Painopiste tässä tutkimuksessa oli vuorovastaavien koulutuksen yhteyden tutkiminen sai-raanhoitajien johtamisosaamisen kehittymiseen. Tulevaisuudessa olisi suositeltavaa tutkia
myös vuorovastaavien koulutuksen vaikutuksia yksiköiden käytännön toimintaan ja siten myös potilaiden hoidon laatuun. Laadullisella tutkimuksella saataisiin vastauksia siihen, mitä tietoa ja harjoituksia osallistujat haluaisivat lisää sekä mitkä opetusmetodit koetaan parhaimmaksi tavaksi osaamisen viemisessä käytäntöön. Jatkossa olisi myös tärkeä tutkia koulutuksien kustannusvaikuttavuutta organisaation resurssien kohdentamisen näkökul-masta.
LÄHTEET
Ahonen G, Husman P, Ikonen R, Juuti P, Koho A, Käpykangas S, Laine M, Larjomaa E, Saa-relma-Thiel T, Saari E & Wallin M. 2015. Julkista johtamista jalostamassa. Otavan kirjapaino O,y Keuruu.
Anonson J, Walker ME, Ebin A, Sithokozile M, Patti T & Lois B. 2014. Qualities of exem-plary nurse leaders. Perspectives of frontline nurses. Journal of Nursing Management 22 (1), 127–136.
Assid P-A. 2010. How to build an ED charge nurse training program. Nursing Management 41 (10), 49-51.
Bass B & Avolio B. 1994. Improving Organizational Effectiveness Through Transformational Leadership. Sage Publication, Thousand Oaks, CA.
Bormann L & Abrahamson K. 2014. Do staff nurse perceptions of nurse leadership behaviors influence staff nurse job satisfaction? The case of a hospital applying for Magnet designation.
Journal of Nursing Administration 44 (4), 219-225.
Brown M, Gundlach M, Brennan C, Esdale L, Knight A, Provencher S & Tardy K. 2018.
Leading the Charge. Journal for Nurses in Professional Development 34 (5), 270-276.
Burns JM. 1978. Leadership. Harper and Row, Publishers, Inc. New York.
Burns N & Grove S-K. 2009. The practice of nursing research appraisal, synthesis, and gener-ation of evidence. Saunders Elsevier, St. Louis.
Clark T-J & Yoder-Wise P-S. 2015. Enhancing Trifocal Leadership Practices Using Simula-tion in a Pediatric Charge Nurse OrientaSimula-tion Program. The Journal of Continuing EducaSimula-tion in Nursing 46 (7), 311-317.
Cathro H. 2016. Navigating Through Chaos: Charge Nurses and Patient Safety. JONA. The Journal of Nursing Administration 46 (4), 208-214.
Darragh M, Traynor V & Joyce-McCoach J. 2016. Effectiveness of interventions for the de-velopment of leadership skills among nurses. A systematic review protocols. Joanna Briggs Institute 14 (6), 3-13.
Delamater L & Hall N. 2018. Charge nurse development. What does the literature say? Nurs-ing Management 49 (7), 36-40.
Duygulu S & Kublay G. 2011. Transformational leadership training programmer for charge nurses. Journal of Advanced Nursing 67 (3), 633-642.
Eggenberger T. 2012. Exploring the Charge Nurse Role. Holding the Frontline. JONA. Jour-nal of Nursing Administration 42 (11), 502-506.
Edwards D, Hawker C, Carrier J & Rees C. 2015. A systematic review of the effectiveness of strategies and interventions to improve the transition from student to newly qualified nurse.
International Journal of Nursing Studies 52 (7), 1254-1268.
Eilon-Moshe Y & Admi H. 2016. Do hospital shift charge nurses from different cultures ex-perience similar stress? An international cross-sectional study. International Journal of Nurs-ing Studies (63), 48-57.
Enterkin J, Rob E & McClaren S. 2013. Clinical leadership for high‐quality care. Developing future ward leaders. Journal of Nursing Management 21 (2), 206-216.
Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U-Å, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K & Åstedt-Kurki P. 2012. Hoitotiede. 4. painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Eu:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679.
European Commission. 2013. Ethics for researchers. Facilitating Research Excellence in FP7.
Publications Office of the European Union, Luxembourg.
Fischer S. 2016. Transformational leadership in nursing: a concept analysis. Journal of Ad-vanced Nursing 72 (11), 2644-2653.
Flynn J-P, Prufeta P-A & Minghillo-Lipari L. 2010. An Evidence-Based Approach to Taking Charge. American Journal of Nursing 110 (9), 58-63.
Grove S, Burns N & Gray J. 2012. The practice of nursing research. Appraisal, Synthesis, and Generation of Evidence. 7. painos. Elsevier. Saunders. Missouri, 323-347.
Heikkilä T. 2014. Tilastollinen tutkimus. 9. uudistettu painos. Bookwell Oy, Porvoo.
Homer R & Ryan L. 2013. Making the grade. Charge nurse education improves job perfor-mance. Nursing management 44 (3), 38-44.
Holopainen J, Jalo P & Eloranta T. 2012. Hyvät työyhteisö- ja alaistaidot. Esimerkkejä sosi-aali- ja terveydenhuoltoalalta. Työsuojelurahasto.
HOTUS. 2018. Tutkimusten arviointikriteeristöt. https://www.hotus.fi/jbin-kriittisen-arvioin-nin-tarkistuslistat/. Luettu 23.2.2019.
Häggman-Laitila A. 2014. Hoitotyön vuosikirja 2014. SSL (toim.) Työhyvinvoinnin keinot, Fioca, Helsinki, 143-150.
Häggman-Laitila A & Rekola L. 2016. Outcomes of partnership between higher education and health care. Nordic Journal of Nursing Research 36 (4), 192–200.
HUS 2015. HUS:n henkilöstön osaamisen systemaattinen varmistaminen-Tiekartta 2015.
Hoitohenkilökunnan osaamisen ja ammatillisen kehittymisen asiantuntijaryhmä 2015-2017.
Koulutusmateriaali. 13.10.2015. Julkaisematon lähde.
HUS 2018. Hoitotyön vuosikertomus. Voimaannuttavat rakenteet. Kopio niini 4/2019, 14-15.
JBI. 2014. Joanna Briggs Institute reviewers' manual: 2014 edition. Joanna Briggs Institute.
https://nursing.lsuhsc.edu/JBI/docs/ReviewersManuals/Economic.pdf. Luettu 12.2.2019.
Johnson M, Sonson R & Golden T. 2010. Developing Charge Nurse Leaders with Experien-tial Learning. Nurse Leader 8 (6), 40-45.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2015. Tutkimus hoitotieteessä. 3.-4. painos, 2015.
Sanoma Pro Oy. Helsinki.
Kangasniemi M, Hipp K, Häggman-Laitila A, Kallio H, Karki S, Kinnunen P, Pietilä A-M, Saarnio R, Viinamäki L, Voutilainen A & Waldén A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys -ja tutkimustoiminta. Julkaisusarja 39/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Opti-moitu%20sote-osaaminen.pdf. Luettu 4.1.2020.
Karjalainen L. 2015. Tilastotieteen perusteet. 2. painos. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.
Kotila J & Lindfors K. 2015. Miten vuorovastaavan toimintaa tuetaan organisaatiossa? Teos ry (4), 8-11.
Krugman M & Heggem L. 2013. Longitudinal Charge Nurse Leadership Development and Evaluation. JONA. Journal of Nursing Administration 43 (9), 438-446.
Kvist T, Mäntynen R, Turunen T, Partanen P, Miettinen M, Wolf G & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. How magnetic are Finnish hospitals measured by transformational leadership and empirical quality outcomes? Journal of Nursing Management 21 (1), 152-164.
Kylmä J & Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. 1-2 painos. Edita Prima Oy, Hel-sinki.
Laanterä S, Pölkki T & Pietilä A-M. 2012. Mittarin kehittäminen hoitotieteellisessä tutkimuk-sessa – esimerkkinä Breastfeeding Knowledge, Attitude and Confidence (BKAC) -mittari.
Hoitotiede 24 (4), 325–334.
Leggat S-G & Balding C. 2013. Achieving organisational competence for clinical leadership:
the role of high-performance work systems. Journal of Health Organization and Management 27 (3), 312-329.
Leigh J- A. Wild J. Hynes C. Wells’ S. Kurien A. Rutherford J. Rosen L. Ashcroft T & Hart-ley V. 2015. Transforming community services through the use of a multidimensional model of clinical leadership. Journal of Clinical Nursing 24 (5-6), 749-760.
Lindfors K, Ylikukkonen P & Kotila J. 2019. Vuorovastaavan koulutuspäivä. Luentomateri-aali. HUS, Meilahden sairaala. 14.10.2019. Julkaisematon lähde.
Lunden A, Teräs M, Kvist T & Häggmann-Laitila A. 2019. Transformative agency and ten-sions in knowledge management—A qualitative interview study for nurse leaders. Journal of Clinical Nursing 28 (5-6), 969–979.
Metsämuuronen J. 2011. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 4. painos. Interna-tional Methelp Oy, Helsinki.
Meretoja R, Lindfors K & Kotila J. 2019. Bilding a professional practice competence infra-structure for the nurse leader. 1. painos. Teoksessa Hafsteinsdóttir TB, Jónsdóttir H,
Kirkevold M, Leino-Kilpi H, Lomborg K & Rahm Hallberg I. (toim.) Leadership in nursing;
the European Nordic Countrien Experience, Springer, 115-127.
Mäntynen R, Vehviläinen-Julkunen K, Partanen P, Turunen T, Miettinen M & Kvist T.2014.
Changes in Transformational Leadership and Empirical Quality Outcomes in a Finnish Hospi-tal over a Two-Year Period: A Longitudinal Study. Hindawi Publishing Corporation. Nursing Research and Practice, 1-9.
Normand L. Black D. Baldwin K-M & Crenshaw J-T. 2014. Redefining “charge nurse”
within the front line. Nursing Management 49 (9), 49-53.
Nummenmaa L, Holopainen M & Pulkkinen P. 2014. Tilastollisten menetelmien perusteet.
SanomaPro Oy, Helsinki, 15-22.
Pahkin K, Kurki A-L, Mäki E & Lindström S. 2014. Kohti yhtenäisiä henkilöstövoimavarojen johtamiskäytäntöjä. Työterveyslaitos ja Aaltoyliopisto. Opas johtamiskäytäntöjen arvioi-miseksi ja kehittäarvioi-miseksi turvallisuuskriittisessä organisaatiossa. Julkari. https://www.jul-kari.fi/handle/10024/114846. Luettu 11.9.2018.
Patrician P, Oliver D, Miltner R, Dawson M & Ladner K-A. 2012. Nurturing Charge Nurses for Future Leadership Roles. Journal of Nursing Administration 42 (10), 461-466.
Peltonen L-M, Siirala E, Junttila K, Lundgrén‐Laine H, Vahlberg T, Löyttyniemi E, Aantaa R
& Salanterä S. 2018. Information needs in day‐to‐day operations management in hospital units. A cross‐sectional national survey. Nursing management 27 (2), 233-244.
Platt J-F & Foster D. 2008. Revitalizing the charge nurse role through a bespoke development programme. Journal of Nursing Management 16 (7), 853-857.
Porter-O’Grady T & Malloch K. 2011. Quantum Leadership: Advancing innovation, trans-forming healthcare. 3. painos. Jones & Bartlett, Burlington, Massachusetts.
Rankin J, Mcguire C, Mathews L & Russell M. 2016. Facilitators and barriers to the in-creased supervisory role of senior charge nurses. A qualitative study. Journal of Nursing Man-agement 24 (3), 366-375.
Sherman R-O, Schwarzkopf R & Kiger A-J. 2013. What We Learned from Our Charge Nurses. Nurse Leader 11 (1), 34-39.
Smith C & Johnson CS. 2018. Preparing Nurse Leaders in Nursing Professional Develop-ment. Leadership Programs. Journal for Nurses in Professional Development 34 (1), 38-40.
Sprinks J. 2010. Do ward sisters and charge nurses have the authority to do their job? Nursing management 17 (1), 20-22.
Spiva LA, Davis S, Case-Wirth J, Hedenstrom L, Hogue V, Box M, Berrier E, Jones C, Thur-man S, Knotts K & Ahlers L. 2020. The Effectiveness of Charge Nurse Training on Leader-ship Style and Resiliency. Journal of nursing administration 50 (2), 95-103.
TENK 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen louk-kausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 14.12.2019.
TENK 2019. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvotte-lukunnan ohje 2019. Tutkimuseettisen neuvotteneuvotte-lukunnan julkaisuja 3.
https://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-ihmistieteissa. Luettu 3.4.2020.
Teran N & Webb P-J. 2016. The positive impact of formalized charge nurse training. Nursing Management 47 (11), 50-54.
Tietosuojalaki 1050/2018.
THL 2017. Ennen-aikana-jälkeen; Arviointiopas kehittäjille. Koivisto J, Pohjola P & Blom-qvist P. (Toim.) Työpaperi 44/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.
Van Dyk J, Siedlecki S-L & Fitzpatrick J-J. 2016. Frontline nurse managers’ confidence and self-efficacy. Journal of Nursing Management 24 (4), 533–539.
Vuorovastaavan koulutuspäivä I- ohjelma. 2019. Koulutusmateriaali. Helsingin yliopistolli-nen sairaala 13.10.2019. Julkaisematon lähde.
Vuorovastaavan koulutuspäivä II- ohjelma. 2019. Koulutusmateriaali. Helsingin yliopistolli-nen sairaala 3.12.2019. Julkaisematon lähde.
Wallis A & Kennedy K-I. 2013. Leadership training to improve nurse retention. Journal of Nursing Management 21 (4), 624–632.
Wojciechowski E, Ritze-Cullen N &Tyrrell S. 2011. Understanding the Learning Needs of the Charge Nurse. Implications for Nursing Staff Development. Journal for Nurses in Staff Development 27 (4), 10-17.
Ylikukkonen P & Kotila J. 2016a. Vuorovastaavan tehtävän tukeminen neurokirurgian teho.
Tehovalvontaosastolla. Spirium 51 (2), 38-41.
Ylikukkonen P, Kotila J& Salmenperä R. 2016b. Lähiesimies osaamisen johtajana. – Sairaan-hoitajan ammatillinen kasvu ja kehittyminen tehohoitotyössä. Tehohoito 34 (1), 57-61.
Liite 1. Tiedote kyselyyn vastaaville
Arvoisa vuorovastaavien koulutuspäivään osallistuva sairaanhoitaja!
Tämä kysely on osa Pro gradu –tutkielmaani, jonka teen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteiden laitokselle osana terveystieteiden maisterin opintojani. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuorovastaaville suunnatun koulutusintervention yhteyttä sairaanhoitajien johtamisosaamisen kehittymiseen. Tutkimuksella pyrin tuottamaan tietoa vuorovastaavien koulutuksen yhteydestä johtamisosaamisen kasvuun. Tutkimuksella tuotettua tietoa voidaan myöhemmin hyödyntää vuorovastaavien koulutuksen kehittämisessä.
Pyydän sinua osallistumaan tutkimukseen. Tämä tutkimus on kohdennettu sairaanhoitajille, jotka osallistuvat vuorovastaavien koulutuspäivään. Vuorovastaavalla tarkoitetaan sairaanhoi-tajaa, joka on yksikön vastuuhenkilö ilta- ja yövuoroissa sekä juhlapyhinä ja viikonloppuisin.
(HUS, yleispäätös 7.1.2010).
Kyselylomake koostuu taustakysymyksistä, jonka jälkeen on kysymyksiä vuorovastaavan joh-tamisosaamisesta. Osaamisalueet koostuvat koulutuksen sisällöstä; päivittäistoiminnan johta-misesta, velvollisuuksista ja oikeuksista, vuorovaikutustaidoista ja henkilöstö- ja palvelusuhde-osaamisesta.
Tutkimuksen suorittamiselle on organisaation lupa. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaeh-toista. Tutkimukseen vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia. Vastaukset käsitellään ehdotto-man luottamuksellisesti, yksittäisten henkilöiden tulokset käsitellään nimettöminä ja tietoai-neisto säilytetään asianmukaisesti. (EU 2016/679). Tutkimuksen tulokset julkaistaan pro gradu opinnäytetyönä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella. HUS-tason tuloksia saatetaan julkaista joissakin hoitoalan lehdissä. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua keväästä 2020. Tut-kimuksen loputtua tutkimusaineisto hävitetään asianmukaisesti.
Vastaamalla kyselyyn annat suostumuksesi sille, että vastauksiasi käytetään tutkimustarkoituk-sessa.
Mikäli haluat lisätietoa tutkimuksesta, voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse tai puheli-mitse. Vastaan mielelläni tutkimusta koskeviin kysymyksiin.
Kiitos jo etukäteen vastauksista!
Yhteistyöterveisin:
Kati Susanna Reiman, sh, TtM-opiskelija Lisätietoja: katirei@student.uef.fi
Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Tutkimuksen ohjaajat:
Tarja Kvist (TtT, Apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto) Pirjo Partanen (TtT, Yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto) Jaana Kotila (sh, TtM, Hoitotyön kliininen asiantuntija HUS)
Tutkittavan nimi: __________________________________________________
Syntymäaika: _____________________________________________________
Osoite: __________________________________________________________
Vuorovastaavien johtamisosaaminen: koulutusinterventiotutkimus Helsingin yliopistollinen sairaala, HUS
Minua on pyydetty osallistumaan yllä mainittuun tieteelliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää vuorovastaaville suunnatun koulutusintervention yhteyttä sairaanhoitajien johtamisosaamisen kehittymiseen.
Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saanut riittävän selvityk-sen tutkimuksesta ja selvityk-sen yhteydessä suoritettavasta henkilötietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttami-sesta. Tiedotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti, minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini.
Minulla on ollut riittävästi aikaa harkita osallistumistani tutkimukseen. Olen saanut riittävät tiedot oikeuksis-tani, tutkimuksen tarkoituksesta ja sen toteutuksesta sekä tutkimuksen hyödyistä ja riskeistä. Minua ei ole pai-nostettu eikä houkuteltu osallistumaan tutkimukseen.
Ymmärrän, että tietojani käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta sivullisille.
Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista ja että voin peruuttaa tämän suostumukseni koska tahansa syytä ilmoittamatta. Olen tietoinen siitä, että mikäli keskeytän tutkimuksen tai peruutan suostumuksen, mi-nusta keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyt-tää osana tutkimusaineistoa.
Allekirjoituksellani vahvistan osallistumiseni tähän tutkimukseen ja suostun vapaaehtoisesti tutkimushenki-löksi.
Alkuperäinen allekirjoitettu tutkittavan suostumus sekä kopio tutkimustiedotteesta jäävät tutkijan arkistoon.
Liite 3. Aineiston keruulomake TAUSTATIEDOT
Vastaa kysymyksiin kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan tai valitse sopiva vastausvaihtoehto.
1. Mikä on ikäsi? ________vuotta 2. Mikä on ylin koulutuksesi?
a) opistoasteen tutkinto
b) ammattikorkeakoulun perustutkinto (amk) c) ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto (yamk) d) yliopiston alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) e) yliopiston ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) f) muu, mikä ___________________________________
3. Kuinka pitkä on kaikkiaan työkokemuksesi hoitotyössä? _________v
• Arvioi jokaista väittämää tällä hetkellä
vuorovastaavana.
• Ympyröi mielipidettäsi parhaiten kuvaava vastausvaihtoehto.
• Ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia
Liitetaulukko. Vuorovastaavien tehtävät ja osaaminen.
Tekijä(t), lähde, maa Tutkimuksen tarkoitus Aineist.o/otos Menetelmä Päätulokset Artikkelien laadun arvi-ointi JBI Cathro, H. 2016.
Navi-gating Through Chaos:
Charge Nurses and Patient Safety. JONA: The Journal of Nursing Administration, potilasturvalli-suutta, sekä kehittää uutta teoriaa liittyen
Tulosten perusteella annettavat suositukset: varmis-taa, että vuorovastaavalla on mahdollisuus käyttää ammatillisia kehitysmahdollisuuksia, vahvistaa vuo-rovastaavien yhteistyö- ja tiimin rakentamisen taitoja sekä varmistaa vuorovastaavien mukaan pääsy jaet-tuihin hallintokomiteoihin. Vuorovastaavilla on rat-kaiseva rooli potilasturvallisuuden kannalta, ja heidän asiantuntemustansa on arvotettava päätöksenteon mahdollistamisessa.
9/10
Duygulu S. & Kublay G.
2011. Transformational
Leadership Practices itsearvioinnin ja tarkkailijoiden luokitusten mukaan johtamisosaaminen lisääntyi ti-lastollisesti merkittävästi ohjelman toteuttamisen myötä. Ikäryhmien välillä, palvelusuhteen keston ja nykyisen työtehtävän välillä ei ollut merkittäviä eroja. Inventaarion itsearvioinnit johtamisosaamisesta olivat huomattavasti korkeampia kuin tarkkailijoiden tekemät. On tarpeen kehittää samankaltaisia ohjel-mia, joilla parannetaan vuorovastaavien johta-juusosaamista ja koulutus tehdään pakolliseksi sai-raanhoitajille, jotka tekevät työssään vuorovastaavien työnkuvaa.
Testitestin luotettavuuden todettiin olevan yli 0,90.
9/10
Eggenberger T. 2012. Ex-ploring the Charge Nurse Role: Holding the Front-line. JONA: The Journal of Nursing Administration,
Kahdeksan teemaa nousi pinnalle, joilla voidaan ku-vailla vuorovastaavan kokemusta työstään; turvaver-kon luominen, laadun seuranta, ohjaaminen, koko-naistilanteen hallitseminen, potilasvirran hallitsemi-nen, muutoksen tekemihallitsemi-nen, ennakoivatyöote, konflik-teihin vaikuttaminen ja potilaiden pitäminen tyytyväi-sinä. Hoitotyön johtajat voivat käyttää löydöksiä tä-män roolin organisaatiotasollisen tärkeyden painotta-misessa ja tukemaan vuorovastaavien johtajuusosaa-misen kehittämisessä.
9/10
Eilon-Moshe Y. & Admi, H. 2016. Do hospital shift charge nurses from differ-ent cultures experience similar stress? An interna-tional cross-secinterna-tional study. International Jour-nal of Nursing Studies, 63:48-57.
Koetun stressin luonteen ja tason kanssa löydettiin samankaltaisuuksia missä ”vastuun taakka” ja ”re-surssien puute” olivat eniten stressiä aiheuttavia.
Stressitason eroja löytyi maiden välillä; Thai hoita-jien tulokset olivat korkeimmat ja Israelilaisten alhai-simmat. Amerikkalaiset ja israelilaiset hoitajat koki-vat samankaltaiset tilanteet stressiä aiheuttavina.
Löydökset selittyvät osittain demografisten, ammatil-listen ja kulttuurilammatil-listen tekijöiden kautta.
Koulutusohjelmat tulisi räätälöidä käsittelemään vuo-rovastaavien tuntemaa stressiä. Jatkuva ohjaaminen ja työpajat ovat suositeltavia kehittämään ja ylläpitä-mään johtamistaitoja, joiden avulla voi selviytyä roo-lin aiheuttamasta stressistä
10/10
Enterkin J. Robb E. &
McLaren S. 2013. Clinical leadership for high‐quality care: developing future ward leaders. Journal of Nursing Management,
Osallistujat raportoivat koulutuksen jälkeen kasva-nutta sääntöjen, organisaation ja itsensä tuntemusta, lisääntynyttä itsevarmuutta, voimaantumisen tunteita ja kykyä voimaannuttaa toisia. Vertaisverkostoitumi-sen mahdollisuuksia arvostettiin toimintaoppimiVertaisverkostoitumi-sen parissa. Joillekin osallistujista uramahdollisuudet sel-kiintyivät pohdinnan kautta.
8/9
(Englanti)
Flynn J-P. Prufeta P-A. &
Minghillo-Lipari L. 2010. tun-nistettiin neljä ydinosaamisenluokkaa.
kliininen/tekninen osaaminen, kriittinen ajattelu, or-ganisaatiotaidot ja ihmissuhdetaidot
9/10
Johnson M. Sonson, R. &
Golden T. 2010. Develop-ing Charge Nurse Leaders with Experiential vuorovastaa-ville voi parantaa yksilöiden ja organisaatioiden suo-rituksia ja potilastyytyväisyyttä. Sairaaloiden ulko-puolisten valmentaja-asiantuntijoiden hyödyntäminen koulutuksessa voi tuottaa nopeita tuloksia organisaa-tion tuottavuuden parantamiseksi.
7/9
Homer R. & Ryan L. 2013.
Making the grade: Charge nurse education improves täytäntöönpa-noon ja tuloksiin Adventist
n=57
Tutkimuksessa todettiin, että ennen koulutusohjelmaa yli 75% vuorovastaavista tunsivat olevansa valmis-tautumattomia työhönsä ja olevansa epävarmoja työnkuvauksesta. Koulutusohjelman jälkeen oli näh-tävissä tilastollisesti merkittäviä parannuksia vuoro-vastaavan suoriutumissa ja työtyytyväisyyden. Ha-vainnot näkyivät niin vuorovastaavien, kuin hoito-työnjohtajien kyselytuloksissa. Tämän tutkimuksen pohjalta kehitettiin vuorovastaaville erityisesti tarkoi-tettu koulutusohjelma, joissa vuorovastaavana toimi-vien odotukset määriteltiin hyvin.
9/10
Hinsdale sairaalassa Illi-noisissa.
(alfa = 0,91, 0,89, 0,91 ja 0,87).
Krugman M. & Heggem L.
2013. Longitudinal Charge Nurse Leadership Devel-opment and Evaluation.
JONA: The Journal of Nursing Administration, pitkittäistutkimuk-sen tuloksia vuosina 1996 - 2012 käyttämällä
Merkittävistä rakenteellisista ja organisatorisista muutoksista huolimatta tulokset eivät ole laskeneet alle 65 prosenttia ja tällä hetkellä sen ollessa 76 pro-senttia.
Toimintatutkimusmenetelmät helpottivat johdon pää-töksentekoa muutosten aikoina. Tilastot muuttuivat, kun nuoremmat vuorovastaavat, joilla oli vähemmän kokemusta, tulivat viime vuosina työelämään.
10/10
Normand L. Black D.
Baldwin K-M. & Cren-shaw J-T. 2014. Redefin-ing “charge nurse” within the front line. Nursing Ma-nagement. 49-53. tavoit-teena oli kehittää, panna täytäntöön ja arvioida näyttöön perustuvaa vuo-rovastaavien koulutusoh-jelmaa ja arvioida sitä poti-lastyytyväisyyden
Koulutusohjelman käyttö on johtanut siihen, että vuo-rovastaavat yhdistävät enemmän pohdiskelua toimin-taansa. Tämä on auttanut heitä tehostamaan itsetunto-aan, autonomiaansa ja reagointikykyään sekä sitoutu-maan paremmin organisaation, että henkilökohtaisiin ja ammatillisiin tavoitteisiin
9/10
Patrician P. Oliver D. Milt-ner R. Dawson M. & Lad-ner K-A. 2012. Nurturing Charge Nurses for Future Leadership Roles. JONA:
The Journal of Nursing Administration,
Tutkimuksessa nousi esille vuorovastaavien neljä suurta haastetta, jotka vaikeuttavat vuorovastaavien työtä; henkilöstön suorituskyvyn hallinta, roolin epä-selvyys, tehottomuus järjestelmäkompleksisuuden ta-kia ja hoitotyönjohtajien tuen puuttuminen.
Johtamistaitojen hallitsemiseminen näytti aiheuttavan eniten huolta vuorovastaavien keskuudessa. Tutki-muskohteilta saamat tiedot antavat hoitotyönjohtajille mahdollisuuden ymmärtää paremmin vien päivittäisiä haasteita ja helpottaa vuorovastaa-vien menestymistä roolissa.
8/9
Platt J-F. & Foster D.
2008. Revitalizing the charge nurse role through a bespoke development kehittämisoh-jelman synnyn, sisällön ja tuotokset. Tämä ohjelma
Ohjelman käytännölliset seuraukset olivat, että vuo-rovastaavat kokivat tulleensa voimaantuneiksi ja enemmän ratkaisukeskeisiksi työssään. Kokeneet vuorovastaavat ja asiantuntijat opettivat merkityksel-lisiä asioita ryhmälle. Vuorovastaavat ovat perusta-neet oman vertaisverkostonsa.
8/9
Rankin J. Mcguire C.
Mathews L. & Russell M.
2016. Facilitators and bar-riers to the increased su-pervisory role of senior charge nurses: a qualitative study. Journal of Nursing Management, 24:3:366-375.
(Skotlanti ja Englanti)
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kokeneita vuoro-vastaavia, joilla on lisätty valvojan roolia
Suurin osa vuorovastaavista eivät pystyneet käyttä-mään heidän tehtäviensä tekemiseen vaadittua aikaa tehokkaasti. Heillä oli vaikeuksia täyttää heille osoi-tetut tehtävät johtuen resurssien vajauksesta, lisäänty-neestä työmäärästä, ajan puutteesta ja rajallisesta tu-esta. Asiat, jotka avustivat roolissa, olivat rooliin val-mistautuminen, saatu tuen määrä, tarvittava henkilö-kunnan määrä, hyvät johtamistaidot ja tehtävien hoi-tamiseen vaaditun ajan saatavuus.
7/9
Sherman R-O. Schwarz-kopf R. & Kiger A-J.
2013. What We Learned from Our Charge Nurses. Nurse Leader, 11:1:34-39.
(Yhdysvallat)
Tämän tutkimuksen tarkoi-tuksena on kuvailla mitä Tenetin hoitotyönjohtajat
Tulokset Tenetin vuorovastaaville tarjoamasta koulu-tusohjelmasta ovat rohkaisevia. Osaa ohjelman onnis-tumisesta takaa hoitotyönjohtajien sitoutuminen kou-lutuksen järjestämiseen. Hoitotyönjohtajien ja vuoro-vastaavien välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen on ollut merkittävässä asemassa yhteistyön ja potilas-tulosten parantumisessa. Hoitotyönjohtajat saivat li-sää oivalluksia vuorovastaavien kohtaamista haas-teista.
7/9
Sprinks J. 2010. Do ward sisters and charge nurses have the authority to do their job? Nursing man-agement, 17:1:20, 34-39.
(Englanti)
Tämä tutkimus raportoi Nursing Standard Power to Care kampanjasta, jonka
Vastaajat arvostivat suurempaa päätösvaltaa enem-män kuin palkankorotuksia. Näin ollen voisi olettaa, että suurempi päätösvalta ja autonomia tekisi työstä vetoavampaa. Heidän oli myös vaikea toteuttaa kaik-kia heille osoitettuja työtehtäviä paperitöiden ja hen-kilöstöpulan takia. Ongelmaksi koettiin myös sään-nöllisen koulutuksen puute.
7/9
Teran N. & Webb P-J.
2016. The positive impact of formalized charge nurse training. Nursing Manage-ment, 47:11:50-54.
(Yhdysvallat)
Tutkimuksen tavoitteena oli määritellä ja parantaa neljää hoitotyön vuorovastaa-vaa ja 6 uutta klii-nistä asiantuntijaa.
Kolme neljästä hoitotyön osa-alueesta on parantunut vuorovastaavien johtajakoulutusohjelman jälkeen: » sairaanhoitajien kanssa viestimisen taidot» kasvoi 78,9 prosentista 79,7 prosenttiin; kipujen hallinta ko-heni eniten 72,6 prosentista 75,3 prosenttiin; ja» lää-kehoitoa koskeva tiedonanto nousi 67,8 prosentista 69,8 prosenttiin. Organisaation strategiaan pettyneitä vuorovastaavia oli merkittävästi vähemmän ja se laski 67,1 prosenttia 60,2 prosenttiin koulutuksen jäl-keen.
7/9
Wojciechowski E. Ritze-Cullen N. &Tyrrell S.
2011. Understanding the Learning Needs of the Charge Nurse: Implica-tions for Nursing Staff De-velopment. Journal for Nurses in Staff
2011. Understanding the Learning Needs of the Charge Nurse: Implica-tions for Nursing Staff De-velopment. Journal for Nurses in Staff