Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja kehittymistar-peita, joita he raportoivat ohjatussa opetusharjoittelussa suorittamastaan CLASS-arvioinnista. Yksi opiskelijoiden mainitsema teema oli heikko oppilaantuntemus, jonka us-kottiin vaikuttavan opettaja-oppilasvuorovaikutukseen. Oppilaantuntemuksen merkitystä vuorovaikutuksen laatuun olisi mielenkiintoista tutkia enemmän. Opetusharjoittelun kon-tekstissa vuorovaikutuksen laatua voisi arvioida harjoittelun alussa oppilaiden ollessa vielä vieraita sekä harjoittelun lopussa, kun oppilaat ovat tutumpia. Työelämässä olevien opetta-jien vuorovaikutuksen laatua tutkimalla arvioinnit voitaisiin toteuttaa myös pidemmällä ai-kavälillä, ja verrata vuorovaikutuksen laadun mahdollisia eroja eri vaiheessa lukuvuotta.
Tämän tutkimuksen aineistossa opiskelijat raportoivat itse havaitsemiaan kehittymistarpeita.
Opiskelijoiden vuorovaikutuksen laatuun ja kehittymistarpeisiin olisi mielenkiintoista pe-rehtyä myös CLASS-menetelmän pisteytysjärjestelmän avulla. Pisteytyksen avulla voitai-siin havainnoida opiskelijoiden vuorovaikutuksen vahvuuksia ja haasteita kattavammin.
Opiskelijoiden CLASS-arvioinneista opettajankoulutuslaitos voisi saada paljon arvokasta tietoa siitä, missä osa-alueissa opiskelijoilla on eniten haasteita, eli mitä osa-alueita opettajan kouluttajien tulisi painottaa enemmän (La Paro ym. 2012, 236-237). Tällainen tieto olisi hy-vin arvokasta opettajankoulutuksen kehittämiselle.
Tässä tutkimuksessa opiskelijat kokivat oppineensa uutta vuorovaikutuksen osa-alueista sekä omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, mil-lainen vaikutus vuorovaikutuksen ymmärtämisen lisääntymisellä ja tehdyillä havainnoilla
on opettajaopiskelijoiden vuorovaikutuksen laadun kehittymiseen. Tätä voitaisiin tutkia esi-merkiksi pitkittäistutkimuksella. Tutkimuksen voisi toteuttaa koulutuksen aikana toistaen vuorovaikutuksen laadun arviointeja useissa harjoitteluissa. Lisäksi olisi myös mielenkiin-toista havainnoida, miten opiskelijoiden vuorovaikutuksen laatu kehittyy työelämään siirryt-täessä, joten vaihtoehtoisesti tutkimuksen voisi toteuttaa viimeisessä harjoittelussa ja jatkaen tutkimusta opiskelijoiden siirtyessä työelämään.
LÄHTEET
Ainsworth, M., & Bowlby, J. 1991. An ethological approach to personality development. The American psychologist 46 (4), 333-341.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Alkuportaat 2008a. CLASS-suomennos Alkuportaat 21.1.2008. Tiivistelmä. Alkuperäinen teos Pi-anta, R., La Paro, K., & Hamre, B. 2008. Classroom assessment scoring system: manual K-3.
Painamaton lähde.
Alkuportaat 2008b. CLASS-suomennos Alkuportaat 21.1.2008. Alkuperäinen teos Pianta, R., La Paro, K., & Hamre, B. 2008. Classroom assessment scoring system: manual K-3. Painama-ton lähde.
Allen, J., Gregory, A., Mikami, A., Lun, J., Hamre, B. & Pianta, R. 2013. Observations of effective teacher-student interactions in secondary school classrooms: predicting student achievement with the classroom assessment scoring system—secondary. School psychology review 42 (1), 76-98.
Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/14.12.1998.
Atkins, L. & Wallace, S. 2016. Qualitative research in education. London: Sage.
Blomberg, S. 2010.Tunnetaitoinen opettaja – hyvinvoiva oppilas. Teoksessa H. Juuso & M. Kieli-nen & L. Kuure & A. Lindh (toim.) Koulun kehittämisen kehittämisen haaste: Näkökulmia harjoittelukouluissa tapahtuvaan tutkimukseen. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksi-kön julkaisuja. Dialogeja 13, 39-50.
Bronfenbrenner, U. & Morris, P. 1998. The echology of developmental processes. Teoksessa R.
Lerner (toim.) Handbook of child psychology 5. painos, Vol. 1. New York: Wiley, 993-1028.
Cabell, S., DeCoster, J., LoCasale-Crouch, J., Hamre, B. & Pianta, R. 2013. Variation in the effec-tiveness of instructional interactions across preschool classroom settings and learning activi-ties. Early childhood research quarterly 28 (4), 820-830.
Cadima, J., Aguiar, C. & Barata, M. C. 2018. Process quality in Portuguese preschool classrooms serving children at-risk of poverty and social exclusion and children with disabilities. Early childhood research quarterly 45, 93-105.
Cadima, J., Leal, T. & Burchinal, M. 2010. The quality of teacher-student interactions: Associa-tions with first graders’ academic and behavioral outcomes. Journal of school psychology 48 (6), 457-482.
Cameron, C., Connor, C., Morrison, F. & Jewkes, A. 2007. Effects of classroom organization on letter-word reading in first grade. Journal of school psychology 46 (2), 173-192.
Cassidy, J. 2016. The nature of the child’s ties. Teoksessa J. Cassidy & P. Shaver (toim.) Hand-book of attachment: theory, research, and clinical applications. New York: The Guiltford press, 3-24.
Cipriano, C., Barnes, T., Bertoli, M. & Rivers, S. 2018. Applying the classroom assessment scoring system in classrooms serving students with emotional and behavioural disorders. Emotional and behavioural difficulties 23 (4), 343-360
Cohen, L., Manion, L., Morrison, K., Bell, R., Martin, S. & O’Sullivan, C. 2013. Research methods in education. Seitsemäs painos. Florence: Taylor and Francis.
Curby, T., Brock, L. & Hamre, B. 2013. Teachers’ emotional support consistency predicts chil-dren’s achievement gains and social skills. Early education and development 24 (3), 292-309.
Deci, E. & Ryan, R. 1985. Conceptualizations of intrinsic motivation and self-determination. Teo-ksessa E. Deci & R. Ryan. Intrinsic motivation and self-determination in human behavior.
Boston: Springer US, 11-40.
Deci, E. & Ryan, R. 2000. The ”what” and ”why” of goal pursuits: Human needs and the self-de-termination of behavior. Psychological inquiry 11 (1), 227-268.
Deci, E. & Ryan, R. 2012. Motivation, personality, and development within embedded social con-texts: An overview of self-determination theory. Teoksessa R. Ryan (toim.) The Oxford handbook of human motivation. New York: Oxford university press, 85-108.
Downer, J., Sabol, T. & Hamre, B. 2010. Teacher-child interactions in the classroom toward a the-ory of within- and cross-domain links to children's developmental outcomes. Early education and development 21 (5), 699-723.
Early, D., Maxwell, K., Burhinal, M., Alva, S., Bender, R., Bryant, D., Cai, K., Clifford, R., Ebanks, C., Griffin, J., Henry, G., Howes, C., Iriondo-Perez, J., Jeon, H-J., Mashburn, A., Peisner-Feinberg, E., Pianta, R., Vandergrift, N. & Zill, N. 2007. Teachers’ education, class-room quality, and young children’s academic skills: Results from seven studies of preschool programs. Child development 78 (2), 558-580.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Flick, U. 2018. Managing quality in qualitative research. Toinen painos. London: Sage.
Gordon, T. 2006. Toimiva Koulu. Suom. M. Savolainen. Helsinki: LK-Kirjat.
Haapaniemi, R. & Raina, L. 2014. Rakenna oppiva ryhmä: Pedagogisen viihtymisen käsikirja. Jy-väskylä: PS-Kustannus.
Hafen, C., Hamre, B., Allen, J., Bell, C., Gitomer, D. & Pianta, R. 2015. Teaching through interac-tions in secondary school classrooms: Revisiting the factor structure and practical application of the classroom assessment scoring system–secondary. The journal of early adolescence 35 (5-6), 651-680.
Hamre, B. & Pianta, R. 2001. Early teacher-child relationships and the trajectory of children’s school outcomes through eighth grade. Child development 72 (2), 625-638.
Hamre, B. & Pianta, R. 2005. Can instructional and emotional support in the first-grade classroom make a difference for children at risk of school failure? Child development 76 (5), 949-967.
Hamre, B., Pianta, R., Burchinal, M., Field, S., Locasale-Crouch, J., Downer, J., Howes, K. &
Scott-Little, C. 2012. A course on effective teacher-child interactions: Effects on teacher be-liefs, knowledge, and observed practice. American educational research journal 49 (1), 88-123.
Hamre, B., Pianta, R., Mashburn, A. & Downer, J. 2007. Building science of classrooms: Applica-tion of the CLASS framework in over 4,000 U.S. early childhood and elementary class-rooms. New York: Foundation for child development.
Haverinen, P. & Halme, J. 2012. Hyvä, paha koulu: Kouluhyvinvointia hakemassa. Helsinki: Suo-men Unicef. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura verkkojulkaisuja 56.
Hirsto, L. 2016. Tutkivan opettajuuden käytäntöjä ja mahdollisuuksia opettajankoulutuksen opetus-suunnitelmissa. Teoksessa J. Heikkinen & A. Juvonen & K. Mäkitalo-Siegl & H. Nygren &
T. Tossavainen (toim.) Taitoa, taidetta ja teknologiaa – Kohti uutta opettajankoulutuksen mallia. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and studies in education, humanities, and theology no 17, 246-261.
Howes, C. & Ritchie, S. 1999. Attachment organizations in children with difficult life circum-stances. Development and psychopathology 11 (2), 251-268.
Jennings, P. & Greenberg, M. 2009. The prosocial classroom: Teacher social and emotional com-petence in relation to student and classroom outcomes. Review of educational research 79 (1), 491-525.
Jerome, E., & Hamre, B. & Pianta, R. 2009. Teacher-child relationships from kindergarten to sixth grade: Early childhood predictors of teacher-perceived conflict and closeness. Social devel-opment 18 (4), 915-945.
Joseph, G. & Brennan, C. 2013. Framing quality: Annotated video-based portfolios of classroom practice by pre-service teachers. Early childhood education journal 41, 423-430.
Kansanen, P. 2011. Selected theses for a sustainable teacher education programme. Orbis scholae 5 (2), 51-65.
Kennedy, A. & Lees, A. 2015. Preparing undergraduate pre-service teachers through direct and video-based performance feedback and tiered supports in early Head Start. Early childhood education journal 44 (4), 369-379.
Kiuru, N., Lerkkanen, M-K., Niemi, P., Poskiparta, E., Ahonen, T., Poikkeus, A-M. & Nurmi, J-E.
2013. The role of reading disability risk and environmental protective factors in students’
reading fluency in grade 4. Reading research quarterly 48 (4), 349-368.
Kostinen, E., Ukskoski, T., Ruohotie-Lyhty, M., Kauppinen, M., Kainulainen, J. & Mäkinen, T.
2018. Meaningful learningn in teacher education. Teaching and teacher education 71, 66-77.
Kuckartz, U. 2014. Qualitative text analysis: A guide to methods, practice & using software. Lon-don: Sage.
Kujamäki, P. 2016. Yhteistoiminnallista oppimista syventävän harjoittelun opetuskokonaisuuksissa – keskiössä taito- ja taideaineet. Teoksessa J. Heikkinen & A. Juvonen & K. Mäkitalo-Siegl
& H. Nygren & T. Tossavainen (toim.) Taitoa, taidetta ja teknologiaa – Kohti uutta opetta-jankoulutuksen mallia. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and studies in education, humanities, and theology no 17, 33-50.
Kyrö-Ämmälä, O. & Arminen, K. 2020. Opettajia monenlaisille oppijoille – Inklusiivisia luokan-opettajia kouluttamassa. Teoksessa M. Takala & A. Äikäs & S. Lakkala (toim.) Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. Jyväskylä: PS-kustannus, 73-104.
La Paro, K., Maynard, C., Thomason, A. & Scott-Little, C. 2012. Developing teachers’ classroom interactions: a description of a video review process for early childhood education students.
Journal of early childhood teacher education 33 (3), 224-238.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväkylä: PS-kustannus, 25-42.
Laine, T. & Juuso, H. 2010. Tutkiva ja dialoginen opetusharjoittelu oman pedagogisen toiminnan kehittäjänä. Teoksessa H. Juuso & M. Kielinen & L. Kuure & A. Lindh (toim.) Koulun ke-hittämisen keke-hittämisen haaste: Näkökulmia harjoittelukouluissa tapahtuvaan tutkimukseen.
Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 13, 13-24.
Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-K. 2016. Kasvatuspsykologia. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Lichtman, M. 2011. Reading phenomenology. Teoksessa M. Lichtman (toim.) Understanding and evaluating qualitative educational research. Thousand Oaks, CA: Sage, 77-107.
Lincoln, Y. & Guba, E. 1985. Naturalistic inquiry. Newbury Park, California: Sage.
Malmberg, L-E., Hagger, H., Burm, K., Mutton, T. & Colls, H. 2010. Observed classroom quality during teacher education and two years of professional practice. Journal of educational psychology 102 (4), 916-932.
Martikainen, T. 2010. Opettajuuteen ohjaaminen – ohjaajat, ohjauspyrkimykset ja koulutustarve.
Teoksessa H. Juuso & M. Kielinen & L. Kuure & A. Lindh (toim.) Koulun kehittämisen ke-hittämisen haaste: Näkökulmia harjoittelukouluissa tapahtuvaan tutkimukseen. Oulun yli-opiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 13, 25-37.
Mashburn, A., Pianta, R., Hamre, B., Downer, J., Barbarin, O., Bryant, D., Burchinal, M., Early, D.
& Howes, C. 2008. Measures of classroom quality in prekindergarten and children’s devel-opment of academic, language, and social skills. Child develdevel-opment 79 (3), 732-749.
Merritt, E., Wanless, S., Rimm-Kaufman, S., Cameron, C. & Peugh, J. 2012. The contribution of teachers’ emotional support to children’s social behaviors and self-regulatory skills in first grade. School psychology review 41 (2), 141-159.
Metsämuuronen, J. 2011. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp.
Niemiec, C. & Ryan, R. 2009. Autonomy, competence, and relatedness in the classroom: Applying self-determination theory to educational practice. Theory and research in education 7 (2), 133-144.
Nowell, L., Norris, J., White, D. & Moules, N. 2017. Thematic analysis: Striving to meet the trust-wotrhiness criteria. International journal of qualitative methods 16 (1), 1-13.
Nurmi, J-E. 2012. Students’ characteristics and teacher-child relationships in instruction: A meta-analysis. Educational research review 7 (3), 177-197.
Pakarinen, E., Aunola, K., Kiuru, N., Lerkkanen, M-K., Poikkeus, A-M., Siekkinen, E. & Nurmi, J-E. 2014. The cross-lagged associations between classroom interactions and children’s achievement behaviors. Contemporary educational psychology 39 (3), 248-261.
Pakarinen, E., Kiuru, N., Lerkkanen, M-K., Poikkeus, A-M., Ahonen, T. & Nurmi, J-E. 2011. In-structional support predicts children’s task avoidance in kindergarten. Early childhood re-search quaterly 26 (3), 376-386.
Pakarinen, E., Kiuru, N., Lerkkanen, M-K., Poikkeus, A-M., Siekkinen, M. & Nurmi, J-E. 2010.
Classroom organization and teachers stress predict learning motivation in kindergarten chil-dren. 2010. European journal of psychology of education 25 (3), 281-300.
Pianta, R., Belsky, J., Vandergrift, N., Houts, R. & Morrison, F. 2008. Classroom effects on chil-dren’s achievement trajectories in elementary school. American educational research journal 45 (2), 365-397.
Pianta, R. & Hamre, B. 2009a. Classroom processes and positive youth development: conceptualiz-ing, measurconceptualiz-ing, and improving the capacity of interactions between teachers and students.
New directions for youth development, issue 121, 33-46.
Pianta R, & Hamre, B. 2009b. Conceptualization, measurement, and improvement of classroom processes: standardized observation can leverage capacity. Educational researcher 38 (2), 109-119.
Pianta, R., Hamre, B. & Mintz, S. 2012. Classroom assessment scoring system: Secondary manual.
Charlottesville, Virginia: Teachstone.
Pianta, R., Mashburn, A., Downer, J., Hamre, B. & Justice, L. 2008. Effects of web-mediated pro-fessional development resources on teacher-child interactions in pre-kindergarten class-rooms. Early childhood research quarterly 23 (4), 431-451.
Pianta, R. & Stuhlman, M. 2004. Teacher-child relationships and children’s success in the first years of school. School psychology review 33 (3), 444-458.
Pursiainen, J., Rusanen, J., Raudasoja, E., Nurkkala, R., Kortelainen, T., Partanen, S. & Peuna, I.
2019. Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa. Opetus- ja kulttuuriministe-riön julkaisuja 2019:11. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Puusa, A. 2020. Näkökulmia laadullisen aineiston analysointiin. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus, 141-152.
Puusa, A. & Juuti, P. 2020. Organisaatiokulttuurinäkökulma esimerkkinä laadullisen tutkimuksen yleistymisestä. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus, 58-72.
Pöysä, S., Vasalampi, K., Muotka, J., Lerkkanen, M-K., Poikkeus, A-M. & Nurmi, J-E. 2018.
Teacher-student interaction and lower secondary school students’ situational engagement.
British journal of education psychology 89 (2), 374-392.
Reyes, M., Brackett, M., Rivers, S., White, M. & Salovey, P. 2012. Classroom emotional climate, student engagement, and academic achievement. Journal of educational psychology 104 (3), 700-712.
Rudasill, K., Reio, T., Stipanovic, N. & Taylor, J. 2010. A longitudinal study of student–teacher relationship quality, difficult temperament, and risky behavior from childhood to early ado-lescence. Journal of school psychology 48 (5), 389-412.
Ryan, R. & Deci, E. 2017. Self-determination theory: basic psychological needs in motivation, de-velopment, and wellness. New York: The Guilford press.
Ryan, R., Ryan, W., Di Domenico, S. & Deci, E. 2019. The nature and the conditions of human au-tonomy and flourishing: Self-determination theory and basic psychological needs. Teoksessa R. Ryan (toim.) The Oxford handbook of human motivation 2. painos. New York: Oxford university press, 88-110.
Salminen, J., Hännikäinen, M., Poikonen, P-L. & Rasku-Puttonen, H. 2013. A descriptive case analysis of instuctional teaching practices in Finnish preschool classrooms. Journal of re-search in childhood education 27 (2), 127-152.
Schreier, M., Stamann, C., Janssen, M., Dahl, T. & Whittal, A. Qualitative content analysis: Con-ceptualizations and challenges in research practice – introduction to the FQS special issue
”Qualitative content analysis I”. Forum: Qualitative social research 20 (3).
Shenton, A. 2004. Strategies for ensuring trustworthiness in qualitative research projects. Educa-tion for informaEduca-tion 22 (2), 63-75.
Sher-Censor, E., Nahamias-Zlotolov, A. & Dolev, S. 2019. Special education teachers’ narratives and attachment style: Associations with classroom emotional suppot. Journal of child and family studies 28 (2), 2232-2242.
Siekkinen, M. 2019. Opettaja-oppilas ohjausvuorovaikutus. Video. Itä-Suomen yliopisto, Filosofi-nen tiedekunta, Joensuu.
Silinskas, G., Pakarinen, E., Lerkkanen, M-K., Poikkeus, A-M. & Nurmi, J-E. 2017. Classroom in-teraction and literacy activities in kindergarten: Longitudinal links to Grade 1 readers at risk and not at risk of reading difficulties. Contemporary educational psychology 51, 321-335.
Silkelä, R. 2005. Opetusharjoittelun ohjauksen merkitys opettajaksi kasvussa. Teoksessa J. Enken-berg & E. Savolainen & P. Väisänen (toim.) Tutkiva opettajankoulutus – taitava opettaja.
Joensuu: Joensuun yliopisto, 248-260.
Smith, D. 2013. Husserl 2. painos. New York: Routledge.
Sointu, E., Savolainen, T., Lappalainen, K. & Lambert, Matthew C. 2017. Longitudinal associa-tions of student-teacher relaassocia-tionship and behavioural and emotional strengths on academic achievement. Educational psychology 37 (4), 457-467.
Solheim, K., Ertesvåg, S. & Berg, G. 2018. How teachers can improve their classroom interaction with students: New findings from teachers themsekves. Journal of educational change 19 (4), 511-538.
Tainio, L. 2007. Luokkahuonevuorovaikutuksen tutkiminen – neuvoja työn eri vaiheisiin. Teok-sessa L. Tainio. (toim.) Vuorovaikutusta luokkahuoneessa: Näkökulmana keskustelunana-lyysi. Helsinki: Gaudeamus, 291-311.
Takala, M., Äikäs, A. & Lakkala, S. Esipuhe. Teoksessa M. Takala & A. Äikäs & S. Lakkala (toim.) Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. Jyväskylä: PS-kustannus, 7-8.
Tuetaan yhdessä! Monialainen ja digitaalinen yhteistyö oppimisen tukena -hanke. Verkkosivut https://tuetaan.wordpress.com/ [luettu 29.4.2020]
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsit-teleminen Suomessa. https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [luettu
17.10.2020]
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistie-teiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf [luettu 17.10.2020]
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
UEF Weboodi. 2020. Erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus, 2020-21.
https://weboodi.uef.fi/weboodi/vl_ke-hys.jsp?Kieli=1&MD5avain=&vl_tila=1&Opas=4374&Org=20784036 [luettu 10.10.2020]
Vartuli, S., Snider, K. & Holley, M. 2015. Making it real: A practice-based early childhood teacher education program. Early childhood education journal 44 (5), 503-514.
Virtanen, T., Pakarinen, E., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Siekkinen, M. & Nurmi, J.-E.
2018. A validation study of classroom assessment scoring system-secondary in the Finnish school context. The journal of early adolescence 38 (6), 849-880.
Wallace, T., Parr, A. & Correnti, R. 2020. Assessing teachers’ classroom management competency:
A case study of the Classroom Assessment Scoring System-Secondary. Journal of psy-choeducational assessment 38 (4), 475-492.
Wigfield, A., Turci, L., Cambria, J. & Eccles, J. 2019. Motivation in education. Teoksessa R. Ryan (toim.) The Oxford handbook of human motivation (2. painos). New York: Oxford univer-sity press, 442-462.
Williford, A., Carter, L. & Pianta, C. Attachment and school readiness. Teoksessa J. Cassidy & P.
Shaver (toim.) Handbook of attachment: theory, research, and clinical applications. New York: The Guiltford press, 966-982.
Äikäs, A., Vellonen, V., Lappalainen, K., Atjonen, P. & Holopainen, L. 2020. Oppilaslähtöisen ar-vioinnin ja tuen edistäminen erityisopettajien opetusharjoittelussa. Teoksessa M. Takala &
A. Äikäs & S. Lakkala (toim.) Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. Jy-väskylä: PS-kustannus, 109-138.