J ATKOTUTKIMUSAIHEITA

Oppimisympäristöt ovat jatkuvassa muutoksessa ja joissakin kouluissa ne ovatkin muuttuneet tilana ai-van erilaiseen muotoon verrattuna aiempaan, perinteisenä tunnettuun luokkatilaan. Perinteisiäkin luok-katiloja vielä on, mutta myös niissä opettaminen on kehittynyt ja käytetyt opetusmenetelmät ovat mah-dollisesti monipuolisempia kuin aiemmin. Oppimisympäristöjä voidaan siis hyödyntää opetuksessa mo-nin eri tavoin, joten niiden tutkimistakin voitaisiin toteuttaa monista erilaisista näkökulmista ja lähtö-kohdista. Tässä tutkimuksessa huomioimme nuorten opettajien näkemykset oppimisympäristöjen muun-tojoustavuuteen liittyen. Tulokset osoittavat tutkimuksen tarpeellisuuden. Samankaltaisesta aiheesta, mutta määrällisin menetelmin toteutettu tutkimus olisikin tulevaisuudessa mukavaa lukea.

Oppimisympäristöjä tutkittaessa olisi mielenkiintoista selvittää, millainen oppimisympäristön haluttai-siin olevan. Millaiset tekijät tekevät oppimisympäristöstä sellaisen, joka ei herättäisi keskustelua niin paljon? Onko sellaista oppimisympäristöä olemassa tai mahdollista toteuttaa, jossa opettajan ja oppilaan työskentely olisi täydellistä tai riittävää? Oppimisympäristökeskusteluun on varmasti monenlaisia mie-lipiteitä niin päättäjillä, opettajilla, kotiväellä kuin oppilaillakin, mutta ollaanko mihinkään koulumaail-man muutoksiin tyytyväisiä nyt tai tulevaisuudessa? Oleellisinta on kuitenkin se, että oppilaan koko-naisvaltainen hyvinvointi on turvattu ja tilat ovat turvalliset ja terveelliset. Onnistumisen kokemukset ja koulussa viihtyminen lisäävät oppilaan motivaatiota oman osaamisensa kehittämiseen (OPS 2014, 28).

Nykypäivän oppimisympäristöt sekä kehittyvät tulevaisuuden oppimisympäristöt vaativat myöskin ny-kyaikaisia opetusmenetelmiä, jotta uusien luokkatilojen mahdollisuudet saataisiin maksimoitua. Tästä syystä olisikin mielenkiintoista tietää, mitä vuosikymmeniä perinteisillä tavoilla perinteisissä oppimis-ympäristöissä opettaneet opettajat ovat mieltä uudistuvasta koulumaailmasta ja, miten he selviävät niissä opetuksellisesti. Tutkimusten avulla saadaan hyvää tietoa siitä, kuinka opimme ja millaiset ympäristöt ovat optimaalisia tavoitteiden toteutumiseen. Päätösvalta on kuitenkin päättäjillä, jotka muovaavat op-pimisympäristöt ja koulurakennukset sen mukaan, millaiset työtavat ja ympäristöt koetaan parhaiksi tu-levaisuuden kannalta ja, mitkä tukevat opetussuunnitelman tavoitteita (OPS, 2014).

Lähteet

Alasuutari, P. (2011.) Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.

Alterator, S., & Deed, C. (2013). Teacher adaptation to open learning spaces. Issues in Educational Research, 23, 315–330.

Asiyai, R. (2014). Students’ Perception of the Condition of Their Classroom Physical Learning Environment and Its Impact on Their Learning and Motivation. College Student Journal, 48(4), 716–726.

Campbell, L. (2020). Teaching in an Inspiring Learning Space: an investigation of the extent to which one school's innovative learning environment has impacted on teachers' pedagogy and practice. Research Papers in Education, 35:2, 185-204. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02671522.2019.1568526

Clarebout, G. & Elen, J. (2008). Tool use in open learning environments: In search of learner-related determinants.

Learning Environments Research, 11, 163-178. https://doiorg.ezproxy.uef.fi:2443/10.1007/s10984-008-9039-2

Deed, C., Cox, P., Dorman, J., Edwards, D., Farrelly, C., Keeffe, M., Lovejoy, V., Mow, L., Sellings, P., Prain, V., Waldrip, B. & Yager, Z. (2014). Personalised learning in the open classroom: The mutuality of teacher and student agency. International Journal Of Pedagogies & Learning, 9(1), 66-75.

Dongjiao, Z. (2015). School Culture Improvement. River Publishers. http://ebookcentral.proquest.com/lib/uef-ebooks/detail.action?docID=4509489

Duthilleul, Y. (2019). The Challenges of Implementing Innovative Learning Environments Innovative Learning Environments Series.

Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:Vastapaino.

Hietanen, O., & Rubin, A. (2004.). Oppimisympäristöjen tulevaisuus. Tutkimuksen ja yhteiskunnan haasteita. 78.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. Helsinki:Tammi.

Isosomppi, L. & Leivo, M. (2003). Miten vaikuttavaksi opettajaksi kasvua voidaan tukea opettajankoulutuksessa - voimaantumisen mahdollistaminen. Teoksessa: Isosomppi, L. & Leivo, M. (toim.) (2003). Opettaja vai-kuttajana? Jyväskylän yliopisto. Chydenius - Instituutin tutkimuksia 1, 103-105.

Jalkanen, J., Järvenoja, M. & Litola, K. (2012). Muuttuva maailma, erilaisia oppijoita - millainen oppimisympä-ristö? Teoksessa: Murtorinne, T. & Mäki-Paavola, M. (toim.) Tämä toimii! Helsinki. Äidinkielen opet-tajain liitto, 67-80.

Järvinen, P., & Järvinen, A. (2004). Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpajan kirja.

Kankaanranta, M. (2015). Suuntaviivoja digitaalisille oppimateriaaleille. Teoksessa Kaisla, M., Kutvonen-Lappi, T. & Kankaanranta, M. (toim.) Digitaalinen oppimateriaali koulun arjessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopis-topaino, 11-14.

Kankaanranta, M., Mikkonen, I., & Vähähyyppä, K. (2012). TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRIS-TÖISTÄ. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa.

Kattilakoski, R. (2018). KOULUN TOIMINTAKULTTUURI AVAUTUVISSA OPPIMISTILOISSA. 203.

Kiviniemi, K. (2000). Opettajan työtodellisuus haasteena opettajankoulutukselle: Opettajien ja opettajankoulutta-jien käsityksiä opettajan työstä, opettajuuden muuttumisesta sekä opettajankoulutuksen kehittämishaas-teista. Helsinki: Opetushallitus.

Kokko, K. & Hirsto, L. (2020) From physical spaces to learning environments: Processes in which physical spaces are transformed into learning environments. Learning environment research, 1-13. University of Eastern Finland, Joensuu.

Kosunen, T. & Mikkola, A. (2002). Building a Science of Teaching: How objectives and reality meet in Finnish teacher education, European Journal of Teacher Education, 25:2-3, 135-150. https://www.tandfon-line.com/doi/abs/10.1080/0261976022000035674

Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari, V., Hilppö, J. & Rajala, A. (2010). Merkkejä tulevaisuuden oppimisympäristöistä. Opetushallitus. Vammalan kirjapaino Oy.

Kuuskorpi, M. (2012). Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö. Käyttäjälähtöinen muunneltava ja joustava opetustila. Turku: Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/76724/vaitos-kirja2012Kuuskorpi.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Kuuskorpi, M. & Gonzáles (2014). Physical learning environments: Learning in the future. Teoksessa Kuuskorpi, M. (toim.) PERSPECTIVES FROM FINLAND - Towards new learning environments. Tampere: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 63-75.

Kyllönen, M. (2011). Tulevaisuuden koulu ja johtaminen. Skenaariot 2020-luvulla. Tampereen yliopisto. Kasva-tustieteiden yksikkö. Akateeminen väitöskirja.

Luukkainen, O. (2004). Opettajuus: Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä? Tampereen yliopisto. Kasvatustie-teiden laitos. Akateeminen väitöskirja.

Mackey, J., O'Reilly, N., Fletcher, J. & Jansen, C. (2017). What do teachers and leaders have to say about co-teaching in flexible learning spaces? Journal on Educational leadership, Policy and Practice, 32(1), 97-110.

Majoinen, J. (2019). Toimintakulttuuri, resurssit ja pedagogia: Oppilaan tukea edistävät ja vaikeuttavat tekijät fyysisessä, sosiaalis-pedagogisessa ja teknologisessa oppimisympäristössä. University of Eastern Fin-land.

Manninen, J., & Pesonen, S. (1997). Uudet oppimisympäristöt. Aikuiskasvatus, 17(4), 267–274.

Markkanen, P., Välimäki, M., Anttila, M., & Kuuskorpi, M. (2020). A reflective cycle: Understanding challenging situations in a school setting. Educational Research, 62(1), 46–62.

https://doi.org/10.1080/00131881.2020.1711790

Metsämuuronen, J. (2011). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp Oy.

Metsämuuronen, J. (2011). (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp Ky.

Multisilta, J. & Niemi, H. (2015). Koulu rajattomuuden keskellä. Teoksessa Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.) Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Neill, S. & Etheridge, L. (2008). Flexible Learning Spaces: The Integration of Pedagogy, Physical Design, and Instructional Technology. Marketing Education Review.

Niikko, A. (2003). Fenomenografia laadullisessa tutkimuksessa. Joensuu: Joensuun yliopisto, 30-41.

Nousiainen, L., & Piekkari, U. (2007). Osallistuva oppilas—Yhteisöllinen koulu, toimivan oppilaskunnan opas.

Opetusministeriön julkaisuja 2007:32.

Nuikkinen, K. (2009). Koulurakennus ja hyvinvointi: Teoriaa ja käyttäjän kokemuksia peruskouluarkkitehtuu-rista. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Akateeminen väitöskirja.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet#4ab670d7.

Viitattu 10.12.2020.

Osborne, M. (2013). Modern learning environments. Core education white paper.

Piispanen, M. (2008). HYVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ. Oppilaiden, vanhempien ja opettajien hyvyyskäsitysten kohtaaminen peruskoulussa. Kokkola: Jyväskylän yliopisto; Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/39883/978-951-39-4871-9.pdf?sequence=1.

Pulkkinen, J. & Rytivaara, A. (2015). Yhteisopetuksen käsikirja. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/han-dle/123456789/48450. (Luettu: 12.01.2021).

Rajala, A., Hilppö, J., Kumpulainen, K., Tissari, V., Krokfors, L., & Lipponen, L. (2010). Merkkejä tulevaisuuden oppimisympäristöistä.

Smeds, R., Krokfors, L., Ruokamo L. & Staffans, A. (toim.) (2010). Innoschool - välittävä koulu. OPPIMISEN VERKOSTOT, YMPÄRISTÖT JA PEDAGOGIIKKA. Espoo: Painotalo Casper Oy.

Staffans, R., Hyvärinen, R., Kangas, M. & Turkko, A. (2010). Koulu verkottuneiden opetuspalveluiden tuotta-jana. Teoksessa Smeds, R., Krokfors, L., Ruokamo, H. & Staffans, A. (toim.) InnoSchool - välittävä koulu. Oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka. Espoo: Painotalo Casper Oy. 108.

Tirri, K. & Ubani, M. (2011). Education of Finnish student teachers for purposeful teaching. Journal of Education for Teaching, 39:1, 21-29. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02607476.2012.733188?jour-nalCode=cjet20 (Luettu 21.11.2020).

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Kustannusosakeyh-tiö Tammi.

Valli. R. (2018). (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teo-reettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Vähähyyppä, K. (2011). Lähtökohtia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle. Teoksessa M. Kankaanranta (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylä, 17-20.

Wilson, B. G. (1996). Constructivist Learning Environments: Case Studies in Instructional Design. Educational Technology.

Liitteet

Liite 1. Kyselylomake