Tutkimuksemme tarkoituksena oli kartoittaa Riihimäen peruskoulun alaluokkien erityisoppilaiden vanhempien kokemuksia ja käsityksiä lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadinnasta, toteutuksesta ja seurannasta sekä HOJKS –prosessiin liittyvästä yhteistyöstä. Jaoimme tutkimuksemme tutkimusongelmat kahteen osa-alueeseen, jotka nimesimme seuraavasti: tutkimusalue 1: Vanhempien kokemuksia ja käsityksiä HOJKS -prosessin toimivuudesta (laadinta, toteutus ja seuranta) ja tutkimusalue 2: Vanhempien käsityksiä ja kokemuksia kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä HOJKS -prosessiin liittyen.
Tutkimustulosten perusteella Riihimäen alaluokkien erityisoppilaiden vanhemmat ovat valta osin tyytyväisiä HOJKS -prosessiin ja siihen liittyvään yhteistyöhön kodin ja koulun välillä. Näyttää
siltä, että suurin osa vanhemmista on kokenut HOJKS -prosessissa mukana olon ja siihen liittyvän yhteistyön mielekkäänä ja toimivana. Tutkimustulosten perusteella voidaankin mielestämme katsoa HOJKS työn ja siihen liittyvän yhteistyön Riihimäellä olevan lähellä Vuorisen (2000, 22) määrittelemää yhteistoiminnallista yhteistyömuotoa, jota hän pitää parhaana mahdollisena. Tähän kuuluu oleellisena osana eri osapuolten välille on syntynyt aito dialogi.
Tutkimustuloksista nousi kuitenkin esiin se, että vanhemmista noin joka viides oli monissa tapauksissa jossakin määrin tyytymätön HOJKS –prosessiin ja siihen liittyvään yhteistyöhön. Näin siksi, että monien muuttujien kohdalla vanhemmista n. 20 % oli valinnut väittämään vastausvaihtoehdon jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä. Monen vanhemman oli myös vaikea arvioida yhteistyön ja HOJKS –prosessin toimivuutta ja en osaa sanoa –vastausvaihtoehto olikin melko yleinen. Tämä saattaa kertoa siitä, että epätietoisuutta todella esiintyy tai että kyselylomake oli raskas täyttää ja väittämät joissain tapauksissa vaikeasti ymmärrettäviä.
Tutkimustuloksista mikään tutkimusongelma ei erottunut merkitsevästi yli muista. Yksittäisistä löydöistä merkittävin oli mielestämme ehkä se miten suuri joukko tutkimukseen osallistuneista vanhemmista toivoisi yhteistyötä kodin ja koulun välillä tehtävän aikaisempaa enemmän. Tämä oli mielestämme yksi tämän tutkimuksen merkittävimmistä tuloksista. Lisäksi tutkimustuloksista nousi esiin vahvasti se, miten suuri merkitys opettajana ammattitaitoon luottamisella on HOJKS työn ja yhteistyön toimivuuden kokemiseen. Mielestämme tämä onkin tärkeä viesti kouluille aikana jolloin epäpäteviä opettajia on niin paljon. Riihimäellä vanhemmat luottavat lapsensa opettajan ammattitaitoon kuitenkin useammissa tapauksissa. Seuraavaksi tarkastelemme tutkimustuloksia ja teemme niistä yhteenvedon tutkimusalueittain.
9.1 Tutkimusalue 1: Vanhempien kokemuksia ja käsityksiä HOJKS -prosessin toimivuudesta (laadinta, toteutus ja seuranta)
Tutkimusalueen 1 ensimmäinen tutkimusongelma oli: Miten HOJKS on toiminut lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen välineenä? Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa Riihimäen alaluokkien erityisoppilaiden vanhemmista on kokenut HOJKSn toimineen kokonaisvaltaisena ja toimivana apuvälineenä. Selvimmin vanhemmat olivat tyytyväisiä tuen tarpeen sekä tukitoimien määrittämiseen HOJKSssa. Sen sijaan vanhempien oli vaikeampi arvioida, kuinka hyvin HOJKSssa on huomioitu elämänhallintataitoihin liittyviä asioita kuten oma-aloitteisuuden tukemista osana
HOJKSa. Vanhemmista kuitenkin noin joka viides ei ollut samaa mieltä HOJKSn toimivuudesta lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen välineenä. Tästä voidaan päätellä, että Riihimäellä HOJKSssa on huomioitu hyvin oppilaiden tuen tarve. Kuitenkin myös esimerkiksi sosiaalisten taitojen huomioimiseen ja tukemiseen tulisi ehkä kiinnittää enemmän huomiota ainakin siinä määrin, että vanhemmat tietäisivät koulun tavoitteet ja keinot tukea myös tätä kehitystä paremmin.
Ikonen, Rönty ja Linnilä (2003, 279) korostavatkin sitä, että oppilaan elämänpiiri muodostuu monesta eri tekijästä (sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen kehitys) ja siksi näihin kaikkiin tulee kiinnittää huomiota. Puutos, vaje tai kohtuuton kuormitus jossakin osatekijässä vaikuttaa viime kädessä myös oppimistuloksiin ja oppimiseen, sekä antaa yksipuolisen ja vajaan kuvan oppilaan oppimisedellytyksistä. (Ikonen, Rönty ja Linnilä 2003, 279.)
Tutkimusalueen 1 toisena tutkimusongelmana oli: Miten lapsen yksilöllisyys on huomioitu HOJKS -prosessissa? Suurin osa vanhemmista arvioi yksilöllisyyden huomioimisen olleen riittävää HOJKS –prosessissa ja he olivat tyytyväisiä siihen. Eniten vanhempien mielipiteitä jakoi se, onko lapsen omia mielipiteitä kysytty HOJKSa laadittaessa. Pohdimme, että tämä voi johtua muun muassa siitä, että on kyse lapsesta, joka ei iän, kehitystason tai vamman vuoksi pysty osallistumaan oman koulunkäyntinsä suunnitteluun. Tämän vuoksi päädyimme siihen tulokseen, ettei tämä muuttuja kerro välttämättä siitä, että yksilöllisyyden huomioiminen olisi tältä osin jätetty huomioimatta.
Ikonen, Rönty ja Linnilä (2003, 278) muistuttavatkin, että vaikka HOJKSn yhtenä lähtökohtana on, että asioita tarkastellaan oppilaasta käsin, häntä tasa-arvoisesti kuunnellen, tulee tässä huomioida lapsen ikä ja kehitystaso.
Tutkimusalueen 1 kolmantena tutkimusongelmana oli: Onko HOJKSsta ollut hyötyä vanhemmille lapsen koulunkäynnin suunnittelussa ja seurannassa? Riihimäellä vanhemmat ovat melko tyytyväisiä HOJKSn toimivuuteen ja hyötyyn vanhempien näkökulmasta. Tämä oli kuitenkin tutkimusalueen 1 summamuuttujista se, mikä sai alhaisimman keskiarvon (3.56) muihin HOJKS -prosessiin liittyviin summamuuttujiin verrattuna. Matalahko keskiarvo kertoo myös siitä, että vanhempien vastauksissa on ollut jonkin verran hajontaa ja ettei moni vanhempi ole osannut arvioida onko HOJKSta ollut heille hyötyä. Selvästi tämä näkyi esimerkiksi siinä, että yksi kolmasosa vanhemmista ei osannut arvioida, onko HOJKS toiminut heidän lapsensa edistymisen seurantavälineenä. Kuitenkin juuri tämän voidaan katsoa olevan yksi HOJKSn tärkeimmistä tehtävistä. HOJKSsta tulee ilmetä mm. oppilaan edistyminen ja se onko tavoitteita saavutettu (Ikonen 2004, 102). Tutkimustulosten valossa voisikin ajatella, että Riihimäellä erityisluokkien opettajien olisi hyvä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota vanhempien tiedottamiseen
oppilaan edistymisestä. Myös HOJKSia tulisi lukuvuoden kuluessa täydentää oppilaan edistymisen ja tavoitteiden tarkistamisen osalta niin, että myös vanhemmat ovat siitä tietoisia. Ikosen (2004, 102) mukaan juuri tämä on olennainen osa HOJKSn toimivuutta.
Tutkimusalueen 1 neljäntenä tutkimusongelmana oli: Millaisia kokemuksia vanhemmilla on HOJKS -kokouksista ja vuorovaikutuksesta niissä? HOJKS –prosessiin liittyen vanhemmat arvioivat tämän osa-alueen toimivimmaksi, sillä tätä mittaava summamuuttuja sai tutkimusalueessa 1 suurimman keskiarvon. Vanhemmat olivat siis tyytyväisimpiä tutkimusalueen osa-alueista HOJKS -kokouksiin ja vuorovaikutukseen niissä. Riihimäellä vanhemmat kokevat, että vuorovaikutus kokouksissa on toimivaa ja että kokouksissa puhutaan tärkeistä asioista. Se, mihin osa vanhemmista kuitenkin haluaisi parannusta oli HOJKS –tapaamisiin varattu aika.
Tutkimusalueen 1 viidentenä tutkimusongelmana oli: Millaisia kokemuksia ja käsityksiä vanhemmilla on HOJKSn seurannasta ja arvioinnista? Vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä HOJKSn seurantaan ja arviointiin. Tässäkin noin joka viides vastaaja ei kuitenkaan esimerkiksi osannut arvioida onko seuranta ollut riittävää tai tarkistetaanko HOJKSn tavoitteita riittävän usein.
Sama asia tuli esiin myös kolmannen tutkimusongelman kohdalla, joten tämän voisi ajatella olevan Riihimäen HOJKS työssä sellainen osa-alue, johon tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja muistaa tiedottaa myös vanhempia tältä osin. Eniten vanhempien mielipiteitä jakoi se, olivatko he itse saaneet osallistua riittävästi lapsensa koulunkäynnin arviointiin. Ikonen (2004, 113 -114) toteaa HOJKSn arvioinnin ja seurannan osalta muun muassa että huoltajille tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista, sekä pyydettäessä myös jälkikäteen tietoa siitä miten arviointi perusteita on tässä tapauksessa sovellettu. Arviointipalautetta tulee myös antaa riittävän usein ja monipuolisesti lukuvuositodistuksen lisäksi. (Ikonen 2004, 113 –114.)
9.2 Tutkimusalue 2: Vanhempien käsityksiä ja kokemuksia kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä HOJKS -prosessiin liittyen
Tutkimusalueen 2 ensimmäinen tutkimusongelma oli: Onko koulu on tukenut vanhempien osallistumista kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön? Riihimäellä vanhemmat kokevat valtaosin, että heitä on tuettu ja rohkaistu yhteistyöhön. Vain noin joka viides vanhempi on ollut jossain määrin tyytymätön kokemaansa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Voidaankin sanoa, että Riihimäen kuntakohtaisen opetussuunnitelman tavoite koulusta ja opettajasta yhteistyön edistäjänä
on tämän tutkimuksen tulosten mukaan vanhempien mielestä onnistunut. Tutkimustulosten mukaan kuitenkin yli puolet vanhemmista haluaisi, että yhteistyötä tehtäisiin enemmän. Tätä voidaan mielestämme pitää tämän tutkimuksen huomattavimpana tutkimustuloksena. Riihimäellä erityisluokanopettajien tulisikin näiden tutkimustulosten perusteella tehdä aikaisempaa enemmän yhteistyötä kotien kanssa. Tämän tutkimuksen mukaan myös sellaisilla vanhemmilla, jotka eivät ole täysin tyytyväisiä HOJKS työhön yleensä on kuitenkin suurin halukkuus tehdä yhteistyötä jatkossa aiempaa enemmän. Myös koulun antama tuki yhteistyölle sai korkeimman keskiarvon (4.45) tutkimusalueen 2 summamuuttujista. Samaa asiaa korosti myös vertailevan osion tulokset koulun arvostuksen merkityksestä vanhemmille. Riihimäellä ne vanhemmat, jotka kokevat koulun arvostavan heitä, kokivat yhteistyön toimivaksi. Koulun panoksella yhteistyöhön on siten tärkeä rooli myös yhteistyön toimivuuden ylläpitäjänä.
Tutkimusalueen 2 toinen tutkimusongelma oli: Miten vanhempien asenteet ja mielekkyys vaikuttavat yhteistyöhön ja HOJKS –prosessissa mukana olemiseen? Riihimäellä vanhempien asenteet yhteistyöhön näyttävät olevan melko myönteisiä ja kokevat sen mielekkäänä. Tämä tulos sopii yhteen myös Siniharjun (2003, 102) tutkimustulosten kanssa. Hänen tutkimuksessaan opettajat arvioivat vanhempien asennoitumisen kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön myönteiseksi tai erittäin myönteiseksi. Tutkimuksemme vertaileva osuus paljasti, että vanhemmat kokivat HOJKS -työn tärkeäksi olivatpa he yhteis-työn toimivuuteen tyytyväisiä tai eivät. HOJKS nähdään lapsen kannalta tärkeänä ja sen tekemistä arvostetaan, vaikka yhteistyö kodin ja koulun välillä ei välttämättä vanhempien mielestä olisikaan niin toimivaa.
Tutkimusalueen 2 kolmas tutkimusongelma oli: Millaiset tiedot vanhemmilla on HOJKS -prosessiin liittyen? Riihimäellä erityisoppilaiden vanhemmat ovat valtaosin tietoisia siitä, millainen asiakirja HOJKS on ja mitä sen laadintaan, toteutukseen ja seurantaan kuuluu. Kuitenkin, niin kuin jo edellä seurannan ja arvioinnin kohdalla mainittiin, tuli myös tämän tutkimusongelman kohdalla ilmi se, että noin joka neljäs vanhemmista ei koe saavansa riittävästi tietoa siitä, miten HOJKSiin kirjoitettuja tavoitteita toteutetaan käytännössä. Voidaan siis todeta, että vaikka riihimäkeläiset vanhemmat ovat hyvin perillä HOJKSn merkityksestä ja tehtävästä, koulu ei ole kuitenkaan tiedottanut tarpeeksi siitä, miten HOJKS toimii käytännössä heidän oman lapsensa koulunkäynnin edistäjänä. Vertailevan osuuden mukaan vanhempien epätietoisuus näyttää olevan myös yhteydessä yhteistyön toimivuuden kokemiseen. Toimivan yhteistyön yksi tärkeä tekijä onkin Ikosen ja Ojalan (2001, 80) mukaan koulun rooli vanhempien tiedottajana.
Tutkimusalueen 2 neljäs tutkimusongelma oli: Miten moniammatillinen yhteistyö on toteutunut HOJKS –prosessissa? Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tavallisimmin HOJKS – kokouksissa Riihimäellä on läsnä opettaja, vanhemmat ja oppilas. Myös Valanteen (2003, 163) tutkimuksessa niin sanottu huoltaja-opettaja malli oli yleinen. Tässä tutkimuksessa oppilas itse oli läsnä HOJKS -kokouksissa noin puolessa tapauksista. Lähdekirjallisuutemme perusteella lukua voidaan pitää suhteellisen vähäisenä verraten siihen, miten tärkeänä alan kirjallisuus pitää oppilaan oma osallistumista häntä koskevien asioiden suunnitteluun. Riihimäellä HOJKS kokouksiin osallistuu melko yleisesti myös koulunkäyntiavustaja ja esimerkiksi psykologi. Sen sijaan eri alojen terapeuttien osallistumista toivottiin monissa tapauksissa. Tuloksista voidaan päätelle, etteivät HOJKS kokoukset Riihimäellä ole tavallisesti niinkään moniammatillisia kuin osa vanhemmista toivoisi. Kuitenkin myös melko suuri osa vanhemmista oli tyytyväinen nykyiseen kokoonpanoon HOJKS –kokouksissa (opettaja oppilas ja vanhemmat) eikä heillä ollut toiveita muiden ammattilaisten osallisuudesta.