olisi halunnut siihen vaikuttaa. Tällöin ohjausryhmäkin olisi ehkä toteuttanut enemmän sen oletettua tarkoitustaan. Koska monet osallistujista ovat kertomansa mukaan olleet mukana aktiivisemmissakin hankeohjausryhmissä, voisi olettaa, että he ovat tienneet tästä mahdollisuudesta. Täten voi vastaavasti vielä kysyä, miksi he eivät sitten ole toimineet niin, eivätkä siis ole osaltaan pyrkineet tekemään ohjausryhmästä aktiivista toimijaa sekä vaikuttamaan itse hankkeen suuntaan ja toimintaan enemmän. Toisaalta myös johtamisella on tässäkin asiassa oma roolinsa, joten jos aktiiviseen ohjausryhmätoimintaan ei ole erikseen kannustettu, vastuualuejohtajat eivät ehkä ole kokeneet sitä tarpeelliseksi tai aiheelliseksi. Koska kuva ohjausryhmän toiminnasta ja luonteesta muodostui minulle vasta haastattelujen edetessä ja lopullisesti analyysia tehdessäni, en osannut selvittää haastatteluja tehdessäni kattavasti sitä, mistä toimijat arvelevat ohjausryhmälle muotoutuneen roolin johtuneen.