Näistä vastauksista paistaa läpi se valitettava totuus miten paljon cp-vammaiset työnha-kijat saavat kokea työnhaussa todella usein ennakkoluuloja ja syrjintää. Vallalla on to-della paljon vääriä ajattelumalleja, koskien cp-vammaisien ihmisten kykyä työskennellä.
Lopuksi esittelen cp-vammaisten vastaajien omia ajatuksia liittyen työllistymiseen ja työ-elämään ylipäänsä:
”Vammaisten työllistymistä pitäisi tukea ja auttaa paljon enemmän, kun tähän asti.
Olen työtön työnhakija, oman arkisen mielekkyyteni vuoksi en ole hakenut eläk-keelle. Työnhakuni on 25 vuotta pyörinyt samaa rataa 0,5-1 vuotta palkkatuetulla työllä, sit useampi vuosi työttömänä. Nyt toivon vihdoin löytäväni vakaan pitkäai-kaisen työn. Jotta taloudellinen tilanne tasapainottuu. Olen tällä hetkellä perus-vammaistuella. Ennen kuin Kelan standardimuutokset (2015) muutti asemaani.
Siihen asti sain vuodesta 2008 asti korotettua vammaistukea ongelmitta. Nyt en enää millään, vaikka tarve ja oikeus vamman ja epilepsian vuoksi onkin.”
”Hahmotushäiriöstä tulisi olla tietoa TE-keskuksella. On esim. Cp-vamman liitän-näisvamma ja vaikuttaa olennaisesti toimintakykyyn. Työnohjaajia työpaikoille ja TE-toimistoon. Vammaiset automaattisesti tuetun työllistymisen palveluihin ja sama työntekijä prosessin alusta loppuun.”
”Minun vaikea ymmärtää ajattelua, jossa kaikki cp-vammaiset työnhakijat laitetaan ikään kuin samaan koriin. Työllistymisessä suuri merkitys on koulutus taustalla ja työkokemuksella. Pidän tärkeänä, että työllistymisen tukikeinot räätälöidään haki-jan tarpeiden, ei diagnoosin mukaan. Työnantajien asenteisiin vaikuttaminen olisi tärkeää. Olen alkanut ajatella, että Suomessakin olisi syytä ottaa käyttöön työllis-tämiskiintiöt, vaikka en yleisellä tasolla kiintiöitä kannatakaan.”
”Vammaiset pystyvät tekemään töitä omalla tavallaan niin kuin kaikki muutkin.”
”Oli minulla työvalmentaja hänellä oli aika puolivuotta per asiakas viime vuonna.
Mutta tuli korona ja sekoitti asiat. Parempi olla työtön, jos työvalmentajan kanssa tekee yhteistyötä. Palkkatuki on kuulemma mahdollinen, vaikka olet eläkkeillä.
Siitä selvisi työvalmentajan avustuksella.”
”Vammaisten ja osatyökykyisten asemaa pitäisi edistää selvästi enemmän. On paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä, mutta heitä ei palkata ennakkoluulojen vuoksi.”
ja cp-vammaisten ihmisten on vaikeampaa työllistyä kuin niiden, jotka eivät kuulu mihin-kään vähemmistöryhmään. Vallalla on uskomus, että vammainen ei voi tehdä töitä. Yh-tenä esimerkkinä, että jos ontuu, niin ajatellaan heti, että mitähän muitakin liitännäisvam-moja työnhakijalla- tai tekijällä on. Yleisesti ajatellaan, että varmasti ollaan silloin paljon sairaslomilla liitännäisvammojen takia. Kävi ilmi sekin, että cp-vamma herättää yllättävän usein negatiivisia mielikuvia työnantajien ja rekrytoijien ajatuksissa, etenkin silloin kun henkilöä ei ole vielä tavattu. Hyvin usein tällaisessa tilanteessa ennakkoluulot heräävät ja päädytään niin sanottuun helpompaan ratkaisuun eli palkkaamaan joku ei vammainen työnhakija.
Cp-vammaiset ihmiset kokevat syrjintää jo työnhakutilanteissa. Asiaa ei auta, vaikka cp-vammaisilla ihmisillä voi olla korkeakin koulutustaso tai useampi eri tutkinto. Hyvin usein rekrytointitilanteessa, kun vamma on tullut ilmi, päädytäänkin palkkaamaan joku muu.
Siitäkin huolimatta, että työkokemus ja taidot olisivat samalla viivalla. Rekrytointeja teke-vien ihmisten päätöksiin vaikuttaa vahvasti heidän omat pelkonsa, asenteensa ja ennak-koluulonsa. Myös tietämättömyys näyttelee suurta roolia työnantajien ja rekrytoijien kes-kuudessa. Kaikista tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa ennakkoluuloista, asen-teista ja haluttomuudesta palkata fyysisesti vammaisia, johtuu tietämättömyydestä. To-teuttamani kysely jatkoi samalla linjalla, cp-vammaisten työnhakijoiden on vaikeaa työl-listyä. He kokevat paljon ennakkoluuloja ja syrjintää. Vastaajien mielestä paras lääke työllistymisen parantamiseen on tiedon jakaminen ja lisääminen työnantajien ja rekrytoi-jien keskuudessa. Tällä tavalla voidaan lieventää ennakkoluuloja ja vähentää syrjintää.
Kun työnantajien ja rekrytoijien tietämys lisääntyy, niin ymmärretään, että cp-vammaiset ihmiset ovat täysin kykeneviä työskentelemään kun cp-vammaiset työntekijät saavat mahdollisesti tarvitsemansa apuvälineet ja tuet.
10.2 Vastaukset tutkimuskysymyksiin
Opinnäytetyössä toteutetun kyselyn ja tutkimieni tutkimuksien tuloksien perusteella sain vastauksen tutkimuskysymykseeni: Mikä on cp-vammaisten työllisyystilanne? Vastaus oli, että suuri osa cp-vammaisista ihmisistä on työelämän ulkopuolella. Moni on tahto-mattaan eläkkeellä. Tilanne on siis huono. Hyvin moni erittäin motivoitunut cp-vammai-nen ihmicp-vammai-nen haluaisi todellakin työskennellä. Koko opinnäytetyöni ajatus, mihin nimes-säkin viittaan ”uhka vai mahdollisuus” olikin juuri se, että tästä porukasta saataisiin to-della työyhteisöihin lisää monimuotoisuutta, sillä erilaiset ihmiset tuovat uudenlaisia
nä-kökulmia, ajatusmalleja ja osaamista. Heiltä saadaan mahtavia erilaisia ajatuksia rikas-tuttamaan työyhteisöä ja lisäämään innovatiivisuutta. Täten voidaan todeta, että cp-vam-maiset ihmiset eivät ole uhka vaan todellakin mahdollisuus työelämässä.
Perehtyessäni monimuotoiseen rekrytointiprosessiin sain vastauksen toiseen tutkimus-kysymykseeni: Miten ja millä keinoilla cp-vammaisten työllisyystilannetta ja rekrytointia voidaan paremmin toteuttaa? Aineistosta selvisi, että ylipäänsä monimuotoisuutta lisää-mällä yrityksissä voidaan parantaa cp-vammaisten ihmisten työllistymistä. Monimuotoi-sessa rekrytoinnissa kaiken ideana on tiedon lisääminen työnantajien ja rekrytoijien pa-rissa. Tein itse saman huomion tutkimieni seikkojen perusteella, että kaikkein tärkeintä työllisyystilanteen parantamiseksi on tiedon jakaminen. Lisätään tietoutta monimuotoi-sesta syrjimättömästä rekrytointiprosessista. Lisätään tietoutta cp-vammaisten ihmisten mahdollisuuksista työskennellä. Hyvin tärkeää on myös saattaa työnantajien ja rekrytoi-jien tietoon kaikki erilaiset tukimuodot, joita voidaan saada kun työllistetään cp-vammai-nen työnhakija. Näillä toimilla saadaan aikaiseksi se, että kun tietämys lisääntyy niin en-nakkoluulot, stereotypiat ja asenteet saadaan vähenemään tai jopa poistumaan. Silloin työnantajat ja rekrytoijat ovat paljon avoimempia ajatukselle palkata cp-vammainen ih-minen.
Tutkimuksissa kävi ilmi, että työhönvalmentajan tai jonkun muun vastaavan ja TE-toimis-ton tarjoamaa tukea ja opastusta pitäisi roimasti lisätä. Kyselyn yhtenä tuloksena oli, että cp-vammaiset ihmiset kokivat tärkeäksi sen, että työhönvalmentajalla tai jollain muulla vastaavalla olisi tarpeeksi tietoa itsellään cp-vammasta. Tähän olisi mielestäni hyvä rat-kaisu se, että joku cp-vammainen ihminen itse toimisi malliesimerkkinä eli kävisi kerto-massa rekrytoijille mitä cp-vamma on ja siitä, että cp-vammasta huolimatta pystytään työskentelemään. Cp-vammaiset ihmisethän ovat itse oman asiansa parhaita asiantun-tijoita. Tällä tavalla työnantajat ja rekrytoijat saisivat tietoonsa käytännön esimerkkejä.
Silloin huomattaisiin, että hyvin pienetkin teot jo voivat auttaa. Tällä keinolla voitaisiin saada myös rekrytointiyritykset enemmän mukaan työllistämään cp-vammaisia ihmisiä.
Saataisiin myös cp-vammaiset ihmiset uskaltamaan käyttämään enemmän rekrytointiyri-tyksiä, koska nykyisin heidän kauttaan rekrytoidaan todella moni työntekijä.
10.3 Validiteetti
Validiteetti tarkoittaa mittauksen oikeellisuutta, että mitataanko juuri sitä mitä onkin tar-koitus mitata. Hyvä sisäinen validiteetti on sitä, mittaukset vastaavat tutkimuksen
teoria-osassa esitettyjä käsitteitä. Hyvä ulkoinen validiteetti on sitä, että muutkin tutkijat tulkit-sevat tutkimustulokset samalla tavalla kuin mitä tutkimuksessa on esitetty. Validiteetti eli pätevyys kertoo, kuinka hyvin tutkimusmenetelmä ja siinä käytetyt mittarit vastaavat sitä ilmiötä, mitä halutaan tutkia. Luotettavuus on perusteltava teorianmuodostuksen yhtey-dessä. Tutkimuksen tuloksen on vastattava tutkimukselle asetettuja päämääriä ja tutki-muskohdetta. Hyvään luotettavuuteen päästään, kun perustellaan tehdyt valinnat, ku-vaillaan koko tutkimusprosessi tarkasti, painotetaan tulosten tulkinnan ja ymmärtämisen suhteuttamista teoreettiseen viitekehykseen sekä tutkimus raportoidaan niin hyvin, että lukija voisi toteuttaa vastaavan tutkimuksen uudestaan. (Heinonen.)
Opinnäytetyössäni validiteetti toteutuu hyvin, koska viitekehyksessä esittämäni eri tutki-muksien tulokset ovat samassa linjassa toteuttamani tutkimuksessa saamiini tuloksiin.
Tutkimuksen tulos vastasi opinnäytetyöni tutkimuskysymyksiin, päämääriin ja tutkimus-kohteeseen.
10.4 Reliabiliteetti
Reliabiliteetti tarkoittaa tutkimusmenetelmän ja käytettyjen mittareiden kykyä saavuttaa tarkoitettuja tuloksia ja mittauksen toistettavuutta. Reliabiliteetti tarkoittaa myös luotetta-vuutta. Hyvä sisäinen reliabiliteetti saavutetaan silloin, kun mittaustoimitus on pysyvä eli saadaan samoja tuloksia eri kerroilla. Hyvä ulkoinen reliabiliteetti saavutetaan, kun mit-taukset ja tutkimus ovat toistettavissa muissakin tutkimuksissa ja tilanteissa. Tarkastele-malla eri ihmisten näkökulmia voidaan kasvattaa luotettavuutta eli reliabiliteettia. (Heino-nen.)
Opinnäytetyössäni haastattelin vain yhtä rekrytoinnin ammattilaista, koska saatavilla ei ollut muita asiaan niin hyvin perehtyneitä. Yhden ihmisen haastattelun tuloksia ei voi pitää toistettavina ja luotettavina. Tekemäni haastattelun vastauksia ei voida yleistää, mutta ne antoivat suuntaa ratkaisuun tutkimusongelmaan ja tietoa teorian tueksi käytet-täväksi käytännön tasolla. Lisätäkseni reliabiliteettia toteutin lisäksi kyselyn cp-vammai-sille ihmicp-vammai-sille, koska hehän ovat itse mitä parhaimpia asiantuntijoita vastaamaan tutki-musongelmaani. Heillä on paras tietämys omasta työllisyystilanteestaan. Cp-vammaiset ihmiset itse osaavat parhaiten kertoa, millaisista tukitoimista on paras apu työllistymi-seen ja millä keinoilla sitä voidaan parantaa ylipäänsä. Tosin tuloksiin tulee suhtautua pienellä kriittisyydellä, kun kyse on vastaajien omista mielipiteistä ja näkemyksistä.
10.5 Tarina työllistymisestä
Tämän kirjoituksen halusin ottaa esiin opinnäytetyöni johtopäätöksissä, koska mielestäni tämä on malliesimerkki kuvaamaan fyysisesti vammaisten kokemuksia työnhausta.
Tämä on myös loistava esimerkki siitä, kun työnhakija saa oikeanlaista apua ja tukea niin silloin työllistymisen mahdollisuudet paranevat roimasti.
Mäkisen kirjoittamassa artikkelissa Felix Adje kertoo, ettei työllistyminen ole vammaiselle helppoa, hän on sen itse saanut huomata. Alussa hän kertoi työpaikkahakemuksessa jo vammastaan, muttei koskaan päässyt haastatteluihin asti. Sen jälkeen, kun hän jätti vamman mainitsematta tulikin kutsuja haastatteluun. Tosin kun vamma paljastui, niin matka tyssäsi siihen. Felix harmissaan toteaa:
“Pystyn tekemään lähes mitä vain, mutta usein tuli tunne, että minua syrjitään, koska vammaisten ei koeta kuuluvan työelämään.” (Mäkinen 2021.)
Yhtenä esimerkkinä Felix kertoo tilanteen, jossa hän sai hakemuksen perusteella kutsun haastatteluun ja työnantaja oli ennen tapaamista hyvin kiinnostunut, kunnes heille sel-visi, että häneltä puuttuu toinen jalka. Seuraavana päivänä tuli viesti, ettei häntä valittu, koska moni muu hakija oli parempi. Felix on varma, että vamma vaikutti päätökseen.
Felix haluaakin muistuttaa työnantajia, että vammasta huolimatta moni voi hoitaa työnsä moitteettomasti. Hän kommentoi:
“Hei haloo, nyt eletään 2000-lukua! Meitä on turha karsastaa. Antakaa meille töitä, sillä jokaisesta tienaamastamme sentistä maksamme verot, ja se taas auttaa yh-teiskuntaa. Minä haluan elämältä aivan samoja perusasioita kuin kuka tahansa:
hoitaa oman talouteni ja maksaa vuokrat ja perheeni kulut.” (Mäkinen 2021.) Felix on sitä mieltä, että ilman Spring House -yrityksen valmennuspalvelua ja Sopivaa työtä kaikille -hanketta hän ei nyt siinä tilanteessa missä nyt on. Felix kertoo, että kultaa-kin kalliimpaa on ollut kokonaisvaltainen apu opintojen ja työllistymisen eri vaiheissa.
Felix myös toivoo, että rekrytointitapahtumiin osallistuva työnantajat suhtautuisivat asi-aan vakavammin. Hän kertoo:
“Osa on ollut paikalla ehkä vain omaa julkisuuskuvaa kiillottaakseen. Toivoisin, että kaikki työnantajat olisivat mukana yhtä täydellä sydämellä kuin me hakijat.”
(Mäkinen 2021.)
10.6 Esimerkkejä elävästä elämästä
Hyviä esimerkkejä elävästä elämästä löytyy Satu Järvisen kirjoittamasta kirjasta. Satu Järvisellä itsellään on cp-vamma, joten hänellä on todellista ensikäden tietoa asiasta.
Juuri siksi halusinkin ottaa tähän johtopäätökset-lukuun mukaan pari otetta tästä kirjasta.
Sillä nämä esimerkit kuvaavat todella hyvin sitä, mihin tulokseen olen opinnäytetyössäni tullut, koskien cp-vammaisten ihmisten työllisyyttä.
Järvisen mukaan käsitys, että vammaisuus merkitsee automaattisesti työkyvyttömyyttä, tuntuu olevan yleisesti vallitseva ajatus. Esimerkiksi stereotypia, että puhevammainen ja pyörätuolilla liikkuva henkilö ei ole pätevä työntekijä. Järvinen kertoo, että ovatpa jotkin yritykset tokaisseet, että näkyvä vamma voi olla uhka yrityksen imagolle esimerkiksi asia-kaspalvelussa. Järvisen mukaan yleisesti ajatellaan myös, että vammaiset ovat ho-mogeeninen ryhmä, millä ei nähdä juurikaan olevan potentiaalia työntekoon. Kun kes-kustellaan vammaisista työntekijöistä, puhutaan pääosin yhä niin sanotuista avustavista tehtävistä, jotka sopivat kehitysvammaisille, mutta ne eivät ole liikuntavammaisten juttu.
(Järvinen 2012, 132–139.)
Järvinen kertoo, että hänen kokemuksensa perusteella monille cp-vammaisille ihmisille työn tekemisen merkitys on suurempi, kuin vammattomilla. Järvinen on todennut, että töitä tehdessä kokee olevansa itse asiassa vammaton. Pelkän toimeentulon lisäksi työ antaa ihmiselle mahdollisuuden tuntea itsensä hyödylliseksi ja kehittyä. Työ myös lisää sosiaalista kanssa käymistä ja jäsentää päivärytmiä. Järvinen vinkkaa, että työnhaussa kannattaa keskittyä kertomaan koulutuksesta, työkokemuksesta, henkilökohtaisista omi-naisuuksista ja vahvuuksistaan. Tällöin työnantajat voisivat nähdä vammaisuuden vah-vuutena eikä vajavah-vuutena. (Järvinen 2012, 133–138.)
Päätän opinnäytetyöni tähän Järvisen kirjassa olevaan tekstiin, sillä se kiteyttää mahta-vasti ajatukseni opinnäytetyöni nimestä ja koko työn ideasta:
“Vammaisuus on vimmaisuutta, vammaisuus on voimakkuutta.
Vammaisuus on rajojen ylittämistä,
Vammaisuus on ennakkoluulojen nitistämistä.
Vammaisuus on asioiden näkemistä toisenlaisesta vinkkelistä.” (Järvinen 2012, 140.)
Lähteet
Airaksinen, Tiina & Pitkänen, Olli 2010. vammaisena aikuisena Suomessa. CP-lehti. Http://www.cp-portaali.fi/files/111/CP-vammaisena_aikuisena_Suomessa_-artik-keli_cp-lehteen_2.pdf. Luettu 20.1.2021.
Alasuutari, Pertti 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Neljäs, uudistettu painos. Vastapaino, Tampere.
Bergbom, Barbara & Toivanen, Minna & Väänänen, Ari 2020. Monimuotoisuusbaro-metri 2020. Työterveyslaitos, Helsinki.
Https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/140584/TTL_978-952-261-947-1.pdf?sequence=5&isAllowed=y. Luettu 10.2.2021.
Bister, Jaana 2020. Kuntoutuspäällikkö, Spring House Oy, Helsinki. Haastattelu 24.08.2020.
Björkberg, Elli & Fredrikson, Janne & Hakola, Mari & Hanhikoski, Börje & Jantunen, Vuokko & Mäki, Anne & Ojamo, Matti & Rissanen, Päivi & Salminen, Paula & Tammi, Taru & Teinikivi, Marju & Ukkola, Ville & Verainen, Liisa-Maija 2019. Miten vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat Suomessa? Työelämä ja köyhyys – teematyöryhmän ra-portti. Vammaisfoorumi ry. Https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/09/RA-PORTTI-Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4-ja-k%C3%B6yhyys.pdf. Luettu 23.1.2021.
Ekholm, Elina & Teittinen, Antti 2014. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus:
osallistumisen esteitä ja edellytyksiä. Kelan tutkimusosasto, Helsinki. Https://helda.hel-sinki.fi/bitstream/handle/10138/144151/Tutkimuksia133.pdf?sequence=4. Luettu 21.1.2021.
Eilakaisla. Infograafi: Rekrytointiprosessi - onnistu rekrytoinnissa omin voimin!
Https://www.eilakaisla.fi/infograafi-rekrytointiprosessi-onnistu-rekrytoinnissa-omin-voi-min. Luettu 10.2.2021.
Hirsijärvi, Sirkka & Hurme, Helena 2004. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teo-ria ja käytäntö. Yliopistopaino, Helsinki.
Heinonen. Kyvyt.fi. Heinosen opetussivut. Https://kyvyt.fi/view/artefact.php?arte-fact=304009&view=72174. Luettu 9.2.2021.
Hoffrén, Tea 2017. Kysely oikeuksien toteutumisesta vammaisten henkilöiden arjessa.
Raportti keskeisistä kyselytuloksista. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelu-kunta.
Https://vane.to/documents/2308875/2395516/Raportti+kyselyn+tulok-sista.pdf/e6bd3b12-1554-43b4-8f6a-38a21143e419. Luettu 30.1.2021.
Invalidiliitto 2019. Työssäkäynnin mahdollisuus on tärkeä yhdenvertaisuuden kulmakivi.
Päivitetty 17.6.2019. Https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/tyossakaynnin-mahdolli-suus-tarkea-yhdenvertaisuuden-kulmakivi. Luettu 11.11.2020.
Invalidiliitto 2021. Liikuntavammaisten työnhakijoiden persoonallisuutta ja joustavuutta korostetaan rekrytoinnissa muita enemmän. Päivitetty 20.1.2021. Https://www.invalidi- liitto.fi/ajankohtaista/liikuntavammaisten-tyonhakijoiden-persoonallisuutta-ja-jousta-vuutta-korostetaan. Luettu 20.1.2021.
Jaakola, Tiina & Leinonen, Paavo & Tarvainen, Minna 2017. Vammaiset henkilöt työ-elämässä ja asiakkaina. FIBS & Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Https://vam- las.fi/wp-content/uploads/2018/11/vammaiset-henkilt-tyelmss-ja-asiakkaina-fibs_vam-las__2017.pdf. Luettu 3.1.2021.
Järvinen, Satu 2012. Järjenjuoksuja. Elämää CP-vamman kanssa. Books on Deman GmbH, Helsinki.
Kauppinen, Maija 2018. Miten onnistua rekrytoinnissa omin voimin? Eilakaisla. Päivi-tetty 12.12.2018. Https://www.eilakaisla.fi/blogi/miten-onnistua-rekrytoinnissa-omin-voi- min?hsCtaTracking=e0f64d5c-6ffd-47a6-b1c5-baf778b80c2c%7C50a7fcf4-d126-4af3-9f88-973af6fad5d1. Luettu 11.2.2021.
Metsämuuronen, Jari 2008. Laadullisen tutkimuksen perusteet. 3. uudistettu painos. In-ternational Methelp Ky, Helsinki.
Mäkinen, Mari 2021. Felix Adje haluaa olla tuottava osa yhteiskuntaa. IT Invalidiliitto-lehti. Päivitetty 27.1.2021. Https://www.it-Invalidiliitto-lehti.fi/kategoriat/koulutus-ja-tyoelama/felix- Https://www.it-lehti.fi/kategoriat/koulutus-ja-tyoelama/felix-adje-haluaa-olla-tuottava-osa-yhteiskuntaa.html. Luettu 2.2.2021.
Ojanperä, Annemaria 2019. Cp-vamma ja työ. Vates-säätiö sr. Https://www.va-tes.fi/media/esitteet/vates_cp_esite_digitaalinen.pdf. Luettu 27.12.2020.
Pietiläinen, Marjut & Keski-Petäjä, Miina 2014. Työsyrjinnän seuranta Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö, työ ja yrittäjyys.
Htps://tem.fi/docu-
ments/1410877/2859687/Ty%C3%B6syrjinn%C3%A4n+seuranta+suo- messa+18122014.pdf/dfdf6c25-49bd-41f1-b4b6-431e65903f07/Ty%C3%B6syr-jinn%C3%A4n+seuranta+suomessa+18122014.pdf?version=1.0&t=1465460791000.
Luettu 23.1.2021.
Pimiä, Kirsi 2016. ”Vammaisena olen toisen luokan kansalainen” – Selvitys vammais-ten kokemasta syrjinnästä arjessa. Oikeusministeriö, yhdenvertaisuusvaltuutettu. Lönn-berg painot Oy, Helsinki.
Https://syrjinta.fi/docu- ments/25249352/34268331/%E2%80%9DVammaisena+olen+toisen+luokan+kansalai-
nen%E2%80%9D+%E2%80%93+Selvitys+vammaisten+kokemasta+syr- jinn%C3%A4st%C3%A4+arjessa+%28PDF%2C+1959+kt%29.pdf/655200f8-6eff-42a0-
9c60-766f1002244c/%E2%80%9DVammaisena+olen+toisen+luokan+kansalai- nen%E2%80%9D+%E2%80%93+Selvitys+vammaisten+kokemasta+syr- jinn%C3%A4st%C3%A4+arjessa+%28PDF%2C+1959+kt%29.pdf?ver-sion=1.2&t=1608046757712. Luettu 31.1.2021.
Salminen, Esa 2018. ”Vammaisuus kannattaa ottaa itse puheeksi haastattelussa” – Ville Rantala sai ensimmäisen työnsä avoimuudella. Duunitori, työelämä. Https://duuni-tori.fi/tyoelama/vammaisuus-tyohaastattelussa. Luettu 22.1.2021.
Silander, Marju & Ihantola, Marja 2020. TEM haastattelu. Suomen CP-liitto ry.
Silander, Marju 2018. Ennakkoluulot vaikeuttavat cp-vammaisten ihmisten työllisty-mistä. Suomen CP-liitto ry. Päivitetty 25.9.2018. Https://www.epressi.com/tiedotteet/so- siaaliset-kysymykset/ennakkoluulot-vaikeuttavat-cp-vammaisten-ihmisten-tyollisty-mista.html. Luettu 20.11.2020.
Sippola, Aulikki. Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhtei-söjä. Https://esteetonrekrytointi.fi/wp-content/uploads/2019/02/Monimuotoisuuden-joh-taminen.pdf. Luettu 9.2.2021.
Suomen CP-liitto ry 2021. CP-opas. Https://www.cp-liitto.fi/files/4526/CP-opas_2021.pdf. Luettu 15.1.2021.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2009. Monimuotoisuus – työelämän mahdollisuus. Opas yh-denvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikalla. Https://tem.fi/docu-
ments/1410877/2934378/Monimuotoisuus- uus+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+mahdollisuus.+Opas+yhdenvertaisuu- den+edist%C3%A4miseen+ja+syrjinn%C3%A4n+torjumiseen+ty%C3%B6pai-
kalla.pdf/9c2b724f-8a6d-4f8c-9dc5-fd8c7793c583/Monimuotoi- suus+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+mahdollisuus.+Opas+yhdenvertaisuu- den+edist%C3%A4miseen+ja+syrjinn%C3%A4n+torjumiseen+ty%C3%B6pai-kalla.pdf?version=1.0&t=1466512903000. Luettu 28.12.2020.
Vates säätiö sr 2021. Työnantajaesite. Https://www.vates.fi/media/esitteet/ty-f6nantaja-esite-2021-nettiversio.pdf. Luettu 10.2.2021.
Vates säätiö sr 2019. Työn tukena -aineisto on koottu vuonna 2019 osana Henkilöstön edustajat monimuotoisuuden edistäjinä -hanketta, jossa kumppaneina olivat SAK ja Hyvinvointiala HALI ry. Https://www.vates.fi/tyon-tukena. Luettu 26.1.2021.
Vates säätiö. Monimuotoinen työyhteisö – vinkkejä rekrytointiin. Https://www.va-tes.fi/media/esitteet/vates_rekryesite_net-3.pdf. Luettu 9.2.2021.
Vesala, Hannu T. & Vartio, Elias 2019. Miten vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat Suomessa? Vammaisfoorumin vuonna 2018 toteuttaman kyselyn tulokset taulukko-muodossa. Https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/09/VFKyselyn-perusra-portti2019.pdf. Luettu 20.1.2021.
Haastattelukysymykset
1. Mikä sai teidät lähtemään mukaan Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille-hankkee-seen?
2. Mikä on konkreettisesti Spring House Oy:n rooli tässä hankkeessa?
3. Montako henkilöä teillä työskentelee tässä hankkeessa?
4. Millainen koulutus ja työkokemus heillä on?
5. Aiotteko myös hankkeen jälkeen jatkaa työllistymisen valmennuspalveluita fyysi-sesti vammaisille?
6. Eroaako rekrytointiprosessi mielestänne jotenkin niin sanotusti tavallisesta, kun kyseessä on fyysisesti vammainen?
7. Millaiset ovat rekrytointiprosessin vaiheet ja mitä niissä mielestänne pitää erityi-sesti ottaa huomioon?
8. Miten työnantajat on valittu, minne hankkeen työnhakijat työllistyvät?
9. Onko ko. työnantajilla ollut ennen töissä fyysisesti vammaisia?
10. Miten työnantajat ovat suhtautuneet siihen, että työnhakija on fyysisesti vammai-nen?
11. Miten ”markkinoitte” työnantajille sen, että heidän kannattaa palkata fyysisesti vammainen?
12. Minkä alojen ja millaisiin työtehtäviin työnhakijat ovat työllistyneet?
13. Kuinka moni työnhakija on työllistynyt?
14. Onko kyseessä ollut osa-aikainen vai täysipäiväinen työ ja onko ollut määräaikai-nen vai vakituimääräaikai-nen työsuhde?
15. Millä tavalla/ Mitkä ovat ne keinot/tavat/menetelmät, joiden avulla teidän mieles-tänne saataisiin fyysisesti vammaiset paremmin työllistymään?
Kyselylomake