Työn tavoitteena oli selvittää, mihin energiatehokkuussopimuksiin kiinteistö- ja rakennusalan toi-mijat kuuluvat sekä tutkia, kuinka laajasti kyseisten alojen toitoi-mijat ovat sopimuksiin liittyneet.
Energiatehokkuussopimukset ovat yksi keskeisimmistä keinoista, joilla Suomen on tarkoitus saavuttaa EU:n sille asettamat energiansäästövelvoitteet. Kiinteistö- ja rakennusala kuluttavat noin 35% koko Suomen energiankäytöstä, joten aloilla on potentiaalia myös tehostaa energian-kulutusta ja säästää energiaa.
Sitoutuneisuutta tutkittiin eri toimialojen suurimpien toimijoiden kautta. Tutkimuksessa selvitettiin kunkin toimialan kymmenen suurimman yrityksen energiatehokkuussopimukseen kuuluminen.
Tutkimuksen kattavuutta vähentää se, että toimitilayritykset ovat jääneet tutkimuksesta pois.
Kiinteistö- ja rakennusalalla on paljon myös pieniä toimijoita, joiden sitoutumista energiatehok-kuussopimuksiin tämä tutkimus ei välttämättä kuvasta kovinkaan hyvin. Tutkimus kuitenkin an-taa kuvan alojen suurten yritysten sitoutuneisuudesta.
Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat jakautuvat kiinteistöalan sekä elinkeinoelämän energiatehok-kuussopimuksiin. Alalla on eri toimialojen välillä suurta vaihtelua sopimuksiin sitoutumisessa.
Tuoteteollisuus ja asuntorakennuttajat ovat sitoutuneimpia sopimuksiin. Talotekniikkaurakoitsijat sekä suunnittelun ja konsultoinnin yritykset taas eivät ole sitoutuneet sopimuksiin juuri lainkaan.
Tämä voi osaltaan selittyä sillä, että energiatuen hakijan täytyy olla sen kohteen, esimerkiksi kiinteistön, omistaja, johon tuettava toimenpide ollaan tekemässä. Talotekniikkaurakoitsijat to-dennäköisesti toteuttavat esimerkiksi ilmanvaihtoon liittyviä energiatehokkuustoimenpiteitä, mutta ne eivät voi hakea kyseisiin toimenpiteisiin energiatukia, joten se ei toimi kannustimena sopimuksiin liittymiselle. Talotekniikkaurakoitsijoilla ja suunnittelun sekä konsultoinnin yrityksillä ei todennäköisesti myöskään ole kovin suuria energiaan liittyviä kuluja, jos ne omistavat esimer-kiksi vain itse käyttämiään toimistotiloja. Tuoteteollisuudella ja asuntorakennuttajilla tilanne on toinen, niillä energiakulujen voi olettaa olevan suurempia, mikä kannustaa parempaan energia-tehokkuuteen.
Työ käsitteli myös energiatukia ja erityisesti niiden piirissä olevaa energiakatselmustoimintaa.
Energiakatselmuksia käsittelevissä tutkimuksissa nousivat erityisesti esiin pk-yrityksille ominai-set, energiatehokkuustoimintaan liittyvät esteet sekä katselmusten vaikutus niihin. Yleinen kon-sensus tarkastelluissa energiakatselmuksiin liittyvissä tutkimuksissa oli, että katselmukset yli-päätään lisäävät energiatehokkuustoimia, mutta niiden tehoa lisää toimia tukeva verkosto. Suo-messa energiatehokkuustoiminnan tulevaisuuden kehittämisehdotukset myötäilevät tätä, ener-giakatselmustoiminnan kehittämistä sopimustoiminnan ohella on esitetty yhdeksi energiatehok-kuutta parantavaksi toimenpiteeksi viime vuonna julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön nimit-tämän energiatehokkuustyöryhmän raportissa.
Energiatuet kannustavat myös liittymään energiatehokkuussopimuksiin, sillä niihin kuuluvat hyö-tyvät tuista muita enemmän. Sopimuksiin kuuluvat saavat korkeampaa tukea energiakatselmuk-siin ja ESCO-hankkeienergiakatselmuk-siin ja lisäksi energiansäästöä tai energiatehokkuutta edistäviin, tavan-omaisen teknologian investointihankkeisiin myönnetään tukea pääsääntöisesti vain energiate-hokkuussopimuksiin liittyneille. Kyseisten investointihankkeiden tukitaso on tällöin 20%. Ener-giakatselmuksiin sekä ESCO-hankkeisiin energiatehokkuussopimuksiin kuuluvat saavat tukea 10% enemmän.
Tutkimuksessa lähteinä käytetyt sivustot ovat pääosin valtioon jollain lailla kytköksissä olevien toimijoiden, kuten työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston sekä Motivan, ylläpitämiä. Läh-teinä on käytetty myös kyseisten toimijoiden tilaamia, alansa asiantuntijoiden, laatimia raportteja sekä vertaisarvioituja tutkimuksia. Työssä käytettyjä lähteitä voi siis pitää lähtökohtaisesti varsin luotettavina.
Suomen energiatehokkuussopimuksista ei tällä hetkellä löydy kovin paljon tutkimustietoa. Tämä työ tutki niitä kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta. Tulevaisuudessa voisikin olla kiinnosta-vaa tutkia sopimustoimintaa myös muiden alojen näkökulmista ja niihin painottuen. Tässä työssä tehty selvitys kiinteistö- ja rakennusalan sitoutuneisuudesta on myös verrattain suppea, erityisesti kun se jättää toimitilakiinteistöt käytännössä huomiotta, joten laajempi selvitys alojen sitoutuneisuudesta energiatehokkuussopimuksiin toisi lisätietoa aiheesta. Jatkotutkimuskysy-myksenä sitoutuneisuuteen liittyen voisi myös olla suurimpien esteiden ja kannustimien kartoit-taminen potentiaalisten energiatehokkuussopimuksiin liittyjien näkökulmasta. Tämä voisi tuoda uutta tietoa siitä, kuinka sopimustoimintaan voisi saada lisää toimijoita mukaan. Energiatehok-kuussopimuksiin liittymistä pohtivia voisi kiinnostaa tutkimus siitä, kuinka paljon sopimustoimin-taan liittyvät sitoumukset, kuten raportointi, vievät yrityksen resursseja.
LÄHTEET
Anderson, S. & Newell, R. (2004). Information programs for technology adoption: the case of energy-efficiency audits. Resource and Energy Economics, Volume 26, Issue 1, pp. 27-50.
Backlund, S. & Thollander, P. (2015). Impact after three years of the Swedish energy audit pro-gram. Energy, Volume 82, pp. 54-60.
Bertoldi, P. & Boza-Kiss, B. (2017). Analysis of barriers and drivers for the development of the ESCO markets in Europe. Energy Policy, Volume 107, pp. 345-355.
Business Finland. Energiatuki. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 15.8.2020): https://www.business-finland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki/
Cooremans, C. (2011). Make it strategic! Financial investment logic is not enough. Energy Effi-ciency, Volume 4, Issue 4, pp. 473-492.
Direktiivi 2012/27/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. Eu-roopan unionin virallinen lehti 14.11.2012. Saatavissa (viitattu 17.8.2020): https://eur-lex.eu-ropa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF
Direktiivi (EU) 2018/2002. Energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta.
Euroopan unionin virallinen lehti 21.12.2018. Saatavissa (viitattu 17.8.2020): https://eur-lex.eu-ropa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018L2002&from=EN
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus (2016). Saatavissa (viitattu 29.7.2020): https://ener-giatehokkuussopimukset2017-2025.fi/liity-sopimukseen/
Energiatehokkuuslaki (1429/2014). Saatavissa (viitattu 17.8.2020): https://finlex.fi/fi/laki/al-kup/2014/20141429
Energiatehokkuussopimukset 2008-2016. Takana pitkä historia. Motiva. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 16.8.2020): https://energiatehokkuussopimukset2008-2016.fi/takana-pitka-historia Energiatehokkuussopimukset 2008-2016. Mitä ovat energiatehokkuussopimukset. Motiva. Verk-kosivu. Saatavissa (viitattu 16.8.2020): https://energiatehokkuussopimukset2008-2016.fi/mita-ovat-energiatehokkuussopimukset
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025. Liity sopimukseen. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 17.8.2020): https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/liity-sopimukseen/
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025. Meets-yhteisö. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 24.9.2020): https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/yhteiso/
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025. Sopimukseen liittyneet. Verkkosivu. Saatavissa (vii-tattu 13.8.2020): https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/sopimukseen-liittyneet/
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025. Sopimus. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 6.8.2020):
https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/sopimus/
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025. Tulokset. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 5.8.2020):
https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/tulokset/
Energiavirasto. Energiakatselmustoiminta. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 7.7.2020):
https://energiavirasto.fi/energiakatselmukset
Euroopan komissio. EU-lainsäädännön tyypit. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 17.8.2020):
https://ec.europa.eu/info/law/law-making-process/types-eu-law_fi
Euroopan komissio (2018). Puhdas maapallo kaikille. Komission tiedonanto. Saatavissa (viitattu 18.8.2020): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52018DC0773
Fleiter, T., Gruber, E., Eichhammer, W. & Worrell, E. (2012). The German energy audit program for firms – a cost-effective way to improve energy efficiency? Energy Efficiency, Volume 5, Issue 4, pp. 447-469.
Fleiter, T., Schleich, J. & Ravivanpong, P. (2012). Adoption of energy-efficiency measures in SMEs – An empirical analysis on energy audit data from Germany. Energy Policy, Volume 51, pp. 863-875.
Honkatukia, J., Simoja, A., Airaksinen, M. & Vainio, T. (2015). Korjausrakentamisen energiate-hokkuusmääräysten aluetaloudelliset vaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Saata-vissa (viitattu 20.8.2020): https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148673/t182.pdf
Khan, J. (2006). Evaluation of the Energy Audit Programme in Finland. Department of Environ-mental and Energy Systems Studies, Lund university. 37 p. Saatavissa (viitattu 12.9.2020):
https://portal.research.lu.se/portal/files/5950362/3972505.pdf
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (2016a). Saatavissa (viitattu 29.7.2020): https://energia-tehokkuussopimukset2017-2025.fi/liity-sopimukseen/
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (2016b). Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille.
Saatavissa (viitattu 3.8.2020): https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/liity-sopimuk-seen/
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (2016c). Toimenpideohjelma toimitilakiinteistöille. Saa-tavissa (viitattu 3.8.2020): https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/liity-sopimukseen/
Kunta-alan energiatehokkuussopimus (2016). Saatavissa (viitattu 29.7.2020): https://energiate-hokkuussopimukset2017-2025.fi/liity-sopimukseen/
Lu, H. & Price, L. (2011). Industrial Energy Assessments: A Survey of Programs around the World. Lawrence Berkeley National Laboratory. Saatavissa (viitattu 15.9.2020):https://www.aceee.org/files/proceedings/2011/data/papers/0085-000005.pdf
Lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus HÖYLÄ IV (2016). Saata-vissa (viitattu 29.7.2020): https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/liity-sopimukseen/
Marino, A., Bertoldi, P., Rezessy, S. & Boza-Kiss, B. (2011). A snapshot of the European energy service market in 2010 and policy recommendations to foster a further market development.
Energy Policy, Volume 39, Issue 10, pp. 6190-6198.
Motiva (2006). Energiatehokkuussopimukset 1997-2005. 20 s. Saatavissa (viitattu 22.6.2020):
https://www.motiva.fi/files/8049/Energiansaastosopimukset_1997-2005.pdf
Motiva (2007). EPC markets and ESCO businesses in Finland. Final Draft of the Country Report.
Eurocontract. 12 p. Saatavissa (viitattu 17.9.2020): https://www.motiva.fi/files/901/country-report-finland_final-draft-motiva_071108doc.pdf
Motiva (2015). Energiatehokkuusjärjestelmä: 2014 (ETJ+). 15 s. Saatavissa (viitattu 2.9.2020):
https://www.motiva.fi/files/10070/Energiatehokkuusjarjestelma_ETJ_.pdf
Motiva (2018). Energiakatselmus kannattaa. Saatavissa (viitattu 8.9.2020): https://www.mo-tiva.fi/files/15399/Energiakatselmus_kannattaa_2018.pdf
Motiva (2019a). Katselmus- ja investointituet. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 7.7.2020):
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmuk-set/katselmus-_ja_investointituet
Motiva (2019b). Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus - toimenpideohjelmien tulokset. Verkko-sivu. Saatavissa (luettu 5.8.2020): https://www.sopimustulokset.fi/tulokset/kiinteistoalan-energia-tehokkuussopimus/toimenpideohjelmien-tulokset/
Motiva (2019c). Sopimusten tulokset yhteensä. Verkkosivu. Saatavissa (luettu 14.8.2020):
https://www.sopimustulokset.fi/tulokset/sopimusten-tulokset-yhteensa/
Motiva (2019d). Yritysten energiatulevaisuuden näkymät -selvitys 2019. Saatavissa (luettu 11.8.2020): https://www.motiva.fi/files/15764/Yritysten-energiatulevaisuuden-nakymat_selvi-tys_2019_Motiva.pdf
Motiva (2020a). Energiakatselmustuet. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 7.7.2020):
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmuk-set/katselmus-_ja_investointituet/energiakatselmustuet
Motiva (2020b). ESCO-hankkeiden tuki. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 15.8.2020):
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmuk-set/katselmus-_ja_investointituet/esco-hankkeiden_tuki
Motiva (2020c). ESCO-yritykset Suomessa. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 17.9.2020):
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiatehokkuus-_ja_esco-palvelut/esco-yritykset_suomessa Motiva (2020d). Investointituet. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 17.9.2020): https://www.mo- tiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset/katselmus- _ja_investointituet/investointituet#Tuetuusiutuvanenergianinvestointeihin2019tavanomainentek-nologia
Paramonova, S. & Thollander, P. (2016). Energy-efficiency networks for SMEs: Learning from the Swedish experience. Renewable and Sustainable Energy Reviews, Volume 65, pp. 295-307.
Pätäri, S., Annala, S., Jantunen, A., Viljainen, S. & Sinkkonen, A. (2016). Enabling and hindering factors of diffusion of energy service companies in Finland – results of a Delphi study. Energy Efficiency, Volume 9, Issue 6, pp. 1447-1460.
Rakennusteollisuus RT ry. Mikä RT on ja mitä me teemme? Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 29.7.2020): https://www.rakennusteollisuus.fi/Rakennusteollisuus-RT/
ROTI-hanke (2019). Rakennetun omaisuuden tila 2019 -raportti. 50 s. Saatavissa (viitattu 22.6.2020): https://www.ril.fi/media/2019/roti/roti_2019_raportti.pdf
Schleich, J. (2004). Do energy audits help reduce barriers to energy efficiency? An empirical analysis for Germany. International Journal of Energy Technology and Policy, 2004-01-01, Vol-ume 2, pp. 226-239.
Schleich, J. & Fleiter, T. (2019). Effectiveness of energy audits in small business organizations.
Resource and Energy Economics, Volume 56, pp. 59-70.
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050. 82 s. Saatavissa (viitattu 17.8.2020): https://www.motiva.fi/files/17067/Pitkan_aikavalin_korjausrakentamisen_strate-gia_2020-2050.pdf
Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus. Verkkosivu. ISSN=1799-795X.
Helsinki: Tilastokeskus. Saatavissa (viitattu: 16.8.2020): http://www.stat.fi/til/ehk/index.html Thollander, P., Danestig, M. & Rohdin, P. (2007). Energy policies for increased industrial energy efficiency: Evaluation of a local programme for manufacturing SMEs. Energy Policy, Volume 35, Issue 11, pp. 5774-5783.
Trianni, A. & Cagno, E. (2012). Dealing with barriers to energy efficiency and SMEs: Some em-pirical evidences. Energy, Volume 37, Issue 1, pp. 494-504.
Työ- ja elinkeinoministeriö. Energiatuki. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 9.7.2020):
https://tem.fi/energiatuki
Työ- ja elinkeinoministeriö (2019). Suomen viimeistelty energia- ja ilmastosuunnitelma toimitettu komissiolle. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 18.8.2020): https://tem.fi/-/suomen-viimeistelty-ener-gia-ja-ilmastosuunnitelma-toimitettu-komissiolle
Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018-2022 (1098/2017). Saatavissa (viitattu 16.9.2020): https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171098 Virkkonen, J., Laitila, P. & Outinen P. (2019). Energiatehokkuustyöryhmän raportti. Työ- ja elin-keinoministeriö. 136 s. Saatavissa (viitattu 22.6.2020): http://julkaisut.valtioneu- vosto.fi/bitstream/handle/10024/161811/TEM_53_2019_Energiatehokkuustyoryhman_ra-portti_WEB.pdf
Väisänen, H., Christensen, W., Despretz, H., Aamodt Espergen, K., Gaspar, C., Lytras, K., Meyer, B., Reinikainen, E., Sattler, M. & Starzer, O. (2003). Guidebook for Energy Audit Programme Developers. 78 p. Saatavissa (viitattu 14.9.2020): https://www.academia.edu/16587999/Guide-book_for_Energy_Audit_Programme_Developers
Väisänen, H., Outinen, P., Suomi, U. & Reinikainen, E. (2017). Säästövaikutusten laskenta ja dokumentointi – yleisiä pelisääntöjä, Energiatehokkuussopimukset 2017-2025. Energiavirasto &
Motiva. 53 s. Saatavissa (viitattu 10.8.2020): https://energiatehokkuussopimukset2017- 2025.fi/wp-content/uploads/2020/02/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen-laskenta-ja-dokumen-tointi.pdf
Ympäristöministeriö (2020). Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Saatavissa (viitattu 17.8.2020): https://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_oh- jeet/maankayton_ja_rakentamisen_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Rakennusten_energiate-hokkuusdirektiivin_toimeenpano
LIITE A: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN SUU-RIMMAT TOIMIJAT ENERGIATEHOKKUUSSOPI-MUKSISSA
Lujatalo-konserni
Lehto Group Oyj
Destia Group Oyj
Peab Oy x Yleinen teollisuus
Hartela-konserni
Rakennusliike Lapti Oy
Tuoteteollisuus 6/10 84,18 % 15904,70 milj.
€
KONE Oyj x Teknologiateollisuus
Stora Enso Oyj x Energiavaltainen
teollisuus:
metsäteollisuus
Uponor Oyj
Cramo Group
Ruukki Construction x Energiavaltainen
teollisuus: EK
Paroc Group Oy x Energiavaltainen
teollisuus : EK
Rudus Oy x Yleinen teollisuus
Halton-konserni
Suunnittelu ja
konsultointi 1/10 7,50 % 1221,34 milj. €
Ramboll Finland
Sweco Finland
Neste Engineering
Solutions Oy
Sitowise Oy
Granlund Oy x Yleinen palveluala
FCG Finnish Consulting
Group Oy
A-Insinöörit -konserni
Rejlers Finland Oy
WSP Finland Oy
AFRY Finland Oy
Talotekniikkaurakoitsijat 0/10 0,00 % 3251,80 milj. €
Caverion Are-konserni
Quattro Mikenti Group Oy
Bravida Finland Oy Consti Talotekniikka Oy Aro Systems Oy
Assemblin Oy
Suomen Talotekniikka-konserni
Saipu Oy
Renoa Group Oy
Asuntorakennuttajat 7/10 75,79 % 2075,20 milj. €
Helsingin kaupungin
asunnot Oy x Vuokra-asuntoyhteisöt
Kojamo Oyj x Vuokra-asuntoyhteisöt
Sato Oyj x Vuokra-asuntoyhteisöt
Asuntosäätiö x Vuokra-asuntoyhteisöt
TA-Yhtymä
Espoon asunnot Oy x Vuokra-asuntoyhteisöt
Y-säätiö x Vuokra-asuntoyhteisöt
Avain Yhtiöt Oy
YH Kodit Oy
VAV-konserni x Vuokra-asuntoyhteisöt