Katsauksen perusteella voidaan esittää seuraavat johtopäätökset:
Kouluterveydenhoitajat kokevat olevansa tärkeässä roolissa koululaisten mielenterveyden edistämisessä, mielenterveysongelmien ja riskitekijöiden tunnistamisessa sekä jatkohoitoon ohjaamisessa. Kouluterveydenhoitajien mielenterveysosaamista on vahvistettava ja tarjottava riittävää ammatillista tukea mielenterveystyön tueksi.
Yhteistyö on entistä merkittävämmässä roolissa koululaisten mielenterveyden edistämisessä koululaisten ja heidän perheidensä tuen tarpeiden ollessa yhä monitahoisempia.
Moniammatillinen työ koulussa sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa mahdollistaa koululaisten ja perheiden kokonaisvaltaisen tukemisen.
Tiedonkulkuun ja kommunikaatioon kouluterveydenhuollon ja koulun moniammatillisen ryhmän asiantuntijoiden sekä koulun ulkopuolisten terveyspalvelujen välillä on kiinnitettävä huomiota, jotta koululaisen mielenterveyden edistäminen ja tukeminen toteutuu asianmukaisella tavalla.
Tiedonhaussa ei löytynyt tutkimusartikkeleita suomalaisten kouluterveydenhoitajien työstä koululaisten mielenterveyden edistämisessä. Jatkotutkimusta tarvitaan kouluterveydenhoitajien kokemuksista mielenterveystyöstä suomalaisessa koulukontekstissa sekä moniammatillisesta yhteistyöstä koululaisten mielenterveyden hoidossa. Lisäksi koululaisten ja heidän perheidensä kokemukset kouluterveydenhuollon mielenterveyspalveluista ovat tärkeitä jatkotutkimuksen aiheita.
LÄHTEET
Katsauksen alkuperäiset tutkimusartikkelit on merkitty *-merkinnällä.
Aalberg V. 2017. Nuoruusiän psyykkinen kehitys. Teoksessa Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K & Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Aalto-Setälä T, Huikko E, Appelqvist-Schmidlechner K, Haravuori H & Marttunen M. 2020.
Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. PunaMusta Oy, Vantaa.
Antonovsky A. 1996. The salutogenic model as a theory to guide health promotion. Health promotion International 11(1), 11–18.
Appelqvist-Schmidlechner K, Tuisku K, Tamminen N, Nordling E & Solin P. 2016. Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? Suomen Lääkärilehti 24(71), 1759–1764.
Bohnenkamp JH, Stephan SH & Bobo N. 2015. Supporting student mental health: The role of the school nurse in coordinated school mental health care. Psychology in the Schools 52(7), 714–727.
Clausson EK, Berg A & Janlöv A. 2015. Challenges of documenting schoolchildren’s psychosocial health: A qualitative study. Journal of School Nursing 31(3), 205–211. (1)*
Clausson EK & Berg A. 2008. Family intervention sessions: One useful way to improve schoolchildren's mental health. Journal of Family Nursing 14(3), 289–313. (2)*
Clausson EK, Köhler L & Berg A. 2008. Ethical challenges for school nurses in documenting schoolchildren’s health. Nursing Ethics 15(1), 40–51. (3)*
Cooper M, Evans Y & Pybis J. Interagency collaboration in children and young people´s mental health: a systematic review of outcomes, facilitating factors and inhibiting factors.
Child: Care, Health and Development 42(3), 325–342.
Dina F & Pajalic Z. 2014. How school nurses experience their work with schoolchildren who have mental illness – A qualitative study in a swedish context. Global Journal of Health Science 6(4), 1–8. (4)*
Elo S & Kyngäs H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62(1), 107–115.
EU 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU. https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2013/55/oj. Luettu 6.9.2020.
Evans D. 2007. Integrative reviews of quantitative and qualitative research. Overview of methods. Teoksessa Webb C & Roe B (toim.) Reviewing research evidence for nursing practice: Systematic reviews. Blackwell Publishing, Oxford. 137–148.
Granrud MD, Anderzèn-Carlsson A, Bisholt B & Steffenak AKM. 2019. Public health nurses' perceptions of interprofessional collaboration related to adolescents' mental health problems in secondary schools: A phenomenographic study. Journal of Clinical Nursing 2019(28), 2899–2910. (5)*
Gyllenberg D. 2012. Childhood predictors of later psychotropic medication use and
psychiatric hospital treatment. Academis dissertation, University of Helsinki. Unigrafia Oy, Helsinki.
Haarala P. 2014. Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaus. Metropolia
Ammattikorkeakoulu. https://laroplaner.novia.fi/sbok2015/files/kompetenser/3626_2.pdf.
Luettu 23.4.2020.
Haddad M, Pinfold V, Ford T, Walsh B & Tylee A. 2018. The effect of a training programme on school nurses’ knowledge, attitudes, and depression recognition skills: The QUEST cluster randomised controlled trial. International Journal of Nursing Studies 83(2018),1-10. (6)*
Haddad M, Butler GS & Tylee A. 2010. School nurse’s involvement, attitudes and training needs for mental health work: A UK-wide cross-sectional study. Journal of Advanced Nursing 66(11), 2471–2480. (7)*
Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Vaara S, Merikukka M & Pelkonen M. 2018.
Ajanmukaiset käytänteet ja pitkät perinteet neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa: Palvelujen seurantatutkimus 2016–2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 11/2018.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-190-4. Luettu 30.10.2019.
Haravuori H, Marttunen M & Viheriälä L. 2017. Traumaattiset kokemukset. Teoksessa Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K & Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos. Kustannus Oy Duodecim,
Tallinna.
Hietanen-Peltola M, Laitinen K, Autio E & Palmqvist R. 2018. Yhteisestä työstä
hyvinvointia: opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-137-9. Luettu 9.1.2020.
Hietanen-Peltola M, Vaara S, Hakulinen T & Merikukka M. 2019a. Kouluterveydenhuollon tarkastukset – sisällöt yksilöllisiä – järjestämistavat vaihtelevat. Tutkimuksesta tiiviisti 26, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Hietanen-Peltola M, Vaara S, Hakulinen T & Merikukka M. 2019b. Tuen järjestäminen ja yhteistyö kouluterveydenhuollossa – työn edellytyksissä kehitettävää. Tutkimuksesta tiiviisti 27, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Hietanen-Peltola M, Vaara S & Laitinen K. 2019. Koulukuraattoripalveluiden
yhdenvertaisuudessa on kehittämistarpeita – tuloksia perusopetuksen opiskeluhuollon
seurannasta 2018. Tutkimuksesta tiiviisti 4, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Hilli Y & Wasshede K. 2017. Swedish school nurses’ perspectives on caring for and promoting the health of adolescents with mental health problems – A qualitative study.
Clinical Nursing Studies 5(3), 1–9.
Hotus 2019. Tutkimusten arviointikriteeristöt. https://www.hotus.fi/jbin-kriittisen-arvioinnin-tarkistuslistat. Luettu 2.2.2020.
Huikko E, Kovanen L, Torniainen-Holm M, Vuori M, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A &
Santalahti P. 2017. Selvitys 5–12-vuotiaiden lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmästä Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 14/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-987-3. Luettu 24.10.2019.
Huurre T, Santalahti P, Anttila N & Björklund K. 2015. Mielenterveyden ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämisen menetelmät ja käytännöt peruskouluissa. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-038-2. Luettu 8.1.2020.
Hyvärinen K, Saaranen T & Tossavainen K. 2017. Ammatillinen osaaminen työhyvinvoinnin osana – kyselytutkimus terveysalan opettajille. Hoitotiede 29(4), 252–263.
Hämäläinen J. 2017. Yhteiskunnalliset kysymykset. Teoksessa Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K & Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Ikonen R & Helakorpi S. 2019. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019.
Tilastoraportti 33/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Jönsson J, Maltestam M, Tops AB & Garmy P. 2019. School nurses’ experiences working with students with mental health problems: A qualitative study. Journal of School Nursing 35(3), 203–209. (8)*
Kaukonen P & Repokari L. 2017. Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmä. Teoksessa
Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K & Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos. Kustannus Oy Duodecim,
Tallinna.
Kobau R, Seligman M.E.P, Peterson C, Zack M.M, Chapman D & Thompson W. 2011.
Mental health promotion in public health: Perspectives and strategies from positive psychology. American Journal of Public Health 101(8), 1–9.
Korpilahti U. (toim.) 2018. Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2018–2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 11/2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136205/URN_ISBN_978-952-343-082-2.pdf. Luettu 18.8.2019.
Korpilahti U, Castaneda A, Hakulinen T, Iivonen P, Jokela S, Laitinen K, Lillsunde P, Mäki-Opas J, Nurmi-Koikkalainen P, Partonen T, Ruishalme O & Tenojoki A-M. 2018. Itsemurhat ja itsensä vahingoittaminen. Teoksessa Korpilahti U. (toim.) Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2018–2025.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 11/2018.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136205/URN_ISBN_978-952-343-082-2.pdf.
Luettu 18.8.2019.
Kraft LE, Rahm G & Eriksson U-B. 2017. School nurses avoid addressing child sexual abuse.
Journal of School Nursing 33(2), 133–142. (9)*
Lahtinen E, Lehtinen V, Riikonen E & Ahonen J. 1999. Framework for promoting mental health in Europe. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-0823-5. Luettu 2.2.2020.
Larsson M, Björk M, Ekebergh M & Sundler AJ. 2014. Striving to make a positive
difference: School nurses’ experiences of promoting the health and well-being of adolescent girls. The Journal of School Nursing 30(5), 358–365.
Lastensuojelulaki 417/2007. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2007/20070417. Luettu 17.8.2019.
Latva R & Moilanen I. 2017. Biologiset riskitekijät. Teoksessa Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K & Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Lavikainen J, Lahtinen E & Lehtinen V. 2004. Mielenterveystyö Euroopassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:17.http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504224292. Luettu 15.4.2020.
Lehtinen V. 2008. Building up good mental health. Guidelines based on existing knowledge.
Gummerus Printing, Jyväskylä.
Martin T, Karlsson L & Marttunen M. 2011. Temperamentti ja kiintymyssuhde nuoruusiän masennuksen riskitekijöinä. Suomen Lääkärilehti 7(66), 547–552.
McDermott E, Bohnenkamp LH, Freedland M, Baker D & Palmer K. 2019. The school nurse´s role in behavioral/ mental health of students. Position statement. NASC School Nurse 1/2019.
Mielenterveyslaki 1116/1990. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116. Luettu 17.8.2019.
Moen ØL & Skundberg-Kletthagen H. 2018. Public health nurses’ experience, involvement and attitude concerning mental health issues in a school setting. Nordic Journal of Nursing Research 38(2), 61–67. (10)*
Mäntymaa M, Puura K, Aronen E & Carlson S. 2017. Lapsuusiän psyykkinen kehitys.
Teoksessa Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K &
Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
OPH 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelmien-perusteet. Luettu 7.1.2020.
Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287. Luettu 17.8.2019.
Pavletic AC. 2011. Connecting with frequent adolescent visitors to the school nurse through the use of intentional interviewing. The Journal of School Nursing 27(4), 258–268.
Pestaner MC, Tyndall DE & Powell SB. 2019. The role of the school nurse in suicide interventions: an integrative review. The Journal of School Nursing 20(10), 1–10.
Pryjmachuk S, Graham T, Haddad M & Tylee A. 2012. School nurses’ perspectives on managing mental health problems in children and young people. Journal of Clinical Nursing 21(5–6), 850–859. (11)*
Poutiainen H, Holopainen A, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T. 2015. School nurses’
descriptions of concerns arising during pupils’ health check-ups: A qualitative study. Health Education Journal 75(5), 544–556.
Puura K. 2017. Vanhemmuuteen vaikuttavat riskitekijät ja olosuhteet. Teoksessa
Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K & Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos. Kustannus Oy Duodecim,
Tallinna.
Pylkkänen K & Haapasalo-Pesu K-M. 2017. Nuorisopsykiatrian palvelujärjestelmä.
Teoksessa Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K &
Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Reuterswärd M & Hylander I. 2017. Shared responsibility: school nurse´s experience of collaborating in school-based interprofessional teams. Scandinavian Journal of Caring Science 31(2), 253–262.
Rosvall P-Å & Nilsson S. 2016. Gender-based generalisation in school nurses’ appraisals of and interventions addressing students’ mental health. BMC Health Services Resarch 16(451), 1–8. (12)*
Santalahti P, Petrelius P & Lindberg P. 2015. Onnellisista lapsista terveiksi aikuisiksi – katsaus epidemiologiaan ja auttamiskeinoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 20/2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018082133834. Luettu 15.9.2019.
Shannon RA, Bergren MD & Matthews A. 2010. Frequent visitors: Somatization in school-age children and implications for school nurses. The Journal of School Nursing 26(3), 169–
182.
Sherwin S. 2016. Performing school nursing: Narratives of providing support to children and young people. Community Practitioner 89(4), 30–34.
Skundberg‐Kletthagen H & Moen ØL. 2017. Mental health work in school health services and school nurses’ involvement and attitudes, in a norwegian context. Journal of Clinical Nursing 26(23-24), 5044–5051. (13)*
Sohlman B, Immonen T & Kiikkala I. 2005. Ongelmallinen mielenterveys.
Yhteiskuntapolitiikka 70(2), 210–213.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301. Luettu 3.3.2020.
Sourander A & Marttunen M. 2017. Häiriöiden esiintyvyys ja niiden luokittelu. Teoksessa Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K & Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos. Kustannus Oy Duodecim,
Tallinna.
STM 2004. Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:8. Edita Prima Oy, Helsinki.
Tamminen N, Solin P, Stengård E, Kannas L & Kettunen T. 2019. Mental health promotion competencies in the health sector in Finland: a qualitative study of the views of professionals.
Scandinavian Journal of Public Health 2019(47), 115-120.
Tamminen T, Karlsson L & Santalahti P. 2017. Mielenterveyden edistäminen ja
ennaltaehkäisy. Teoksessa Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K & Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1–2. painos.
Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Tervaskanto-Mäentausta T. 2015. Kouluikäinen ja nuori. Teoksessa Haarala P, Honkanen H, Mellin O-K & Tervaskanto-Mäentausta T. Terveydenhoitajan osaaminen. 2. painos. Bookwell Oy, Porvoo.
Terveydenhoitajaliitto 2020. Terveydenhoitajan koulutus.
https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/ammatti. Luettu 3.3.2020.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326. Luettu 1.3.2020.
THL 2013. Mielenterveyden edistäminen kouluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 24/2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-949-7. Luettu 5.10.2019.
THL 2019a. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-. Luettu 28.8.2019.
THL 2019b. Nuorten mielenterveyshäiriöt.
https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot. Luettu 1.10.2019.
THL. 2020a. Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt.
https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/lasten-mielenterveys-ja-mielenterveyden-hairiot. Luettu 1.9.2020.
THL 2020b. Kouluterveydenhuolto. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto. Luettu 7.10.2020.
Toivio T & Nordling E. 2013. Mielenterveyden psykologia. 3. painos. Bookwell Oy, Porvoo.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 30.3.2020.
Vaillant G.E. 2012. Positive mental health: is there a cross-cultural definition? World Psychiatry 2012 (11), 93–99.
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 388/2011.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338. Luettu 17.8.2019.
VN 2019. Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040. Valtioneuvoston julkaisuja 2019/4.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161441/VN_2019_4_Lapsen_aika.p df?sequence=4&isAllowed=y. Luettu 28.8.2019.
Vorma H, Rotko T, Larivaara M & Kosloff A. 2020. (toim.) Kansallinen
mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto, Helsinki.
VTV 2017. Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksiä 3/2017.
http://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-384-5. Luettu 29.10.2019.
Wahlbeck K, Hannukkala M, Parkkonen J, Valkonen J & Solantaus T. 2017. Mielenterveyden edistäminen kansanterveystyön ytimessä. Duodecim 2017(133), 985–992.
Weare K. 2002. Promoting mental, emotional and social health: a whole school approach.
Taylor & Francis e-Library ed., Lontoo.
Whittemoore R. 2005. Combining evidence in nursing research. Methods and implications.
Nursing Research 54(1), 56–62.
Whittemoore R & Knafl K. 2005. The integrative review: updated methodology. Journal of Advanced Nursing 52(5), 546-553.
WHO 1998. Health promotion glossary.
https://www.who.int/healthpromotion/about/HPG/en/. Luettu 3.2.2020.
WHO 2014. Mental health: a state of well-being.
https://www.who.int/features/factfiles/mental_health/en/. Luettu 5.10.2019.
WHO 2018. Global standards for health promoting schools.
https://www.who.int/publications-detail/global-standards-for-health-promoting-schools.
Luettu 29.1.2010.
WHO 2019. Fact file. 10 facts on mental health.
https://www.who.int/features/factfiles/mental_health/mental_health_facts/en/. Luettu 6.10.2019.
Wilson P, Furnivall J, Barbour RS, Connelly G, Bryce G, Phin L & Stallard A. 2008. The work of health visitors and school nurses with children with psychological and behavioural problems. Journal of Advanced Nursing 61(4), 445–455. (14)*
Wiss K, Hakulinen T & Hietanen-Peltola M. 2018. Henkilöstövoimavaroissa eroja maakuntien välillä. Terveydenhoitaja 2/2018, 26–28.
Liitetaulukko 1. Yhteenveto alkuperäistutkimuksista.
Tekijä,
vuosi, maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/Otos Tutkimusmenetelmä Tulokset JBI
Clausson &
Puolet vastaajista raportoi vaikeuksista kirjata koululaisen mielenterveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Perheenjäsenten välisiin suhteisiin, koululaisen
käyttäytymiseen ja koulutilanteeseen liittyvät asiat koettiin haastaviksi kirjata.
8/10
Sisällön analyysi. Terveydenhoitajien kokemuksia yhdisti velvollisuus kirjata koululaista koskevat tiedot, toisaalta pelko kirjaamisen virheistä ja väärinymmärryksistä vaikuttivat kirjaamiseen.
Dina &
Pajalic, 2014, Ruotsi.
Kuvata kouluterveydenhoitajien työtä
koululaisten mielenterveyden parissa. Kouluterveydenhoitajat
(n=10) Kvalitatiivinen tutkimus
2019, Norja Kuvata kouluterveydenhoitajien käsityksiä moniammatillisesta
Kolme kuvaavaa kategoriaa: 1) Virallisilla rakenteilla (lait, ohjeistukset) sekä koulun johtajalla on vaikutusta moniammatilliseen yhteistyöhön, 2) kouluterveydenhoitaja on tärkeä, mutta ei aina itsestään selvä kumppani moniammatillisessa yhteistyössä ja 3) liittyen, sekä osaamista ja asenteita nuorten masentuneisuutta kohtaan. monia mielenterveyden ongelmia ja ovat tärkeässä roolissa nuorten mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa ja tukemisessa.
Lähes puolet vastaajista ei ollut valmistumisen jälkeen saanut
mielenterveyteen liittyvää koulutusta, vaikka mielenterveyden koettiin olevan keskeinen osa työtä. Työajasta yli neljänneksen arvioitiin liittyvän nuorten psykologisiin
3kk seurannassa masennuksen arviointi oli merkitsevästi parantunut, hoitajien tietoisuus ja luottamus ammattilaisen rooliinsa
masennuksen hoidossa oli lisääntynyt. 9kk seurannassa todettiin parannusta masennuksen tunnistamisessa sekä tietoisuudessa.
8/13
Jönsson ym.
2019, Ruotsi Kuvata kouluterveydenhoitajien kokemuksia työstä koululaisten näkemyksiä ja asenteita lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyen. työaikaa kului yli 25% koululaisten psyykkisten ongelmien selvittelyyn.
Kouluterveydenhoitajat kokivat roolinsa hyödylliseksi masentuneiden oppilaiden tukemisessa. Masentuneiden nuorten kanssa työskentely koettiin kuormittavaksi.
Ammatillista itseluottamusta ja varmuutta oli enemmän niillä hoitajilla, jotka olivat suorittaneet mielenterveyden tutkinnon ja terveydenhoitajakoulutuksen. Koulutus, valvonta ja tuki lasten
mielenterveyspalveluista koettiin tärkeinä.
6/8
Pryjmachuk
osaamisen puute koettiin haittaavina tekijöinä mielenterveystyölle. Ammatillinen tuki tyttöihin. Vain muutama mainitsi koululaisten mielenterveyteen kohdistuvan intervention, joista kaikki oli kohdennettu tytöille.
9/10 mutta kokivat luottamuksen sekä osaamisen puutteita. Tiedon ja osaamisen vahvistaminen moniammatillisessa yhteistyössä nuorten liittyviä haasteita ja voimavaroja
Kouluterveydenhoitajat
käsittelyyn kulunut aika oli suuri. Yleisimmät ongelmat liittyivät itsetuhoisuuteen,