Ollessani syksyllä 2015 kuukauden harjoittelussa ViaDia ry:llä pääsin tutustumaan Kuopion pisteessä työskentelevien ohjaajien sekä sosiaalityöntekijän työhön. ViaDia Pohjois-Savo ry:ssä sosiaalityön-tekijän rooli on tavata ensimmäisellä kerralla kuntouttavaan työtoimintaan tulevia ja luoda yhdessä kuntoutujan lähettävän tahon sekä kuntoutujan kanssa kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet sekä täy-tättää muita toimintaan liittyviä lomakkeita. Alkutavoitteiden tekemisen jälkeen kuntoutuja aloittaa oman työtoimintansa sekä osallistuu mahdollisuuksiin muihinkin ViaDia ry:n järjestämiin toimintoi-hin esimerkiksi ruokailu- ja ryhmätoimintoitoimintoi-hin. Noin kolmen kuukauden kuluttua tai joidenkin koh-dalla aikaisemminkin on kuntoutujalla väliarviointi sekä lähettävän tahon että kuntouttavan tahon kanssa. Ajan myötä koittaa myös hetki jolloin arvioidaan, onko toiminta ajanut asiansa eli onko kun-toutujalla mahdollisuus siirtyä joko työelämään, opiskelemaan tai eläkkeelle.
ViaDia ry:n toiminnassa tapahtuvaa sosiaalityötäkin voidaan luonnehtia sosiaalihuoltolain mu-kaiseksi. Sosiaalityö ViaDia ry:llä on asiakkaiden kohtaamista yksilöinä sekä asiakkaan kuntoutumi-sen suunnitelmallisuutta ja muutokseen tähtäävyyttä. Näihin liittyen asiakasta tavataan niin ViaDia ry:n kuin verkostojen kautta. Asiakkaan kuntoutumista ViaDia ry:llä tukee moniammatillinen tiimi
toimintaan mukaan
sekä avoin verkostotyöskentely. Ratkaisukeskeisyys on myös tärkeä osa järjestössä tehtävää sosiaa-lityötä. Sosiaalityöntekijällä sekä ohjaajilla on käytössään työmenetelmänä motivoiva haastattelu, palveluohjaus sekä elämänpyörän läpikäyminen asiakkaan elämän kokonaisvaltaisen ymmärtämisen tueksi. Sosiaalityöntekijän rooli järjestössä on tukea ohjaajien toimintaa, tehdä kartoituksia toiminnan alkaessa sekä väliarviointeja kuntoutujien kanssa, antaa tarvittaessa palveluohjausta, osallistua kou-lutuksiin, joissa esitellään ViaDia ry:n toimintaa, toimia verkostojen kokoojana, tuottaa johdolle tie-toa toiminnasta sekä kehittää toimintaa. (Nuutinen 2014.)
Seuraavassa esimerkkejä sekä kuntoutujien että ohjaajien näkemyksestä ViaDia ry:stä
Koetko ViaDia ry:n henkilökunnan oman ohjaajasi ja sosiaalityöntekijän toiminnan tukeneen kun-toutumistasi? Miten?
”Kyllä mielestäni ymmärtäväisyyttä on. On voinut kertoa asioita ja tulevat välillä ky-symään, että miten menee. Minun mielestäni täällä on tarjolla kokonaisvaltaista autta-mista. Voi kysyä apua ja sitä saa.”
”Ehkä jonniin verran, saan aina omalta ohjaajaltani myönteistä palautetta sekä kes-kustelut siitä missä mennään.”
Tutkimuksen ajankohtana ViaDia ry:llä Kuopiossa oli toimintamuotoina työtoiminta ja liikunta-ryhmä. Muita ryhmiä ei tutkimuksen tekoaikaan ollut käynnissä, mutta suunnitteilla oli muun muassa mielenterveyden ensiapuryhmä. Tietenkin kuntoutujat osallistuivat myös yhteiseen ruokailuun ja aa-muhartauteen sekä mahdollisesti muihin hartaustilaisuuksiin, joita Kuopion toisessa toimipisteessä säännöllisesti oli.
ViaDia Pohjois-Savo ry:n Kuopion toimipisteissä oli tutkimuksen ajankohtana työtehtävinä: sosiaa-liset muuttotehtävät, muuttosiivoukset, rakennus-ja korjaustyöt, kirpputorityö, ruuanlaitto, siivous, ulkotyöt, ompelupaja sekä pyöräpaja. Tutkimukseen osallistuneet kuntoutujat olivat pääpiirteissään mukana siivous, muutto-ja kirpputoritoimintaan liittyvissä tehtävissä. Kaikki tutkimukseen osallistu-neet kuntoutujat kokivat olevansa tyytyväisiä, että menivät kuntouttavaan työtoimintaan ViaDia ry:lle. Syiksi he kertoivat mielekkään tekemisen, vertaistuen ja hyvän ilmapiirin.
Lähettävän tahon ohjaajat näkevät ViaDia ry:n toiminnalla olevan positiivinen vaikutus kuntoutujiin.
”Kyllä selkeästi näkyy asiakkaissa. Kyllähän me sinne aika haastavia asiakkaita ohja-taan. Sosiaalistuminen on yksi iso asia, joka näkyy pitkällä aikavälillä asiakkaissa.”
”Kahtia jakaantuen. Toisille on ja toisille ei. Riippuu asiakkaan tilanteesta ja tuen tar-peista ja myös vaikutuksille alttiudesta. onko valmis kuntoutumaan ja onko valmis työs-kentelemään sellaisessa työyhteisössä, missä on paljon entisiä päihteiden käyttäjiä. Osa asiakkaista sanoo, ettei halua sinne mennä jos esim. on vieroittunut huumeista, kun siellä on niin paljon muita ihmisiä entisestä elämästä.”
Lähettävän tahon ohjaajat kykenevät kertomaan ViaDia ry:n ominaispiirteistä melko monisanaisesti.
Pääpiirteinä nousee yhteisöllisyys, matalan kynnyksen toimipaikka, monipuolisia palveluita sekä ruoka-apua.
”Mielestäni ViaDia on hyvin yhteisöllinen paikka, tarjoaa myös muitakin palveluita, kun pelkkää kuntouttavaa työtoimintaa- ruoka-apuakokonaisuudessa yhteisöllisyyttä joka sosiaalistaa asiakkaita, ei pelkkää työtä. Osa ViaDialla olevista asiakkaistamme on sanonut, ettei ole kauheasti tekemistä osalle tämä on hyväksi luo mahdollisuuden tehdä töitä omaan tahtiin. Myös ryhmätoimintaa sekä esimerkiksi hygieniapassikoulu-tusta, mutta se on ollut huonosti esillä ei markkinoitu. Tätä pitäisi tuoda paremmin esiin toimintaa esiteltäessä, ne kuitenkin ovat monelle merkittävä apu muissa työharjoittelu-paikoissa ja töissä. Taloudelliset niiden hankinta saattaa asiakkaalle olla mahdotonta muuten.”
Erityisesti ajatellen lähettävän tahon ohjaajien mukaan ViaDia ry kykenee tukemaan myös mielen-terveyskuntoutujia: ymmärrystä löytyy sekä yksilöllistä kohtaamista.
”Minun mielestäni se on sellainen kannustava ja hyväksyvä paikka. Ymmärrystä löytyy.
Ei tarvii minun eikä asiakkaan selittää. Hän saa olla sellainen, kun on ja kehittyä myös niistä kohdin.
Lähettävän tahon ohjaajat vastasivat myös kehittämisehdotuksia kysyttäessä. Heidän mukaansa am-matillisuuden lisääminen toimintaan tehostaisi kuntouttamista sekä tukisi toiminnan lainmukaisuu-den toteutumista.
”Ohjaus, kantaaottavuus. Jollakin tavalla toivon enemmän ammatillisuutta. Sitä on tul-lut vuosien varrella lisää mutta lisää tarvittaisiin. Pelkällä innolla ja tahdolla saadaan paljon aikaan, mutta se, mitä vaativammaksi työ käy- kuntouttava työtoiminta… työko-keilu. Se ammatillisuus, että tuntee paljon sitä palvelujärjestelmää ja osaa oikea-aisesti ohjata asiakkaita eteenpäin, Sitä mä tarkoitan sillä ammatillisuudella tässä kai-kista eniten.
”Mun mielestä omaohjaajienkin tulisi omata palveluohjaustaitoa kuten sosiaalityönte-kijöidenkin. Usein palavereissa on ollut mukana vain yksi joko sosiaalityöntekijä tietoi-naan eri palvelut tai omaohjaaja tietoitietoi-naan asiakkaan tilanne muttei ehkä tietoa minne ohjata asiakas. Tarvitsisi siis enemmän yhteistyötä omaohjaajien ja sosiaalityöntekijöi-den välillä.”
6.8 Ammattilaisten kuntouttavan sosiaalityön kontekstin ymmärrys
Koska kuntouttava työtoiminta on selkeä kuntouttavan sosiaalityön työmenetelmä ja sillä on selkeät tavoitteet ihmisten kuntouttamiseksi jälleen työ- sekä yhteiskuntakelpoisiksi, tässä tutkimuksessa on haluttu myös selvittää kuntoutujien kanssa työskentelevien ymmärrystä näistä termeistä sekä siitä, kuinka käytännössä tavoitteet voivat toteutua. Selvityksen saamiseksi kuntoutujien ohjaajilta kysyt-tiin: ”Miten määrittelisit termin kuntouttava sosiaalityö? Entä sosiaalinen kuntoutus? Mitä sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä näet ViaDia ry:n toiminnassa? Mitä on sosiaalinen toimintakyky? Kuinka sitä voi mielestäsi tehostaa?”
Kuntouttava sosiaalityö
Kuntouttava sosiaalityö on muutokseen tähtäävä kuntoutumista edistävä sosiaalityön työorientaatio, jota voidaan soveltaa laajasti sosiaalityössä (Liukko 2006).
Lähettävän tahon näkökulma
”Kuntouttava- jokin asia mistä kuntoutua, myös sillä asiakkaalla on motivaatiota kun-toutua…ja sitten sosiaalityö tuo siihen sen, että on jokin tarve kuntoutua jostakin…En ole aikaisemmin joutunut miettimään tätä.”
”Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena on pitää ihmiset mukana toiminnassa ja antaa apua elämäntaitojen ylläpitämiseen ja osallisuuteen.”
”Ei normisosiaalityötä. Mun mielestä siihen liittyy sosiaalistamiseen ehkä niissä työ-paikoissa ja myös meidän yksikössämme…löytää kuntouttava työyhteisö, opetella sosi-aalisia taitoja, tarjota myös materiaalista apua, joka auttaa arjessa on taloudellista tukea ja estää syrjäytymistä….Ne onnistumisen kokemukset kuntouttavassa työtoimin-nassa ja muissa palveluissa, kun tulee sellainen tunne, että hallitsee tilanteen esimer-kiksi jonkun työtehtävän, vahvistavaa omaa itsetuntoa ja muita ominaisuuksia.”
Kuntouttavan tahon näkökulma
”…ne kävelee käsi kädessä. Periaatteessa hyvin laaja käsite. Kuntouttava työtoiminta kuuluu siihen”.
”Sosionomin ja sosiaalityöntekijän tekemä työ…vähän niin kuin sellaisen kuntoutujan kokonaiskuvan koko elämän kartoittamista…sellaista läpikäymistä asiakkaan kanssa sellaisiin ongelmakohtiin keskittymistä…byrokratiaan keskittymistä miten nää paperi-asiat toimii ja käytännön asioihin puuttumista…Mä on täällä mikrotasolla eli työtoi-minnan tasolla häärään, niin se on niin kuin askel ylemmäs…”
”Määritellään selkeä suunnitelma ja sitä seurataan. Samalla tavalla kuntouttava työ-toiminta. omien voimavarojen nostaminen toiminnassa vähitellen. Yhteistyöskentelyä eri tahojen kanssa.”
Kaikkien ohjaajien vastauksista näkee, että heillä on tietoa kuntouttavan sosiaalityön piirteistä.
Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen avulla annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi (L 30.12.2014/1301).
Lähettävän tahon näkökulma
”Sosiaalinen kuntoutus on samaa kuin kuntouttava sosiaalityö”
”Ajattelen sen taas niin päin, että sen on enemmän tekemisissä yhteisön kanssa sen yhteisön kanssa, kun pitää kuntoutua jostakin. ja sitten niillä tekijöillä kuntoutuu siinä yhteisössä. Se liittyy vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen.”
Kuntouttavan tahon näkökulma
”Osallisuutta ja ryhmässä olemisen taidon opettelua.”
”Tärkeää, jotenkin helpompaa kuin lääkinnällinen kuntoutus.”
”En oo varmaan ikinä kuullut tollasta termiä… mutta siinä varmaan sosiaalinen tar-koittaa jonkun kanssa käymisen kautta tapahtuvaa kuntoutusta esim työyhteisössä. Sä tuut osaksi jotakin yhteisöä ja sä oot kanssakäymisisissä muiden kanssa. Minun mie-lestä se on sitä jonkun elimen jäsen, jolla on kuntouttava vaikutus… ”
Sosiaalinen kuntoutus oli hankalampi termi kuvailla. Siitäkin huolimatta ohjaajat kykenivät nosta-maan esiin oikeita teemoja liittyen termiin.
Kuinka sosiaalinen kuntoutus näkyy ViaDia ry:n toiminnassa?
ViaDia ry:llä sosiaalinen kuntoutus näkyy yhdessä työtä tekemisellä ja yhdessä olemisena muun mu-assa vertaistuen ja ryhmien kautta.
Lähettävän tahon näkökulma
”Kaikki toiminta mitä tehdään yhdessä työn ohella, on sitä. Työ on kuntoutumisen ele-mentti, ja lisäksi laitetaan kaikki yhteen ja saadaan sellainen kuntoutumisen sekamete-lisoppa ”
”Jollakin tavalla näkyy heidän hengessä ja siinä että millä tavalla siellä pidetään tär-keänä, että on yhteisiä aamukokoontumisia ja että ollaan yhdessä työyhteisössä.
Kuntouttavan tahon näkökulma
”Käsitellään psyykkiselle puolelle liittyviä asioita ja yritetään tukea tätä prosessia”
”Sosiaalisuus toisten ihmisten kanssa”
”Osallisuutta, vertaistukea ja ryhmiä, työelämän pelisääntöjen opettelua ja muunkin elämän tukemista esim. liikuntaharrastukseen kannustamista.”
Mitä sosiaalinen toimintakyky on ja kuinka sitä mielestäsi voidaan tehostaa?
Sosiaalinen toimintakyky käsittää yksinkertaisesti henkilön kyvyn toimia ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Suhteet omaisiin ja ystäviin, vastuu läheisistä, sosiaalisten suhteiden sujuvuus, osallistuminen, elämän mielekkyys määrittävät yksilön sosiaalista toimintakykyä. Harrastukset ja vapaa-ajanviettotavat kuvaavat myös sosiaalista toimintakykyä (THL 2015, Kähäri-Wiik, Niemi & Rantanen 2007, 13.)
Lähettävän tahon näkökulma
”Lyhyesti sanottuna vuorovaikutuskykyä ja kykyä olla yhteiskunnan ja yhteisön jäsen.
Sitä voidaan tehostaa avoimuudella ja hyväksymisellä.”
”Se on varmasti sitä että pystytään toimimaan tilanteissa ja sitä miten me toimitaan noissa tilanteissa kuten tässä asiakastapauksessa. (Sosiaalisten tilanteiden pelosta.) So-siaalisset tilanteet koetaan hyvin eri lailla. … Työpaikalla pitää tietää työntekijöiden sosiaalisten tilanteiden peloista sekä toimintasuunnitelmista vaikeiden tilanteiden ohi-käymiseksi.”
Kuntouttavan tahon näkökulma
”Noita ryhmiäkin kun on, niin…oppii olemaan ryhmässä sekin on sellaista, että kestää olla ja kuunnella muiden ajatuksia. musta se on hyödyksi aina ja ajan kuluessa pystyy itse osallistumaan. Työelämän taitoja. Ehkä voisi enemmän kuulla kuntouttavassa työ-toiminnassa mukana olevien toiveita ja näiden kautta rakentaa mahdollisimman mo-nille sopivia ryhmiä.”
”Mun mielestä yksinkertaisesti kykyä toimia muiden ihmisten kanssa eri tilanteissa.
Luulen, että niin kuin pianoa oppii pianoa soittamalla, sosiaalista toimintakykyä voi harjoittaa olemalla ihmisten ilmoilla. Siihen liittyy paljon tunteita ja ajatuksia. Monelle on tehty haavoja ja huonoja kokemuksia, mutta ehkä jos saa hyviä kokemuksia siihen tilalle…. Tärkeä taito omata työelämässä pärjätäkseen.”
”Pystyisi toimimaan ja olemaan siinä sosiaalisessa toimintaympäristössä, jos miettii tämän asiakkaan kohdalla…Ohjaaja voisi tehostaa ottamalla hänet mukaan keskuste-luun ja seurata miten se pärjää ja tietenkin varmistaa, että tällainen kaveri, jolla on sosiaalista heikkoutta otetaan hyvin vastaan. Olla alussa mukana ja huomata tukemisen tarpeet (luoda onnistumisen kokemuksia) kyllä ja olla alussa. Saa luottamusta ja haluaa tulla tänne uudelleen. Huomaan kun yhteistyökumppaneiden kanssa jutellaan eri kun-toutujista, niin usein saatetaan arvioida jotkut henkilöt erityisen hankaliksi tapauksiksi ja se näkyy sitten toiminnassakin häntä kohtaan. Mutta meillä ei niin katsota vaan koe-taan, että kaikilla on mahdollisuus niin kauan, kun on elämää, niin on toivoa.”
Kaikki tutkimukseen osallistuneet ohjaajat kykenivät ymmärtämään kuntouttavan sosiaalityön yti-men ja tiedostivat keinoja, joilla sosiaalista kuntoutusta voidaan tehostaa. Seuraavaan olevaan kuvi-oon olen tiivistänyt sosiaalista kuntoutumista tukevat elementit, jotka nousivat haastatteluissa esiin.
Kuvio 7 Yleisimmät sosiaalista kuntoutusta mahdollistavat toimet kuntouttavassa työtoiminnassa
Ohjaajien mielestä sosiaalista kuntoutumista mahdollistavat toimet kuntouttavassa työtoiminnassa ovat hyvien kokemusten luominen, vertaistuki, ryhmät, sosiaalisten tilanteiden haasteiden tiedosta-minen, toimintasuunnitelman luominen haastavia tilanteita varten teketiedosta-minen, keskustelutuki, avoi-muus ja yksilön hyväksyntä sekä rohkaisu. Kaikki nämä piirteet ovat varmasti toteutettavissa jokai-sessa työtoimintayksikössä.
hyvien kokemusten
luominen
vertaistuki
ryhmät
sosiaalisten tilanteiden haasteiden tiedostaminen toimintasuunnit
elman luominen haastavia tilanteita varten keskustelutuki
avoimuus, hyväksyntä
rohkaisu
7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
Tutkimuksen avulla tutkittiin sekä mielenterveyskuntoutujia kuntouttavassa työtoiminnassa, eri touttajatahojen roolia kuntouttavassa työtoiminnassa sekä yhden kuntouttavan tahon paikkaa kun-touttajana. Tutkimusaineisto koostui kolmen tahon haastatteluista. Päätutkimuskysymyksiäni olivat:
”Miten mielenterveyskuntoutuja kuntoutuu kuntouttavassa työtoiminnassa ja mikä on ViaDia ry:n rooli mielenterveyskuntoutujan kuntoutumisessa?” Molempiin kysymyksiin löytyi vastaus tutkimuk-sessani.
Minulla oli jonkinlaisia olettamuksia siitä, millaisia tutkimustuloksia saisin tutkimukseni myötä, mutta kokonaisuudessaan koin oppimiskokemuksia, joita en osannut odottaa esimerkiksi työtoimin-nan vahvistavien elementtien löytäminen sekä pitkäjännitteisyyden vaatimus mielenterveyskuntou-tuksessa. Tämä kuvaa hyvin sitä, että olen ollut kuitenkin pääpiirteissään avoin tutkimuksen aikana antamaan parhaimpien asiantuntijoiden niin itse kuntoutujien ja heidän kanssaan työskentelevien am-mattilaisten äänelle sijaa. Ennakko-odotuksiani oli, että kuntoutujat kuntoutuvat kuntouttavan työtoi-minnan aikana hyvin, mutta en osannut ajatella asioita, jotka vaikuttivat alun perin kuntoutujien työ-kykyyn ja toimintaan sekä kuinka eri mielenterveyden tilat vaikuttivat kuntoutujien kuntoutumiseen.
Kuntoutujien sekä omaohjaajien ajatukset kuntoutujien tulevaisuudesta myös vaihtelivat. Tutkimuk-sessa esiin nousseet ViaDia ry:n toiminnan kehittämispalautteetkin yllättivät minut. Ne olivat mie-lestäni selkeitä, mahdollisia toteuttaa sekä käytännönläheisiä. Nämä palautteet voivat toimia myös muiden kuntouttavaa työtoimintaa järjestävien toiminnan kehittämisen runkoina. Juuri edellä maini-tut seikat korostavat myös maini-tutkimuksen heuristista orientaatiota.
Tutkimuksen mukaan mielenterveyskuntoutujat kuntoutuivat kuntouttavassa työtoiminnassa ViaDia ry:llä, mutta heidän kuntoutumisensa oli erilaista muihin kuntoutujiin verrattuna. Kuntoutuminen oli pääpiirteissään hitaampaa ja sen tavoitteet olivat hyvin käytännönläheisiä sekä laajoja kokonaisuuksia mielenterveyskuntoutujille. Mielenterveyskuntoutujan kuntoutumisen suunnitelman tulee olla tar-kasti mutta selkeästi yhdessä mietitty kokonaisuus. Kuntoutujat kokivat pääsevänsä vaikuttamaan kuntoutumiseensa. Kuntoutumisessa esiintyi notkahduksia, joten se vaati ymmärrystä kuntoutujan mielenterveydenongelman oireistoon. Kuntoutujien taustat olivat hyvin erilaisia ja tämän myötä kun-toutumissuunnitelmien tuli olla yksilökohtaisesti suunniteltuja. Tutkimuksen mukaan mielenterveys-kuntoutujan kuntoutuminen on omalla tavallaan erilaista. Siihen vaikuttavat monet asiat. Mielenter-veyskuntoutujien kuten päihdekuntoutujenkin kuntoutumisessa ovat mukana monet tahot. Kuntoutu-minen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Kuntoutumisessa on tärkeää luottamuksen luoKuntoutu-minen
työnteki-jän ja kuntoutujan välillä. Työntekijällä tulee olla jonkinlaista kuntoutujan sairauden oireiston ja vai-kutusten ymmärrystä. Tähän liittyen on kuitenkin muistettava, etteivät diagnoosit saa luoda stereoty-pioita työntekijöille, sillä jokainen on yksilö ja mielenterveysongelmat esiintyvät yksilöillä eri tavoin.
Mielenterveyskuntoutujan kuntoutumisessa vaaditaan kokonaisvaltaista arvioinnin taitoa, sekä ken-ties herkempää kuuntelua ja säännöllisiä keskusteluhetkiä. Asioista on tärkeä puhua, jotta vältytään väärinkäsityksiltä ja saadaan ne selvitettyä. Yksi omaohjaajista kuvasi, että mielenterveyskuntoutu-jien kanssa hän on huomannut tärkeänä ja luonnollisena pitää tietynlaista lempeää otetta kohtelussa.
Mielenterveyskuntoutuja ei myöskään kestä tavallista työpainetta.
Mielenterveysongelmat vaikuttavat ihmisiin kokonaisvaltaisesti niin ajattelussa kuin toiminnassa.
Tässä tutkimuksessa nousi esiin mielenterveysongelmien vaikutus jaksamiseen, voinnin vaihteluihin, oma-aloitteisuuden puutteeseen, keskittymisongelmiin sekä sosiaalisiin toimintakyvyn ongelmiin.
Mielenterveyskuntoutujien kuntoutuminen sekä voimaantuminen näkyi kuntoutujissa seuraavanlai-sina asioina: parempana jaksamisena, kykynä pitää yllä parempaa rytmiä elämässä (saatiin kotonakin tehtyä asioita esimerkiksi kotitöitä), sosiaalistumisena (uskallettiin osallistua keskusteluihin ja tutus-tua uusiin ihmisiin, sosiaalisten tilanteiden jännittäminen väheni), oma-aloitteisuuden kehittymisenä, kykynä nähdä toiminnassa yleisesti kehittämisen tarpeita, kykynä toimia toisten tukena heidän toi-mintansa alkaessa, kykynä rakentaa realistisia tulevaisuuden suunnitelmia ja tavoitteita niiden toteu-tumiseksi, mielialan parantumisena, rauhoittumisena, uskalluksena tuoda työhön omia ideoita, roh-keutena olemuksessa, kykynä siirtyä toiseen erilaiseen paikkaan tai löytää seuraava sopiva toiminta-muoto koulutus tai joku muu. Nämä piirteet olivat esillä myös muiden tutkimusten tuloksissa, joista kontekstiosuudessa mainittiin.
Tutkimuksen mukaan mielenterveyskuntoutujia tukivat kuntouttavassa työtoiminnassa ViaDia ry:llä muut kuntoutujat ja heidän kokemukset (vertaistuki, vuorovaikutus), sosiaalisuus, toiminnan rentous, mahdollisuus keskustella eri työntekijöiden kanssa, hyvä ja ymmärtävä ilmapiiri. Ihmislähtöisyys ja asiakkaan itsensä kuuntelu toiminnan suunnittelussa, työ ja tekeminen, stressaamaton työ, hyvät po-mot, hyvä yhteishenki, välittäminen (ohjaajat tulevat välillä kysymään kuulumisia), kokonaisvaltai-nen auttamikokonaisvaltai-nen (esimerkiksi asunnon etsimisessä), toiminnan tuoma säännöllisyys, arkirytmi, työn tekeminen, kotoa lähteminen, ruoka-ja tarvittaessa muu materiaalinen apu, parempi taloudellinen ti-lanne päivärahan ja ruoka-avun tuella sekä tarvittaessa saatu sosiaaliohjaus ja –neuvonta olivat myös kuntoutumista tukevia piirteitä ViaDia ry:n toiminnassa.
Vaikka mielenterveyskuntoutujien kuntoutuminen on haastavaa, aina ei pitäisi kuitenkaan ajatella kuntouttavaa työtoimintaa vain heille ylläpitävänä. Mielenterveyskuntoutujilla on samat mahdolli-suudet ja oikeudet kuin muillakin kuntoutua avoimille työmarkkinoille. Vaikeaksi työllistymisen te-kee tänä päivänä kuitenkin työelämän hektisyys ja vaatimukset sekä työpaikkojen vähyys. Tämä vai-kuttaa myös muihin työttömiin kuin mielenterveyskuntoutujiin.
Kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevillä oli kokonaisvaltainen ja oikeanlainen käsitys toi-mintaan liittyvistä käsitteistä, vaikka kaikilla ohjaajilla ei ollutkaan sosiaalialan koulutustaustaa. Oi-keanlaisella kontekstin käsityksellä on vahva merkitys toiminnan ohjaamisen ja suunnittelun tumiseksi. Asiantuntijuudella monessa merkityksessä on myös vaikutusta ohjaustyöskentelyn onnis-tumiseen. Työntekijän, joka suunnittelee kuntoutumisen tavoitteita, tulee ymmärtää sen periaatteet ja hyödyntääkin niitä.
Sosiaalisen toimintakyvyn tehostamiseksi tutkimukseen osallistuneet ammattilaiset esittivät mielen-kiintoisia toimia. Kuntoutuja otetaan mukaan keskusteluihin kannustaen ja seuraten hänen edistymis-tään sekä tarpeitaan. Luottamuksen luominen sekä avoimuus ja hyväksyntä ovat sosiaalisen toimin-takyvyn oppimisympäristössä tärkeää. Ohjaajan tulisi ajatella, että kaikilla on mahdollisuus kuntou-tua, vaikka tausta saattaakin olla haastava. Sosiaalista toimintakykyä voidaan harjoitella olemalla ih-misten parissa sekä hyvien kokemusten luomisella huonojen kokemusten korvaamiseksi. Sosiaalista toimintakykyä harjoittelevan on tiedostettava, että sosiaalinen toimintakyky on tärkeä mutta haasta-vasti saavutettava ominaisuus, jos haluaa olla työelämässä. Ryhmätoiminta voi myös tukea sosiaali-sen toimintakyvyn kehittymistä.
Sosiaalisen toimintakyvyn lisäämiseksi ja tukemiseksi on tärkeää, että toimijan rajoitteet tiedetään työpaikalla ja yhdessä kuntoutujan kanssa mietitään toimintaohjeita haastavissa tilanteissa esimer-kiksi sosiaalisten tilanteiden aiheuttama paniikkikohtaus sekä toiminnan suunnittelussa.
ViaDia ry on selkeä esimerkki toimivasta kolmannen sektorin kuntouttavaa työtoimintaa järjestävästä tahosta. Se ymmärtää kuntouttavan työtoiminnan periaatteet ja pyrkii panostamaan toiminnan kehit-tämiseen sekä periaatteiden toteutumisen. Toiminnassa esiintyy sosiaalisen kuntoutuksen element-tejä. Työ on asiakaslähtöistä ja voimaantumiseen tähtäävää. Siinä tapahtuu palveluohjausta sekä tar-vittaessa psykososiaalista tukea. Työtä tehdään toisten toimijoiden kanssa (verkostotyöskentely), ja se pyrkii asiantuntijamaisuuteen. Lähettävät tahot kuitenkin toivovat toimintaan lisää sosiaalialan am-matillisen asiantuntijan otetta sekä selkeämpää toimintaprosessia, joka tukisi niin lähettävän tahon
kuin kuntoutujien ymmärrystä toiminnan organisoitumisesta. ViaDia ry:n toiminnassa korostuu mui-hin toimijoimui-hin nähden kristillisen ihmiskatsomuksen ote. Kuntoutujat eivät kuitenkaan kokeneet tätä millään lailla liian korostuneeksi vaan heidän toimintaansa tukevaksi. Itse ViaDia ry:n edustajat ku-vasivat kristillisen ihmiskatsomuksen ohjaavan työntekijöiden tapaa kohdata kuntoutujia ja toimi-maan yhteistyössä. Kristillisyys näkyi myös päiväohjelmassa aamuhartautena, muina hartaustilai-suuksina ja mahdollisuutena käydä hengellisiä keskusteluja työpaikan työntekijöiden kanssa, mikäli kuntoutujat kokivat ne tarpeelliseksi. Toiminnan erityispiirteitä oli myös muun tuen kuin työtoimin-tapaikan tarjoaminen. Näitä olivat yhteisöllisyys, ruoka-apu, sosiaaliohjaus sekä ryhmä-ja pajatoi-minta.
Tutkimuksessa esiin nousseita teemoja
Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää kuntoutuvatko mielenterveyskuntoutuja kuntouttavassa työtoi-minnassa. Kuntouttava työtoiminta ei yksinään kuntouta kuntoutujia. Tärkeää on miettiä mistä ja mi-hin kuntoudutaan sekä mikä on kuntoutumisen mittari. Omassa tutkimuksessani mittari oli se, että asetettuihin tavoitteisiin (arkirytmin luominen, sosiaalistuminen) päästiin ei niinkään se, että siirryt-tiin työelämään. Sekä muut tutkimukset, että omani sivusivat sitä todellisuutta, että vaikeasti työllis-tyvien on tänä päivänä entistä vaikeampi työllistyä avoimille työmarkkinoille. Aktivointipoliittiset toimet ovat useimmiten ylläpitäviä toimia. Muistettava on, että vaikka henkilöt eivät ehkä työllisty-kään avoimille työmarkkinoille, kuntouttava työtoiminta sekä muu vastaavanlainen toiminta on heille ensiarvoisen tärkeää. Se tukee heidän arkeaan ja selviytymistään sekä estää syrjäytymistä yhä
Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää kuntoutuvatko mielenterveyskuntoutuja kuntouttavassa työtoi-minnassa. Kuntouttava työtoiminta ei yksinään kuntouta kuntoutujia. Tärkeää on miettiä mistä ja mi-hin kuntoudutaan sekä mikä on kuntoutumisen mittari. Omassa tutkimuksessani mittari oli se, että asetettuihin tavoitteisiin (arkirytmin luominen, sosiaalistuminen) päästiin ei niinkään se, että siirryt-tiin työelämään. Sekä muut tutkimukset, että omani sivusivat sitä todellisuutta, että vaikeasti työllis-tyvien on tänä päivänä entistä vaikeampi työllistyä avoimille työmarkkinoille. Aktivointipoliittiset toimet ovat useimmiten ylläpitäviä toimia. Muistettava on, että vaikka henkilöt eivät ehkä työllisty-kään avoimille työmarkkinoille, kuntouttava työtoiminta sekä muu vastaavanlainen toiminta on heille ensiarvoisen tärkeää. Se tukee heidän arkeaan ja selviytymistään sekä estää syrjäytymistä yhä