Tutkimuksessa luotiin teoreettinen viitekehys työ-perhesuhteen ja johtajuuskult-tuurin synteesille. Synteesiteorian mukaan perheystävällisen organisaation toi-mintamalli mahdollistuu sitä tukevan johtajuuskulttuurin ja perhemyönteisen lä-hijohtajuuden myötä. Työ-perhesuhteen laadulla on aikaisemmassa tutkimuk-sessa havaittu yhteys yksilön elämän laatuun ja työkykyyn joko vahvistaen tai heikentäen kyseisiä elämän eri osa-alueita. (Greenhaus & Powell 2006; Toppinen-Tanner & Kirves 2016, 277.) Myös tämä tutkimus tukee tätä ajatusta, sillä tutki-muksessa todettiin työn ja perheen suhteen saattavan vaikuttaa kokonaisvaltai-sesti yksilön kokemaan elämänlaatuun sitä heikentävästi, esimerkiksi työperäis-ten uupumusoireiden vuoksi. Tutkimuksessa saatiin selville myös työn ja per-heen onnistuneen yhteensovittamisen mahdollisesti tuovan rikastavaa yliläikky-mää työntekijän elämän eri osa-alueiden välille. Rikastavuus sekä tasapainoinen työn ja perheen suhde nähtiin elämänlaatua parantavana seikkana.
Tutkimuksen tuloksissa painottuivat erilaisten johtajuuskulttuurien kirjo sairaalan lähijohtajuudessa. Tuloksena tulkittiin neljä erilaista työ-perhesuhteen tilaa, joista vahvimpana tutkitussa sairaalaorganisaatiossa ilmeni työn ja perheen suhteen epätasapaino. Tämä siitä huolimatta että organisaatiossa kerrottiin pa-nostettavan perheystävällisten joustojen määrään ja johtajuuden laatuun.
Yhteiskunnallisten paineiden voidaan nähdä olevan yhteydessä taloudellisten kiristysten aiheuttamaan perhemyönteisyyden vähenemiseen ja parin vuoden ai-kana sairaalaorganisaatiossa pahentuneeseen kiireen tuntuun.
Suomessa on edelleen havaittavissa perinteisen sukupuolijärjestyksen il-menemistä kahden talouden perheissä, jolloin naiseen kohdistuu sosiaalisen su-kupuolen ilmentämisen vuoksi päähoivavastuu perhe-elämässä. (Kangas, Lämsä
& Heikkinen 2016.) Tilanteella voi olla kielteistä vaikutusta työstä palautumisen kannalta naiseen kohdistuvan tuplataakan vuoksi. Tässä tutkimuksessa perheys-tävällisten käytänteiden todettiin vaikuttavan työtyytyväisyyteen ja työntekijän sitoutumiseen yritystä kohtaan. Toisaalta perheystävällisillä käytänteillä osoitet-tiin olevan yhteyttä tasapainoiseen työ-perhesuhteeseen, jolla voi olla merkitystä kestävän työuran kehkeytymisen ja hyvän elämänlaadun kannalta. Perheystä-vällisten käytänteiden käyttöönotto voi hyödyttää työorganisaatiota sekä yhteis-kuntaa merkittävästi sitoutumisen ja työhyvinvoinnin kautta.
Johtajuutta saatetaan edelleen ajatella perinteisenä työnantajan keinona te-hokkuuden lisäämiseksi, mutta ajatukset johtajuudesta kontekstuaalisena il-miönä saattavat olla yleistymässä. Tutkitussa sairaalaorganisaatiossa ilmeni joh-tajuutta siellä missä sitä tarvittiin, erityisesti silloin, jos johjoh-tajuutta jakava työyh-teisö ilmensi hyvinvoivaa ilmapiiriä. Joustava työyhtyöyh-teisö ja aitoa kiinnostusta osoittava lähijohtaja voivat luoda johtajuuskulttuurin, mikä turvaa organisaation toiminnan ja henkilöstön terveyden pitkälle eteenpäin. Loppujen lopuksi tutki-muksessa todettiin perheystävällisen johtajuuskulttuurin hyödyttävän sekä or-ganisaatiota, että sen jäseniä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa lähijohta-juudella olevan tärkeä rooli työn ja perheen yhteensovittamisessa tutkitussa or-ganisaatiossa. Lähijohtajuus on avainasemassa perhemyönteisten joustokäytän-teiden saatavuuteen.
LÄHTEET
Aaltio, I. 2005. Sosiaalinen pääoma ja innovaatiot organisaatioiden kulttuurisissa rakenteissa. Työelämän tutkimus 3/2005, 180–185.
Adler, P. S., Goldoftas, B., & Levine, E. (1999). Flexibility vs. efficiency? A case study of model changeovers in the Toyota product system. Organization Science 10: 1, 43–68.
Allen, T.D. 2001. Family-Supportive Work Environments: The Role of Organiza-tional Perceptions. Journal of VocaOrganiza-tional Behavior 58, 414–435.
Amstad, F. T., Meier, L. L., Fasel, U., Elfering, A., & Semmer, N. K. 2011. A Meta-Analysis of Work–Family Conflict and Various Outcomes With a Special Emphasis on Cross-Domain Versus Matching-Domain Rela-tions. Journal of Occupational Health Psychology, 16(2), pp. 151-169.
An Ji-Young, Yom Young-Hee & Ruggiero, S.J. 2011. Organizational Culture, Quality of Work Life, and Organizational Effectiveness in Korean Uni-versity Hospitals. Journal of Transcultural Nursing: Official Journal of the Transcultural Nursing Society 22.1 (2011): 22.
Annex to the Communication. The Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Com-mittee of the Regions. A Decent Life for All: From Vision to Collective Action. < https://ec.europa.eu/europeaid/node/44631_en>. Luettu 26.10.2017
Bass, B. M. 1985. Leadership and performance beyond expectations. New York:
Free Press.
Beauregard, T.A., & Henry, L.C. 2009. Making the link between work life balance practices and organizational performance. Human Resource Manage-ment Review, Vol.19(1), pp.9-22
Burrell, G. & Morgan, G. 1985. Sociological paradigms and organisational analy-sis: Elements of the sociology of corporate life. Aldershot: Gower.
Chinchilla Albiol, M. N., Masuda, A. D., & Las Heras Maestro, M. (2010). Balanc-ing Work and Family : A Practical Guide to Help Organizations Meet the Global Workforce Challenge. Amherst, Mass: HRD Press.
Cooke, R.A., & Rousseau, D.M. 1998. Behavioral norms and expectations: A quantitative approach to the assessment of organizational culture, struc-ture, and performance. Research in Industry Development, 6, 295-327.
Direnzo, M.S., Greenhaus, J.H., & Weer, C.H. 2011. Job Level, Demands, and Re-sources as Antecedents of Work-Family Conflict. Journal of Vocational Behavior, 78(2), 305-314.
Drakenberg, M. 1997. Mellanscefsproblematiken i ett teoretiskt perspektiv. Teo-ksessa: Mellanchefer: Från ledningens redskap till verksamhetens mo-tor, 122–128. Toim. Margareth Drakenberg. Lund: Studentlitteratur.
Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke -suunni-telma. Etelä-Pohjanmaan SOTE -uudistuksen ja LAPE -hankkeen www-sivusto. <https://sote.ep2019.fi/lape-hanke/> Luettu 2.11.2017
Evans, P., & Bartolomé, F. 1984. The Changing Pictures of the Relationship Be-tween Career and Family. Journal of Occupational Behaviour, 5(1), 9-21.t
Fontana, A., & Frey, J. 1994. The art of science. The handbook of qualitative re-search, 361376.
Geurts, S. A. E. & Sonnentag, S. 2006. Recovery as an explanatory mechanism in the relation between acute stress reactions and chronic health impair-ment. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 32, 482-492.
Greenhaus, J.H. & Beutell, N.J. 1985. Sources of Conflict between Work and Fam-ily Roles. The Academy of Management Review, 10(1), 76-88.
Greenhaus, J.H. & Powell, G.N. 2006. When work and family are allies: A theory of work-family enrichment. Academy Of Management Review, 31(1), 72-92.
Greenleaf, R. K. 1977. Servant leadership: A journey into the nature of legitimate power and greatness.New York: Paulist Press
Hahtela, N. 2017. Sairaanhoitajien työssäolobarometri 2016: Sairaanhoitajaliiton selvitys sosiaali – ja terveysalan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoin- nista.<https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2017/01/ty-oolobarometri_2016.pdf>Luettu 6.2.2018.
Hammond, M., Cleveland, J.N., O'Neill, J.W., Stawski, R. S., & Jones, T.2015.
Mediators of transformational leadership and the work-family relation-ship.Journal of Managerial Psychology, 30(4), pp. 454-469.
Heikkinen, S. 2015. (In)significant others: The role of the spouse in women and men managers' careers in Finland. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
Heras, M., Chinchilla, N., & Jimenez, E. 2014. Ensuring work-family balance. Cor-porate family responsibility. Family Futures. UK: Tudor Rose. pp. 163-166.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2011. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Painopaikka: Tallinna Raama-tutrükikoda.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara P. 2009. Tutki ja kirjoita (19. uud. p.). Helsinki:
Tammi.
Holliday Wayne. J., Casper, W. J., Matthews, R. A., & Allen, T. D. 2013. Fam-ily-Supportive Organization Perceptions and Organizational Commit-ment: The Mediating Role of Work–Family Conflict and Enrichment and Partner Attitudes. Journal of Applied Psychology, 98(4), pp. 606-622.
Isosaari, U. 2008. Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa: Tar-kastelu lähijohtamisen näkökulmasta. Acta Wasaensia No 188. Vaasa:
Vaasan yliopisto.
Kangas, E., Lämsä, A-M. & Heikkinen, S. 2016. Miesjohtajien isyysdiskurssit.
Työelämän tutkimus 14 (3), 257-275.
Kalliath, T. & Brough, P. 2008. Work-life balance: A review of the meaning of the balance construct. Journal of Management and Organization, 14 (3), pp.
323-327.
Kilpailukykysopimus 29.2.2016. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön www-sivusto. <https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailuky-kysopimus>. Luettu 25.4.2018.
Kinnunen, U., Rantanen, J., de Bloom, J., Mauno, S., Feldt T. & Korpela K. Työn ominaisuuksien merkitys työn ja yksityiselämän välisen rajan hallin-nassa. Työelämän tutkimus 14 (3), 243-256.
Kokkinen, L. & Konu, A. 2012. Work ability of employees in changing social ser-vices and health care organizations in Finland. International Journal of Occupational Medicine and Environmental Health, 25(2), pp. 151-165.
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys (2. uud.
p.). Tampere: Vastapaino.
KVTES 2017. Kunnallinen yleinen virka – ja työehtosopimus 1.2.2017-31.1.2018.
Verkkojulkaisu.ISBN:978-952-293-431-4.<https://www.kt.fi/sopimuk-set/kvtes/2017 > Luettu 5.2.2018.
Lawrence, B.S. 1997. The Black Box of Organizational Demography. Organiza-tion Science, 8(1), pp. 1-22.
Li, A., Mccauley, K.D., & Shaffer, J. 2017. The influence of leadership behavior on employee work-family outcomes: A review and research agenda. Hu-man Resource Management Review, 27(3), pp. 458-472.
Lundberg, U. & Cooper, C. L. 2011. The science of occupational health: Stress, psychobiology and the new world of work. Oxford: Wiley-Blackwell.
Margolis, J. D., & Walsh, J. (2003). Misery loves company. Rethinking social ini-tiatives by business. Administrative Science Quarterly 48: 2, 268–305 Merton, R. K., Fiske, M. & Kendall, P. L. 1990. The focused interview: A manual
of problems and procedures. 2. ed. New York: Free Press.
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3. lai-tos. Helsinki: International Methelp.
Michel, J., Kotrba, L., Mitchelson, J., Clark, M. A., & Baltes, B. 2011. Anteced-ents of work-family conflict: A meta-analytic review. Journal Of Organi-zational Behavior, 32(5), pp. 689-725.
Mintzberg, H. 1990. manager's job: folklore and fact. Harvard business review, 68(2), pp. 163-176.
Moen, P. 2011. From ‘work-family’ to the ‘gendered life course’ and ‘fit’: Five challenges to the field. Community, Work & Family, 14(1), 81–96.
Murnighan, J. K., & Conlon, D. 1991. The dynamics of intense work groups. A study of British string quartets. Administrative Science Quarterly 36:
165–186.
Mäki, A. 2017. Johtajuuskultturi - toiveiden, tekojen ja tulkintojen tihentymä.
Vaasa: Vaasan yliopisto.
Nie, D., Lämsä A. M. & Pucetaite, R. 2018. Effects of Responsible Human Re-source Management Practices on Female Employees’ Turnover Inten-tions. Business Ethics: A European Review 27 (1), 29-41.
Pattusamy, M., & Jacob, J. 2017. A Test of Greenhaus and Allen (2011) Model on Work-Family Balance.Current Psychology, 36(2), pp. 193-202.
Peper, B., den Dulk, L., Cernigoj Sadar, N., Lewis, S., Smithson J., & van Doorne-Huiskes, A. 2014. Capabilities for worklife balance: manageral attitudes and employee practices in the Dutch, British, and Slovenian banking sector. Teoksessa Worklife Balance, toim. Hobson, B. Oxford University Press. pp. 227-235
Piekkari, R., & Welch, C. 2011. Tapaustutkimuksen erilaiset tyypit. Teoksessa A.
Puusa & P. Juuti (toim.) Menetelmäviidakon raivaajat: Perusteita laadul-lisen tutkimuslähestymistavan valintaan. [Helsinki]: JTO, 183-195.
Pitt-Catsouphes, M., Kossek, E.E., & Sweet, S. 2008. The work and family handbook: Multi-disciplinary perspectives, methods, and approaches.
New York: Psychology Press
Presser, Harriet B. 2003. Working in a 24/7 Economy: Challenges for American families. New York: Russell Sage Foundation cop.
Puusa, A. 2011a. Haastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Menetelmäviidakon raivaajat: Perusteita laa-dullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. [Helsinki]: JTO, 73–101.
Puusa, A. 2011b. Laadullisen aineiston analysointi. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Menetelmäviidakon raivaajat: Perusteita laadullisen tutkimuslä-hestymistavan valintaan. [Helsinki]: JTO, 114–125.
Reikko, K., Salonen, K. & Uusitalo, I. 2010. Puun ja kuoren välissä: Lähijohtajuus sosiaali- ja terveysalalla. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Schein, E. H. 2017. Organizational culture and leadership (5. painos). Hoboken, New Jersey: Wiley.
Seeck, H. 2013. Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin. Kol-mas, uudistettu painos. Helsinki: Gaudeamus.
Sevón, E., Malinen, K., Murtorinne-Lahtinen, M., Mykkänen J. & Rönkä A. 2016.
Kumman vuoro? Kotityön ja vanhemmuuden jakamiselle annetut perus-telut epätyypillisen työajan perheissä. Työelämän tutkimus 14 (3), 295-310.
Sundaramurthy, C., & Lewis, M. 2003. Control and collaboration. Paradoxes of governance. Academy of Management Review 28: 3, 397–415.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3215. Vuo-sikatsaus 2016, 1. Lapseton aviopari on yleisin perhetyyppi. Helsinki:
Ti-lastokeskus. Tilastokeskuksen www-sivusto.
<http://www.stat.fi/til/perh/2016/02/perh_2016_02_2017-11-24_kat_001_fi.html> Luettu 18.12.2017.
Säntti, R. & Koivunen, N. 2014. Työkaluja esimiesten ja johtajien työnohjaukseen.
Osviitta 4, 4–7
Tellis, W. 1997. Introduction to case study. The Qualitative Report 3 (2).
http://ww.nova.edu/QR/QR3-2/tellis1.html.
Toppinen-Tanner, S. & Kirves, K. 2016. Työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat käytännöt ja kulttuuri suomalaisilla työpaikoilla. Työelämän tut-kimus 14 (3), 276-294.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Työterveyslaitoksen viesti päättäjille 1/2016. Verkkojulkaisu.
<http://www.emaileri.fi/g/l/165453/0/0/1015/479/4>. Luettu 9.2.2016.
Ulrich, D. & Iivonen, K. 2007. Henkilöstöjohtamisella huipulle. Helsinki: Talen-tum.
Vanhala, S. Naiset ja johtajuus oppimateriaali. Jyväskylän yliopiston www-si-vusto. <www.jyu.fi/economics/naisjohtajuus/Sukupuoli_ja_tyohy-vinvointi.htm >. Luettu 6.11.2017.
Varis, K. 2012. Organisaatiokulttuurin ja johtajuusidentiteetin merkitys matriisiorganisaatiomuutoksessa. Case-tutkimus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Virtaharju, J. 2016. Making Leadership. Performances, Practices and Positions that construct Leadership. Helsinki: Aalto University Publication Series.
Doctoral Dissertations 188/2016.
Vuori, J. 2005. Terveys ja johtaminen: Terveyshallintotiede terveydenhuollon työyhteisöissä. Porvoo ; Helsinki: WSOY.
Väestöliiton www-sivusto. <http://www.perheystavallinentyopaikka.fi/miksi-mukaan/mukana-olevat-yritykset/ > Luettu 15.5.2018.
WeAll Finlandin www-sivusto. <http://weallfinland.fi/fi/tutkimushanke/>.
Luettu 9.10.2017.
Zhang, H., Kwong, K.H., Everett, A.M., & Jian, Z. 2012. Servant leadership, organizational identification, and work‐to‐family enrichment: The moderating role of work climate for sharing family concerns. Human Resource Management, 51(5), pp. 747-767.