Liikunnan kansalaistoiminnan perusteiden merkitysrakenteiden ja dynamiikan ymmär-tämiseen tarvitaan tutkimusta. Tutkimus hyödyttää perustellusti kaikkia liikunnan
kan-111
salaistoiminnan parissa toimivia. (Koski 2000b.) On erittäin tärkeää, että liikunnan kan-salaistoimijat ja niiden ympärillä oleva hallinto ymmärtävät tutkimustiedon merkityk-sen. Ympäristön on myös hyvä ymmärtää, mitä seuratoiminnalta voi vaatia ja edellyttää.
Vapaaehtoisilla toimijoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta kuitenkaan toteuttaa sitä kaikkea, mitä seuroilta nykyään toivotaan ja edellytetään.
Tämän tapaustutkimuksen myötä heräsi muutamia jatkotutkimusaiheita, joita voisi hyö-dyntää laajemmassa mittakaavassa. Yksi näistä on laajempi selvitys opiskelijaurheilu-seuroista koko Suomen tasolla, kuten aiemmin oli jo esillä. Korkeakouluissa on erilaisia liikuntamahdollisuuksia ja perinteitä. Näiden vaikutusta opiskelijaurheiluseuroihin ja yleensäkin urheiluseuratoiminnan järjestämiseen erilaisissa korkeakouluissa olisi mie-lenkiintoista pureutua tutkimaan. Tapaustutkimuksen kautta lisättiin ymmärrystä ilmi-östä, mutta tutkimuksen edetessä nousi havaintoja myös opiskelijaliikunnan tilanteesta.
Opiskelijaliikunta ei Grénmanin ym. (2018) mukaan ole laajasti tutkittu. Opiskeluaika on kriittinen hetki liikunnan aloittamisen tai lopettamisen suhteen. Myös Valtioneuvos-ton vuoden 2018 liikuntapoliittisessa selonteossa esiin nostettu opiskelijoiden liikunta-mahdollisuuksien kehittäminen nosti esiin muutamia tähän aiheeseen liittyviä jatkotut-kimushaasteita.
Opiskelijaliikunnan merkitystä, asemaa sekä tähän vaikuttavia taloudellisia paineita olisi hyvä selvittää. Tähän voisi tuoda näkemystä myös selvitys opiskelijaliikunnan muutoksesta 2000-luvulla tai jopa koko opiskelijaliikunnan historian ajalta, akateemi-sesta urheilusta liikuntakeskuksiin. Näillä aihealueilla on linkityksensä myös opiskeli-jaurheiluseurojen toimintaan ja mahdollisuuksiin.
Kaupallisuuden esiin nouseminen tuotti ajatuksen myös siitä, miten urheiluseurat ja kaupallinen sektori voisivat tuottaa yhdessä liikuntaa. Jos ajatellaan, että korkeakoululii-kunta vastasi aiemmin enemmän kunnallista liikorkeakoululii-kuntatoimea ja siihen liittyvää urheilu-seurayhteistyön tapaa, niin uusi ajatus voisi olla enemmän kaupallisen toimijan ja urhei-luseuran yhteistyön selvittäminen. Olisi mielenkiintoista selvittää, missä määrin kaupal-liset liikuntakeskukset tekevät yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen kanssa, vai teke-vätkö ollenkaan? Onko vastaavia malleja suunnitteilla ja miten ne voisivat toimia?
Näillä seikoilla olisi yhteyttä myös tulevaisuuden opiskelijaurheiluseurojen toiminnan kannalta. Liikuntapalveluiden tuottamiselle korkeakouluympäristössä joka tapauksessa
112
on perustellusti tarvetta ja erilaisia toimintamalleja tulee todennäköisesti olemaan käy-tössä myös jatkossakin.
113 LÄHTEET
Aarresola, O. 2018. Urheiluseuran vapaaehtoistyö lisääntyy pakon edessä. Liikunta &
Tiede 55, 4/2018. 88.
Aarresola, O. 2019. Urheiluseuran muutostilanne nostaa jäsenmaksun maksuhaluk-kuutta. Liikunta & Tiede 56, 1/2019. 76-77.
Ansala, J. 2011. Korkeakoululiikunta edistää opiskeluintoa. Teoksessa Kunttu, K. Ko-mulainen, A. Makkonen, K. Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Porvoo:
Duodecim. 143-144.
Ansala, J. Opiskelijaurheiluseurojen määrät. Sähköposti. 11.12.2018
Billis, D. 2010 Hybrid organizations in the third sector. Challenges for practice, theory and policy. Basingstoke, Hampshire, UK: Palgrave Macmillan
Clarkeburn, H. Mustajoki, A. 2007. Tutkijan arkipäivän etiikka. Tampere: Vastapaino.
Eskola, J. Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino Eskola, J. Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Vastapaino Giddens, A. Sutton, P. W. 2017. Sociology. 8th edition. Cambridge: Polity Press.
Globaali vaikuttaja – yhdessä. UniSportin toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2019.
Kaudella 2017-2020.
Grénman, M. Oksanen, A. Löyttyniemi, E. Räikkönen, J. Kunttu, K. 2018. Mikä opiske-lijoita liikuttaa? – Liikunnan merkitykset ja niiden yhteys koettuun hyvinvointiin ja liikunnan määrään. Liikunta & Tiede 55 (2–3), 94–101.
Harisalo, R. 2009. Organisaatioteoriat. Tampere: Tampere University Press.
Harju, A. 2003. Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet. Vantaa: Kansanva-listuseura.
Harju, A. 2007. Aarre loistamaan. Teoksessa Harju, A. (toim.). Kansalaistoimintaan kätketty aarre. Espoo: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry., 12-16.
Harmaakorpi, V. Melkas, H. 2008. Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa.
Helsinki: Kuntatalon paino.
114
Hyyppä, M. T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä; Sosiaalinen pääoma ja terveys. Keuruu:
Otavan Kirjapaino Oy.
Heikkala, J. Koski, P. 2000. Järjestöt, kulttuurit ja merkitykset. Teoksessa Itkonen, H.
Heikkala, J. Ilmanen, K. Koski, P. (toim.) Liikunnan kansalaistoiminta; Muutok-set, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 152.
Tampere: Tammer Paino, 110-117.
Heikkala, J. 2000. Liikunnan järjestökentän muutokset ja toimintaympäristö. Teoksessa Itkonen, H. Heikkala, J. Ilmanen, K. Koski, P. (toim.) Liikunnan kansalaistoi-minta; Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 152. Tampere: Tammer Paino, 120-121.
Heinilä, K. 1986. Liikuntaseura sosiaalisena organisaationa. Tutkimuksia 38/1986. Jy-väskylän yliopisto, liikuntasuunnittelun laitos.
Heinilä, K. 2018. Minne menet Suomen urheilu. Kilpavarustelusta kestävään kehityk-seen. Helsinki: Into Kustannus.
Heinilä, K. Koski, P. 1991. Suomalainen liikuntaseura. Liikuntatieteellisen seuran jul-kaisu nro 125. Helsinki: Hakapaino Oy.
Helander, V. 2002. Kolmas sektori. Saarijärvi: Gaudeamus
Hyyppä, M. T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä; Sosiaalinen pääoma ja terveys. Keuruu:
Otavan Kirjapaino Oy.
Hirsijärvi, S. Remes, P. Sajavaara, P. 2002. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosake-yhtiö Tammi.
Ikävalko, J. 2008. Espoolaisten urheiluseurojen ja kaupungin liikuntatoimen välisen yh-teistyön kehittäminen. AMK-opinnäytetyö. HAAGA-HELIA ammattikorkea-koulu. Vierumäen toimipiste, Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma. Hel-sinki.
Ilmanen, K. 2000. Kansalaistoiminnan ja julkishallinnon kohtaaminen. Teoksessa Itko-nen, H. Heikkala, J. IlmaItko-nen, K. Koski, P. Liikunnan kansalaistoiminta; Muu-tokset, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 152.
Tampere: Tammer Paino, 27-28.
115
Ilmanen, K. 2012. Urheilun eriytynyt moraaliperusta. Teoksessa Ilmanen, K. Vehmas, H. (toim.) Liikunnan areenat – yhteiskuntatieteellisiä kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Tutkimuksia 1/2012, 183-186.
Ilmanen, K. 2015. Liikuntapalvelujen muutos 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Teok-sessa Itkonen, H. Laine, A. (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Jyväs-kylä yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Tutkimuksia 1/2015, 20.
Itkonen, H. 1991. Tarmpompa poekija ollaan. Tutkimus suomalaisen urheiluseuran muutoksesta. Joensuu: Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutki-muksia N:o 35.
Itkonen, H. 1993. Urheiluseuran tulevaisuus – Värikäs, vallaton ja kimmoisa. Teok-sessa: Itkonen, H. Nevala, A. (toim.) Urheiluseura Juuret mullassa – Tukka tuu-lessa. Tutkimuksia 58/1993. Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden lai-tos, 61-66.
Itkonen, H. 1996. Kenttien kutsu. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Tampere:
Tammer paino Oy.
Itkonen, H. 1999. Liikunnan kansalaistoimijakenttä muutoksessa. Teoksessa: Suomi Kimmo (toim.) Vaajan virran Vuolteesta. Jyväskylä: Liikunnan kehittämiskes-kus. 114-127.
Itkonen, H. 2000a. Kansalaistoiminnan suuri linja. Teoksessa Itkonen, H. Heikkala, J.
Ilmanen, K. Koski, P. Liikunnan kansalaistoiminta; Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 152. Tampere: Tammer Paino, 5-24.
Itkonen, H. 2000b. Liikunnan kansalaistoimijoiden kulttuurinen merkityksenanto. Teok-sessa Itkonen, H. Heikkala, J. Ilmanen, K. Koski, P. Liikunnan kansalaistoi-minta; Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 152. Tampere: Tammer Paino, 169.
Itkonen, H. Koski, P. 2000. Paikallinen, maakunnallinen ja kansallinen. Teoksessa Itko-nen, H. Heikkala, J. IlmaItko-nen, K. Koski, P. Liikunnan kansalaistoiminta; Muu-tokset, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 152.
Tampere: Tammer Paino, 58-71.
116
Itkonen, H. 2015. Kansalaistoimintojen kaudet ja muuttuvat käytännöt. Teoksessa Itko-nen, H. Laine, A. (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Jyväskylä yli-opisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Tutkimuksia 1/2015, 41-56.
Itkonen, H. Laine, A. 2015. Suuntana liikunnan käsitteet ja käytännöt. Teoksessa Itko-nen, H. Laine, A. (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Jyväskylä yli-opisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Tutkimuksia 1/2015, 9-10.
Jarvie, G. 2006. Sport, Culture and Society. TJ International Ltd. Cornwall.
Juote, A. 2007. Järkiperäisestä hulluudesta moniäänisyyteen. Teoksessa Harju, A.
(toim.). Kansalaistoimintaan kätketty aarre. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry. Espoo: Painotalo Casper, 51.
Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Vapaaehtoistyö. SLU:n julkaisusarja 8/2010.
Helsinki: Suomen Kuntoliikuntaliitto
Kauravaara, K. 2018. Liikunta ja urheilu aikuisen hyvinvoinnin tukena. Asiantuntijatyö liikkujan polun aikuisuusvaiheesta. Suomen Olympiakomitea.
Kokkonen, J. 2015. Suomalainen liikuntakulttuuri – juuret, nykyisyys ja muutossuun-nat. Keuruu: Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia n:o 3.
Kokkonen, J. 2013. Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. Suomalaisen liikuntakulttuurin lähi-historia. Keuruu: Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia n:o 2.
Korkeakoululiikunnan suositukset 2018. 2018. Korkeakoululiikunnan suositustyöryh-män loppuraportti. OLL Sarja A9/2018. Helsinki: Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry.
Koski, P. 1990. Liikuntaseurojen yhteistoiminnallisuus ja avoimuus. Tutkimuksia 51/1990. Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos.
Koski, P. 1994. Liikuntaseura toimintaympäristössään. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House and Sisäsuomi Oy.
Koski, P. 2000a. Millä tavoin kansalaisaktiivisuus toteutuu liikunnassa? Teoksessa:
Miettinen, M. Haasteena huomisen hyvinvointi - Miten liikunta lisää mahdolli-suuksia, Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 124. Paino Porras Oy. Jyväskylä, 213-214, 224-225.
117
Koski, P. 2000b.Liikunnan kansalaistoiminta kulttuurina – toiminnan merkityksellisyys ja merkitysrakenteet. Teoksessa Itkonen, H. Heikkala, J. Ilmanen, K. Koski, P.
(toim.) Liikunnan kansalaistoiminta; Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Lii-kuntatieteellisen seuran julkaisu nro 152. Tampere: Tammer Paino, 136-153.
Koski, P. 2009a. Seurakenttä monipuolistuu, eriytyy ja ammattimaistuu. Liikunta &
Tiede 46, 4/2009. 5-8.
Koski, P. 2009b. Liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa. julkaisusarja 7/09. SLU-paino.
Koski, P. 2013. Liikunta- ja urheiluseuroja koskeva tietopohja ja sen kehittäminen. Te-oksessa Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Valtion liikuntaneuvoston jul-kaisuja 2013:6, 18-42.
Koski, P. Mäenpää, P. 2018. Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986−2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25.
Kotkavirta, J. 2004. Urheilun moraali ja etiikka. Teoksessa Ilmanen, K. (toim.) Pelit ja kentät kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yliopisto. Liikunnan so-siaalitieteiden laitos. Tutkimuksia 3/2004, 32-43.
Kotkavirta, J. 2012. Urheilun etiikka ja moraali. Teoksessa Ilmanen, K. Vehmas, H.
(toim.) Liikunnan areenat – yhteiskuntatieteellisiä kirjoituksia liikunnasta ja ur-heilusta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Tutkimuksia 1/2012, 59-64.
Kunttu, K. Pesonen, T. Saari, J. 2016. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tutkimuksia 48. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. (85, 122-123)
Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen käyttö, hankinta ja säilytys. Jyväskylä:
Vastapaino.
Kärkkäinen, P. 1986. Suomalaisen liikuntakulttuurin kehityslinjoja. Teoksessa: Vuolle, P. Telama, R. Laakso, L. (toim.) 1986. Näin suomalaiset liikkuvat. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 50. Helsinki: Valtion Painatuskeskus, 36-38.
118
Laakso, L. 2011. Liikuntatottumukset. Nuorten liikunta ja liikuntaan motivoiminen. Te-oksessa Kunttu, K. Komulainen, A. Makkonen, K. Pynnönen, P. (toim.) Opiske-luterveys. Duodecim. Porvoo: Boowell Oy. 143-144.
Liikunnan Riemu ry. Liikuntalaisten oma urheiluseura. Viitattu 7.3.2019. http://www.lii-kunnanriemu.com/seura/
McPherson, B D. Curtis, J E. Loy, J W. 1989. The Sosial Significance of Sport. An In-troduction to the sociology of sport. Human Kinetics Books. A Division of Hu-man Kinetics Publishers, Inc. Illinois.
Metsämuuronen, J. 2008. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia-sarja 4. 3.
uudistettu painos. Jyväskylä: International Methelp Ky.
Miettinen, I. Kunttu, K.2011. Korkeakouluopiskelijoiden liikunta. Teoksessa Kunttu, K.
Komulainen, A. Makkonen, K. Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Duode-cim. Porvoo: Boowell Oy. 198-201.
Mykrä, J. 2000. Akateeminen Wartti 50 kilpailua ja karnevaalia. Helsinki: Monila Oy.
Mäenpää, P. Korkatti, S. 2012. Urheiluseurat 2010-luvulla. Ajatuksia seurojen kehitty-misestä ja kehittäkehitty-misestä. Suomen Liikunta ja Urheilun ry:n julkaisusarja 2012:1. Sporttipaino
Niemi, P. 2017. LTKS1001 Tutkimusetiikan syventäminen luennot. Jyväskylän yli-opisto. Luentomateriaalit.
Ojala, A-L. 2015. Nuorten omaehtoiset liikuntakulttuurit. Teoksessa Itkonen, H. Laine, A. (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Jyväskylä yliopisto. Liikuntakas-vatuksen laitos. Tutkimuksia 1/2015, 176.
Opiskelijoiden Liikuntaliitto. 2014. Korkeakoululiikunnan barometri 2013 (17, 44, 55) Paavola, S. 2004. Liikunnan päätöksenteon eettisiä lähtökohtia. Teoksessa Ilmanen, K.
(toim.) Pelit ja kentät kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yliopisto.
Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Tutkimuksia 3/2004, 84-95.
Pekkala, J. Heikkala, J. 2007. Liikunnan kansanliikkeen `”neljäs tie”? Näkökulmia yh-teiskunnan ja liikunnan kansalaistoiminnan tulevaisuuteen. Suomen Liikunta ja Urheilu. Raportit.
119
Polyteknikkojen Urheiluseura. 2009. Teekkariurheilua vuodesta 1903. Viitattu 3.6.2009.
http://pus.tky.fi/.
Puronaho, K. 2006. Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointi; Tutki-mus lasten ja nuorten liikunnan tuotantoprosessista, resursseista ja kustannuk-sista. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Saaranen-Kauppinen, A. Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tie-tovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 8.8.2018.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.
Salimäki, H. 2004. Liikunnan päätöksenteon eettisiä lähtökohtia. Teoksessa Ilmanen, K.
(toim.) Pelit ja kentät kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yliopisto.
Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Tutkimuksia 3/2004, 57-72.
Salmikangas, A-K. 2004. Haasteena osallistuva liikuntasuunnittelu. Teoksessa Ilmanen, K. (toim.) Pelit ja kentät kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yli-opisto. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Tutkimuksia 3/2004, 283-285.
Schreier, M. 2012. Qualitative Content Analysis in Practice. London: SAGE Publica-tions Ltd.
Siisiäinen, M. 1999. Urheiluseura sosiaalisena pääomana: käsite ja siitä avautuvat tutki-musongelmat. Teoksessa: Suomi Kimmo 1999 (toim.) Vaajan virran Vuolteesta.
Jyväskylä: Liikunnan kehittämiskeskus. 87-106.
Siltala Juha. 2007. Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Uudistettu laitos. Keuruu:
Otavan Kirjapaino Oy.
Simula, M. 2018. LYTS1001 Liikkumisen ympäristöpolitiikka. Jyväskylän yliopisto.
Luennot.
Sulkunen, P. 1987. Johdatus sosiologiaan. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Suomen Liikunta ja Urheilu. 2007. Liikunnan ja Urheilun Maailma 2/07. Viitattu.
16.4.2009. www.slu.fi.
Suomi, K. 1998. Liikunnan yhteissuunnittelumetodi; Metodin toimivuuden arviointi Jy-väskylä Huhtasuon lähiössä. Lievestuore: JyJy-väskylä University Printing House, Jyväskylä and ER-Paino Ky.
120
Tirkkonen, E. 2018. Liikuntapäällikön jälkikirjoitus: Teoksessa: Korkeakoululiikunnan suositukset 2018. 2018. Korkeakoululiikunnan suositustyöryhmän loppura-portti. OLL Sarja A9/2018. Helsinki: Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry. 48.
Tuomi, J. Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Kus-tannusosakeyhtiö Tammi.
Tuomi, J. Sarajärvi, A. 2013. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 10. uudistettu laitos. Vantaa: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Turvoke ry. 2009. Opiskelijaliikuntaa pyörittää Turvoke ry. Viitattu 3.6.2009.
http://www.turvoke.fi/.
Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. 2018. Valtion liikunta-neuvoston julkaisuja 2018:6
Valtioneuvoston liikuntapoliittinen selonteko. 2018. Viitattu 4.3.2019.
https://www.olympiakomitea.fi/olympiakomitea/liikuntapolitiikka/liikuntapo-liittinen-selonteko/.
Valtonen, H. Rossanen, P. Pekurinen, M. 1993. Liikunta – Talous – Kulttuuri. Liikunta-tieteellisen Seuran julkaisu nro 137. Tampere: Tammer-Paino Oy.
UniSportin johtosääntö. Viitattu 28.9.2018. UniSportin sisäinen verkkolevy.
Uusimäki, H. 2007. Liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa; Selvitys korkeakoulu-opiskelijan liikuntamahdollisuuksista opiskeluympäristössä. Jyväskylä: Gum-merus Kirjapaino Oy.
Yeung, A B. 2002. Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa; Ihanteita vai to-dellisuutta? Tutkimus suomalaisten asennoitumisesta ja osallistumisesta vapaa-ehtoistoimintaan. Helsinki: Hakapaino.
121 LIITTEET
Liite 1
Kumppanuussopimus
Unisportin ja urheiluseuran yhteistyön edellytykset (yhteistyösopimus):
Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa sisäisten urheiluseurojen ja Unisportin välistä kumppa-nuutta ja yhteistyötä. Seuratoiminta on yksi Unisportin palvelukanavista.
Yhteistyöseuran on mahdollista saada ajalla 1.9.2018 -31.8.2019 erikseen ilmoitettu hinta Uni-Sportin tiloissa olevista vuoroista. Tiloja myönnettäessä otetaan huomioon mm. seuran jäsen-määrä sekä seuran toiminnan rakenne. Vuorojen laskutus tapahtuu kaksi kertaa vuodessa.
Seura voi perua vuoroja aikaisintaan kaksi kuukautta ennen ensimmäistä peruttavaa vuoroa.
Seura on rekisteröitynyt yhdistys (ry) tai toiminta on muulla tavalla erittäin hyvin organisoitua.
Seuran säännöt toimitetaan tiedoksi Unisportille. Seuran on huolehdittava, että vakuutus- ja tur-vallisuusasiat ovat kunnossa.
Seura tarjoaa oman lajinsa harraste-, kurssi- tai kilpailutoimintaa Helsingin yliopiston, Hanke-nin ja Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Toiminnan on oltava avointa, turval-lista ja mukaantulon on oltava helppoa. Seura voi myös tarjota oman lajinsa osaamista UniSpor-tin tapahtumissa.
Seuran tarjoama laji sopii Unisportin ohjelmaan ja toimintamalliin. Seuran toiminta, toimintape-riaatteet ja rahoitussuunnitelmat ovat sellaiset, että ne voidaan hyväksyä Unisportissa.
Seuralla on esittää toimintasuunnitelma
Seuravuoroilla kävijät kirjautuvat vuoroille automaattisen kulunvalvonnan kautta. Jos tämä ei ole mahdollista (UniDojo), niin seura kerää kävijämäärät tapahtumistaan ja raportoi näistä Uni-sportille
Niissä tiloissa, joissa ei ole UniSportin asiakaspalvelua, on käyttäjä velvollinen toimimaan eri-tyistä huolellisuutta noudattaen. Yhdistys on vastuussa tilojen käytöstä sekä mahdollisesti käy-tön aikana tapahtuneista vahingoista.
Vähintään 85 prosenttia seuran jäsenistä on oltava Helsingin yliopiston, Hankenin tai Aalto yli-opiston opiskelijoita tai henkilökuntaa. Unisport voi harkita seurakohtaista erillismenettelyä jos lajin luonne sitä vaatii. Tämä ehto koskee Unisportin tiloissa olevia vuoroja.
Seurassa on oltava vähintään 10 jäsentä.
Kausikorttia tai kertamaksua ei edellytetä seuravuorojen käyttäjiltä.
Unisportilla on tieto siitä, ketkä ohjaavat seuran harjoituksia. Vierailevista valmentajista/opetta-jista sovitaan erikseen.
122
Unisport tukee seuroja liikuntatilojen, tiedotuskanavien ja markkinoinnin avulla. Unisportilla on työntekijä, joka hallinnoi seuratoimintaa ja yhteistyötä seuratoimintaan liittyvien toimijoiden kanssa. Seuran toimintaa voidaan esitellä Unisportin markkinointimateriaaleissa.
Unisport sopii tila-asiat seurakohtaisesti.
Seuran on hyvä olla mukana Unisportin kauden avauksissa ym. yhteistapahtumissa markkinoin-nin ja tiedonkulun näkökulmasta.
Seuralla tulee olla sähköpostiyhteys ja vähintään yksi nimetty yhteyshenkilö sekä mielellään omat www-sivut. Unisportin www-sivuilta on linkki seuran sivulle.
Unisport pyrkii siihen, että ajankohtaisia asioita ja suunnitelmia käydään läpi yhdessä seurojen kanssa.
UniSport ei vakuuta seurojen jäseniä.
123 Liite 2
Opiskelijaurheiluseurojen tarjoama lajimäärä määrä Yliopistoliikunnassa ja UniSportissa
LAJIT 2011 LAJIT 2018
Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto
Taitoluistelu Lentopallo
Kaukalopallo Koripallo
Lentopallo Jalkapallo
Koripallo Futsal
Jalkapallo Jääkiekko
Futsal Jalkapallo, naiset
Jääkiekko Pesäpallo
Tanssi Salibandy
Jalkapallo, naiset Suunnistus
Laitesukellus Golf
Vapaasukellus
Uppopallo Pesäpallo Salibandy Ratsastus Golf Aikido Tennis Tennis Liitokiekko Suunnistus
yht: 21 kpl yht: 10 kpl
Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto
Jalkapallo Jalkapallo
Jääkiekko Sulkapallo
Lentopallo Kansantanssi
124
Salibandy Pesäpallo
Sulkapallo Pyöräily
Golf Voimailu
Capoeira Aikido
Kansantanssi Daitoryu aikijujutsu
Pesäpallo Judo
Pyöräily Karate
Voimailu Karate-do-shotokai
Aikido Kashima Shinryu
Daitoryu aikijujutsu Kendo
Judo Taekwon-do
Karate Taido
Karate-do-shotokai Shorinji Kempo
Kashima Shinryu Haidong Gumdo
Kendo Bujinkan
Taekwon-do Taido
Shorinji Kempo
Haidong Gumdo Bujinkan
yht: 23 kpl yht: 18 kpl
125 Liite 3
Teemahaastattelurunko
LIIKUNNAN KANSALAISTOIMINTA OSANA KORKEAKOULULII-KUNTAA – Tutkimus UniSportin kanssa yhteistyöstä tekevistä opiskeli-jaurheiluseuroista
Jyväskylän yliopisto
Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan UniSportin kanssa yhteistyötä tekeviä yliopiston urheiluseuroja. Keskeisenä kysymyksenä voidaan pitää sitä, mihin opiskelijaurheiluseurat si-joittavat itsensä korkeakoululiikunnan ja urheiluseuratoiminnan kentällä. Tätä kautta voidaan arvioida, antaako tämä ympäristö seuroille mahdollisuuksia toimia ja hyödyntää täyttä poten-tiaaliaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitä merkityksiä ja muutoksia ilmiön ympärille muodostuu.
Aineisto on tarkoitus kerätä seuroissa pitkään mukana olleilta toimijoilta, joilla on hyvä näke-mys ja kokemus seuratoiminnasta korkeakouluympäristössä. Tätä varten on tarkoitus haasta-tella teitä joulu- tai tammikuun aikana. Toivon, että osallistuisitte haastatteluihin, jotta luotet-tavaa aineistoa saadaan kerättyä.
Haastatteluun kuluu arviolta hukan yli tunti. Haastattelussa saatuja tietoja käsitellään luotta-muksellisesti ja vain tämän tutkimuksen tarpeisiin hyvän tutkimusetiikan mukaisesti. Haasta-teltavien nimiä ei julkaista. Haastattelut nauhoitetaan haastateltavan suostumuksella.
Kiitokset jo etukäteen yhteistyöstä!
yst. terv.
Erkki Somervuo
erkki.j.somervuo@student.jyu.fi
Annatteko luvan nauhoittaa haastattelun aineiston käsittelyn helpottamiseksi? Kyllä__ Ei __
1. PERUSTIEDOT Seuran nimi
Edustamanne laji
126 Minä vuonna seuranne on perustettu?
Onko seuranne rekisteröitynyt yhdistys? (kyllä, ei) Mikä on seuran jäsenmäärä?
Mikä on pääkohderyhmänne?
Mikä on seuranne päätarkoitus? Miksi seura on olemassa?
2. OPISKELIJAURHEILUSEURAN PAIKANTUMINEN JA KIINNITTYMINEN 2.1 Opiskelijaurheiluseuran toimintaympäristö
Miten toimintaympäristön rakenteet vaikuttavat seuranne toimintaan? (yliopisto, kaupunki, liitto)
Millaisena yliopiston tai UniSportin arvomaailma välittyy seuranne näkökulmasta?
Mihin seuranne sijoittuu ja kiinnittyy teidän näkökulmasta? Oletteko yliopiston vai alueen seura?
Rajoittaako vai helpottaako yliopistoympäristö tai UniSport seuranne toimintaa? Saatteko seuranne kaiken potentiaalin käyttöön?
2.2 Yhteistyö
Mitä eri yhteistyötahoja seuralla on (lajiliitot, muut seurat, yritykset)? Mitä yhteistyö sisältää?
UniSportin kanssa tehdään tilayhteistyötä ja markkinointia. Millaista yhteistyötä yliopiston tai ylioppilaskunnan kanssa tehdään?
Teettekö yhteistyötä yliopiston tai muiden seurojen kesken? (onko yhdistämissuunnitelmia – hybridisaatio) Yhteistyön syyt? Muutokset yhteistyössä?
2.3 Merkitykset ja opiskelijaurheiluseuran rooli
Mikä on yliopiston ja UniSportin merkitys seuran toiminnalle?
Mikä on seuranne merkitys yliopistolle ja UniSportille?
Miten opiskelijaurheiluseurojen merkitys mielestänne nähdään UniSportissa ja yliopistolla?
Miten muut tahot, kuten esimerkiksi kaupunki näkee seuranne toiminnan?
127
Mitä seuraltanne odotetaan? Tiedättekö tarkasti ympäristön toiveet ja tarpeet?
3. TOIMINNAN SISÄLTÖ JA LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET 3.1 Toimintamuodot ja ideologia
Mitä eri toimintamuotoja ja painotuksia tarjoatte jäsenille?
Mikä on seuranne ”aate”/”henki”, arvot ja merkitys? Miksi harrastajat ovat seuran toimin-nassa mukana?
Miten liikunnan ja yhteisen tekemisen laaja-alaisuus näkyy toiminnassanne? Mitä kaikkea seuran toiminta sisältää?
3.2 Vaikuttaminen ja liikuntatarjonnan järjestäminen korkeakoululiikunnassa Mitä viestintäväyliä käytätte tai haluaisitte käyttää?
Mihin asioihin seuranne haluaa vaikuttaa?
Miten isoa roolia seuranne voisi ottaa liikuntatarjonnan järjestämisessä korkeakouluympäris-tössä?
3.3 Yhteisöllisyys ja yliopisto
Millaisia toimintamuotoja teillä on varsinaisen liikuntatoiminnan lisäksi? (illanvietot, talkoot, retket ym.)
Minkälainen yhteisöllisyyden ja kaveripiirin rakenne on muodostunut harrastajien keskuuteen seurassanne?
Millaisia erityispiirteitä yliopistoyhteys tuo toimintaanne?
4. RESURSSIT
4.1 Ihmiset toiminnan taustalla
Kuinka paljon vapaaehtoisia on seurassanne? mitä tehtäviä he hoitavat?
Kuinka paljon seurassanne on toimintaa ohjaavia/valmentavia henkilöitä?
128
Kuinka paljon yleisesti on edellisten lisäksi aktiivisia toimijoita/puuhaihmisiä?
Mikä on vapaaehtoisten merkitys seurallenne? Mikä vapaaehtoisia motivoi?
Miten ja mistä rekrytoidaan harrastajia, vapaaehtoisia ja valmentajia? Maksetaanko palkki-oita?
Millä tavoin jäsenistön erikoisosaamista hyödynnetään (opiskelijat, jo valmistuneet)? Mistä muualta saadaan tarvittaessa asiantuntemusta?
4.2 Talous
Mistä seuranne talous muodostuu? Miten rahoitatte toiminnan ja mitkä ovat tulonlähteet?
Missä raja menee, voidaanko maksuja nostaa rajattomasti?
Mihin jäsenmaksut käytetään? (esim. ohjaajien ja valmentajien palkkioihin, välinehankintoi-hin?)
Jos taloudelliset paineet kasvavat, niin millä keinoin toimintaa voidaan rahoittaa?
Mitkä eri tahot tukevat seuraa taloudellisesti? Mitä muita tukimuotoja mahdollisesti on?
Aiheuttaako talous haasteita seuranne toiminnalle?
4.3 Tilat
Mikä on UniSportin tilojen merkitys seuranne toiminnan kannalta?
Mikä on seuranne harjoitusolosuhteiden tilanne tällä hetkellä? Mitä suunnitelmia teillä on ti-lojen suhteen?
Mikä on tilakustannusten osuus seuran taloudessa ja resursoinnissa?
Liittyykö tila-asioihin muita haasteita?
5. MUUTOKSET
Millaisia muutoksia seuranne toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia viimeisen esim.
viiden vuoden aikana?
Mitä muutokset ovat olleet? Miten nämä ovat vaikuttaneet seuranne toimintaan?
Miten muutosten tuomiin haasteisiin on vastattu?
129
Millaisia konflikteja tai ristiriitoja seuranne toimintaympäristössä on?
6. TULEVAISUUS
Mitä kehittämisideoita seurallanne on? Mitä toimia kehittämistä varten tarvitaan?
Mikä visio teillä on seuranne toiminnasta esimerkiksi viiden vuoden päästä?
Miten seuranne pysyy parhaiten mukana yhteistyössä UniSportin kanssa? (tilat, tuet, näky-vyys, markkinointi ym.)
Mitä uhkia näette toiminnallenne?
Mitä tarvitaan, jotta seuranne toiminta jatkuu?
7. VAPAA SANA
Mitä muuta haluaisitte vielä kertoa?