Tässä kappaleessa arvioidaan tutkielman luotettavuutta sekä toteuttamisen että johtopäätösten näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään laadullisen tutkimuksen ja
teemahaastattelui-den luotettavuuteemahaastattelui-den arviointiin, mutta myös kokonaisuudesta eli metodologisesta triangulaati-osta esitetään luotettavuusarvio.
Laadullisen tutkimuksen pääasiallisin luotettavuuden kriteeri on itse tutkija. Koska tämä han-kaloittaa luotettavuuden arviointia, on tutkijan avoin subjektiviteetti ja sen myöntäminen kes-keistä. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuteen ja pätevyyteen liittyy muun muassa tutkimuk-sen uskottavuuden, siirrettävyyden, varmuuden ja vahvistettavuuden osoittaminen. (Eskola &
Suoranta 2000, 210.) ”Fenomenografisessa tutkimuksessa tämä merkitsee sekä aineiston analyysin että muodostettujen käsitekategorioiden arviointia” (Rissanen 2003, 231).
Tutkimuksen luotettavuustarkastelussa on pohjimmiltaan kysymys tulosten sisältämien väit-teiden totuudenmukaisuudesta eli siitä, miten hyvin ne vastaavat tutkimushenkilöiden ilmai-suissaan tarkoittamia merkityksiä (aitous) ja perusteltavuudesta eli siitä, missä määrin ne vastaavat teoreettisia lähtökohtia (relevanssi) (Eskola & Suoranta 2000, 212; Ahonen 1995, 129). Tässä tutkielmassa aineiston aitoutta lisäsi se, että kaikki haastatellut henkilöt olivat SeAMK:n työntekijöitä ja heillä on omakohtainen kokemus esimies-alaissuhteesta asiantun-tijaorganisaatiossa. Lisäksi henkilöstöbarometrien vastausprosentti on ollut erittäin korkea (64
% vuonna 2005, 69 % vuonna 2003 ja 73 % vuonna 2001). Relevanssin vaatimukseen on vastattu käyttämällä empiirisen aineiston keräämisessä kahta erilaista menetelmää.
Teemahaastatteluiden uskottavuutta on pyritty lisäämään muun muassa sillä, että haastattelui-den tulokset ja niihaastattelui-den tulkinta on annettu haastateltavien luettavaksi. Näin varmistetaan se, että tutkija on tavoittanut tutkittavien todellisuuden. Eskolan ja Suorannan (2000, 211) mu-kaan tutkimuksen uskottavuutta ei kuitenmu-kaan voida varmuudella sanoa lisääntyvän, sillä tut-kittavat voivat olla asialle sokeita.
Siirrettävyys luotettavuuden kriteerinä liittyy tutkimuksen sovellettavuuteen. Eskolan ja Suo-rannan (2000, 211) mukaan tulokset eivät sellaisenaan ole siirrettävissä. Ahonen (1995, 192) taas toteaa, että fenomenografinen tutkimus ei voi tavoitella tilastollista yleistettävyyttä, mutta kylläkin tulosten yleisyyttä. Laadullisen tutkimuksen tulokset ovatkin kontekstisidonnaisia.
Tämän tutkielman tavoitteena ei kuitenkaan ole tuloksien siirtäminen toiseen kontekstiin, vaan niiden hyödyntäminen SeAMK:n toiminnassa.
Luotettavuuteen liittyy myös varmuus, jolla Eskola ja Suoranta (2000, 212) viittaavat tutkijan ennakko-oletuksien huomioon ottamiseen. Tutkijan rooli onkin fenomenografisessa mene-telmässä keskeinen. Hän tulkitsee havaintoja ja tutkittavan henkilön ajatuksia oman käsite-maailmansa kautta. Omien käsitystensä perusteella tutkija luo aineistosta merkitysluokkia ja tutkimuksen tulos on tutkijan näkökulma asiaan. (Anttila 2000.) Tässä tapauksessa tutkielman tekijälle voidaan katsoa olevan eduksi se, että hän tuntee ammattikorkeakoulujärjestelmän ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sekä työ-, opiskelu- että harrastuskokemuksensa kautta. Tut-kielman tekijä on myös itse työskennellyt ammattikorkeakoulussa ja tehnyt useita vuosia töitä ammattikorkeakouluasioiden parissa. Tämä vahvisti tutkijan ja tutkittavan intersubjektiivista yhteisymmärrystä, jolla varmistetaan erityisesti aineiston aitous (vrt. Ahonen 1995, 153). Li-säksi tutkielman tekijän tietämys edesauttoi pitämään keskustelun tiukasti kiinni asian kon-tekstissa. Antikainen (2005, 129) kuitenkin huomauttaa, että tutkijan vankka asiantuntemus voi tuoda mukanaan erilaisia ennakkokäsityksiä, jotka saattavat vaikuttaa aineiston tulkintaan ja johtopäätösten tekoon. Tältä osin luotettavuutta on voitu lisätä tiedostamalla asia ja toi-saalta haastatteluprosessin ja tuloksiin johtaneiden toimintojen tarkalla dokumentoinnilla.
Tutkimustulosten vahvistuvuudella viitataan siihen, että tehdyt tulkinnat saavat tukea toisista vastaavaa ilmiötä tarkastelluista tutkimuksista (Eskola & Suoranta 2000, 212). Ilmiötä ovat tarkastelleet muun muassa Antikainen (2005) ja Nikander (2003) väitöskirjoissaan ammatti-korkeakoulun johtamisesta ja kasvun sekä voimaantumisen edellytyksistä.
Luotettavuuden lisäksi tutkielman toteuttamisvaiheet sekä tutkimustulosten analyysiprosessi on pyritty kuvaamaan yksityiskohtaisesti. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja aineistot litte-roitiin sanatarkasti. Analyysiprosessi eteni fenomenologisen tutkimuksen analyysimenetelmän mukaan vaihe vaiheelta (vrt. Rissanen 2003, 28). Aineiston alkuperäisyyttä kuvaavat suorat lainaukset, joita on kirjattu tutkielman tuloskappaleeseen. Haastatteluissa päädyttiin kuuteen työntekijään lähinnä työn laajuuden vuoksi. Teemahaastattelut ovat vain osa tutkielman em-piirisestä osuudesta ja haastatteluiden teemana on syventää henkilöstöbarometreistä saatua tietoa. Näin ollen kuusi haastattelua tuntui riittävältä määrältä pro gradu -tutkielman laajui-seen työhön.
Tulosten synteesi tehtiin käyttämällä metodologista triangulaatiota. Tämä paransi tutkimuksen luotettavuutta, koska ammattikorkeakoulun henkilöstön käsityksiä johtamisesta tutkittiin use-ammasta kuin yhdestä lähtökohdasta ja eri menetelmillä saatiin toisiaan täydentäviä tuloksia.
Barometrien käytön luotettavuutta heikentää se, että tulokset koskevat koko kuntayhtymää, ei pelkästään ammattikorkeakoulun työntekijöitä. Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun toi-mintoja on kuitenkin osin vaikea erottaa, sillä useat yksiköt toimivat samoissa tiloissa ja esi-merkiksi muutokset toisella sektorilla heijastuvat myös toiselle sektorille. Lisäksi kuntayhty-män ja ammattikorkeakoulun johto ovat samoja henkilöitä. Valmiin henkilöstöbarometrin käyttöä pro gradu -tutkielmassa voidaan kritisoida myös siksi, että kyselyä ei tehty tutkiel-massa käytettyjen teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Kyselystä löytyi kuitenkin suuri määrä aiheeseen sopivia kysymyksiä ja näin ollen sen voidaan olettaa antavan vastauksia tutkimus-ongelmiin. Tämän lisäksi teemahaastattelut laadittiin niin, että niiden avulla pyrittiin hake-maan ns. täydentävää tietoa eli tietoa, jota ei voitu saada barometrien tuloksista. Tutkielman luotettavuutta lisää myös se, että henkilöstöbarometrit ovat viiden vuoden ajanjaksolta. Edel-leen luotettavuuteen vaikuttaa se, että vuoden 2005 henkilöstöbarometri ja teemahaastattelut tehtiin kahden kuukauden sisällä. Tällöin barometri oli vielä tuoreena haastateltavien mielissä.
Johtopäätösten luotettavuudessa fenomenografian ongelmana voi olla se, että kaikki käsityk-set esitetään samanarvoisina (Rissanen 2003, 235). Ahonen (1995, 154) varoittaa aineiston ylitulkinnasta ja sellaisten merkitysten löytämisestä, jotka eivät kuulu tutkimusongelman ja sen taustana olevien teoreettisten lähtökohtien piiriin. Tästä syystä sekä barometrien tulosten vertailu että haastatteluiden tulokset esitettiin ensin pelkkänä faktuaalisena tietona ja vasta tulosten synteesivaiheessa siirryttiin tulkintaan. Fenomenografisessa tutkimuksessa aineisto luokitellaan löydettyjen merkitysten perusteella kategorioiksi, joista muodostetaan johtopää-tökset (Ahonen 1995, 154). Kategoriat pyrittiin selittämään johdonmukaisesti ja teoreettiseen viitekehykseen sitoen. Näin pystyttiin lisäämään johtopäätösten kategorioinnin relevanssia.
Johtopäätösten aitous varmistettiin muun muassa sillä, että raportissa esitettiin suoria haastat-telulainauksia.
7 TUTKIELMAN TULOKSET