• Ei tuloksia

Digitaalinen ryhmäkuntoutus sopii kuntoutusmenetelmänä sydänkuntoutujille. Etäkun-toutus mahdollistaa kuntoutuksen paremman saatavuuden, tuen ja hoidon saamisen pai-kasta riippumatta ja kuntoutujan omassa arjessa. Se sopii kaikille elämäntilanteesta riip-pumatta joustavuutensa ansiosta. Digitaalinen kuntoutuspolku mahdollistaa kuntoutuk-sen saavutettavuuden tulevaisuudessa. Hoitopolut ja kuntoutukseen ohjaus ovat Suo-messa olleet hajallaan, johon etäkuntoutusmenetelmien kehittyminen voi olla yksi rat-kaisu. Sydänpotilaan kuntoutus ja sekundaariprevention toteutuminen tulevaisuudessa tulevat mahdolliseksi ja kuntoutukseen ohjaaminen yhtenäisemmäksi kehittyvien kuntou-tusmahdollisuuksien myötä. Perinteinen kasvokkain tapahtuva hoito ja kuntoutus eivät tule tulevaisuudessa häviämään terveydenhuollosta. Digitaalisuus ei voi vielä korvata pe-rinteistä vastaanottoa, toipumisen tukea ja sairaalasta kotiutumisen jälkeisen kuntoutuk-sen käynnistymistä. Tämänkin tutkimukkuntoutuk-sen vastaajista löytyi kuntoutujia, joilla oli haas-teita teknologian käytön kanssa. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä etäyhtey-dellä toteutettuun vuorovaikutukseen ja teknologian käyttöön. Terveydenhuollon toimi-vat palvelut, digitaalisten ympäristöjen hyödyntäminen ja niiden kehittäminen edelleen tulevat lisäämään vaikuttavien kuntoutusmenetelmien saatavuutta.

Tämän tutkimuksen mukaan vuorovaikutukselliset tekijät ovat tärkeitä etäkuntoutuk-sessa. Ryhmätapaamiset kuntoutuksessa ovat turvallisia ja mielekkäistä. Ryhmän tuki voi parhaassa tapauksessa tukea omien tavoitteiden saavuttamista kuntoutuksessa. Tekno-logiaa voidaan hyödyntää kuntoutustoiminnassa ryhmätapaamisissa, ohjauksessa ja ter-veystiedon antamisessa monilla eri tavoilla. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyn-tää etäkuntoutuksen kehittämisessä ja sen mahdollistamisessa yhä useammalle sydän-kuntoutujalle. Tutkimuksen anti on, että työelämässä olevat ja nuoremmat sydänkuntou-tujat voivat osallistua kuntoutukseen joustavasti omassa arjessaan. Kuntoutus tukee ja kannustaa elämäntapojen muutoksissa ja mahdollistaa hoitotyön ohjauksen ja vertais-tuen saamisen.

72 Tämän tutkimuksen perusteella jatkotutkimusaiheiksi esitetään:

Digitaalisten ryhmäkuntoutusmenetelmien tutkimukselliset menetelmät

1. Digitaalisen ryhmäkuntoutuksen menetelmiä tulisi kehittää kuntoutujakeskeisesti. Tar-vitaan lisää tutkimusta siitä, miten kuntoutujat sitoutuvat ja motivoituvat sydänkuntou-tukseen ja miten keskeyttäminen vähenee.

2. Tarvitaan myös laadullista tutkimusta sydänkuntoutujien kokemuksista. Laadullinen tutkimus voi tuottaa syvällisempää tietoa motivaatio- ja sitoutuneisuustekijöistä.

3. Pitkäaikaistuloksia elämänlaadun arvioinnista tarvitaan. Lyhyellä aikavälillä muutos tai kuntoutuksen yhteys elämänlaatuun ei välttämättä tule näkyviin. Pitkäaikaistutkimus voisi tuoda ilmi muutoksia.

Sydänkuntoutujien hoitopolkujen kehittäminen kuntoutuksen näkökulmasta

1. Sydänkuntoutuksen oikea- aikaisuudesta tarvitaan lisää tutkimusta. Olisi tärkeää, että kuntoutuspolulle ohjataan oikeaan aikaan sydäntapahtuman jälkeen, jolloin motivoitunen oman terveyden edistämiseen on otollisinta ajallisesti. Tarvitaan tutkimusta siitä, mi-ten tavoitetaan ne sydänpotilaat, jotka eivät ohjaudu kuntoutukseen.

2. Sydänpotilaiden kanssa toimivien terveydenhuollon ammattilaisten asenteita olisi tär-keää tutkia. Kuinka sydänpotilaiden kuntoutuspolulle ohjaus saataisiin toimivammaksi ja kuinka kuntoutustoimintaa saadaan edistettyä?

Hoitotyön ohjaukselliset menetelmät, johtaminen ja opettaminen kuntoutusnäkökul-masta

73 1. Hoitotyön menetelmistä etäkuntoutuksessa tarvitaan lisää tietoa. Mitä osaamista oh-jaus vaatii ja minkälaisia ohoh-jausmenetelmiä hoitotyössä tarvitaan. Tarvitaan lisää tietoa sydänpotilaiden ja digitalisaation vaatimista ohjauksellisista kompetensseista.

2. Hoitotyön opettamiseen tarvitaan kuntoutusnäkökulma. Sekundaariprevention hyödyt ovat kiistattomat. Hoitotyön koulutusvaiheessa ohjauksen ja teknologian hyödyntämisen ohjauskeinona tulisi olla tärkeä osa sairaanhoitajien koulutusta.

3. Vaikuttavan kuntoutustoiminnan johtamisessa tarvitaan tietoa siitä, mitkä ovat etäkun-toutuksen vaikuttavuus ja hyödyllisyys.

4. Etäkuntoutus on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Olisi tär-keää hyödyntää näyttöön perustuvaa tietoa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja ter-veydenhuollon taloudellisessa johtamisessa.

Lähteet

Aalto A-M, Korpilahti U, Sainio P, Malmivaara A, Koskinen S, Saarni S, Valkeinen H &

Luoma M-L. 2013. Aikuisten geneeriset elämänlaatumittarit terveys- ja hyvinvointitutki-muksessa sekä terveys- ja kuntoutuspalveluiden vaikutusten arvioinnissa. TOIMIA- suosi-tus.

Ashorn U, Henriksson L, Lehto J & Nieminen P. 2010. Yhteiskunta ja terveys. Klassisia teoreettisia näkökulmia. Gaudeamus.

Asikainen A. 2018. Rintasyövän hoidon vaikutus elämänlaatuun: 15D ja EQ- 5D- 5L- mit-tarien välinen vertailu. Farmasian tiedekunta. Helsingin yliopisto.

Avila A, Claes J, Goutschalckx K, Buys R, Azzawi M, Vanhees L & Cornelissen V. 2019.

Home- based rehabilitation with telemonitoring guidance for patients with coronary ar-tery disease (short – term results of the TRiCH study): randomised controlled trial. Jour-nal of Medical Internet Research 20(6), 1- 14.

Banja J. 1990. Rehabilitation and empowerment. Archives of Physical Medicine and Re-habilitation 71, 614-615.

Bowling, A. 2003. Current state of the art in quality of life measurement. BMJ Books: Lon-don.

Kazer M & Murphy K. 2015. Nursing case studies on improving health-related quality of life in older adults. Springer Publishing Company

Brooks L & EuroQol group 1996. EuroQol: the current state of play. Health Policy 37(1), 53- 72.

Brors G, Petterson T, Hansen T, Fridlund B, Holvold L, Lund H & Norekvål T. 2019. Modes of e- health delivery in secondary prevention programmes for patients with coronary ar-tery disease: a systematic review. BMC Health Services Research 19(364), 1-24.

Buckinghamn S, Taylor R, Jolly K, Zawada A, Dean S, Cowie A, Norton R & Dalal H. 2016.

Home- based versus centre- based cardiac rehabilitation: abridged cochrane systematic review and meta- analysis. Open Heart 3, 1-15.

Buys R, Cales J, Cornelis N, Moran K, Budts W, Woods C & Cornelissen V. 2016. Cardiac patients show high interest in technology enabled cardiovascular rehabilitation. BMC Medical Informatics and Decision Making 16(95), 1-9.

Claes J, Cornelissen, V, McDermott C, Moyna N, Pattyn N, Cornelis N, Gallagher A, McCor-mack C, Newton H, Gillain A, Budts W, Goetschalckx K, Woods C, Moran K & Buys R.

2020. Feasibility, acceptability, and clinical effectiveness of a technology- enabled cardiac rehabilitation platform (physical activity towad health- I): randomised controlled trial.

Journal of Medical Internet Research 22(2), 1-19.

Deighan C, Michalova L, Pagliari C, Elliott J, Taylor L & Ranaldi H. 2017. The digital heart manual: a pilot study of an innovative cardiac rehabilitation programme developed for and with users. Patient Education and Counselling 100, 1598-1607.

Devlin N, Parkin D & Janssen B. 2020. Methods for analysing and reporting EQ- 5D data.

Springler Publishing Company.

Devlin N & Brooks R. 2017. EQ- 5D and the Euroqol group: past, present and future. Ap-plied Health Economics and Health Policy 15(2), 127-137.

Devlin N, Shah K, Feng Y, Mulhern B & Van Hout B. 2018. Valuing health- related quality of life: an EQ- 5D- 5L value set for England. Health Economics 27(1), 7-22.

Dinesen B, Nielsen G, Andreasen J & Integration of rehabilitation activities into everyday life through telerehabilitation: qualitative study of cardiac patients and their partners.

Journal of Medical Internet Research 21(4), 1-14.

Duan Y, Liang W, Guo L, Wienert J, Yan Si G & Lippke S. 2018. Evaluation of a web- ased intervention for multiple health behavior changes in patients with coronary heart dis-ease in home- based rehabilitation: pilot randomised controlled trial. Journal of Medical Internet Research 20(11), 1-13.

Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino- Kilpi H, Lidström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Sa-lanterä S, Vehviläinen- Julkunen K & Åstedt- Kurki P. 2016. Hoitotiede. Sanoma Pro Oy.

EuroQol 2019. EQ- 5D- 5L user guide. Basic information on how to use the EQ- 5D- 5L in-strument. EuroQol Research Foundation 2019.

Frederix I, Vanhees L, Dendale P & Goetschalckx K. 2015. A review of telerehabilitation for cardiac patients. Journal of Telemed Telecare 19, 425-429.

Gray J, Grove S & Sutherland S. 2017. Burns and Grove´s thee practice of nursing re-search: appraisal, synthesis, and generation of evidence. Eight Edition. Elsevier.

Henderson V. 1966. The nature of nursing: a definition and its implications for practice research and education. Macmillan Company.

Hernandez G, Garin O, Pardo Y, Vilagut G, Pont À, Suárez M, Neira M, Rajmil L, Gorostiza I, Ramallo- Fariña Y, Cabases J, Alonso J & Ferrer M. 2018. Validity of the EQ-5D-5L and reference norms for the Spanish population. Quality of Life Research 27(9), 2337–2348.

Higgins R, Rogerson M, Murphy B, Navaratman H, Butler M, Barker L, Turner A, Lefkovits J & Jackson A. 2016. Cardiac rehabilitation online pilot extending reach of cardiac rehabil-itation. Journal of Cardiovascular Nursing 32(1), 7-13.

Hwang R, Bruning J, Morris N, Mundrusiak A & Russell T. 2017. Home- based telerehabili-tation is not inferior to a centre- based program in patients with chronic heart failure: a randomised controlled trial. Journal of Physiotherapy 63, 101-107.

Hämäläinen H & Röberg M. 2007. Kokonaisvaltainen katse sydänkuntoutukseen. Sosi-aali- ja terveysturvan tutkimuksia 88. Kelan tutkimusosasto.

Hämäläinen H, Luurila O, Kallio V, Knuts L 1995. Reduction in sudden deaths and coro-nary mortality in myocardial infarction patients after rehabilitation. 15-year follow-up study. European Heart Journal 1995(16), 1839–1844.

Janssen M, Birnie E, Bonsel G. 2008. Quantification of the level descriptors for the stand-ard EQ-5D three level system and a five- level version according to 2 methods. Quality of Life Research 17, 463–473.

Janssen B & Szende A. 2014. Population norms for the EQ- 5D. Teoksessa Szende A., Janssen B., Cabases J. 2014. Self-reported population health: an international per-spective based on EQ-5D. Springer Publishing Company.

Jelinek K, Thompson D, Ski C, Bunker S & Vale M. 2015. 40 years of cardiac rehabilitation and secondary prevention in post- cardiac ischaemic patients. Are we still in wilderness?

International Journal of Cardiology 179, 153-159.

Jin K, Khonsari S, Gallagher R, Gallagher P, Clark A, Freedman B, Briffa T, Bauman A, Red-fern J & Neubeck L. 2019. Telehealth interventions for the secondary prevention of coro-nary heart disease: a systematic review and meta- analysis. European Journal of Cardio-vascular Nursing 18(4), 260-271.

Jones M, Smith K, Herber O, White M, Steele F & Johnston D. 2018. Intention, beliefs and mood assessed using electric diaries predicts attendance at cardiac rehabilitation: an observational study. International Journal of Nursing Studies 88, 143-152.

Järvikoski A. 2013. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsite. Sosiaali- ja terveysministe-riön raportteja ja muistioita 2013:43. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Järvikoski A, Härkäpää K & Salminen A-L. 2015. Kuntoutuksen teorioista ja ICF- mallista.

Kuntoutus 2015 (2), 18-32.

Kallio V, Hämäläinen H, Hakkila J, Luurila O. 1979. Reduction in sudden deaths by a mul-tifactorial intervention programme after acute myocardial infarction. Lancet 1979(2), 1091–1094.

Karppi M. 2011. Interaktiivinen etäkuntoutus ikääntyneiden toipilasajan tukena. Pro gradu- tutkielma. Kansanterveystiede. Terveystieteiden yksikkö. Tampereen yliopisto.

Kivekäs E. 2019. Sähköisten terveyspalveluiden koettu hyödyllisyys ja koettu helppokäyt-töisyys- potilaiden ja lääkäreiden arviot vaikutuksista. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies. Number 208.

Kuopio.

Knudsen M, Petersen A, Angel S, Hjortdal V, Maindal H & Laustsen S. 2020. Tele- rehabili-tation and hospital- based cardiac rehabilirehabili-tation are comparable in increasing patient ac-tivation and health literacy: a pilot study. European Journal of Cardiovascular Nursing 19(5), 376- 385.

Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. (toim) 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL Raportti 68.

Kotseva D, De Backer G, De Bacquer D ym. 2019. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: results from the European society of cardiology ESC-EORP EUROASPIRE V registry. European Journal of Preventive Cardiology, 26(8), 824–835.

Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K & Koskinen S. (toim) 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 – tutkimus. THL Raportti 4.

Kähkönen O, Kankkunen P, Miettinen H, Lamidi M-L & Saaranen T. 2016. Perceived social support following percutaneous coronary intervention is a crucial factor in patients with coronary heart disease. Journal of Clinical Nursing 26(9-10), 1264-1280.

Kähkönen O. 2017. Adherence to treatment of patients with coronary heart disease after a percutaneous coronary intervention. Publications of the University of Eastern Finland.

Dissertations in Health Sciences. Number 440. Kuopio.

Lavoie A & Dube V. 2020. Home- based motivational interviewing nursing intervention to reduce sedentary behaviour among elderly persons following coronary artery bypass surgery: a pilot study. Canadian Journal of Cardiovascular Nursing, 30(2), 4–12.

Lear S, Singer J, Banner- Lukaris D, Horvat D, Park J, Bates J & Ignaszewski A. 2015. Im-proving access to cardiac rehabilitation using the internet: a randomised trial. Studies in Health Technology & Informatics 209, 58-66.

Linde L, Sorensen J, Ostergaard M, Horslev- Petersen K & Hetland ML. 2008. Health- re-lated quality of life: validity, reliability and responsiveness of SF- 36, EQ- 15D, EQ- 5D, RAQol and HAQ in patients with rheumatoid arthritis. Journal of Rheumatology 35(8), 1528-1537.

Lynggaard V, Zwisler A, Taylor S, May O & Nielsen C. 2020. Effects of the patient educa-tion strategy 'learning and coping' in cardiac rehabilitaeduca-tion on readmissions and mortal-ity: a randomized controlled trial (LC-REHAB). Health Education Research 35(1), 74-85.

McEwen M & Wills E. 2002. Theoretical Basis for Nursing.

Nabutovsky I, Nachshon A, Klempfner R, Shapiro Y & Tesler R. 2020. Digital cardiac reha-bilitation programs: the future of patient- centered medicine. Telemedicine and E- health 26(1), 34-41.

National audit of cardiac rehabilitation (NACR) 2015. The national audit of cardiac reha-bilitation annual statistical report 2015. British Heart Foundation. Haettu 4.12.2020 osoitteesta http//www.cardiacrehabilitation.org.uk/docs/NACR%20Annual%20Statisti-cal%20Report%202015.pdf

Nightingale F. 1957. Notes in nursing. Lippincott.

Nummenmaa L. 2011. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Livonia Print.

O´Connor A & Wellenius G. 2012. Rural- urban disparities in the prevenlence of diabetes and coronary heart disease. Public Health 126, 813- 320.

Piotrowicz E, Baranowski R, Bilinska M, Stepnowska M, Piotrowska M, Wojcik A 2010. A new model of home- based telemonitored cardiac rehabilitation in patients with heart failure: effectiveness, quality of life, and edherence. European Journal of Heart Failure 12, 164-171.

Piotrowicz E, Zielinski T, Bodalski R, Rywik T, Dobraszkiewicz- Wasilewska B, Sobieszczan-ska- Malek M 2015. Home- based telemonitoring nordic walking training is well ac-cepted, safe, effective and has high adherence among heart failure patients, including

those with cardiovascular implantable electronic devices: a randomised controlled study. European Journal of Preventive Cardiology 22, 1368-1377.

Pogosova N, Kotseva K, De Bacquer D ym. 2017. Psychosocial risk factors in relation to other cardiovascular risk factors in coronary heart disease: results from the EUROASPIRE IV survey. A registry from the European society of cardiology, on behalf of the

EU-ROASPIRE Investigators. European Journal of Preventive Cardiology 24, 1371–1380.

Polit D & Beck C. 2018. Essentials of nursing research. Appraising evidence for nursing practice. Wolters Kluwer.

Rapley M. 2003. Quality of life research: a critical introduction. Sage Publication.

Rauhala L. 2005. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Yliopistopaino.

Rawstorn J, Gant N, Rolleston A, Whittaker R, Stewart R, Benatar J, Warren I, Meads A, Jiang Y & Maddison R. 2018. End users want alternative intervention delivery models: us-ability and acceptus-ability of the REMOTE- CR exercise- based cardiac telerehabilitation program. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 99, 2373-2377.

Rees K, Bennett P, West R, Davey S, Ebrahim S. 2004. Psychological interventions for cor-onary heart disease. Cochrane Database Systematic Reviews CD002902, 2004a.

Rissanen P & Aalto A-M (2002) Yhteenveto kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Teoksessa:

Aalto A-M, Hurri H & Järvikoski A. (toim) 2002. Kannattaako kuntoutus? Asiantuntijakat-saus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Raportteja 267/2002. Stakes.

Rostila I. 2001. Tavoitelähtöinen sosiaalityö. Voimavarakeskeisen ongelmanratkaisun pe-rusteet. SoPhi 61. Jyväskylän yliopisto.

Rouleau C, King-Shier K, Tomfohr-Madsen L, Bacon S, Aggarwal S, Arena R, & Campbell T.

S. 2018. The evaluation of a brief motivational intervention to promote intention to par-ticipate in cardiac rehabilitation: a randomized controlled trial. Patient Education &

Counseling, 101(11), 1914–1923.

Ryan R & Deci E. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motiva-tion, social development, and well-being. American Psychologist 55(1), 68-78.

Ryynänen O-P, Vauramo E, Malmi E & Koikkalainen V. 2020. Sote ja ikääntymisen ongel-mat- selviämispolun etsintää. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehit-tämissäätiön julkaisu 35.

Salminen A-L, Hiekkala S & Stenberg J-H. (toim.) 2016. Etäkuntoutus. Kelan tutkimus 2016.

Sankaran S, Dendale P & Coninx K. 2019. Evaluating the impact of the HeartHap app on motivation, physical activity, quality of life, and risk factors of coronary artery disease pa-tients: multidisciplinary crossover study. JMIR Mhealth Uhealth 7(4), 1-14.

Siegert R, Ward T, Levack W & McPherson K. 2007. A good lives model of clinical and com-munity rehabilitation. Disability & Rehabilitation 29(20-21), 1604- 1615.

Sihvola S, Lahtinen M, Kaakinen P & Kääriäinen M. 2019. Ohjauksen laatu sydänhoitajan vastanotolla pallolaajennuksella hoidettujen potilaiden arvioimana: poikkileikkaustutkimus.

Hoitotiede 31(3), 205-215.

Sintonen Harri 2013. Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen. Suomen Lääkäri-lehti 17, 1261-1267.

Spindler H, Leerskov K, Joensson K, Nielsen G, Andreasson J & Dinesen B. 2019. Conven-tional rehabilitation therapy versus telerehabilitation in cardiac patients: a comparison of

motivation psychological distress, and quality of life. International Journal of Environment Research and Public Health 16(512), 1-15.

Sumner J, Harrison A & Doherty P. 2017. The effectiveness of modern cardiac rehabilita-tion: a systematic review of recent observational studies in non- attenders versus at-tenders. Plos One 12(5), 1-14.

Tadas S & Coyle D. 2020. Barriers and facilitators of technology in cardiac rehabilitation and self- management systematic qualitative grounded theory review. Journal of Medical Inter-net Research 22(11), 1-17.

Taylor R, Brown A & Ebrahim S. 2004. Exercise-based rehabilitation for patients with cor-onary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled tri-als. American Journal of Medical 2004(116), 682–692.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen louk-kausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Haettu 17.2.2021 osoitteesta

http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2020. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. Haettu 11.1.2021 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2021. Infektiotaudit ja rokotukset. Koronaepidemia:

alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset. Haettu 9.5.2021 osoitteesta

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruk- sesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaepidemia-alueiden-tilanne-suosi-tukset-ja-rajoitukset

Tilastokeskus 2018. Kuolemansyyt. Miehillä sepelvaltimotauti yhä syynä joka viidenteen kuolemaan. Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 18.10.2021 osoitteesta

https://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_kat_002_fi.html

Turan Kavradim S, Özer Z & Boz I. 2019. Effectiveness of telehealth interventions as a part of secondary prevention in coronary artery diseases: a systematic review and meta- analysis. Scandinavian Journal of Caring Sciences 34, 585-603.

Turner A, Murphy B, Higgins R, Elliott P, Le-Grande M, Goble A & Worcester M. 2014. An integrated secondary prevention group program reduces depression in cardiac patients.

European Journal of Preventive Cardiology 21(2), 153-162.

United Nations 1953. Rehabilitation of the handicapped. Social Welfare Information Series.

United Nations.

Van Hout B, Jansen M.F, Feng Y-S, Kohlmann T, Busschmach J, Golicki D, Lloyd A, Scalone L, Mpihil P & Pickard S. 2012. Interim scoring for the EQ-5D-5L: mapping the EQ-5D-5L to EQ-5D-3L value sets. Value in Health 15(5), 708-715.

Varnfiled M, Karuniánithi M, Lee C-K, Honeyman E, Arnold D, Ding H. 2014. Smartphone- based home care model improved use of cardiac rehabilitation in postmyocardial infarc-tion patients: results from a randomised controlled trial. Heart 2014 (100), 1770-1779.

Vauramo E & Ryynänen O-P. 2019. Sote- pyramidista palveluverkkoon. Ikääntyminen ja niukka tulevaisuus. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisuja 29.

Vilen P-M. 2018. Koti- ja etäkuntoutuksen mahdollisuudet mielenterveys- ja päihde-työssä. Opinnäytetyö. Sosiaali- terveys- ja liikunta- ala. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Wade V & Stocks N. 2017. The use of telehealth to reduce inequalities in cardiovascular outcomes in Australia and New Zealand: a critical review. Heart, Lung and Circulation 26, 331- 337.

Walker L & Avant K. 1992. Teoria- avain hoitotyöhön. Suom. R.Viitanen. Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu.

Van Reenen S & Janssen R. 2015. EQ-5D-5L User Guide Basic information on how to use the EQ-5D-5L instrument. Version 2.1. April 2015.

Wenger E, White N, Smith J. 2009. Digital habitats; stewarding technology for communi-ties. CPSQUARE.

Widmer J, Senecal C, Allison T, Lopez- Jimenez F, Lerman L & Lerman A. 2020. Dose- re-sponse effect of a digital health intervention during cardiac rehabilitation: subanalysis of randomised controlled trial. Journal of Medical Internet Research 22(2), 1-9.

Widmer J, Allison T, Lerman L & Lerman A. 2015. Digital health intervention as an adjunct to cardiac rehabilitation reduces cardiovascular risk factors and rehabilitation. Journal of Cardiovascular Translational Research 8, 283-292.

WHO. World Health Organization 1973. Evaluation of comprehensive rehabilitative and preventive programmes for patients after acute myocardial infarction: Report on two working groups. Praque 1971, and Moscow 1972. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe, 1973.

World Health Organization (WHO) 2013. How to use the ICF. A practical manual for using the international classification of functioning, disability and health (ICF). Haettu

14.9.2020 osoitteesta https://www.who.int/classifications/drafticfpracticalma-nual2.pdf?ua=1

World Health Organization (WHO) 2010. Community- based rehabilitation: CBR guide-line.

World Health Organization (WHO) 1997. WHOQOL measuring quality of life. Division of Mental health and prevention of substance abuse.

Zimmermann M & Warschausky S. 1998. Empowerment theory for rehabilitation re-search: conceptual and methodological issues. Rehabilitation Psychology 43(1), 3-16.

Poissulku laadun arvioinnin (n=0)

Katsaukseen valittuja alkuperäistutkimuksia yh-teensä n=21

Maluaalinen haku: 1

Kokotekstin perusteella

Medic: 24 Otsikon perusteella poissulkukriteerit

(n=364)

Tekijä (t), ver-rata etäkuntoutusta ja tavanomaista

Etäkuntoutus lisäsi potilaiden fyysistä aktiivisuutta ja on yhtä tehokas kuin tavanomainen kuntoutus. Fyysisen kun-non parantuminen nostaa myös elämänlaatua, mutta tässä tutkimuksessa siinä ei tapahtunut muutosta. Pidemmällä ai-kavälillä vaikutus voisi tulla esiin.

8/13 riskitekijöi-den vähentymisessä ja psykososiaalisia hyö-tyjä.

Systemaattinen katsaus ja meta- analyysi

n=3654

Tutkimukset tukevat etäteknologian käyttöä sydänpotilai-den sekundaaripreventiossa. Etäteknologiaa käytetään mo-nin eri tavoin. Tarvitaan lisää tutkimusta tehokkaista ta-voista käyttää etäteknologiaa, sekä sen vaikutuksista poti-laille.

Iso- Britannia.

Tarkoituksena on katsaus ja meta- analyysi

n=2172 potilasta

Etäkuntoutus on yhtä tehokasta kuin tavanomainen kuntou-tus kliinisesti ja elämänlaatua tarkastelemalla. Molemmat kuntoutusmenetelmät vaikuttavat uusien sydäntapahtu-mien vähentymiseen ja uusintatoimenpiteiden määrään vä-hentymiseen yhtä paljon.

10/11

däntautien

Etäkuntoutus on toimiva ja hyvin toteutettava kuntoutuksen muoto. Etäkuntoutus on kliinisesti tehokas, mutta monia haasteita sisältyi kuntoutusohjelmaan. Teknologian käytet-tävyyteen liittyviä haasteita esiintyi.

11/13

Digitaalisen sydänkuntoutuksen ohjelma oli käyttäjäystäväl-linen. Kuntoutujat arvioivat digitaalisen ympäristön käyttä-misen helpoksi. Sairaanhoitajat voivat tukea kuntoutujien tavoitteita terveytensä edistämiseksi. Kuntoutujat tulevat kuulluksi ja kohdatuksi kunnioittavasti digitaalisessa ympä-ristössä. Tulevaisuudessa digitaalinen kuntoutus voisi pa-rantaa kuntoutuksen saavutettavuutta ja sen tuomia etuja sydänpotilaille. ja heidän läheistensä kokemuksia kuntou-tuksesta

Laadullinen tut-kimus

n= 14

Kuntoutujat kokivat, että digitaalinen kuntoutus oli yksilöl-listä ja vahvisti kuntoutujien autonomian tunnetta. Kuntou-tus lisäsi yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin ja omiin läheisiin. Kuntoutus vahvisti kuntoutujan tunnetta aktiivi-sena osallistujana omassa kuntoutusprosessissa. Jotkut kuntoutujat eivät osallistuneet digitaalisessa kuntoutusym-päristössä keskusteluun. Läheiset kokivat kuntoutuksen li-säävän turvallisuuden tunnettaan suhteessa läheisen sai-rastumiseen ja kuntoutukseen osallistumisen tasapainotta-van ja auttatasapainotta-van sairastuneen toipumisprosessia.

10/10

Etäkuntoutus vaikutti potilaiden elämänlaatuun parantaen sitä. Terveelliset elämäntavat lisääntyivät kuntoutuksen

10/13

Kiina n= 136 myötä. Etäkuntoutus vaikutti potilaiden jokapäiväisiin

Kiina n= 136 myötä. Etäkuntoutus vaikutti potilaiden jokapäiväisiin