Tämä tutkimus antaa tilastollisesti merkitseviä tuloksia koiran vaikutuksesta omistajan fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Luotettavuuden lisäämiseksi jatkotutkimuksessa voisi käyttää kyselylomakkeen lisäksi muitakin aineiston keruumenetelmiä. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa fyysisen aktiivisuuden mittareilla tehdyn tarkemman tutkimuksen koiran vaikutuksesta omistajan fyysiseen aktiivisuuteen.
Myös vertailu suomalaiseen väestöön onnistuisi yhtenäisten mittareiden käytön myötä.
Aiempien tutkimusten perustella koiralla on positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia omistajan terveyteen (Langinvainio 2016). Jatkotutkimuksilla voitaisiin saada lisää merkittäviä tutkimustuloksia koiran vaikutuksesta terveyteen, hyvinvointiin ja fyysiseen aktiivisuuteen, mitä voitaisiin hyödyntää kansanterveyden näkökulmista ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Tutkimuksen erittäin merkitsevät tulokset koiran omistamisen hyvinvointivaikutuksista olisivat hyvä jatkotutkimuksen aihe, jotta hyvinvointivaikutuksia voitaisiin tutkia vielä laajemmin.
Jatkotutkimuksessa olisi hyvä tarkastella myös eri näkökulmia koiran omistamiseen:
omistaako aktiivisemmat ihmiset koiria vai tekeekö koira ihmisen aktiivisemmaksi?
Tässä tutkimuksessa todettiin omistajan omalla aktiivisuustasolla olevan merkitystä koiran ulkoiluttamisen aktiivisuuteen. Tätä olisi hyvä tutkia jatkotutkimuksissa lisää.
Koirapuistojen vaikutus omistajan fyysiseen aktiivisuuteen olisi hyvä ottaa huomioon tulevissa jatkotutkimuksissa. Tulevissa tutkimuksessa miesvastaajia voisi yrittää saada enemmän, jolloin sukupuolten välisiä eroja voitaisiin tutkia tarkemmin.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan koiran omistaminen vaikutti positiivisesti omistajan fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Koiranomistajat olivat fyysisesti aktiivisempia kuin väestötutkimusten mukaan suomalainen aikuisväestö, ja heidän kokemansa kestävyys- ja lihaskuntotasonsa oli parempi. Koiranomistajien työmatkaliikunta-aktiivisuus ei eronnut merkitsevästi suomalaisten väestötutkimusten tuloksista.
Asuinpaikalla, koiran koolla (kg) sekä omistajan omalla aktiivisuustasolla havaittiin olevan vaikutusta koiran ulkoilutusaktiivisuuteen ja siten omistajan fyysiseen aktiivisuuteen. Tässä tutkimuksessa koiran hankintatarkoitus ei vaikuttanut merkitsevästi koiran ulkoilutusaktiivisuuteen.
Tutkimuksessani koiranomistajat tauottivat istumistaan useammin ja nukkuivat pidempiä yöunia verrattuna tutkimukseni lähteinä käyttämiini suomalaisiin väestötutkimuksiin.
Koiranomistajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi koiran kanssa liikkumisen myötä, ja omistajan unen määrällä oli vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että koiran omistaminen lisäsi koiranomistajan sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta koiran kanssa liikkuessa.
LÄHTEET
Andics A, Gácsi M, Faragó T, Kis A, Miklósi À. Voice-Sensitive Regions in the Dog and Human Brain Are Revealed by Comparative fMRI. Current Biology. 2014;24;574–578.
Bauman AE, Russell SJ, Furber SE, Dobson AJ. The epidemiology of dog walking: an unmet need for human and canine health. The Medical Journal of Australia. 2001;175(11-12):632–4.
Bennie JA, Pedisic Z, Suni JH, Tokola K, Husu P, Biddle SJ, Vasankari T. Self-reported health-enhancing physical activity recommendation adherence among 64,380 Finnish adults. Scandinavian Journal Medicine & Science in Sports. 2017;27(12):1842–1853.
Borodulin K & Jousilahti P. Liikunta vapaa-ajalla, työssä ja työmatkalla 1972–2012.
Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa:
www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90886/URN_ISBN_978-952-245-793-6.pdf?sequence=1 (luettu 6.2.2020)
Bododulin K, Jousilahti P, Mäki-Opas T, Männistö S, Valkeinen H, Wennman H.
Fyysinen aktiivisuus ja istuminen. Raportissa Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa.
FinTerveys 2017-tutkimus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8 (luettu 7.2.2020)
Curl A, Bibbo J, Johnson R. Dog Walking, the Human-Animal Bond and Older Adults´
Physical Health. The Gerontologist. 2017;57(5):930–939.
Cutt H, Knuiman M, Giles-Corti B. Does getting a dog increase recreational walking?
International Journal Behavioral Nutrition and Physical Activity. 2008;
doi:10.1186/1479-5868-5-17
Ham S & Epping J. Dog Walking and Physical Activity in the United States. Preventing Chronic Disease. 2006;3(2):A47
Heiskanen J, Kärkkäinen O-P, Hakonen H, Lindholm H, Eklund J, Tammelin T, Havas E. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken tilanne ja ennusteita. Jyväskylä:
LIKES-tutkimuskeskus 2011. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa:
www.likes.fi/filebank/635-Suomalaisen_tyoikaisen_kestavyyskunto_-kirja.pdf (luettu 6.2.2020)
Helldán A & Helakorpi S. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa: www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126023/URN_ISBN_978-952-302-447-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 5.2.2020)
Husu P, Paronen O, Suni J, Vasankari T. Suomalaisen fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010.
Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Valtioneuvosto: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa:
www.ukkinstituutti.fi/filebank/588-Suomalaisten_fyysinen_aktiivisuus_netti.pdf (luettu 9.3.2020)
Husu P, Sievänen H, Tokola K, Suni J, Vähä-Ypyä H, Mänttäri A, Vasankari T. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Valtioneuvosto: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30.
Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/
bitstream/handle/10024/161012/OKM_30_2018.pdf (luettu 5.2.2020)
Kukkonen-Harjula K. Liikunnan ja unen yhteyksien tutkimusmenetelmät. Helsinki:
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2015. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.kaypahoito.fi/nix02248 (luettu 9.3.2020)
Langinvainio H, Joutsenniemi K, Pankakoski M. Koiranomistajuus Suomessa. Tutkimus hyvinvointi- ja terveystekijöistä Terveys 2000 -aineiston valossa. Espoo: Suomen Kennelliiton julkaisuja 2014. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.kennelliitto.fi/files/koiranomistajuus-suomessa-2014 (luettu 6.2.2020)
Langinvainio H. Hyvää elämää koiran kanssa. Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Espoo: Suomen Kennelliiton julkaisuja 2016. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.kennelliitto.fi/files/hyvaa-elamaa-koiran-kanssa-koiran-vaikutuksesta-koiranomistajan-hyvinvointiin-ja-onnellisuuteen-2016 (luettu 10.2.2020)
Liikennevirasto. Henkilöliikennetutkimus 2016. Helsinki: Liikenneviraston tilastoja 1/2018. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf (luettu 22.2.2020)
McNicholas J, Gilbey A, Rennie A, Ahmedzai S, Dono J-A, Ormerod E. Pet ownership and human health: a brief review of evidence and issues. The BMJ. 2005.
doi:10.1136/bmj.331.7527.1252.
Meripaasi H. Koiranvirkoja: suomalaisia työ- ja harrastuskoiria. Keuruu: Otavan kirjapaino 2004, s. 8–10.
Mičková E, Machová K, Svobodová I. Does Dog Ownership Affect Physical Activity, Sleep, and Self-Reported Health in Older Adults? International Journal og Environmental Research and Public Health. 2019. doi:10.3390/ijerph16183355
Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Jussmäki T, Vartiainen E, Koskinen S. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010–2017. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath (luettu 2.2.2020)
Owen C, Nightingale C, Whincup P. Family Dog Ownership and Levels of Physical Activity in Childhood: Findings From the Child Heart and Health Study in England.
American Journal of Public Health. 2010;100(9):1669–1671.
Partonen T, Lundqvist A, Wennman H, Borodulin K. Uni. Raportissa Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.
Rajala E, Venojärvi M, Kapanen H, Hiekkala S. Avustajakoiran merkitys elämänlaadulle:
fyysiselle, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä henkilökohtaisen avustajan tarpeelle. Invaliidiliitto ry & Itä-Suomen yliopisto 2019.
Sample I. Dogs are man’s best friend thanks to bonding hormone, research shows. The
Guardian. 2015. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.theguardian.com/science/2015/apr/16/dogs-are-mans-best-friend-thanks-to-bonding-hormone-research-shows (luettu 6.2.2020)
Suomen Kennelliitto. Koirat, koiraharrastukset. 2020. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.kennelliitto.fi (luettu 21.2.2020)
Toohey A & Rock M. Unleashing their potential: a critical realist scoping review of the influence of dogs on physical activity for dog-owners and non-owners. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity. 2011;46(8).
UKK-instituutti. Työmatkaliikunta. 2018a. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.ukkinstituutti.fi/tyomatkaliikunta (luettu 5.3.2020)
UKK-instituutti. Työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistäminen Tampereella (KÄPY).
2018b. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.ukkinstituutti.fi/kapy (luettu 5.3.2020)
UKK-instituutti. Aikuisten liikkumisen suositus. 2019. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus (luettu 4.2.2020)
Valeri R. Tails of Laughter: A Pilot Study Examining the Relationship between Companion Animal Guardianship (Pet Ownership) and Laughter. S & A. 2006;14:275–
293. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa: www.animalsandsociety.org/wp-content/uploads/2016/04/valeri.pdf (luettu 4.2.2020)
Westgarth C, Christley R, Christian H. How might we increase physical activity through dog walking?: A comprehensive review of dog walking correlates. International Journal Behavioral Nutrition and Physical Activity. 2014;11:83. doi:10.1186/1479-5868-11-83 Wu Y-T, Luben R, Jones A. Dog ownership supports the maintenance of physical activity during poor weather in older English adults: cross-sectional results from the EPIC Norfolk cohort. Journal of Epidemiology and Community Health. 2017;71(9):905–911.
doi:10.1136/jech-2017-208987
LIITE 1 Kyselylomake