Energiatuki selvityshankkeisiin

Selvityshankkeella tarkoitetaan yllä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa (1098/2017) ”ener-giakatselmuksia ja -analyysejä, muita suoraan investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän kehittämiseksi”. Tämä alaluku keskittyy erityisesti energiakatselmuksiin, sillä niistä löytyy runsaasti tutkimustietoa ja koska erilaiset energiakatselmukset ovat selvästi suurin selvityshankkeisiin liittyvän energiatuen kohde. Kuten alempana alaluvussa olevasta kuvasta (4) selviää, vain 12% vuosina 2016-2018 selvityshankkeisiin myönnetyistä energiatuista kohdistui energia-analyyseihin, loput kohdistuivat erilaisiin katselmuksiin ja katsauksiin.

Energiaviraston energiakatselmuksia käsittelevällä verkkosivuilla energiakatselmusten tarkoi-tukseksi on määritelty katselmuskohteen/-kohteiden energiakäytön analysointi sekä energian-säästöpotentiaalin selvittäminen. Motivan (2019a) mukaan yritykset ja yhteisöt voivat saada energiatukea näihin katselmuksiin silloin, kun katselmus toteutetaan ja raportoidaan työ- ja elin-keinoministeriön sekä Motivan ohjeiden mukaisesti ja lisäksi katselmoitavan kohteen tai kohtei-den tulee olla tuen hakijan omistuksessa.

Energiakatselmusten tukitoiminnalla on jo historiaa Suomessa, sillä energiakatselmustukia on jaettu jo vuodesta 1992, kuten Khanin (2006, s. 3) suomalaisia energiakatselmustukia käsittele-västä tutkimuksesta selviää. Väisänen et al. (2003, s. 11) mukaan katselmustoiminnan aloitta-minen Suomessa vuosina 1992-1994 loi uusia työmahdollisuuksia, joten osa toimintaan inves-toiduista rahoista palautui valtiolle veroina ja työttömyyteen liittyvien kulujen vähenemisenä.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2019 tukilinjauksen mukaan kaikille energiatehokkuussopi-muksiin liittyneille kunnille sekä pk-yrityksille (pienille ja keskisuurille yrityksille) energiakatsel-muksiin liittyvä energiatuki on 50% hyväksytyistä katselmuksen työkustannuksista. Energiate-hokkuussopimukseen kuulumattomille tuki on 40%. Poikkeuksena uusiutuvan energian kunta-katselmustuki on kaikille kunnille 50%. Suuret yritykset on rajattu energiakatselmuksiin kohdis-tetun tuen piiristä pois. (Motiva 2020a) Energiaviraston energiakatselmuksia käsittelevällä si-vulla määritellään suureksi yritykseksi sellaiset yritykset, joilla on yli 250 työntekijää, tai joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa vuosittain ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa.

Suuret yritykset eivät voi saada energiatukea katselmuksiin, koska energiatehokkuuslain (1429/2014) 6 § velvoittaa ne energiakatselmuksen tekemiseen neljän vuoden välein. Tämä energiatehokkuuslain kohta pohjaa energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU:n 8 artiklaan. Ener-giatehokkuuslain (1429/2014) 8 § mukaan näissä pakollisissa energiakatselmuksissa tulee sel-vittää yrityksen tai konsernin kaikkien toimipaikkojen energiankulutusprofiili ja tehdä yksittäisiin kohteisiin kohdekatselmuksia energiansäästömahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Suurilla yrityksillä on Energiaviraston energiakatselmuksia käsittelevän sivun mukaan muutama vaihtoehto, joilla ne voivat vapautua pakollisista katselmuksista. Nämä vaihtoehdot kuitenkin si-sältävät itsessään katselmointivelvoitteita, joten energiakatselmusten välttäminen kokonaan ei ole suurille yrityksille mahdollista. Yksi vaihtoehdoista on liittyä energiatehokkuussopimukseen ja ottaa käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+. Se on sitä käsittelevän dokumentin (Mo-tiva 2015, s. 5) mukaan järjestelmä, joka ”auttaa organisaatiota luomaan systemaattisen menet-telyn energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen periaatteen toteuttamiseksi sekä energianku-lutuksen ja kustannusten pienentämiseksi”. Sen käyttämiseen kuuluu muun muassa juurikin energiakatselmusten tekeminen.

Huomionarvoista energiakatselmuksiin liittyvissä tuissa on se, että ne on kohdennettu paljolti nimenomaan pk-yrityksille. Tämä liittyy samaiseen energiatehokkuusdirektiiviin, joka on myös energiatehokkuussopimusten taustalla. EU:n energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU:n 8 artiklan mukaan ”jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmia, joilla pk-yrityksiä kannustetaan teettämään energiakatselmuksia ja toteuttamaan sen jälkeen näiden katselmusten suositukset”. Tätä on pohjustettu direktiivissä sillä, että suuri osa unionin yrityksistä on pk-yrityksiä, ja niiden energi-ansäästöpotentiaali on valtava koko unionin kannalta. Näin ollen, direktiivin mukaan, EU:n jä-senvaltioiden olisi luotava ”suotuisa toimintakehys, jonka puitteissa pk-yrityksille tarjotaan tek-nistä apua ja kohdennettua tiedotusta”, ja energiakatselmukset olisivat yksi keino tarjota pk-yri-tyksille tällaista tukea. Suomessa energiatukea saa niin energiakatselmuksiin kuin tiettyihin energiatehokkuutta parantaviin investointeihinkin (Valtioneuvoston asetus 1098/2017). Suomen

energiatukijärjestelmä toteuttaa siis yllä mainittua energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU:n 8 artiklan vaatimusta katselmuksiin kannustamisesta ja niiden suositusten toteuttamisesta.

Energiakatselmuksen yhtenä tarkoituksena on parantaa arvioitavien kohteiden energiatehok-kuutta esittämällä katselmuksen tulosten perusteella toimenpide-ehdotuksia (Energiavirasto).

Onkin kiinnostavaa, kuinka suuri osa energiakatselmuksissa esiin nousseista toimenpide-ehdo-tuksista päädytään lopulta toteuttamaan. Anderson & Newellin (2004) tutkimuksessa tarkastellut Yhdysvaltain tuotantolaitokset toteuttivat noin puolet (53%) valtion tukemissa energiakatselmuk-sissa esille nousseista toimenpide-ehdotuksista. Ruotsin teollisuuden pk-yrityksiin kohdistetussa energiakatselmusten tukiohjelmassa ehdotettujen energiatehokkuustoimien toteuttamisprosentti oli myös yli 40 (Thollander et al. 2007). Schleich & Fleiter (2019) tutkivat Saksan pienille, enin-tään 50 työntekijän yrityksille suunnatun energiakatselmusohjelman tehokkuutta verraten ohjel-maan osallistuneiden yritysten toteuttamia energiatehokkuusinvestointeja saman suuruusluokan kontrolliryhmän investointeihin. Tutkimuksessa energiakatselmusohjelmaan osallistunut ryhmä toteutti kaikkia tarkasteltuja investointeja merkittävästi suuremmalla todennäköisyydellä, jo sup-pea energiakatselmus nosti esimerkiksi valaistukseen liittyviä energiatehokkuusinvestointeja 17 prosentilla.

Pk-yrityksillä on tutkimuksissa havaittu olevan tiettyjä, niille tyypillisiä esteitä energiatehokkuu-den tehostamisessa. Trianni & Cagnon (2012) tutkimuksessa energiatehokkuustoimiin tarvitta-van pääoman puute oli tärkein yksittäinen este energiakatselmusten toimenpide-ehdotusten to-teuttamiselle tutkimuksessa mukana olleissa pk-yrityksissä. Toiseksi yleisin este kyseisessä tut-kimuksessa oli energiankäyttöön ja energiatehokkuustoimiin liittyvä tiedon puute. Thollander et al.:n (2007) toteuttamassa, Ruotsin teollisuuden pk-yrityksiin kohdistuneessa tutkimuksessa suurimpia esteitä olivat ajanpuute sekä energiatehokkuuteen priorisoimattomuus. Fleiter et al.

(2012) toteuttamassa kyselytutkimuksessa yli 80% saksalaisista energiakatselmusohjelmaan osallistuneista pk-yrityksistä vastasi liian suurten investointikustannusten olevan syynä sille, ett-eivät ne toteuttaneet katselmuksessa esiin nousseita investointiehdotuksia. Backlund & Thollan-der (2015) arvioivat yhdeksi pk-yritysten energiankäytön tehostamisen haasteeksi sen, että yk-sittäisten yritysten energiakustannukset eivät ole kovin suuria ja näin ollen energiatehokkuusin-vestointeihin ei ryhdytä priorisoimaan.

Backlund & Thollander (2015) arvioivat tutkimuksessaan, että energiakatselmukset tukevat energiakatselmustoimiin liittyvää päätöksentekoa yrityksissä ja ovat tärkeä askel kohti energia-tehokkuustoimia. Myös Schleichin (2004) tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että energiakat-selmukset vähentävät energiatehokkuustoimiin liittyviä esteitä, kuten aiemmin mainittuja ajan- sekä tiedonpuutetta.

Anderson & Newell (2004) arvioivat tutkimuksessaan, että tyypillinen yritysten käyttämä kynnys energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksuajoissa on 1-2 vuotta. Myös Cooremans (2011) nostaa tutkimuksessaan esiin sen, että monet yritykset käyttävät takaisinmaksuaikaa yhtenä päätöksentekoon vaikuttavana kriteerinä. Tämä on Fleiter et al. (2012) mukaan ongelmallista

energiatehokkuusinvestointien kohdalla, sillä niillä on tyypillisesti pitkä elinikä mutta takaisin-maksuajoissa sitä ei oteta huomioon.

Motiva (2018) on koonnut yhteen Suomessa vuosina 2000-2014 katselmoidussa kohteissa ha-vaittujen energiansäästötoimien keskimääräisiä takaisinmaksuaikoja. Kyseisen julkaisun mu-kaan yleisimpien toimien keskimääräiset takaisinmaksuajat vaihtelivat välillä 0,1 vuotta - 14,1 vuotta. Kuitenkin esimerkiksi yleisimmin teollisuuden energiakatselmuksissa havaitun, valaistuk-seen liittyvän energiansäästötoimen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 3,4 vuotta (Motiva 2018). Tämä on huomattavasti enemmän kuin Anderson & Newellin (2004) havaitsema, takai-sinmaksuaikoihin liittyvä kynnys.

Useiden eri maiden energiakatselmusohjelmia arvioineessa tutkimuksessa (Price & Lu 2011) huomattiin, että energiakatselmusten tehokkuus kasvaa, kun ne ovat osa jotain laajempaa ener-giaohjelmaa. Paramonova & Thollander (2016) mukaan pelkkä energiakatselmusten tukeminen on riittämätön keino saada pk-yritykset toteuttamaan mahdollisimman paljon energiatehokkuus-toimia, lisäksi katselmuksissa ehdotettuja toimia tulisi tukea esimerkiksi erilaisilla verkostoilla.

Suomen energiatehokkuussopimustoiminnan voi ajatella olevan tällainen verkosto. Sopimuksiin liittyneille on esimerkiksi olemassa verkossa toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on tukea, hel-pottaa ja vauhdittaa toimijoiden energiatehokkuustyötä (Meets-yhteisö). Sopimukset myös kan-nustavat energiakatselmuksiin, mutta eivät suoraan vaadi niiden tekemistä. Esimerkiksi kiinteis-töalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmiin (Kiinteiskiinteis-töalan energiatehokkuussopi-mus 2016b; kiinteistöalan energiatehokkuussopienergiatehokkuussopi-mus 2016c) on kirjattu, että toimijan tulee selvit-tää mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöään kahden vuoden kuluessa toimenpideohjelmaan liittymisestä, esimerkiksi suorittamalla energiakatselmuksia. (Paramonova & Thollander 2016) esittävät tutkimuksessaan, että verkostoituminen nostaa katselmuksissa ehdotettujen toimien toteuttamistasoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman energiatehokkuustyöryhmän raportissa (Virkkonen et al.

2019, s. 50) energiakatselmustoiminnan kehittäminen on nimetty yhdeksi energiatehokkuutta parantavaksi toimenpide-ehdotukseksi. Raportissa arvioidaan, että katselmustoimintaa kehittä-mällä energiakatselmusten toteutusmäärät voivat kolminkertaistua vuosien 2016-2018 määriin verrattuna. Raportin mukaan aikavälillä 2016-2018 katselmuksia toteutettiin keskimäärin 56 kohteeseen vuodessa. (Virkkonen et al. 2019, s. 26) Kuvassa (4) on havainnollistettu energia-katselmuksiin myönnetyn tuen jakautumista edellä mainitun ajanjakson aikana. Kuten kuvasta (4) näkee, kiinteistökatselmuksia on tehty eri katselmusmalleista selkeästi eniten. Se soveltuu tavanomaisella tai vaativalla tekniikalla varustetulle palvelurakennukselle (Motiva 2018).

Kuva 4. Erilaisiin selvityksiin myönnetyn energiatuen jakautuminen vuosina 2016-2018. Perus-tuu työ- ja elinkeinoministeriön asettaman energiatehokkuustyöryhmän raportissa (Virkkonen et al. 2019, s. 26) olevaan kaavioon. Kaaviossa käytettyjen tietojen alkuperäinen lähde on ener-giakatselmusten tietokanta.

Katselmuksissa havaitut, yleisimmät ehdotetut energiansäästötoimet vaihtelevat hieman koh-teen mukaan. Pitkälti ne ovat kuitenkin samoja toimenpiteitä, kuin alaluvussa 3.2 mainitut kiin-teistöalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmissa eniten raportoidut toimet. Moti-van toimenpideohjelmien tuloksia kokoaMoti-van sivuston (Motiva 2019b) mukaan niitä ovat ilman-vaihtoon, lämmitysjärjestelmään ja valaistukseen liittyvät toimenpiteet. Motivan (2018) mukaan toimistorakennuksiin tehdyissä energiakatselmuksissa eniten energiansäästötoimia on ehdo-tettu ilmanvaihdon käyntiaikoihin, ja teollisuuden energiakatselmuksissa taas yleisin ehdoehdo-tettu

energiansäästötoimi liittyy sisä- ja ulkovalaistukseen.