Tämä tutkimus tuotti ajankohtaista tietoa lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten kokemuk-sista koskien heidän osallisuuttaan. Tutkimus tuotti tietoa siitä, kuinka osallisuuden kokemukset nä-kyvät lastensuojelun jälkihuollon nuorten elämässä ja minkälaiset asiat näihin kokemuksiin vaikut-tavat. Tutkimus tutkimuksen kautta saatiin myös tietoa nuorten osallisuuden kokemuksista lasten-suojelun jälkihuollon palveluissa ja heidän ajatuksiaan palveluiden kehittämistarpeista.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksinä ja suosituksina voidaan todeta:
1. Osallisuuden kokeminen ihmissuhteiden kautta lastensuojelun jälkihuollon nuorilla on mer-kittävää, vaikka heidän elämässään on paljon tekijöitä, jotka ovat vaikeuttaneet ja vaikeutta-vat edelleen ihmissuhteita. Jälkihuollon nuorilla on kykyä ja halua korjata ihmissuhteita ja he kokevat sen tärkeänä. Jälkihuollon nuorten ihmissuhteiden tukeminen ja huomiointi olisi tärkeää myös tarjottavissa palveluissa.
2. Lastensuojelun jälkihuollon nuoret kokevat arjen aktiviteetit tärkeänä elämässään ja he ko-kevat osallisuutta näiden kautta. Nuorten osallistumista aktiviteetteihin heikentävät monet tekijät. Nuoret tarvitsevat vahvaa tukea ja kannustusta, jotta pystyvät osallistumaan arjen ak-tiviteetteihin.
3. Lastensuojelun jälkihuollon nuorten elämässä näkyi monia tekijöitä, jotka vaikeuttavat hei-dän osallisuuttaan. Nuorilla oli merkittäviä mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä traumaat-tisiin tapahtumiin liittyvää oireilua. Palveluissa tulisikin kiinnittää huomioita moniammatil-lisen ja organisaatioiden ylittävään yhteystyöhön, jotta ongelmat tunnistettaisiin tehokkaasti ja nuoret saisivat tarvitsemaansa apua.
4. Lastensuojelun jälkihuollon palveluissa hyvä yhteistyösuhde nuoren ja työntekijän välillä on tärkeää ja nuoret kokevat sen toimivan hyvin jälkihuollon aikana. Nuoret kokevat, että voi-vat luottaa työntekijöihin ja heiltä saamaansa apuun. Jälkihuollon päättyminen on kuitenkin nuorten suuri huolenaihe, jota varjostaa epätietoisuus. Jälkihuollon päättyminen ja tuen jat-kuvuus tulisi valmistella hyvissä ajoin ennen jälkihuollon päättymistä ja nuoren osallisuus tulisi varmistaa myös tältä osin.
5. Nuoret kokivat lastensuojelun jälkihuollon päättyvän liian varhain, sillä he kokivat, etteivät ole valmiita itsenäiseen elämään jälkihuollon päättyessä. Nuorilla oli huolta omien taitojensa puutteellisuudesta ja pärjäämisestään jälkihuollon päättyessä. Jälkihuollon nuorten tuen tarve itsenäistymisen suhteen jatkuu usein jälkihuollon päättyessä, kun nuori täyttää 21 vuotta.
6. Masennus nousi yksittäisenä vakavana ongelmana nuorten kokemuksissa, jonka koettiin vai-kuttavan nuoren elämään kokonaisvaltaisesti. Myös traumakokemukset ja vakavat
päihdeongelmat vaikuttivat nuorten elämässä. Ongelmien tunnistaminen ja tehokas apu olisi tärkeää nuoren itsenäistymisen tukemiseksi.
7. Lastensuojelun jälkihuollon nuorilla oli kokemusta vertaistuesta eri sektorin palveluiden suhteen ja kokemukset vertaistuesta olivat hyviä. Nuoret kaipasivat myös lastensuojelun jäl-kihuollossa entistä selkeämmin vertaistukimahdollisuuden tarjoamista osana palveluita.
8. Tutkimuksen perusteella jälkihuollon kehittämisessä tulisi huomioida aiempaa kokonaisval-taisempi tuki arjen taitojen, kuten rahankäytön harjoitteluun, jotta nuoren itsenäistymistä tu-kevat taidot vahvistuisivat. Nuorten omaa toimijuutta tulisi vahvistaa palveluissa, jotta nuori voisi harjoitella vastuun ottamista omasta elämästään. Nuorten kokemus tuen riittämättömästä pituudesta kertoo nuorten epävarmuudesta ja tuen tarpeesta suhteessa itsenäistymiseen.
9. Jälkihuollon palveluissa tulisi jatkossa huomioida aiempaa tarkemmin palveluiden oikeiden-mukaisuus ja yhdenvertaisuus, jotta palvelut olisivat tasalaatuisia ja riippumattomia työnteki-jästä. Palveluvalikkoa tulisi jatkossa kehittää selkeämmäksi, jotta nuorilla olisi eheämpi käsi-tys jälkihuollon palveluiden kokonaisuudesta. Nuoret kokivat yksilöllisyyden myös tärkeänä osana palvelua, jolloin jälkihuollossa tulisi pohtia jokaisen nuoren tilannetta vain nuoren omista lähtökohdista vertaamatta muihin nuoriin.
Tämän tutkimuksen perusteella nousi seuraavia jatkotutkimusaiheita:
• Tutkia lastensuojelun jälkihuollon nuorten osallisuutta ja saamaansa tukea jälkihuol-lon päätyttyä.
• Tutkia tekijöitä, jotka auttavat lastensuojelun jälkihuollon nuoria jälkihuollon päätty-essä.
• Tutkia lastensuojelun jälkihuollon nuorten saamaa tukea ihmissuhteisiinsa ja tuen vaikuttavuutta.
• Tutkia lastensuojelun jälkihuollon nuorten työllistymistä ja uravalintoja ja osallisuu-den kokemuksia näissä pitkittäistutkimuksena.
• Tutkia lastensuojelun jälkihuollon nuorten perhe-elämää, saamaansa tukea ja tuen tarpeita.
• Tutkia jälkihuollon nuorten masennusta ja toipumiseen liittyviä tekijöitä.
LÄHTEET
Allardt E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY. Porvoo.
Berzin S C, Singer E, Hokanson, K. 2014. Emerging Versus Emancipating: The Trancition to Adulthood for in Foster Care. Journal of Adolecent Recearch, 29 (5), 616-638.
Burgund A & Zegarac N. 2015. Perspectives of Youth in Care in Serbia. Child Adolesc Soc Work, 33, 151-161.
Carme M & Casas F. 2018. The education of children and adolecents in out-of-home care: a prob-lem or an opportunity? Results of an longitudinal study. European Journal of Social work, 21 (5), 750-763.
Carrà E. 2014. Recidential care: An effective response to out-of-home children and young people?
Child & Family Social Work 19(3), 253-262.
Castro EM, Regenmortel K, Vanhaecht W, Sermeus V, Hencke AW 2016. Patient empowerment, patient participation and patient-centeredness in hospital care: A concept analysis based on litera-ture rewiev. Patient educ counc 99, 1923-1929.
Christiansen O, Havnen K, Havik T & Andersson N 2013. Cautious belonging: relationships in long-term foster-care. British Journal of Social Work 43, 720-738.
Collins M E & Rolanda L W 2011. Services and outcomes for transition-age foster care youth:
Youths`perspectives. Vulnerable Children and Youth Studies, 6 (2), 157-165.
Cunningham M J & Diversi M. 2012. Aging out: Youths`perspectives on foster care and the transi-tion to independence. Qualitative Social Work, 12 (15), 587-602.
Grace R, Miller K, Blacklock S, Bonser G, & Hayden P. 2018. The Kids Say Project: Supporting Children to Talk about their Experiences and Engage in Decisionmaking. Australian Social Work, 71 (3), 292-305.
Daly F. 2012. What do Young People Need When They Leave Care? Views of Care-leavers and Aftercare Workers in North Dublin. Child Care in Practice, 18 (4), 309-324.
Eduskunta 2018. Lastensuojelu esillä suullisella kyselytunnilla. https://www.eduskunta.fi/FI/tiedot-teet/Sivut/lastensuojelu-suullinen-kyselytunti.aspx. Luettu 17.11.2018.
Eskola J & Vastamäki J. 2015. Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. Teoksessa: Valli R & Aaltola J 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Bookwell Oy. Juva.
HE 15/2017. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamisesta sosiaali- ja terveydenhuol-lon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi. https://www.finlex.fi/fi/esityk-set/he/2017/20170015. Luettu 3.1.2019.
Heinonen H 2016. Esipuhe. Teoksessa: Pukkio S & Hipp T. (toim.) Mikä jälki jää? Opas lastensuo-jelun jälkihuoltotyöhön. Lastensuolastensuo-jelun keskusliitto. https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuolastensuo-jelun- https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/Opas-lastensuojelun-jalkihuoltotyohon-120616-1.pdf. Luettu. 22.11.2018.
Hirsjärvi S & Hurme H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudea-mus. Helsinki.
Hollingwoth K E. 2011. Participation in social, leisure and informal learning activities among care leavers in England: positive outcomes for educational participation. Child & Family Social Work 17(4), 438-447.
Hotari K-E, Oranen M & Pösö T. 2013. Lapset lastensuojelun osallisina. Teoksessa: Bardy M.
(toim.) 2013. Lastensujelun ytimissä. 4. painos. Juvenes Print. Suomen yliopistopaino Oy. Tampere, 117-132.
Hung I & Appleton P. 2016. To plan or not to plan: The internal conversations of young people leaving care. Qualitative Social Work, 15 (1), 35-54.
Häggman-Laitila A, Salokekkilä P & Karki S. Transition to adult life of young people leaving foster care: A qualitative systematic review. Children and Youth Services Reviw, 95, 134-143.
Jackson S & Cameron C. 2014. Improving access to further and higher education for young people in public care. European policy and practice. London.
Jee SH, Couderc J, Swanson D, Gallegos A, Hillard C, Blomkin A, Cunningham K & Heinert S.
2015. A pilot randomized trial teaching mindfullness –based stress reduction to traumatized youth in foster care. Complementery Therapies in Clinical Practice 21(3), 201-209.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro.
Kaste –ohjelma 2009-2011. http://stm.fi/kaste-ohjelma-2008-2011. Luettu 8.12.2016.
Kokoa –koulutetut kokemusasiantuntijat ry 2016. http://www.kokemusasiantuntija.fi/. Luettu 9.12.2016.
Kuoppala T & Säkkinen S. 2018. Lastensuojelu 2017. Tilastoraportti 17/2018. http://www.jul-kari.fi/bitstream/handle/10024/136409/Tr17_18_LASU.pdf?sequence=5. Luettu 3.12.2018.
Kvael LAH, Debesay, J, Langaas A, Bye A 2005. A Concept Analysis of Patient Participation in Intermediate Care. Patient Education and Councelling (3) 5, 1-14.
Kvalimotv 2018. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_2.html. Luettu 7.9.2018.
Kyngäs H & Vanhanen L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede 11(1), 3-11.
Köhler M, Emmelin M, Hjern A & Rosvall M. 2015. Children in family foster care have greater health risks and less involvement in Child Health Services. Acta Pediatrica 104, 508-513.
Lahtinen P, Männistö L & Raivio M. 2017. Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toiminta-mallia. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132169/TY%C3%962017_7_Kohti%20suo-malaista_040417.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 16.11.2018.
Lastensuojelulaki 417/2007. www.finlex.fi. Luettu 22.2.2016.
Leemann L, Kuusio H & Hämäläinen R.-M. 2015. Sosiaalinen osallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/docu- ments/966696/3775621/Tietopaketti_Sosiaalinen_Osallisuus.pdf/4bc56a65-8eb2-41c3-87b8-0cd963a2c600. Luettu 6.12.2018
Lincoln Y & Guba E. 1985. Naturalistic inquiry. Sage publications, CA.
Maakunta- ja sote -uudistus 2018. Asukkaiden osallisuus. https://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasi-kirja/suunnittelu-ja-seuranta/asukkaiden-osallisuus. Luettu 7.12.2018.
Malm K. 2018. Itsenäistyvä nuori, vahvistuva toimija. –Tukea täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Verk-kojulkaisuja 133. Nuorisotutkimusverkosto.
Mendes P, Johnson G & Moslehuddin B. 2012. Young people transitioning from out-of-home care and relationships with family of origin: An examination of three Australian studies. Child Care in Practice 18(4), 357-370.
Peters C M, Sherraden M & Kuchinski A M. 2015. From Foster Care to Adulthood: The Role of Income. Journal of Public Child Welfare, 10 (1), 39-58.
Polit P & Beck C. 2018. Essentials of nursing reserch. Apprising evidence for nursing practice. 9.
painos. Wolters Kluwer. Philadelphia.
Raivio H & Karjailainen J. 2013. Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat! Osallisuuden ra-kentuminen 2010 -luvun tavoite- ja toimintaohjelmissa. Teoksessa Era T. (toim.): Osallisuus -Oi-keutta vai pakkoa? Jyväsylän ammattikorkeakouun julkaisuja 156.
Ristikari T, Törmäkangas L, Lappi A, Haapakorva P, Kiilakoski T, Merikukka M, Hautakoski A, Pekkarinen E & Gissler M. 2016. Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyineistä nuorista aikuisista. Nuorisotutkimusseura, Nuorisoverkosto, THL. Hel-sinki.
Sala Roca J, Jariot Garsià M, Villalba Biarnès A & Rodrìguez M. 2009. Analysis of factors in-volved in the social inclusion process of young people fostered in recidential care institutios. Chil-dren and Youth Services Rewiew 31(12), 1251-1257.
Salazar A M, Jones K R, Emerson J C, Mucha L. 2016. Postsecondary Strengths, Challenges, and Support Experienced by Foster Care Alumni College Graduates. Journal of College Student Devel-opment, 57 (3), 263-279.
Schwarz I. 2017. Putting the child and the center on inter-professional cooperation in out of home care. Child and Family Social Work, 22 (2), 63-72.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. www.finlex.fi. Luettu: 6.12.2018
STM 2018. Osallisuuden edistäminen. https://stm.fi/osallisuuden-edistaminen. Luettu 19.11.2018.
STM 2014. Lastensuojelun laatusuositus. Julkaisuja 2014:4.
https://thl.fi/docu- ments/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471a-8293-5606b41536a7. Luettu 6.12.2018
Southwell J & Fraser E. 2010. Young people`satisfaction with recidential care: identifying strengths and weakness in service delivery. Child Welfare 89(2), 209-228.
Suhonen R, Axelin A & Stolt M. 2016. Erilaiset kirjallisuuskatsaukset. Teoksessa: Stolt M, Axelin A & Suhonen R 2016. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2. painos. Juvenes Print, Turku. Hoitotie-teen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja, sarja A73, 7-22.
Suomen perustuslaki 731/1999. www.finlex.fi Luettu 12.2.2016.
THL 2018a. Lastensuojelu 2017. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lasten-nuorten-ja-perheiden-sosiaalipalvelut/lastensuojelu. Luettu 15.11.2018.
THL 2018b. Hyvinvointi- ja terveyserot. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoi-suus. Luettu 16.11.2018.
Tuomi J & Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja loukkausepäilyjen käsittele-minen Suomessa. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 22.11.2018.
Törrönen ML &Vornanen RH. 2014. Young peole leaving care: Participatory research to improve child welfare practices and the rights of children and young people. Australian Social Work 67(1), 135-150.
Vinnerljung B & Sallnäs M. 2008. Into adulthood: A follow -up study: 718 young peole who where placed in out-of-home care during their teens. Child and Family Social Work 13 (2), 144-155.
Vis S.A. & Fossum S. 2015. Organizational factors and child participation in decision making: dif-ferences between two child welfare organizations. Child and Family Social Work, 20, 277-287.
Withington T, Duplock R, Burton J, Eivers A & Lonne B. 2016. Exploring children`s perspectives of engagement with their carers using factor analysis. Child Abuse & Neglect, 63, 41-50.
YK 2018. YK:n yleissopimus lapsenoikeuksista. https://unicef.studio.crasman.fi/pub/pub-lic/pdf/LOS_A5fi.pdf. Luettu 30.12.2018.
LIITE 1.Tiedonhaku tietokannoista
Tieto-kanta Hakusanat Rajaukset
Hakutu-los Valitut Cinahl ("foster home care" OR
"out-of-home care" OR
"residential care" OR "sub-stitute care" ) AND
(young* OR adolescen*
"out-of-home care" OR
"residential care" OR "sub-stitute care") AND (young*
OR adolescen* OR teen*
OR adult*) AND (engage-ment OR inclusion OR par-ticipation OR involvement)
("foster home care" OR
"out-of-home care" OR
"residential care" OR "sub-stitute care") AND (young*
OR adolescen* OR teen*
OR adult*) AND (engage-ment OR inclusion OR par-ticipation OR involvement)
LIITE 2 Teemahaastattelun teemat
TEEMAHAASTATTELU JÄLKIHUOLLON PIIRISSÄ OLEVILLE NUO-RILLE
TERVEYDENTILA, PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI JA TUEN TARPEET Nykyinen elämäntilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat
ikä
Omaa elämää koskevat haaveet ja lähitulevaisuutta koskevat toiveet pelot ja uhat tulevaisuuden toiveet
pelot/uhat
Nykyhetkeä ja tulevaisuutta koskevat voimavarat, tuentarpeet ja tuensaanti mistä voimia/Iloa
rentoutuminen avuntarve/tuen tarve mistä tukea/apua
Kuvaus omasta hyvinvoinnista ja terveyskäyttäytymisestä fyysinen terveys
suhde omaan lapsuudenkotiin, sukuun läheiset ihmissuhteet
yksinäisyys
Lastensuojeluhistoria
Lastensuojelun asiakkuuden alku, kulku syyt
sijoitus perhe/ laitos
sijoituspaikkojen vaihtuminen
yhteyden säilyminen biologiseen perheeseen, sukulaisiin, ystäviin ITSENÄISTÄ ASUMISTA TUKEVIEN PALVELUIDEN SAANTI
Kokemukset jälkihuollon palveluista ja muista itsenäistymistä tukevista palveluista mitä palveluita
kokemukset palveluista
Toimiviksi osoittautuneet tukimuodot
Kokemukset tuen hyödyistä ja jälkihuollossa saavutetuista tavoitteista Itsenäiseen asumiseen siirtymisen haasteet
Visio itsenäisestä elämästä, arvio sen hallinnasta ja omista valmiuksista /tuen tarpeesta jat-kossa
Itsenäiseen elämään siirtyminen, valmiudet vanhemmuus
vastuut velvollisuudet tuentarpeet jatkossa
Palvelujen kehittämistarpeet
OSALLISUUS OMISSA PALVELUISSA
Vaikuttaminen/osallistuminen jälkihuollon suunnitelmiin kuulluksi tuleminen, edistävät/estävät tekijät
tietoisuus suunnitelmista ja tavoitteista suunnitelmien sopivuus
osallistuminen, sitoutuminen suunnitelmiin osallistumista helpottavat/vaikeuttavat tekijät
Osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistarpeet jälkihuollossa Näkemykset omista oikeuksista, kokemukset niiden toteutumisesta
Näkemykset omista velvollisuuksista ja kokemukset niiden toteutumisesta Osallisuuden kokemukset
koulun/ työn merkitys jälkihuollon aikana harrastusten merkitys
kaverien/ystävien merkitys
perheen, sukulaisten, sijaisperheen merkitys Vielä muita ajatuksia
LIITE 3 Suostumus tutkimukseen
SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN (Jälkihuollossa oleva nuori, 26.2.2015)
Tutkimuksen nimi: Sosiaalityön jälkihuollossa olevien nuorten asiakkuusprofiilit, osallisuus, tuki ja tuen vai-kuttavuus – kohti itsenäistä asumista tukevaa moniammatillisista toimintamallia
Tutkimuksen tekijä: Tutkimuksen johtaja professori Arja Häggman-Laitila, sivuvirkainen ylihoitaja, Helsin-gin sosiaali- ja terveysvirasto, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos
Minua ____________________________________________________ on pyydetty osallistumaan yllä mai-nittuun tieteelliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kuvata jälkihuollossa olevien nuorten tuentarpeita, tuen saantia ja sen hyötyjä sekä nuoren osallisuutta palveluissa ja yhteistyötä eri työntekijäryhmien kanssa.
Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen ja saanut siitä riittävän käsityksen tutki-muksesta sekä siihen liittyvästä tietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tiedotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti ja minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini. Tiedot antoi ____________________________________________________ /___/20___.
Tiedän, että tietojen käsittely tapahtuu luottamuksellisesti, eikä tutkimustuloksista ole tunnistettavissa yksit-täistä tutkimukseen osallistujaa. Tiedän myös, ettei tämän tutkimuksen aineistoa luovuteta sivullisille ja että tutkijoita sitoo vaitiolovelvollisuus. Olen saanut riittävän kauan harkita osallistumistani tutkimukseen ja osal-listumiseni on vapaaehtoista ja tiedän, että minulla on oikeus peruuttaa tai keskeyttää osalosal-listumiseni milloin tahansa. Olen selvillä siitä, että voin peruuttaa tämän suostumukseni koska tahansa syytä ilmoittamatta eikä peruutukseni vaikuta kohteluuni eikä palveluihini. Olen saanut riittävät tiedot oikeuksistani, tutkimuksen tar-koituksesta ja sen toteutuksesta sekä tutkimuksen hyödyistä ja riskeistä. Minua ei ole painostettu eikä houku-teltu osallistumaan tutkimukseen. Olen tietoinen siitä, että mikäli keskeytän tutkimuksen, minusta keskeyttä-miseen mennessä kerättyjä tietoja käytetään osana tutkimusaineistoa, jos en ole itse niiden poistamista tutki-muksesta vaatinut.
Tällä suostumuksella annan lisäksi luvan käyttää tutkimuksessa minua koskevia jälkihuoltosuunnitelmia ja muita asiakirjoja, jotka on tallennettu sähköisiin potilastietojärjestelmiin (Pegasos, Effica ja Asiakastietojär-jestelmä). Minulle on kerrottu riittävästi ja ymmärrettävästi sähköisistä potilastietojärjestelmistä ja sieltä tut-kimukseen poimittavista tiedoistani minulle tutkimustiedotteen mukana toimitetun liitteen 1 mukaisesti.
Olen saanut tiedoksi, että tutkimuksen valmistuttua voin tututusta siihen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen Internet sivuilla osoitteessa: http://www.uef.fi/fi/hoitot sekä (organisaation tiedot poistettu).
Vahvistan osallistumiseni ja vapaaehtoisen suostumukseni tämän tutkimuksen tiedonantajaksi allekir-joituksellani.
(Paikkakunnan nimi) ____/____/ 201__
___________________________________________________________________________
Tutkittavan nimi syntymäaika osoite
___________________________________________________________________________
Allekirjoitus
Suostumus vastaanotettu
___________________________________________________________________________
Tutkijan nimi Päivämäärä Allekirjoitus
Tämä suostumus on laadittu kahtena kappaleena, joista toinen jää tutkittavalle ja toinen tutkijalle.
LIITE 4 Tiedote tutkimuksesta
TIEDOTE TUTKIMUKSESTA (26.2.2015)
Tutkimus: Sosiaalityön jälkihuollossa olevien nuorten asiakkuusprofiilit, osallisuus, tuki ja tuen vaikuttavuus – kohti itsenäistä asumista tukevaa moniammatillisista toimintamallia
Hyvä jälkihuollon palvelujen piirissä oleva nuori
Sinua pyydetään mukaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kuvata jälkihuollon nuorten tuentarpeita, tuen saantia ja sen hyötyjä sekä nuoren osallisuutta palveluissa ja yhteistyötä eri työntekijäryhmien kanssa. Tämä tiedote kuvaa tutkimusta ja osuuttasi siinä. Perehdyttyäsi tähän tiedotteeseen sinulle järjestetään mahdollisuus esittää kysymyksiä tutkimuksesta, jonka jälkeen sinulta pyydetään suostumus tutkimukseen osallistumisesta.
Kuvaus tutkimuksesta
Tutkimus on saanut terveyden tutkimuksen rahoitusta. Tutkimuksen toteuttaa (organisaation nimi poistettu) yhteistyössä Itä-Suomen sekä Helsingin yliopistojen kanssa. Tutkimuksesta vastaa professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta hoitotieteen laitokselta. Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettinen toimikunta on arvioinut tutkimussuunnitelman ja antanut siitä puoltavan lausunnon.
Olet saanut suullisesti tietoa tutkimuksestamme jälkihuoltopalveluistasi vastaavilta sosiaalityöntekijöiltä/sosi-aaliohjaajilta. He ovat välittäneet meille tiedon kiinnostuksestasi tutkimukseen. Tutkimusaiheemme kannalta sinulla on kokemusta sosiaalityön jälkihuollon palveluista ja itsenäiseen asumiseen siirtymisen tukemisesta.
Tutkimustietoa siitä, millaisia jälkihuollon palveluja nuori saa ja miten ne vastaavat nuoren tuentarpeisiin on niukasti. Sama koskee myös nuorten osallistumista palvelujensa suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkimustietoa hyödynnetään jälkihuollossa siten, että nuoren osallisuus omia asioitaan koskevassa päätöksenteossa ja nuoren kumppanuus asiantuntijaverkostossa vahvistuvat. Tavoitteena on myös nuoren terveyteen ja hyvinvointiin liit-tyvien tarpeiden kokonaisvaltainen huomiointi sekä palvelujen tarkoituksenmukainen räätälöinti moniamma-tillisella yhteistyöllä.
Tutkimukseen osallistuminen
Tutkimustiedot kerätään yksilöhaastatteluna, joka tallennetaan elektronisella nauhurilla. Haastattelussa sinua pyydetään kuvaamaan elämäntilannettasi, tuentarpeita ja tuen saantia sekä kokemuksiasi osallisuudestasi jäl-kihuollon palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä näkemyksiäsi jäljäl-kihuollon kehittämistarpeista. Haas-tattelu toteutetaan kerran sinulle sopivassa rauhallisessa paikassa ja sopivana ajankohtana. Arvioitu haastatte-lun kesto on tunnista kahteen. Sinua pyydetään allekirjoituksellasi vahvistamaan kirjallinen tietoon perustuva suostumus osallisuudestasi tutkimukseen. Suostumus laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen jää sinulle ja toinen tutkijalle. Suostumuksessa myös pyydetään lupaa käyttää tutkimuksessa sinua koskevia jälkihuolto-suunnitelmia ja muita asiakirjoja, jotka on tallennettu sähköisiin potilastietojärjestelmiin (Effica, Pegasos ja Asiakastietojärjestelmä). Asiakirjoista poimitaan sinua koskevat tiedot oheisen liitteen 1 mukaisesti. Saat tie-toa näistä järjestelmistä sosiaalityöntekijöiltä/ohjaajilta sekä hankkeen tutkijalta tutkimusta koskevan tiedotus-tilaisuuden yhteydessä.
Tietojesi käsittely tapahtuu luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä tavalla, eikä tutkimustuloksista ole tunnistettavissa yksittäistä tutkimukseen osallistujaa. Tutkijoita sitoo vaitiolovelvollisuus eikä tutkimusai-neistoa luovuteta sivullisille. Osallistumisesi tutkimukseen on täysin vapaaehtoista ja voit vetäytyä siitä missä vaiheessa tahansa. Sinulla on oikeus vaatia, että sinua koskevaa, tutkimuksessa jo syntynyttä haastatteluaineis-toa ei käytetä tutkimuksessa. Jos vetäydyt tutkimuksesta, sinua koskevaa asiakirja-aineishaastatteluaineis-toa ei myöskään tut-kimuksessa käytetä. Tutkimuksesta kieltäytyminen tai haastattelun keskeyttäminen ei vaikuta millään tavalla
palveluihisi. Tutkimustuloksista tiedotetaan vuoden 2017 aikana Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen Internet sivuilla osoitteessa: http://www.uef.fi/fi/hoitot sekä (organisaation tiedot poistettu).
Tutkimukseen ilmoittautuminen
Voit ilmaista halukkuutesi osallistua tutkimukseen jälkihuoltopalveluistasi vastaavalle sosiaalityönteki-jälle/ohjaajalle ja jos vastauksesi on myönteinen, palautat samalla myös hänelle saamasi suostumuslomakkeen.
Työntekijä välittää myönteisestä päätöksestäsi tiedon tutkimuksesta vastaavalle henkilölle. Tutkimuksesta vas-taavan yhteystiedot löytyvät tämän tiedotteen lopusta, mahdollisia tiedustelujasi ja yhteydenottojasi varten.
Arja Häggman-Laitila,
professori, ylihoitaja, tutkimuksen johtaja
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos 040-3552749
arja.haggman-laitila@hel.fi; arja.haggman-laitila@uef.fi
LIITE 5. Valitut tutkimukset
Tekijä (t), lähde, maa Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto/Otos Menetelmä Tulokset
Burgund, A & Zega-rac, N (2015). Perspec-tives of Youth in Care in Serbia. Child
Lastensuojelun nuorten osallisuus oli rajoittunutta nuorten kokemusten mukaan lastensuojeluprosessin aikana Serbiassa. Nuoret eivät edes yrittäneet tuoda omaa mielipidettään esille päätöksenteossa, joka koski heidän omaa elämäänsä, koska arvelivat, ettei heitä kuunnella. Nuoret kokivat saavansa tukea, las-tensuojelulaitoksessa työntekijöiltä, perhehoidossa he kokivat, että siellä käyvillä työntekijöillä ei ole heille riittävästi aikaa.
Carra, E. (2014). Resi-dential care: an effec-tive response to out-of-home children and young people? Child &
Family Social Work,
Tutkimuksesta nousi neljä tärkeää lastensuojelun laatutekijää: tehokkuus, vaikuttavuus, osallisuus lastensuojeluprosessin aikana sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä voimaantuminen. Osallisuu-den toteutumista vähensivät sijoituspaikan tiheä vaihtuminen, perheen osallistumisen vähäisyys las-tensuojeluprosessiin.
Nuoret kokivat osallisuutta sijaisperheeseensä ja monet heistä halusivat jäädä perheeseen vielä tultu-aan täyikäiseksi. Parhaimmilltultu-aan nuoret saivat si-jaisperheessä elämisen kautta kokemuksen
Nuoret kokivat osallisuutta sijaisperheeseensä ja monet heistä halusivat jäädä perheeseen vielä tultu-aan täyikäiseksi. Parhaimmilltultu-aan nuoret saivat si-jaisperheessä elämisen kautta kokemuksen