Edellä esitettyjen selvitysten ja hankkeiden perusteella tekijät ovat tehneet mm. seuraavat johtopäätökset sekä suositukset asuntolatoiminnan kehittämiseksi.
Kehittämisehdotus 1. Arvioidaan asuntolatoiminnan yhteiskunnallinen merkitys.
Asuntolatoiminta koetaan tämän selvityksen mukaan tärkeäksi alaikäisille opiskelijoille ja erityisesti niille nuorille, jotka tarvitsevat enemmän aikuisten tukea ja valvontaa. Perus-koulun päättävät nuoret rakentavat omaa identiteettiään ja tulevaisuuttaan, ja tällöin on tärkeää, mihin suuntaan kehittyminen suuntautuu. Tässä nuoret tarvitsevat aikuisten tukea ja ohjausta myös vapaa-ajalla ja arjen toiminnoissa. Hyvin toteutettu asuntolatoiminta vähentää opintojen keskeyttämisiä ja parantaa läpäisyä.
Koulutuksen järjestäjän asuntolatoimintaan on kiinnitetty useamman vuoden ajan erityistä huomiota ja toiminnan kehittämiseen on ohjattu rahoitusta. Toimintaan panostaminen näyttäisi tuottaneen tuloksia. Selvityksen mukaan opiskelijat viihtyvät asuntolassa hieman paremmin ja vapaa-ajan palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat jonkin verran lisään-tyneet. Opiskelurauha sekä ilta- ja yöhiljaisuus ovat parantuneet. Opiskelua koskevan tuen saanti on parantunut, ja opiskelijat kokevat asuntoloiden tukevan opintoja aiempaa paremmin. Omiin vaikutusmahdollisuuksiin, tasa-arvoiseen kohteluun ja solun ilmapii-riin liittyvä tyytyväisyys on myös kasvanut. Tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää, koska kyselyyn ja haastatteluihin eivät osallistuneet kaikki koulutuksen järjestäjät ja asuntolat.
Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina.
Toisaalta voidaan todeta, että heikkokuntoisia ja heikosti toimivia asuntoloita on poistettu käytöstä, mikä sinällään parantaa asuntola-asumisesta saatavia tutkimustuloksia. Kyse-lytutkimuksen perusteella opiskelijat ovat keskenään kovin erilaisia, ja on nähtävissä polarisoitumista ”hyviin ja ongelmallisiin asukkaisiin”. Jotkut negatiiviset ilmiöt ovat li-sääntyneet. Esimerkiksi kiusaaminen nettikiusaamisen muodossa on lisääntynyt erityisen paljon. Huumeet, väkivallan uhka, paikkojen rikkominen ja motivoitumattomuus ovat myös lisääntyneet. Yleisesti voi sanoa, että asuntolan häiriötekijät ovat ilmetessään muut-tuneet astetta rajumpaan suuntaan.
Asuntolatoimintaa ei pidä nähdä ainoastaan koulutuksen järjestäjän toimintana, vaan yhteis-kunnan tarjoamana opiskelun ja yhteiskuntaan kiinnittymisen tukena nuorille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Selvityksen mukaan hyvällä asuntolatoiminnalla on positiivisia
Kehittämisehdotus 2. Tarkistetaan asuntolatoimintaa koskevat säädökset siten, että asuntolatoimin-ta on osa koulutuksen järjestäjän toiminasuntolatoimin-taa.
Perusteluna normiston tarkistamiselle on nykytilanne, jossa asuntolatoiminnasta on kou-lutusta koskevissa säädöksissä säädetty hyvin vähän, kuten luvussa 2.2 on esitetty. Koulu-tuksen järjestäjät tulkitsevat vähäisiä säädöksiä hyvin eri tavoin, ja toimintatapa on johtanut eriarvoiseen ja epätasaiseen toimintaan valtakunnan tasolla.
Koulutusta koskevissa laeissa määritellään asuntola opintososiaaliseksi, maksuttomaksi eduksi ja määritellään asuntolasta erottamisesta. Asuntolaa ei mainita turvallista opiskelu-ympäristöä koskevissa pykälissä eikä myöskään kurinpitotoimien edellytysten yhteydessä.
Koulutuksen järjestäjät yleisesti tulkitsevat koulutuslakien koskevan myös asuntolaa, mutta tulkinta on selvityksen mukaan ongelmallinen. Lainsäädännöllä ja valtakunnallisella oh-jeistuksella tulisi selkeyttää asuntolatoiminnan asema ja tavoitteet. Selvityksen mukaan toiminnan tavoitteena on tarjota asukkaille turvallinen ja viihtyisä väliaikainen koti, jossa asukkaat voivat viettää vapaa-aikaansa ja jossa on osaavaa henkilökuntaa auttamassa heitä erilaisissa ongelmatilanteissa.
Epätietoisuus koulutuksen järjestäjän oikeudesta hyväksyä asuntolaan järjestyssäännöt, valvoa niiden noudattamista ja antaa kurinpitorangaistuksia tulisi korjata lisäämällä lakiin näitä asioita koskevia nimenomaisia säännöksiä. Asuntolatoiminnan järjestäjän ja hen-kilökunnan toimivaltaa säänneltäessä on tärkeää pohtia käytännön asuntolatoiminnan luonnetta niin, että asuntolaohjaajille annetaan asumisympäristön turvallisuuden ja viih-tyvyyden turvaamiseksi riittävät työkalut samalla kun kunnioitetaan nuorten asukkaiden yksityisyyttä, itsenäisyyttä ja oikeusturvaa.
Samalla kun korjataan toimivaltaa koskevat puutteet, olisi syytä säännellä asuntolatoi-mintaa myös muilta osin. Opetuksen ja asuntolatoiminnan keskinäistä suhdetta ja näihin liittyvää käsitteistöä tulisi selventää, koska opiskelijan asemassa ja koulutuksen järjestäjän tehtävissä ja toimivallassa on eroja sen mukaan, onko kysymys opetuksesta vai asun-tolatoiminnasta. Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta olisi syytä luoda selkeät puitteet asuntolapaikan hakemiselle niin, että asuntolatoiminnan järjestäjällä olisi lakiin perustuva oikeus antaa tietyille hakijoille etusija, kun hakijoita on enemmän kuin paikkoja. Samalla tulisi myös määrittää ne tilanteet, joissa asuntolapaikan voi menettää muusta kuin asun-tolassa tapahtuneeseen järjestyssääntörikkomukseen liittyvästä syystä.
Kehittämisehdotus 3. Luodaan koulutuksen järjestäjän organisoimalle asuntolatoiminnalle ohjeistukset ja suositukset palvelujen tasalaatuisuuden ja opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun parantamiseksi.
Asuntolatoiminta on hyvin eri tavalla ohjattua, suunnattua ja arvostettua eri koulutuksen järjestäjien asuntoloissa. Kovin suuret erot toimintatavoissa ja -periaatteissa aiheuttavat eriarvoisuutta asukkaiden ja henkilöstön suhteen.
Monissa tutkimuksissa ja hankkeissa on tuotettu runsaasti perustietoa asuntolatoiminnasta, ja niistä saatujen tietojen perusteella tulisi luoda valtakunnan tason kriteerit koulutuksen järjestäjille asuntolatoimintaa varten. Parhaiten tämä onnistuisi, mikäli viranomainen, esi-merkiksi Opetushallitus, voisi nämä antaa.
Tiedottaminen tulisi tehdä laajalla rintamalla, sillä asuntolatoiminta on marginaalinen asia, jonka merkitystä isoissa kuntayhtymissä tai koulutusorganisaatioissa ei aina tiedosteta.
Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota alaikäisten ja tukea tarvitsevien nuorten tukemisen merkitykseen opiskelijan kasvun ja oppimisen tukemisessa.
Kehittämisehdotus 4. Pyritään parantamaan yhteistyötä opetuksen, opiskeluhuollon ja asuntolan välillä.
Selvityksen mukaan asuntoloissa koetaan yhteistyön opiskeluhuollon kanssa vähentyneen erityisesti uuden opiskeluhuoltolainsäädännön voimaantulon jälkeen, vaikka asuntolatoi-minta kuuluu osaksi yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.
Asuntolatoimintaa ei oteta huomioon terveydenhuollon eikä sosiaalihuollon toimialueilla, joilla on keskeinen rooli opiskeluhuollon järjestämisessä. Lisäksi on todettu, että asuntola-toiminta puuttuu monista koulutuksiin liittyvistä koulutuksen järjestäjän ylätason ohjeista ja tulkinnoista, jolloin opiskeluhuollolle ei myöskään ole määritelty asuntolatoimintaan liittyviä tehtäviä ja velvoitteita.
Yhteistyötä voidaan parantaa esittelemällä asuntolatoimintaa ylemmille, päättäville tahoille ja osoittamalla sen tärkeys niiden nuorten kasvulle, kehitykselle ja opiskelulle, jotka ei-vät voi suorittaa opintoja kotoa käsin. Asuntolatoiminnan määrittely osaksi koulutuksen järjestäjän toimintaa velvoittaisi osapuolet selkeästi yhteistyöhön.
Kehittämisehdotus 5. Erityisryhmiin kuuluvilla opiskelijoilla on myös asumisessa erityisiä tarpeita, jotka tulisi ottaa huomioon.
Asuntoloissa asuu muiden opiskelijoiden mukana myös alaikäisiä, erityistä tukea tarvitse-via nuoria, aikuisia ja ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita. Näillä ryhmillä on kullakin omat tarpeensa, jotka tulisi ottaa huomioon asukkaiden sijoittelussa ja asuntolan toiminnassa.
Koulutuksen järjestäjät ovat luoneet hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin laajemmin levittää.
Asumisen kautta on mahdollisuus opiskelun ohessa vaikuttaa erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden elämän suuntaan hyvinkin positiivisella tavalla. Asuntolan sosiaalinen ym-päristö, arkielämän taitojen harjoittelu ja vapaa-ajan viettotaitojen kehittäminen edistävät niin erityistä tukea tarvitsevien nuorten kuin ulkomaalaistaustaisten asukkaiden yhteis-kunnassa tarvittavia perustaitoja.
Selvityksen tekijät esittävät, että osana asuntolatoiminnan säädösten uudistamista huomi-oitaisiin näiden erityisryhmien olemassaolo ja erityiset tarpeet.
Lähteet
Koramo, M. & Vehviläinen, J, 2015. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Raportit ja selvi-tykset 2015:3. Opetushallitus. Helsinki.
Vehviläinen, J. 2012. Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelija-asuntoloista. Raportit ja selvitykset 2012:5. Opetushallitus. Helsinki.
Vehviläinen, J. 2015. Läpäisyn tehostamisohjelman historiikki – muistikuvia ja hyviä käytäntöjä. Läpäisy.fi.
Helsinki.
Arjen arkki. Saku ry internetsivusto. www.sakury.net/arjen-arkki. Luettu 24.1.2016.
Liitteet
LIITE 1. Opiskelijakyselyn prosenttijakaumat
Kuva 1. Tyytyväisyys vapaa-ajan palveluihin (kaikki vastaajat)
Kuva 3. Tyytyväisyys vapaa-ajan palveluihin (miehet)
Kuva 4. Tyytyväisyys opiskelua tukeviin palveluihin (kaikki vastaajat)
Kuva 5. Tyytyväisyys opiskelua tukeviin palveluihin (naiset)
Kuva 7. Tyytyväisyys olosuhteisiin ja ilmapiiriin (kaikki vastaajat)
Kuva 8. Tyytyväisyys olosuhteisiin ja ilmapiiriin (naiset)
Kuva 9. Tyytyväisyys olosuhteisiin ja ilmapiiriin (miehet)
Verkkojulkaisu
ISBN 978-952-13-6238-5 ISSN 1798-8926