Opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella kristillisen kuntoutusosaston toimintaa desistanssiteo-rian näkökulmasta. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että tämä opinnäytetyö on osittain synty-nyt halusta ymmärtää sitä, mikä merkitys kristillisyydellä on osana virallista auttamistyötä.
Onko kristillisyys kuntouttavan toiminnan ainoa elementti, jota tarjotaan ja joka auttaa vai onko työssä mukana yleisesti hyväksyttäviä kuntoutukseen ja rikosseuraamusalan ohjelma-toimintaan liitettäviä piirteitä? Kristillisten toimijoiden puolella, kuten seurakunnissa ja kol-mannen sektorin joukoissa, voi usein unohtua se, että ihminen tarvitsee muutakin apua kuin mitä kristillisyys voi tarjota. Tämä ei kuitenkaan päde tämän kristillisen kuntoutusosaston toiminnan kohdalla. Toiminta pohjautuu kristillisiin arvoihin, mutta siinä on paljon sellaisia tekijöitä, jotka tukevat desistanssia ja auttavat ihmistä kuntoutumaan. Jopa niin, että eräs haastatelluista kommentoi, että kuntoutusosasto voisi toimia, vaikka siinä ei olisi kristillistä
arvopohjaa mukana ollenkaan. Lisäksi hän koki, ettei kurssilla tyrkytetä kristillisyyttä tai us-kontoa.
Tulosten perusteella on huomattavissa, että kristillisellä kuntoutusosastolla olleiden henkilöi-den elämässä oli havaittavissa monia eri desistanssiin liitettäviä piirteitä, lukuun ottamatta sisäistettyä stigmaa. Tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä miksi näin on tai miten tämä eroaa niiden vankien elämästä, jotka eivät osallistu mihinkään kuntoutukseen. Lisäksi on huomioi-tava se, että kristilliselle kuntoutusosastolle vangit hakeutuvat oma-aloitteisesti, jonka vuoksi voisi olettaa, että heillä on suuri motivaatio päästä eroon rikollisesta elämäntavasta. Olisikin ollut mielenkiintoista, jos tutkimuksessa olisi ollut mukana kontrolliryhmä, josta olisi tutkittu desistanssin suhteen samat asiat kuin tämän tutkimuksen haastateltavilta. Olisiko näissä kah-dessa ryhmässä esiintynyt saman verran desistanssiin liitettäviä piirteitä vai esiintyikö näitä piirteitä tavallista enemmän kristillisen kuntoutusosaston käyneillä?
Olen jo aiemmin tuonut ilmi sitä, kuinka monipuolinen asia rikoksista irrottautuminen on ja miten monet asiat siihen vaikuttavat aikaisempien tutkimuksien perusteella. Tämä on näkynyt myös sekä tutkimuksen teoriaosuudessa että tuloksissa. Tämän vuoksi näen hyvänä asiana sen, että osaston toiminta on niin kattavaa kuin se on, sillä kuntoutuksen eri osa-alueet tukevat toisiaan ja edesauttavat omalta osaltaan subjektiivisten ja sosiaalisten muutosten tapahtumista yksilön elämässä. Monet haastateltavista (6/9) toivat myös esiin sitä, kuinka osaston toimin-nan monipuolisuus on heidän mielestään hyvä asia. Lisäksi kuntoutusosastolla voi olla kristil-lisen arvopohjan kautta sellaisia erityispiirteitä, joita ei muissa kuntoutuksissa välttämättä ole.
Kristillisyyteen kuuluu olennaisena osana anteeksianto ja uuden elämän saaminen (vrt Jer.
29:11). Ehkä tämä korostuu erityisesti vankilaympäristössä, koska vankilan perustehtävä on nimenomaan rangaistuksen suorittaminen. Mikä muu taho voi vankilassa tarjota vangille mahdollisuutta täydelliseen muutokseen kuin kristinusko, menettämättä samalla perustehtä-väänsä: rankaisemista?
Tutkimukseni alussa kerroin siitä kuinka vankien parissa tekevät työtä myös sosiaalityönteki-jät ja kolmannen sektorin toimija ja toivoin tarjoavani heille tutkimuksen kautta jotain tietoa siitä, kuinka auttaa vankeja rikoksettomaan elämään ja integroitumaan yhteiskuntaan. Tärkein heitä koskeva tieto, on mielestäni se, kuinka monipuolista apua vangit tarvitsevat ja se, että kuinka heterogeeninen ryhmä vangit ovat. Kuten aiemmin totesin, tämä näkyy jo siinä, ettei tutkimuksesta löytynyt yhtä ainoaa selkeää desistanssiin liitettävää piirrettä vaan niitä oli
monta jo näinkin pienessä ryhmässä haastateltavia. Tämän vuoksi näkisin, että vangeille tar-jottavan sosiaalisen tuen pitäisi olla hyvin yksilöllistä ja sensitiivistä tiukasti strukturoitujen interventioiden sijaan. Lisäksi näkisin tärkeänä sen, että ymmärrettäisiin ihminen holistisen ihmiskäsityksen mukaan biopsykososiaalisena kokonaisuutena, johon kuuluu myös ihmisen uskonnollisten ja elämänkatsomuksellisten liittyvien tarpeiden hyväksyntä ja huomioiminen.
Sillä, kuten haastateltavien vankien kertomista asioista voi huomata, hengellisyys muuttaa ihmistä ja joillekin se voi olla ainoa apukeino elämän muuttamiseen ja vankilakierteen lopet-tamiseen.
LÄHTEET
Aaltola, Juhani 2001. Filosofia, tiede, ymmärtäminen. Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Val-li (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, Jyväskylä, 10 – 25.
Allardt, Erik 1986. Uskontososiologia. Teoksessa Juha Pentikäinen (toim.) Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta. Gaudeamus, Helsinki, 32 – 45.
Andrews, D.A & Bonta, James 2010. The psychology of criminal conduct. LexisNexis: An-derson Publishing.
Andrews, D.A, Bonta, James & Wormith, J. Stephen 2006. The recent past and near future of risk and/or need assessment. Crime & Delinquency, 52, 1, 7 – 27.
Bottoms, Anthony & Shapland, Joanna 2011. Steps towards desistance amongst male young adult recidivists. Teoksessa Stephen Farrall, Richard Sparks, Mike Hough & Shadd Maruna (toim.) Escape routes: contemporary perspectives on life after punishment. Routledge, Lon-don, 43 – 80.
Burnett, Ros & Maruna, Shadd 2004. So ”prison works”, does it? The criminal careers of 130 men released from prisoner under home secretary, Michael Howard. The Howard Journal, 43, 4, 390 – 404.
Dodson, Kimberly D., Cabage, Leann N. & Klenowski Paul M. 2011. Journal of Offender Rehabilitation, 50, 367 – 383.
Enbuska, Heimo 2011. Kure. Aikamedia, Keuruu.
Eskola, Jari 2001. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vai-he vaivai-heelta. Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 –näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimene-telmiin. PS-kustannus, Jyväskylä, 133 – 157.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampe-re.
Farrall, Stephen 2005. Understanding desistance from crime. Open Univeristy Press, Maiden-head, Berkshire, England.
Giordano, Peggy C., Cernkovich, Stephen A. & Rudolph, Jennifer L. 2002. Gender, Crime and Desistance: Towards a Theory of Cognitive Transformation. American Journal of So-ciology 107, 990 – 1064.
Granfelt, Riitta 2014. Asunto vai rikoksettomuus ensin? Asumissosiaalisen työn tuella irti asunnottomuudesta ja rikollisuudesta. Teoksessa Henrik Linderborg, Mari Suonio & Tytti Lassila (toim.) Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla. Rikosseuraamuslaitos, Helsinki, 255 – 274.
Halttunen, Ulla 2014. Sähköpostikeskustelu.
Hakala, Juha T. 2008. Uusi graduopas. Gaudeamus, Helsinki.
Healy, Deirdre 2010a. Betwixt and between: the role of psychosocial factors in the early stag-es of dstag-esistance. Journal of rstag-esearch in crime and delinquency, 47(4), 419 – 438.
Healy, Deirdre 2010b. The dynamics of desistance. Charting pathways through change. Wil-lan publishing, Devon.
Helander, Jaakko 2000. Oppiminen ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa. Hel-singin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 169. Yliopistopaino, Helsinki.
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme Helena 2010. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus Helsinki University Press, Helsinki.
Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2009. Tutki ja kirjoita. Tammi, Helsinki.
Holm, Nils G. 2004. Uskonnollinen kokemus. Teoksessa Katja Hyry & Juha Pentikäinen (toim.) Uskonnot maailmassa. WSOY, Helsinki, 43 – 62.
Holmberg, Nils 2008. Addiktiot. Päihderiippuvuus ja kognitiivinen näkökulma. Teoksessa Seppo Kähkönen, Irma Karila & Nils Holmberg (toim.) Kognitiivinen psykoterapia. Duo-cedim, Helsinki, 293 – 308.
Hunt, Stephen 2005. The Alpha Program: Charismatic Evangelism for the Contemporary Age. PNEUMA. The Journal of the Society for Pentecostal Studies, 27 (1), 65 – 82.
Jakola, Jari 2005. Sisäinen häpeä ja kognitiivinen psykoterapia. Kognitiivisen psykologian verkkolehti 2, (2), 94 – 112.
Johnson, Byron R. 2004. Religious programs and recidivism among former inmates in prison fellowship programs: a long-term follow–up study. Justice quarterly 21/2, 329 – 354.
Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina 1995. Mitä kuntoutus on? Teoksessa Asko Suikkanen, Kristiina Härkäpää, Aila Järvikoski, Tapani Kallanranta, Keijo Piirainen, Marjatta Repo &
Juhani Wikström (toim.) Kuntoutuksen ulottuvuudet. WSOY, Helsinki.
Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina 2011. Kuntoutuksen perusteet: näkökulmia kuntoutuk-seen ja kuntoutustieteekuntoutuk-seen. WSOY, Helsinki.
Karila, Antti 2003. Vertaistuki mielenterveyskuntoutujien yhteisössä. Teoksessa Eveliina Pöyhönen & Tuulia Puumalainen (toim.) Mielenterveyskuntoutujien klubitalo: yhdessä kohti työelämää. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Helsinki.
Karsikas, Vuokko 2005. Selvinpäin olosta tulee hyvä fiilis. Päihdeongelmaisten vankien voi-maantuminen. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 3/2005.
Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli 2004. Voimavarat käyttöön. Duo-decim, Helsinki.
Kazemian Lila 2007. Desistance from crime. Theoretical, Empirical, Methodological and Pol-icy Considerations. Journal of Contemporary Criminal Justice 23/1, 5 – 27.
Keltikangas-Järvinen, Liisa 2008. Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. WSOY, Helsinki.
Kemppainen, Marjatta 2014. Psykososiaalinen sosiaalityö ja desistanssin tukeminen ehdolli-sen vankeuden valvonnassa. Teoksessa Henrik Linderborg, Mari Suonio & Tytti Lassila (toim.) Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla. Rikosseuraamuslaitos, Helsinki, 159 – 175.
Kivivuori, Janne 2008. Rikollisuuden syyt. Kustannusosakeyhtiö Nemo, Helsinki.
Kivivuori, Janne & Linderborg, Henrik 2009. Lyhytaikaisvanki. Tutkimus lyhytaikaisvankien elinoloista, elämänkulusta ja rikollisuudesta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 248, Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 2/2009.
Koskisuu, Jari 2004. Eri teitä perille. Mitä mielenterveyskuntoutus on? Edita, Helsinki.
Krito-työn esite. Saatavissa: http://www.kansanraamattuseura.fi/files/400/Krito-tyon_esite.pdf [Luettu 28.9.2014].
Kuula, Arja 2011. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Vastapaino, Tampere.
Kääriäinen, Juha 1994. Seikkailijasta pummiksi. Tutkimus rikosurasta ja sosiaalisesta kontrol-lista. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisuja 1/1994. Painatuskeskus, Helsinki.
L (953/2009). Laki Rikosseuraamuslaitoksesta.
L (767/2005). Vankeuslaki.
Laine, Matti 2002. Kuntoutus vankilan tehtävänä. Teoksessa Markku Salminen & Klaus Toi-vonen (toim.) Vankeinhoidon perusteet. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu 4/2002, 123 – 136.
Laine, Matti 2014. Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Rikosseuraamusalan koulutuskes-kus. Acta Poenologica 1/2014. Tietosanoma, Helsinki.
Laub, John H. & Sampson Robert J. 2001. Understanding desistance from crime. Crime and Justice: a review of research 28, 1 – 71.
Laub, John H. & Sampson Robert J.2003. Shared beginnings, divergent lives: Delinquet boys at age 70. Harvard University Press, Cambridge.
Lassila, Tytti 2014. Motivaation ilmeneminen puheessa ja motivaatiolle annetut merkitykset.
Teoksessa Henrik Linderborg, Mari Suonio & Tytti Lassila (toim.) Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla. Rikosseuraamusalan julkaisuja 1/2014, 213 – 230.
Lavikkala, Raino 2011. Vaikuttavan rikosseuraamustyön kysymyksiä. Teoksessa Raino La-vikkala & Henrik Linderborg (toim.) Rikosseuraamustyön kehittämisen kysymyksiä. Rikos-seuraamusalan koulutuskeskus. Acta Poenologica 2/2011, 93 – 140.
LeBel, Thomas P., Burnett, Ros, Maruna, Shadd & Bushway, Shawn 2008. The “Chicken and Egg” of Subjective and Social Factors in Desistance from Crime. European Journal of Cri-minology, 5(2), 131 – 159.
Lumme-Sandt, Kirsi. Vanhan ihmisen kohtaaminen haastattelutilanteessa. Johanna Ruusuvuo-ri & Liisa Tiittula (toim.) Haastattelu, tilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino, Tampere, 125 – 144.
Maruna, Shadd 2001. Making good: How ex–convicts reform and rebuild their lives. Ameri-can Psychological Association, Washington.
Maruna, Shadd, Wilson, Louise & Curran Kathryn 2006. Why God is often found behind bars: Prison conversions and the crisis of self-narrative. Research in human development, 3 (2&3), 161 – 184.
Ministerikomitean suositus CM/Rec (2010)1 jäsenvaltioille Euroopan neuvoston yhdyskunta-seuraamustyötä koskevista säännöistä. Ministerikomitean hyväksymä 20.1.2010 ministerien sijaisten 1075. kokouksessa. Saatavissa: https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?id=1575813 [Luettu 15.1.2015].
Moilanen, Pentti & Räihä, Pekka 2001. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa Juhani Aal-tola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 –näkökulmia aloittelevalle tutkijal-le tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, Jyväskylä, 44 – 67.
Niemelä, Jorma 1999. Usko, hoito ja toipuminen. Stakes, Helsinki.
Niemelä, Jorma 2005. ”Läpi lukkojenkin…” 50. Valtakunnalliset vankilalähetyspäivät. Saata-vissa:
http://www.sininauhaliitto.fi/data/liitteet/jorma_niemela_vankilalahetyksen_ja_sita_sivuavien _tyomuotojen_historiaa_ja_kirjoa_suomessa_pidetty_50_valtakunnallisilla_vankilalahetyspai villa_turussa_5112005.pdf [Luettu 10.2.2015].
Oikeus uskontoon. Vankilasielunhoito ja vankeinhoidon rakennemuutos. Työryhmän mietin-tö. Rikosseuraamusviraston monisteita 1 / 2006. Helsinki.
Paju, Petri & Vehviläinen, Jukka 2001. Valtavirran tuolla puolen: nuorten yhteiskuntaan kiin-nittymisen kitkat 1990–luvulla. Nuorisotutkimusseura, Helsinki.
Pentikäinen, Mirja 2015. Päihdekuntoutusohjelma. Ohjaajan kirja 2015. Saatavissa:
http://www.viadia.fi/wp-content/uploads/2014/06/paihdeohjelma_opas_2015.pdf [Luettu 18.5.2015].
Puumala, Sami 2012. Selvitys vankilasielunhoidosta ja kirkollisesta vankilatyöstä 2012 –
2012. Kirkkohallituksen erillisjulkaisuja. Saatavissa:
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content32C423 [Luettu 11.2.2015].
Puusniekka, Anna, Eskola, Jari, Itäpuisto, Maritta, Launonen, Mirka & Rautsiala, Tarja 2004.
Arka aihe = arka paikka? Teoksessa Jari Eskola, Anja Koski-Jännes, Eija Lamminluoto, Anita Saaranen, Mikko Saastamoinen & Katja Valtanen (toim.) Tutkimusmenetelmällisiä reflektioi-ta. Kuopio Univeristy Press, Kuopio, 43 – 72.
Rantanen, Teemu 2009. Kuntoutus, vaikuttavuus ja ”sosiaalinen”. Teoksessa Teemu Ranta-nen (toim.) Kuntoutus, vaikuttavuus ja kehittämiRanta-nen. Näkökulmia rikosseuraamusalan työn kehittämiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja A•66, 107 – 123.
Rautiainen, Pirjo 2011. Kenttätyön harmaat alueet. Kulttuuritutkimus 28:1, 11 – 25.
Rikosseuraamuslaitos 2013. Rikosseuraamuslaitoksen internet-sivusto,
Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2013. Saatavissa:
http://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-
tilastollinenvuosikir-ja/7W5DQb7OB/Rikosseuraamuslaitoksen_tilastollinen_vuosikirja_2013_.pdf [Luettu 15.4.2015].
Rinne, Päivi 2010. Tästä poikki. Aikamedia, Keuruu.
Rinne, Riku 2000. KK, Kuolemankauppias. Kuva ja sana, Helsinki.
Rolin, Kristina 2005. Tutkimuksen näkökulmasidonnaisuuden paradoksi. Teoksessa Liisa Huru & Kristina Rolin (toim.) Tiede, tieto ja sukupuoli. Gaudeamus, Helsinki, 97 – 111.
Ruusuvuori, Johanna, Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti 2010. Haastattelun analyysin vai-heet. Teoksessa Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi. Vastapaino, Tampere, 9 – 36.
Räisänen, Heikki 2004. Kristinusko. Teoksessa Katja Hyry & Juha Pentikäinen (toim.) Us-konnot maailmassa. WSOY, Helsinki, 163 – 179.
Schroeder, Ryan F. & Frana John F., 2009. Sprituality and religion, emotional coping, and criminal desistance: a quality study of men undergoing change. Sociological Spectrum 29, 718 – 741.
Sinkkonen, Mirja & Tähtinen, Paula 2006. Toiveena sisäinen paraneminen. Karas–sana, Hel-sinki.
Smolej, Mirka 2005. Rikosseuraamusten tutkimus Suomessa. Katsaus tutkimuksen painopis-teisiin ja resursseihin. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiedonantoja 66.
Suonio, Mari 2014. Sosiaalityö ja penologia. Sosiaalityö rangaistusteoreettisessa ajattelussa.
Teoksessa Henrik Linderborg, Mari Suonio & Tytti Lassila (toim.) Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla. Rikosseuraamusalan julkaisuja 1/2014, 73 – 87.
Suonio, Mari, Linderborg, Henrik & Lassila, Tytti 2014. Johdanto. Teoksessa Henrik Linder-borg, Mari Suonio & Tytti Lassila (toim.) Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla.
Rikosseuraamusalan julkaisuja 1/2014, 9 – 16.
Tourunen, Jouni 2000. Epäilyksen polttopisteessä. Tutkimus päihdekuntoutusosastosta vanki-lassa. Tutkimuksia 112. Stakes.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi, Helsinki.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen
käsitteleminen Suomessa. Saatavissa:
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [Luettu 21.2.2015].
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäyty-mistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin
järjestä-miseksi. Saatavissa: http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf [Luettu 26.2.2015]
Tyni, Sasu 2011. Rikosseuraamusasiakkaiden uusintarikollisuus. Teoksessa Raino Lavikkala
& Henrik Linderborg (toim.) Rikosseuraamustyön kehittämisen kysymyksiä. Rikosseu-raamusalan koulutuskeskus. Acta Poenologica 2/2011,153 – 174.
Tyni, Sasu 2015. Vankeinhoidon vaikuttavuus. Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita?
Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2015. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.
Uskon perusteet: Alfa-kurssi. Saatavissa:
http://www.kansanraamattuseura.fi/seurakunnille_ja_yhteisoille/koulutuspalvelut_ja_-aineistot/koulutusta_seurakuntalaisille/uskon_perusteet_alfa-kurssi [Luettu 29.9.2014].
Viikki-Ripatti, Sari 2011. Rikollisuudesta irrottautuminen subjektiivisena kokemuksena. Te-oksessa Raino Lavikkala & Henrik Lindeborg (toim.) Rikosseuraamustyön kehittämisen ky-symyksiä. Acta Poenologica 2/2011. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Helsinki, 197 – 226.
Mainitut opinnäytetyöt:
Andersson, Anne-Mari & Sipari Niina 2007. ”Uskoa ja toivoa paremmasta”. Kokemuksia hengellisyydestä ja hengellisestä työstä vankilassa. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki.
Eloranta, Kati 1999. Vanki ja Jumala: haastattelututkimus uskonelämänmerkityksestä, hoita-misesta sekä tukemiseen liittyvistä odotuksista vangittujen ja vankilasta vapautuneiden elä-mässä. Käytännöllisen teologian Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto.
Hartola, Tuija, Korkia, Tuula, Kujansuu, Sari & Pekkala, Tuula 2002. ”Haave normaalista elämästä” -tutkimus toivosta vangin elämässä. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Honkonen, Tiina 2013. Muutoksen aika. Tapaustutkimus Viisi keskustelua muutoksesta -ohjelmasta. Pro gradu -tutkielma.
Jalasto, Simo, Kröger, Terhi & Toivanen, Minna 2014. Kristillisen yhteisön lähettämä tuki-henkilö vangin tukena: Vangin tukituki-henkilön opas. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämä-ki.
Katalkin, Kaisa 2013. Uskoontulo vankeusaikana. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus.
Kukkonen, Juha & Viippola-Välisalo, Mira 2014. Vankien subjektiivinen hyvinvointi: vuoro-vaikutuksen ja kohtelun merkitys vankilassa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Vantaa.
Salo, Mirja & Sjölund, Pernilla 2014. Desistanssi rikosseuraamusalan asiakkaiden näkökul-masta. Laurea-ammattikorkeakoulu, Vantaa.
Vammaskoski, Maiju 2013. Tutkielma ihmisyydestä, pahuudesta ja vankilasielunhoitajasta.
Käytännöllisen teologian Pro gradu-tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.
Liite 1. Tutkimuslupa-anomus
Päivi Kuusela TUTKIMUSLUPA-ANOMUS
paivikuu@student.uef.fi
15.12.2014 Peter Blomster
PL 319
00181 Helsinki
TUTKIMUSLUPA-ANOMUS
Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineenani on sosiaalityö. Haen tutkimuslupaa pro gradu – tutkielmani aineistokeruun suorittamiseksi vankiloissa. Tutkielman työnimi on Kuopion vankilan kristillisen kuntoutusosaston toiminta.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kuopion vankilan kristillisen kuntoutusosaston toimintaa ja minkälaisia piirteitä toiminnassa on peilaten niitä desistanssiteoriaan.
Tarkoituksena on saada tarkka kuva kuntoutusosaston toiminnasta ja tämän vuoksi tutkimukseen halutaan näkyviin kuntoutusosastolla olleiden vankien näkökulma.
Haastateltavaksi valitaan korkeintaan kymmenen (10) vankia, jotka ovat tai ovat olleet kristillisellä kuntoutusosastolla. Haastattelut ovat teemahaastatteluja ja ne suoritetaan yksilöhaastatteluina. Pro gradu – tutkielman ohjaajana toimii Itä-Suomen yliopistosta professori Sari Rissanen (sari.rissanen@uef.fi).
Tutkijana sitoudun noudattamaan tutkimuseettisiä ohjeistuksia ja saatu aineisto tullaan säilyttämään luottamuksellisesti ja hävittämään tutkimuksen teon päätyttyä asianmukaisella tavalla. Pyydän kirjalliset suostumukset haastatteluun vangeilta ja heillä on mahdollisuus kieltää haastattelujen käyttö tutkimuksessa myös haastattelujen jälkeen. Haastatteluaineisto tullaan säilyttämään haastateltavien henkilöllisyyttä suojaten ja yksityisyyttä kunnioittaen.
Haastatteluaineiston raportoinnissa ei näy henkilöiden tietoja niin, että he olisivat tietojen perusteella tunnistettavissa.
Pyydän ystävällisesti lupaa suorittaa pro gradu – tutkielmaani liittyvän aineistonkeruun niissä vankiloissa, joissa kohderyhmääni kuuluvat henkilöt ovat, tammikuun puolen välin ja helmikuun lopun välisenä aikana vuonna 2015.
Kunnioittavasti
Päivi Kuusela
Liite 2. Tutkimuslupa
Liite 3. Tutkimustiedote ja tutkittavien suostumus haastatteluun
TUTKIMUSTIEDOTE JA TUTKITTAVIEN SUOSTUMUS HAASTATTELUUN
Hei!
Opiskelen yhteiskuntatieteitä Itä-Suomen yliopistossa, pääaineenani on sosiaalityö. Olen tekemässä pro gradu – tutkielmaa Kuopion vankilan kristillisestä kuntoutusosastosta.
Tutkielmassa arvioin sitä, miten osaston toiminta tukee kuntoutumista ja rikollisuudesta irrottautumista. Tavoitteena on muodostaa kuva osaston toiminnasta sekä vankien kertoman pohjalta että osaston toiminnassa mukana olevien henkilöiden (työntekijät ja vapaaehtoistyöntekijät) kertoman avulla. Tutkielman näkökulma tulee olemaan vankien näkökulma osaston toimintaan. Toivon tutkielmani tuottavan tietoa, josta on hyötyä myös osaston toiminnan kehittämisen kannalta.
Haastattelut suoritetaan yksilöhaastatteluina tammi – ja helmikuussa vuonna 2015.
Haastattelumenetelmänä on teemahaastattelu, jolloin haastattelujen teemat on etukäteen päätetty. Tarkemmat haastattelukysymykset muotoutuvat vasta varsinaisessa haastattelutilanteessa. Aineisto nauhoitetaan ja se tulee olemaan ainoastaan tutkielman tekijän käytössä. Aineisto hävitetään tutkielman hyväksymisen jälkeen eikä aineistoa tulla käyttämään missään muussa tarkoituksessa. Valmiista työstä ei ole mahdollista tunnistaa haastateltavien henkilöllisyyttä.
Tutkielma ei voi valmistua ilman haastateltavia ja tähän tarvitsenkin Sinun apuasi.
Kokemuksesi osaston toiminnasta ovat tärkeitä ja pääset kertomaan niistä haastattelussa.
Tutkimukseen osallistumine on täysin vapaaehtoista ja luottamuksellista.
Osallistun haastatteluun ja annan suostumuksen haastattelun tallentamiseen ja suorien lainausten käyttämiseen tutkimuksessa.
Allekirjoitus________________________________________________________________
Nimen selvennys_____________________________________________________________
Aika ja paikka_______________________________________________________________
Yhteistyöstä kiittäen Päivi Kuusela
Liite 4. Teemahaastattelurunko
Kuntoutuminen kristillisellä kuntoutusosastolla
Päiväys:_____/______ Haastattelun järjestysnumero:_________
1. Haastateltavan taustatiedot Ikä
Sukupuoli Vankilahistoria
Aiempi osallistuminen kuntouttaviin toimintoihin
2. Kuntoutuksen teeman aiheet
Osaston toiminta ja ryhmät
Minkä vuoksi halusit tulla kristilliselle kuntoutusosastolle?
Kuvaile minkälaista toimintaa osastolla on ollut.
Mitä hyötyä osaston toiminnasta on ollut sinulle? Entä haittaa?
Sisäinen muutos
Miten osastolla olo on vaikuttanut siihen miten ratkaiset erilaisia ongelmia, mitä elä-mässä tulee vastaan?
Kuvaile sitä mikä mielestäsi on suurin muutos itsessäsi?
Miten asenteesi ovat muuttuneet? Anna esimerkki.
3. Rikollisuudesta irrottautumisen teemat
Muutokset subjektiivisissa tekijöissä
Kuvaile miten käsityksesi rikollisuudesta ovat muuttuneet vankeuden aikana (jos ovat muuttuneet).
Mikä sinua motivoi muuttamaan elämääsi?
Muutokset sosiaalisissa tekijöissä
Ovatko suhteesi läheisiisi muuttuneet osastolla olon / vankeuden aikana? Kuvaile mi-ten.
Ovatko ajatuksesi tai asenteesi yhteiskuntaa kohtaan muuttuneet? Kuvaile miten.
Suhde tulevaisuuteen ja menneisyyteen
Minkälaisia toiveita sinulla on tulevaisuuden suhteen?
Miten kuvailisit rikoksien teon osana elämänkulkuasi?
1. Osaston kristilliseen arvopohjaan liittyvät teemat
Kristillisyyden koettu merkitys
Kuvaile mitä osaston kristillisyys sinulle merkitsee.
Kristillisyyden merkitys kuntoutuksessa
Onko osaston kristillisyydestä ollut sinulle apua? Entä haittaa?
Millaista apu tai haitta on ollut?
Jos ei ole ollut apua, niin miksi ei?
Mikä osuus kristillisyydellä on kuntoutumisessasi?
Haluaisitko vielä kertoa jotain, mitä ei ole tullut esille haastattelussa?