Johdanto luvussa esitellään työn aihe sekä perustellaan sen valinta ja kerrotaan mistä kiinnostus aihetta kohtaan nousi esille. Tämän lisäksi kappaleessa kerrotaan aiheen tarkka rajaus, tutkimus-kysymykset, tutkimusaineisto ja keskeiset käsitteet. Lopuksi esitellään tiivistetysti tutkielman ra-kenne.
1.1 Tutkielman aihe ja tausta
Tutkielman aiheena on etätyö, etäjohtaminen ja niiden ongelmat. Aihetta voidaan pitää erittäin ajankohtaisena, sillä koronaviruksen aikana monet yritykset ovat ottaneet käyttöön etätyöskente-lyn pääasiallisena työnteko tapanaan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan etätyön määrä lähes kaksinkertaistui vuonna 2020 (Leskinen 2021). Tämän vaikutuksena myös mahdollisia ongelmia liittyen etätyöskentelyyn ja sen johtamiseen on ilmaantunut paljon, sillä muutos on ollut erittäin nopea, eikä siihen ole ollut aikaa valmistautua. Etätyö on ilmiönä kuitenkin jo melkein 50 vuotta vanha, mutta sen suosio on kasvanut huomattavasti vasta nyt viime aikoina. Tuoreen suo-sion takia etätyötä ja varsinkaan etäjohtamista ei ole tutkittu paljoakaan. Nykyään kuitenkin digi-taalinen muutos on väistämätön valinta kaikille yrityksille koosta tai toimialasta riippumatta ja etä-työ on osa sitä (Cortellazzo, Bruni & Zampieri, 2019).
Kiinnostus tutkielman aihetta kohtaan heräsi työskennellessäni etätöissä vuoden 2020 aikana. Sil-loin nousi esille monia etätyön ja etäjohtamisen ongelmia ja haasteita, joihin ei kiinnitetty työpai-kalla suurta huomiota. Mielenkiintoni näiden ongelmien ratkaisuun heräsi ja halusin olla kehittä-mässä etätyötä ja etäjohtamista paremmaksi. Uskon, että etätyö tulee jatkossa olemaan erittäin tärkeä osa-alue jokaisessa organisaatiossa, ja toivon että, siihen kiinnitetään huomiota jatkossa entistä enemmän. Haluan myös tulevaisuudessa toimia tehtävissä, joissa on mahdollista päästä kehittämään etätyötä ja etäjohtamista.
Etätyö aihetta käsittelevissä tutkimusartikkeleissa nousee esiin monia etätyön ongelmia. Näistä esimerkkeinä kommunikaatio-ongelmat, tiedon jakamisen ongelmat, sosiaalisten suhteiden ongel-mat, työn arvioinnin ongelmat ja palkitsemisen ongelmat. (Choudhury, Foroughi & Larson 2020.) Etätyön ongelmien tutkimisen lisäksi myös etäjohtamisesta on julkaistu tutkimusartikkeleita, joissa käsiteltiin muun muassa etäjohtamisen uhkia ja mahdollisuuksia. Näistä esimerkkinä Mustajabin, Bau-win, Irawanin, Rasyidin ja Aminin (2020) julkaisema artikkeli, joka kuitenkin käsittelee ongelmia vain johta-jien näkökulmasta. Kyseisen artikkelin haastatteluissa on haastateltu vain johtajia ja selvitetty heidän näke-myksiään. Kyseinen näkökulma on yleisin etäjohtamista käsittelevissä tutkimuksissa. Monet aikai-semmat etäjohtamista käsittelevät tutkimukset ovat suuntautuneet yleisemmin myös pelkästään etätiimien johtamiseen, eikä yksilön johtamisen näkökulmaa ole näissä huomioitu merkittävästi.
Zaccaron ja Baderin (2003) yhdistääkin etäjohtamisen vahvasti etätiimien johtamiseen, ja samoin on myös tehnyt Zigurs (2003). Tällä tutkimuksella halutaankin tuoda esiin etäjohtamisen näkökul-maa enemmän yksilön johtamisen kautta, mikä on harvemmin tutkittu näkökulma.
Etäjohtamisen ongelmia on myös tärkeää tarkastella alaisten näkökulmasta johtajien näkökulman lisäksi. Tässä tutkimuksessa onkin tarkasteltu johtamisen ongelmia alaisten näkökulmista, sillä nä-kemykset eroavat usein huomattavasti johtajien näkökulmista. Valittu näkökulma on yleisesti myös vähemmän käytetty, joten tutkimuksesta saatava tieto on todennäköisesti merkittävämpää varsinkin käytännön työelämän kannalta.
1.2 Aiheen rajaus ja tutkimuskysymykset
Tässä tutkimuksessa käsitellään etätyötä, etäjohtamista ja niiden ongelmia työntekijän näkökul-masta. Tutkimuksessa halutaan saada yksityiskohtaista tietoa siitä, mitkä esimiehen ominaisuudet ja toimet työntekijä kokee ongelmallisiksi etätyössä. Tutkimus on rajattu koskemaan vastavalmis-tuneita korkeakouluopiskelijoita. Kyseinen rajaus on tehty siltä olettamalta, että korkeakouluopis-kelijoilla on lähtökohtaisesti paremmat tietotekniset taidot ja myös todennäköisesti aiempaa koke-musta etätyöskentelystä opiskelujen parissa. Rajauksella pyritäänkin saamaan vastauksia erityi-sesti työntekoa ja työympäristöä koskeviin asioihin. Haastateltavien rajaus on tehty myös sen aja-tuksen pohjalta, että juuri korkeakouluista valmistuneilla ei todennäköisesti ole kovinkaan pitkää työkokemusta, jonka pohjalta olisi kehittynyt tietynlainen rutiini työntekoon. Lyhyemmän
työkokemuksen omaavalla työntekijällä on mahdollista havaita herkemmin tekemänsä työn epä-kohtia ennen kuin on ajan myötä tottunut niihin.
Kirjallisuuskatsauksen avulla syvennytään etätyö ilmiöön ja käydään läpi, mitkä asiat ovat osaltaan vaikuttaneet etätyöhön ja sen kehitykseen. Sen lisäksi käydään läpi eri johtamisen elementtejä, jotka ovat vahvasti läsnä etäjohtamisessa. Näiden jälkeen syvennytään käsittelemään etäjohtami-sen ongelmia.
Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on:
1. Mitä etätyön ja etäjohtamisen ongelmia työntekijät kokevat etätyössään ja miten ne vai-kuttavat heidän etätyöntekoonsa?
Alatutkimuskysymyksinä ovat:
1. Minkälainen on hyvä etäjohtaja?
2. Mitkä asiat etätyöntekijä kokee etätyön hyödyiksi verrattuna lähityöhön?
3. Mitkä asiat etätyöntekijä kokee etätyön haitoiksi verrattuna lähityöhön?
4. Miten etätyötä ja etäjohtamista tulisi kehittää?
Tutkimuksen tavoitteena on etäjohtamisen ongelmien hahmottaminen alaisten näkökulmasta hei-dän kokemustensa perusteella sekä pyrkiä löytämään kyseisiin ongelmiin kehitysideoita ja ratkai-suja.
1.3 Tutkimusaineisto
Tutkimusaineisto kerätään teemahaastatteluilla. Teemahaastattelu sopii tutkimuksen haastattelu-menetelmäksi, sillä se on vapaampi tapa kerätä aineistoa kuin strukturoitu haastattelu. Teema-haastattelu on keskustelunomainen tilanne, jossa käydään läpi ennalta suunniteltuja teemoja.
Tämä on erittäin hyvä asia, sillä teemojen puhumisjärjestys on vapaa, eikä kaikkien haastateltavien
kanssa tarvitse välttämättä puhua kaikista asioista samassa laajuudessa. Teemahaastattelu on myös hyvä tapa aktivoida haastateltavaa tuomaan laajasti omaan kokemukseensa pohjautuvaa tie-toa esiin. (Hirsjärvi & Hurme 2015.) Teemahaastattelu on myös hyvä rajata koskemaan tiettyä tee-maa, tässä tapauksessa etätyötä, etäjohtamista ja niiden ongelmia. Tutkimusaineiston kerääminen toteutetaan etähaastatteluna. Haastattelutallenne litteroidaan, jotta aineiston analysointi olisi su-juvampaa.
Liian laajan tai suppean tutkimusaineiston kertyminen on mahdollinen ongelmakohta. Tutkimusneiston rajaamiseksi haastatteluun on valittu kuusi henkilöä. Heitä haastattelemalla saatava ai-neisto on tähän tutkimukseen riittävä, sillä laadullisessa tutkimuksessa painoarvo keskittyy enem-män aineiston laatuun määrän sijaan. (Puusa & Juuti 2020.)
1.4 Keskeiset käsitteet
Etätyö
Etätyö on ansiotyötä, joka tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa etukäteen. Etätyö on työtä, jota olisi mahdollista tehdä työn luonteen puolesta myös työpaikalla. (Keyriläinen 2021.)
Etäjohtaminen
Etäjohtaminen on etäältä tehtävän työn eli etätyön johtamista. Etäjohtamista kutsutaan myös ter-meillä virtuaalinen johtaminen (virtual leadership) ja e-johtaminen (e-leadership). Etäjohtamisessa johtamisen perusasiat ovat pääosin samat kuin lähijohtamisessa. Etäjohtamisessa tietyt asiat kui-tenkin nousevat esiin ja vaativat johtajalta erityishuomiota. Tämän takia osa perinteisen lähijohta-misen käytännöistä tuleekin unohtaa ja ottaa niiden tilalle etäjohtamiseen sopivampia periaatteita ja toimintamalleja. Nämä syyt korostavat sitä, että etäjohtamista tulisi tarkastella omana aihealu-eenaan. (Vilkman 2016.)
LMX -teoria
LMX-teorian eli johtajohdettava-vaihtosuhteen (Leader-Member-Exchange) mukaan esimies ja-kaa johdettavilleen valikoidusti henkilökohtaisia, sosiaalisia ja organisaation toimintaan liittyviä voimavaroja (Mueller & Lee 2002). LMX-teorian keskeisenä ajatuksena on, että johtamisprosessin myötä esimiehen ja johdettavan välille on mahdollista muodostua kypsä suhde, joka hyödyttää kumpaakin. Tällöin johtajat ja johdettavat luovat, edistävät ja ylläpitävät hyödyllistä tiedon- ja ko-kemuksenvaihtoa molemminpuolisen luottamuksen, kunnioituksen ja yhteenkuuluvuuden ilmapii-rissä, mikä ennen kaikkea tehostaa johtajan ja johdettavan välisiä toimia, sekä sen lisäksi edesaut-taa oikeudenmukaisuutta työyhteisössä ja yksilön urakehitystä. (Northouse 2004.)
1.5 Tutkielman rakenne
Tutkielma koostuu viidestä pääluvusta, jotka on esitetty selkeästi kuviossa 1. Ensimmäisessä lu-vussa esitellään työn aihe ja kerrotaan yleisesti tutkielman tavoitteesta ja sisällöstä. Toinen luku on tutkielman teoria osuus. Siinä käsitellään etätyötä, etäjohtamista ja LMX -teoriaa. Kolmannessa luvussa esitetään empiirisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä, tutkimusaineisto ja aineiston ana-lyysi. Neljäs luku käsittelee tutkimustuloksia, yhdistäen ne tutkielmassa esitettyyn teoriaan, jonka avulla tuloksista tehdään yhteenveto. Viimeisessä luvussa esitetään tutkimuksen yhteenveto ja johtopäätökset. Lisäksi tässä luvussa arvioidaan tutkimuksen luotettavuus ja esitetään jatkotutki-musehdotuksia. Päälukujen jälkeen tutkielma sisältää vielä lähdeluettelon sekä liitteet.
Kuvio 1. Tutkielman rakenne