Jatkotutkimusehdotuksia ajatellen metodologisen triangulaation käyttö vaikutti aiheeseen so-pivalta menetelmältä. Työntekijöiden näkemyksiä johtamisesta olisi mielenkiintoista selvittää yksityiskohtaisemmin ja aihepiiriä tarkentaen jatkossakin kahta erilaista menetelmää käyttäen.
Kiinnostavaa olisi muun muassa pohtia syvemmin työntekijöiden ihmiskäsityksiä suhteessa heidän odotuksiinsa johtajuudesta.
Lisäksi teoreettinen malli johtamisesta sosiaalisena prosessina on perusteellisemman tutkimi-sen arvoinen. Kiinnostavaa olisi selvittää yksityiskohtaisemmin, miten työntekijän kognitiivi-set ja affektiivikognitiivi-set tekijät vaikuttavat työn tuotoksiin ja miten paljon johtajuudella voidaan niihin vaikuttaa. Ongelmalliseksi asian tutkimisen tekevät väliin tulevat muuttujat, joilla on merkittävä vaikutus työsuoritukseen.
Tämän tutkielman jälkeenkin voidaan pohtia, voiko toista ihmistä voimaannuttaa. Voimaan-tumiseen liittyvä kiinnostava jatkotutkimuksen aihe olisikin tutkia, millä tavalla työntekijöi-den minäkäsitykset edistävät tai estävät voimaantumisen toteutumista. Kiinnostavaa olisi myös selvittää, missä määrin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tai missä tahansa johtamisor-ganisaatiossa esimiehet ja johtajat ovat kykeneviä voimaantumaan.
9 LÄHTEET
Aho, S. & Laine, K. 1997. Minä ja muut. Kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Keu-ruu: Otavan Kirjapaino.
Ahonen, S. 1995. Fenomenografinen tutkimus. Teoksessa Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläi-nen, E & Saari, S. 1995. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. 1. – 2. painos. Rauma: Kirjapaino West Point Oy. 114 – 161.
Ammattikorkeakoululaki 351/2003. Suomen säädöskokoelma.
Antikainen, E-L. 2005. Kasvuorientoitunut ilmapiiri esimiestyön tavoitteena. Tapaustutkimus ammattikorkeakoulussa. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Acta Universitatis Tamperensis 1088. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print.
Anttila, P. 2000. Fenomenografinen ilmiön kuvaus. Saatavilla internet-osoitteessa:
www.metodix.com/metodi/pirkko/fenomenografinen_ilmion_kuvaus.htm. Viitattu 3.3..2005.
Argyris, C. 1999. On Organizational Learning. Second Edition. Oxford: Blackwell Publishers Ltd.
Bass, B. M. 1997. Does the Transactional–Transformational Leadership Paradigm Transcend Organizational and National Boundaries? American Psychologist 52(2), 130–139.
http://bullpup.lib.unca.edu/library/eres/general.html
Bass, B. M. & Avolio, B. J. 2002. Developing Potential Across a Full Range of Leadership.
Cases on Transactional and Transformational Leadership. Mahwah: Lawrence Erlbaum Associates Publishers.
Beairsto, B. 2003. Multi-Dimensional Administrative Interaction. A Binocular Model Of Simultaneous Leadership And Management. Teoksessa Beairsto, B., Klein, M. & Ruohotie, P. (toim.) 2003. Professional Learning and Leadership. Research Centre for Vocational Education and Training (RCVE). Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. 1 – 48.
Beairsto, B. & Ruohotie, P. 2003. Empowering Professionals as Lifelong Learners. Teoksessa Beairsto, B., Klein, M. & Ruohotie, P. (toim.) 2003. Professional Learning and Leadership.
Research Centre for Vocational Education and Training (RCVE). Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. 115 – 146.
Beckhard, R. 1996. On Future Leaders. Teoksessa Hesselbein, F., Goldsmith, M. & Beckhard, R. (toim.) The Leader of the Future. New Visions, Strategies, and Practices for the Next Era.
San Francisco: Jossey-Bass Publishers.
Berger, R. & Partner, Simon, H., Bauer, B. & Kaivola, K. 1996. Eurooppalainen johtaja. Joh-tamiskulttuurit ja menestystekijät. Suom. M. Tillman. Ekonomia-sarja. Porvoo: WSOY.
Dunder, M-L. 2002. Voimaantuminen – Avain hyvinvointiin. Teoksessa Immonen, T. &
Ahonen, J. (toim.) Hyvinvoinnin haasteet ja työelämä. Mielekäs elämä! –ohjelma.
Mielenter-veyden ja työllistymisen edistämisen asiantuntijaryhmän julkaisu. Sosiaali- ja terveysministe-riön selvityksiä 2002:14. Helsinki: Edita Prima Oy. 63 – 65.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 6. painos. Osuuskunta Vastapaino. Jyväskylä: Gummerus Oy.
Friman, M. 2004. Ammatillisen asiantuntijan etiikka ammattikorkeakoulutuksessa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 234. Jyväskylän yliopisto.
Helakorpi, S. 2001. Koulun johtamishaaste. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Herrenkohl, R. C., Judson, G. T. & Heffner, J. A. 1999. Defining and Measuring Employee Empowerment. The Journal of Applied Behavioral Science 35(3), 373 – 389.
Hirsjärvi, S. 1985. Johdatus kasvatusfilosofiaan. Helsinki: Kirjayhtymä.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Juuti, P. 2001. Johtamispuhe. Aavaranta-sarja n:o 48. Juva: WS Bookwell Oy.
Juuti, P. & Vuorela, A . 2002. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Aavaranta-sarja n:o 51.
Jyväskylä: Gummerus Oy.
Kinnunen, T. 2003. Johtamisen kehittyminen. Kokeellinen pitkittäistutkimus johtamistaidon kehittymisestä puolustusvoimissa syväjohtamisen mullin mukaisesti. Julkaisusarja
1.Tutkimuksia 26. JTO-tutkimuksia nro 15. Johtamisen laitos. Maanpuolustuskorkeakoulu.
Helsinki: Edita.
Kotter, J.P. 1996. Muutos vaatii johtajuutta. Suom. M. Tillman. Helsinki: Rastor.
Lahti, U., Laine, E. & Kemppainen, M. 1996. Ammatillisen koulutuksen hallinto. Keuruu:
Otava.
Lampinen, O. 1998. Suomen koulutusjärjestelmän kehitys. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Lampinen, O. & Nummela, P. 2004. Ammattikorkeakoulun eettiset ulottuvuudet. Teoksessa Friman, M., Lampinen, O., Nummela, P. & Volanen, M.V. (toim.) Ammattikorkeakou-luetiikka. Opetusministeriön julkaisuja 2004:30. Helsinki: Yliopistopaino. 10 – 16.
Lord, R.G. & Smith, W.G. 1999. Leadership and the changing nature of performance. Teok-sessa Ilgen, D.R. & Pulakos, E.D. (toim.) The Changing Nature of Performance: Implications for Staffing, Motivation and Development. San Fransisco: Jossey-Bass Publishers. 192 – 239.
Lumijärvi, I. & Jylhänsaari, J. 2000. Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laadun ja tuloksen tasapaino johtamishaasteena. Tampere: Tammerpaino Oy.
Lämsä, A-M. 2004. Johtajuuteen kouluttaminen eettisestä näkökulmasta. Teoksessa Friman, M., Lampinen, O., Nummela, P. & Volanen, M.V. (toim.) Ammattikorkeakouluetiikka. Ope-tusministeriön julkaisuja 2004:30. Helsinki: Yliopistopaino. 110 – 125.
Lönnqvist, J. 1998. Johtajan ja johtamisen psykologiasta. Uudet haasteet – uudet näkemykset.
4. painos. Hallinnon kehittämiskeskus. Helsinki: Edita.
Lönnqvist, J. 2000. Johtajan haasteet ja paineet. Työelämä muuttuu – muuttuuko johtaminen?
Teoksessa Hyyppä, H. & Miettinen, A. (toim.) Johtajuus ja organisaatiodynamiikka. Oulu:
Kirjapaino Kaleva. 160 – 171.
Manning, T. T. 2002. Gender, managerial level, transformational leadership and work satisfaction. Women in Management Review 17(5/6), 207 – 216.
Melin, H. & Nikula, J. 2003. Mitä on yhteiskunnallinen muutos? Teoksessa Melin, H. & Ni-kula, J. (toim.) Yhteiskunnallinen muutos. Tampere: Vastapaino. 253 – 264.
Mezirow, J. 2000. Learning to Think Like an Adult. Core Concepts of Transformation Theory. Teoksessa Mezirow, J. & Associates (toim.) Learning as Transformation. Critical Perspectives on a Theory in Progress. San Francisco: Jossey-Bass. 3 – 33.
Niemelä, P. 2004. Ammattikorkeakoulujen asema, rooli ja arvoperusta. Teoksessa Friman, M., Lampinen, O., Nummela, P. & Volanen, M.V. (toim.) Ammattikorkeakouluetiikka. Ope-tusministeriön julkaisuja 2004:30. Helsinki: Yliopistopaino. 26 – 35.
Nikander, L. 2004. Ammattikorkeakoulun johtajuuden jäljillä. Kever 2/2004.
http://www.tokem.fi/kever/kever.nsf/0/53a71707a8432cbbc2256e8f005d50a3?Open-Document
Nikander, L. 2003. ”Hyvää mieltä ja yhteistyötä”. Johtajien ja esimiesten käsityksiä johtajuu-desta ammattikorkeakoulussa. Tampereen yliopisto. Ammattikasvatuksen tutkimus- ja kou-lutuskeskus. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.
Nikula, J. & Melin, H. 2003. Johdanto. Teoksessa Melin, H. & Nikula, J. (toim.) Yhteiskun-nallinen muutos. Tampere: Vastapaino.
Nonaka, I. & Takeuchi, H. 1995. The Knowledge–Creating company. How Japanese Companies create the Dynamics of Innovation. New York: Oxford University Press.
Opetusministeriö. 2005. Ammattikorkeakoulujen hallinto, rahoitus ja ohjaus. Saatavilla inter-net-osoitteesta: http://www.minedu.fi/opm/koulutus/ammattikorkeakoulut/amk_hallinto.html.
Viitattu 2.4.2005.
Patrikainen, R. 1997. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys luokanopettajan pedagogi-sessa ajattelussa. Kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 36. Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Joensuun yliopistopaino.
Perkka-Jortikka, K. 2002. Työyhteisöjohtaminen – vastuuta ja motivointia puun ja kuoren välissä. Helsinki: Edita.
Peruspalveluohjelma 2006 – 2009. Peruspalveluohjelmaa valmisteleva työryhmä. 14.3.2005.
Valtioneuvosto. saatavilla internet-osoitteessa: www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/92679.pdf . Vii-tattu 3.9.2005.
Rissanen, R. 2003. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina. Fenomenografi-sia näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiede-kunta. Acta Universitatis Tamperensis 970. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy.
Robbins, S. P. 2002. Organizational Behavior. 10. edition. San Diego State University. San Diego: Prentice-Hall.
Ruohotie, P. 1993. Ammatillinen kasvu työelämässä. Ammattikasvatussarja 8. Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Tampereen yliopisto.
Ruohotie, P. 1996. Oppimalla osaamiseen ja menestykseen. Helsinki: Edita.
Ruohotie, P. 2001. Empowerment – muutoksen ja kasvun edellytys. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 3(1), 4 – 9.
Ruohotie, P. 2002. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. 1. – 2. painos. Juva: WS Bookwell Oy.
Ruohotie, P. 2003. Asiantuntijana kehittyminen. Teoksessa Okkonen, E. (toim.) Ammattikor-keakoulujn jatkotutkinto – lähtökohdat ja haasteet. Julkaisu 1. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Hämeenlinna: OffsetKolmio. 64 – 77.
Ruohotie, P. 2004a. Minäkäsityksen ja –identiteetin muuttuminen johtamisen tavoitteena.
Ammattikasvatuksen aikakausikirja 6(1), 4 – 15.
Ruohotie, P. & Honka, J. 2002. Palkitseva ja kannustava johtaminen. 1. – 2. painos. Helsinki:
Edita Prima Oy.
Ruohotie, P. & Honka, J. 1997. Tiedon luominen organisaatiossa. Teoksessa Ruohotie, P. &
Honka, J. (toim. ) Osaamisen kehittäminen organisaatiossa. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.
11 – 41.
Schein, E.H. 1987. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Suom. R. Liljamo. & A. Miettinen.
Espoo: Weilin+Göös.
Senge, P. M. 1996. Leading Learning Organizations. The Bold, the Powerful, ant the Invisible. Teoksessa Hesselbein, F., Goldsmith, M. & Bechard.R. (toim.) The Leader of the Future. New Visions, Strategies, and Practices for the Next Era. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.
Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Acta Universitatis Ouluensis, E37. Oulu: Oulu University Press.
Siitonen, J. & Robinson, H. 2001. Pohdintaa voimaantumisesta. Teoksessa Järvisalo, L.
(toim.) Muutoksen kautta kasvuun. Kotilo ry:n julkaisuja. Pieksämäki: RT-Print Oy. 61 – 72.
Sveiby, K.E. 1991. Valta ja johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Suom. U. Ropponen.
Ekonomia-sarja. Jyväskylä: Gummerus.
Tainio, R. & Valpola, A. 1996. Johtajana muutoksissa. Kokemuksia ja näkemyksiä liike-elä-mästä. Ekonomia-sarja. Porvoo: WSOY.
Temmes, M. 1992. Julkiset asiantuntijaorganisaatiot. Valtionhallinnon kehittämiskeskus. Hel-sinki: VAPK-kustannus.
Thomas, K.W. & Velthouse, B.A. 1990. Cognitive Elements of Empowerment: An
”Interpretive” Model of Intrinsic Task Motivation. Academy of Management Review 15(4), 666 – 681.
Turunen, K. E. 1989. Tiedon idea ja lajit. Teoksessa Kouluhallitus (toim.) Koulu ja tieto. Hel-sinki: Valtion painatuskeskus. 68 – 83.
Viitala, R. 2003. Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita.
Virtanen, A. 1990. Taustatietoa ammatillisen koulutuksen aluehallinnon kehittämiseksi. Suo-men kunnallisliitto. Helsinki:VAPK-kustannus.
Åhman, H. 2003. Oman mielen johtaminen – näkemyksiä ja kokemuksia yksilön menestymi-sesti postmodernissa organisaatiossa. Teknillinen korkeakoulu: Monikko Oy.
Julkaisemattomat lähteet
Jokivuori, P. 2001. Henkilöstöbarometri 2001. Kyselytutkimus Seinäjoen ammatillisen kor-keakouluopetuksen kuntayhtymän henkilöstöstä. Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuk-sen kuntayhtymä.
Jokivuori, P. 2003. Henkilöstöbarometri 2003. Kyselytutkimus Seinäjoen ammatillisen kor-keakouluopetuksen kuntayhtymän henkilöstöstä. Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuk-sen kuntayhtymä.
Jokivuori, P. 2005. Henkilöstöbarometri 2005. Kyselytutkimus Seinäjoen koulutuskuntayh-tymän henkilöstöstä. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä.
Mentkowski, M. 2000. Fostering Learning That Last: Developing Student Autonomy.
Conference 2000 Keynote Speech, June 28, 2000, York, England. Institute for Learning and Teaching.
Ruohotie, P. 2004b. Yrittäjäkompetenssit. Tampereen yliopisto.
Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä. 2005. Henkilöstötilinpäätös 2004. Hyväksytty yhtymävaltuustossa 13.6.2005.
Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä. 2004. Henkilöstötilinpäätös 2003. Hyväksytty yhtymävaltuustossa 31.5.2004.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 2003. Ammattikorkeakoulun strategia.
LIITE 1
TEEMAHAASTATTELURUNKO
1. TAUSTAKYSYMYKSET a) Nimi
b) Työtehtävä
c) Kuinka pitkään olet työskennellyt talossa?
d) Sukupuoli
2. JOHTAMINEN
a) Nykypäivän ihminen on koulutettu, fiksu, itseohjautuva, itsensä johtaja. Tarvitaanko johtajia?
b) Onko johtaminen (nykyään) vaikeaa?
c) Pääkysymys: Millainen on hyvä johtaja? Ominaisuuksia
d) Miten jatkuvat muutokset ovat vaikuttaneet? Ehtiikö esimies panostaa esimiestyöhön kaiken muun keskellä?
3. TAVOITTEET
a) Onko organisaation rakenne ja hallinto selkeä? Ovatko pelisäännöt selvät?
b) Pääkysymys: Tehdäänkö työyhteisössänne päätökset yhdessä/ asetetaan tavoitteet?
c) Käydäänkö kehityskeskusteluita? Mitä mieltä olet niistä? Tarvitaanko niitä?
d) Onko vaikea työskennellä opiskelijoiden, omien, amk:n ja yhteiskunnan tavoitteiden keskellä? Ovatko ne ristiriitaisia?
4. MINÄ TYÖNTEKIJÄNÄ
a) Onko työnkuvasi selkeä? Oletko tyytyväinen siihen?
b) Oletko sinä muuttunut työn ja organisaation muutoksen aikana? Onko se hyvä vai huono asia?
c) Pääkysymys: Minkälainen on hyvä työntekijä työyhteisössäsi ?
d) Huomioidaanko työntekijät yksilöinä, ihmisinä, joilla voi olla erilaisia tarpeita?
e) Tunteeko esimies työntekijöiden perheitä tai muuten heidän elämäänsä koulun ulkopuolella?
5. PALAUTE JA KANNUSTUS
a) Onko esimiehellä vaikutusta siihen, miten hyvin tai huonosti onnistut työssäsi, työtehtävässäsi?
b) Pääkysymys: Miten esimies kannustaa työntekijöitä SeAMK:ssa? Onko ko. tapa toi-miva ja sopiva?
c) Ovatko kaikki tasavertaisessa asemassa, kun jaetaan resursseja tai kiitosta yleensä? (s.
45)
d) Onko esimiestäsi helppo lähestyä?
e) Annetaanko itsensä ja osaamisen kehittämiselle mahdollisuus?
6. TYÖYHTEISÖ
a) Pääkysymys: Onko työyhteisössänne hyvä me-henki? Onko se esimiehen ansiota tai syytä?
b) Onko työyhteisö sitoutunut yhteiseen visioon, tavoitteisiin ja taloon?
LIITE 2
TAMPEREEN YLIOPISTO KUTSU
AMMATTIKASTUKSEN TUTKIMUS-
JA KOULUTUSKESKUS 8.6.2005
Pro gradu –tutkielma Riikka-Maria Yli-Suomu
Puhelinkeskustelu 7.6.2005 xxx/ Yli-Suomu Arvoisa SeAMK:n työntekijä
Olet lupautunut osallistumaan pro gradu –tutkielmaani liittyvään haastatteluun, jonka tarkoituksena on selvittää, mitä johtaminen on ja miten se toteutuu Seinäjoen ammattikorkeakoulussa työntekijöiden näkökulmasta. Tutkielmani ohjaajana on professori Pekka Ruohotie yllä mainitusta yliopiston yksi-köstä.
Tutkielmani taustalla vaikuttavat sellaiset käsitteet kuin johtaminen sosiaalisena prosessina, empo-werment (voimaannuttaminen) ja transformationaalinen johtaminen. Työ nojaa myös ammattikorkea-koulussanne vuosina 2001, 2003 ja 2005 tehtyihin henkilöstökyselyihin ja niiden tuloksiin.
Tarkoitukseni on haastatella sinua ja viittä muuta SeAMK:n työntekijää henkilökohtaisella teema-haastattelulla. Haastatteluiden tavoitteena on siis pyrkiä löytämään eroja tai yhtäläisyyksiä edellä mai-nittuihin teoreettisiin käsitteisiin. Tutkielmalla ei ole tarkoitus hakea SeAMK:n johtajuudesta vikoja, vaan kuvata, minkälaista johtamistapaa organisaatiossa käytetään. Haastatteluiden tarkoituksena on täydentää henkilöstökyselyllä saatua tietoa.
Tutkimuksen luotettavuuden parantamiseksi annan Sinulle luettavaksi tutkimuksen tulokset ennen työn valmistumista siltä osin kuin ne liittyvät haastatteluusi.
Haastattelu on luottamuksellinen. Henkilötietojasi tai sitä, missä yksikössä työskentelet, ei käytetä missään.
Haastattelen Sinua maanantaina 13.6.2005 klo 08.30 – 09.30 kuten sovimme puhelimessa. Paikka on Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Kampustalo, Keskuskatu 34) neuvotteluhuone 227 (2.krs.). Haastat-telu nauhoitetaan tulosten analysoinnin helpottamiseksi.
Kiitos suostumuksestasi haastatteluun
Riikka-Maria Yli-Suomu
Pohjolankatu 1 D 36, 00610 Helsinki, puh. 050 348 6544,