Jatkotutkimusehdotukset

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että etätyössä ja etäjohtamisessa on vielä paljon tutkittavaa. Varsinkin etäjohtamista koskevaa teoriaa ei ole vieläkään olemassa. Teorian laatimi-nen vaatii kuitenkin laajemman tutkimuspohjan aiheesta mitä tällä hetkellä on olemassa. Etäjohta-misen ongelmia on hyvä kartoittaa eri ikäluokkien työntekijöiltä ja johtajilta, sillä eri ikäpolvien erot ongelmissa ja haasteissa ovat merkittäviä. Etäjohtaminen tulee kasvamaan jatkossa, joten olisi myös hyvä miettiä ajatusta siitä, että yliopisto-opinnoissakin olisi mahdollista suuntautua etä-johtamiseen, ja sitä tukevia opintoja olisi toivottavasti jatkossa tarjolla, kun teoriaa saadaan tar-peeksi kasaan.

Muita hyviä tutkimuskohteita etätyössä ja etäjohtamisessa olisi, miten pienien ja suurien organi-saatioiden käytännöt etätyössä ja etäjohtamisessa eroavat, ja voisiko niistä löytyä ratkaisuja etä-työn tai etäjohtamisen haasteisiin. On myös hyvä tarkastella eri yritysten tuloksia etätyöhön siirty-misen myötä ja miten se on vaikuttanut esimerkiksi työn tehokkuuteen. Etätyön ja etäjohtasiirty-misen tutkimus on vielä melko alkuvaiheessa, mutta etätyö trendin jatkuessa tutkimuksia saadaan var-masti aiheesta enemmän.

Lähteet

Aaltio, I. & Puusa, A. 2011. Laadullisen tutkimuksen luotettavuus. Teoksessa: Puusa, A. & Juuti, P.

(toim.) Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan.

Helsinki: Johtamistaidon opisto JTO, 47–57.

Avolio, B. J., Kahai, S., & Dodge, G. E. (2000). E-leadership: Implications for theory, research, and practice. The leadership quarterly, 11(4), 615-668.

Bentley, Andrew, et al. "The role of organisational support in teleworker wellbeing: A socio-tech-nical systems approach." Applied Ergonomics 52 (2016): 207-215.

Bloom, N., Liang, J., Roberts, J., Ying, Z., (2015) Does Working from Home Work? Evidence from a Chinese Experiment, The Quarterly Journal of Economics, Volume 130, Issue 1, Pages 165–218 Bosua, R., Kurnia, S., Gloet, M., & Moza, A. (2017). Telework Impact on Productivity and Well-Be-ing. Social Inclusion and Usability of ICT-Enabled Services, 201.

Bryman, A. (2004). Qualitative research on leadership: A critical but appreciative review. The lead-ership quarterly, 15(6), 729-769.

Choudhury, P., Foroughi, C., & Larson, B. Z. (2020). Work-from-anywhere: The productivity effects of geographic flexibility. In Academy of Management Proceedings (Vol. 2020, No. 1, p. 21199). Bri-arcliff Manor, NY 10510: Academy of Management.

Contreras, Baykal, & Abid. (2020). E-leadership and teleworking in times of COVID-19 and Beyond:

What We Know and Where Do We Go. Frontiers in Psychology, 11, 3484.

Cortellazzo, L., Bruni, E., & Zampieri, R. (2019). The role of leadership in a digitalized world: a re-view. Frontiers in psychology, 10, 1938.

Darics, E. (2020). E-leadership or “How to be boss in instant messaging?” The role of nonverbal communication. International Journal of Business Communication, 57(1), 3-29.

Dhawan, E. & Chamorro-Premuzic, T. 2018. How to Collaborate Effectively If Your Team Is Remote.

Harvard Business Review 27.2.2018.

Gerstner, C. R., & Day, D. V. (1997). Meta-Analytic review of leader–member exchange theory:

Correlates and construct issues. Journal of applied psychology, 82(6), 827.

Graen, G. B. & Uhl-Bien, M. 1995. Relationship-Based Approach to Leadership: Development of Leader-Member-Exchange (LMX) theory of Leadership Over 25 Years: Applying a MultiLevel Multi-Domain Perspective. Leadership Quarterly. Vol 6 (2).

Haapakoski, K. et al. (2020) Läsnä etänä: seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Hel-sinki: Alma Talent.

Hanhike T., Immonen J., Kanerva L. & Luukkinen A. (1998). Etätyö muutoksen välineenä. Helsinki.

Oy Edita Ab. ISBN 951-735-308.1.

Helle, M. 2004. Etätyö. Helsinki: Edita Prima

Hirsjärvi, S., & Hurme, H. (2015). Tutkimushaastattelu : teemahaastattelun teoria ja käytäntö . Gaudeamus.

Johns, T. and Gratton, L. (2013). The third wave of virtual work, Harvard Business Review, Jan-Feb 2013, 91: 66-73.

Kalliomaa, S. & Kettunen, S. (2010) Luottamus esimiestyössä . 1. p. Helsinki: Talentum Media.

Keyriläinen, M. (2020) Työolobarometri 2019 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-541-6 Keyriläinen, M. (2021) Työolobarometri 2020 – ennakkotiedot http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-541-6

Kelley, E. and Kelloway, E. K. (2012) ‘Context Matters: Testing a Model of Remote Leadership’, Journal of Leadership & Organizational Studies, 19(4), pp. 437–449. doi:

10.1177/1548051812454173.

Leskinen, T. (2021) Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

https://www.tilastokeskus.fi/tieto-trendit/artikkelit/2021/etatyo-yleistyi-eniten-aloilla-ja-alueilla-joilla-sita-ennen-tehtiin-vahiten/

Liao, C., (2017). Leadership in virtual teams: A multilevel perspective. Human Resource Manage-ment Review, 27(4), 648-659.

Mueller, B. & Lee, J. (2002). Leader-Member Exchange and Organizational Communication Satis-faction in Multiple Contexts. Journal of Business Communication 39(2):220-224.

Mustajab, Duta & Bauw, Azies & Irawan, Andri & Rasyid, Abdul & Amin, Hamid. (2020). Covid-19 Pandemic: What are the Challenges and Opportunities for e- Leadership?. Fiscaoeconomia. 4. 483-497. 10.25295/fsecon.2020.02.011.

Northouse, P. (2004). Leadership: Theory and Practice. Thousand Oaks, CA: Sage Publications.

Parviainen, P., Federley, M., Seisto, A., Koponen, J., Annala, M., Korhonen, O. & Harjunen, V. 2017.

Digimuutoksessa onnistumisen eväät. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2017:54.

Pullan, P. (2016). Virtual Leadership. Practical strategies for getting the best out of virtual work and virtual teams. Great Britain: CPI Group.

Purvanova, R. K., & Bono, J. E. (2009). Transformational leadership in context: Face-to-face and vir-tual teams. The Leadership Quarterly, 20(3), 343-357.

Puusa, A., & Juuti, P. (2020). Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät . Gaudeamus.

Savolainen, T. (2013). Trust Building in e-Leadership–Important Skill for Technology-Mediated Management in the 21st Century. In Proceedings of the International Conference on Management, Leadership and Governance-ICMLG (pp. 288-294).

Van Wart, M., Roman, A., Wang, X., & Liu, C. (2019). Operationalizing the definition of e-leader-ship: identifying the elements of e-leadership. International Review of Administrative Sciences, 85(1), 80-97.

Vilkman, U. (2016) Etäjohtaminen : tulosta joustavalla työllä . Helsinki: Talentum Pro.

Zaccaro, S. J. and Bader, P. (2003). E-leadership and the challenges of leading e-teams: Minimizing the bad and maximizing the good. Organizational Dynamics, 31, 4: 377-387.

Zigurs, I. (2003). Leadership in virtual teams: Oxymoron or opportunity? Organizational Dynamics, 31, 4: 339-351.

Liitteet

Haastattelun runko:

1. Teema – Etätyö Kysymykset:

• Minkälainen työkokemus sinulla on etätyöskentelystä?

• Miten vertailisit kokemuksesi perusteella etätyöntekoa normaaliin toimistotyöhön/lähityö-hön?

• Mitkä asiat koet negatiiviseksi etätyössä?

• Mitkä asiat koet positiiviseksi etätyössä?

• Kumman työntekomuodon valitsisit, jos saisit vapaasti valita?

• Mitkä asiat vaikuttavat eniten etätyökokemukseesi? Ja miten ne vaikuttavat?

2. Teema – Etäjohtaminen Kysymykset:

• Minkälaisia kokemuksia sinulla on etäjohtamisesta etätyössä?

• Minkälainen on mielestäsi hyvä etäjohtaja/esimies?

• Mitkä johtamisen asiat koet tärkeinä etätyössä?

• Mitkä esimiehen toimet vaikuttavat eniten etätyöskentelyysi? Miten ne vaikuttavat?

• Minkälaiseksi koet suhteesi esimieheen? Onko siinä ollut muutoksia?

3. Teema – Etätyön ja etäjohtamisen ongelmat Kysymykset:

• Minkälaisia ongelmia olet kokenut etätyössä? Miten ne ovat vaikuttaneet etätyöskente-lyysi?

• Näetkö jotkin esimiehen toimet/ominaisuudet ongelmallisiksi etäjohtamisessa? Mitä kehi-tysideoita sinulla olisi näihin ongelmakohtiin?

• Koetko, että esimies on kohdellut kaikkia työntekijöitä etätyössä tasa-arvoisesti? Jos ei, niin mistä se mielestäsi johtuu?

• Tuleeko sinulle jotain muuta mieleen etätyöstä, etäjohtamisesta tai niiden ongelmista?