Järjestäytyneen rikollisuuden oikeudellisen sääntelyn toteuttaminen rakentuu ilmiön määritelmän pohjalta. Tästä syystä ilmiön määritelmällä ilmiön ja sen oikeudellisen sääntelyn tutkimisessa on suurta merkitystä. Viuhko ja Jokinen katsovat, että ilmiö on kompleksinen ja sitä on vaikea määrittää.253 von Lampen mukaan yleisesti hyväksyttyä järjestäytyneen rikollisuuden määritelmää ei ole ja onkin epäselvää, mitä järjestäytynyt rikollisuus täsmälleen on.254 Michael Woodiwiss näkee järjestäytyneen rikollisuuden järjestelmällisenä rikollisena toimintana vallan ja taloudellisen voiton saamiseksi. 255 Juridiseen määritelmään on kiinnitetty huomiota ylikansallisissa konventioissa ja toimielimissä sekä kotimaisessa lainsäädännössä.
253 Viuhko & Jokinen 2009 s. 12.
254 von Lampe 2003 s. 14.
255 Woodiwiss 2003 s. 3.
5.1 Yhdistyneet kansakunnat: Palermon sopimus
Palermon sopimuksen 2 artiklan a-kohdan järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä on:
(a) Organised criminal group shall mean a structured group of three or more persons, existing for a period of time and acting in concert with the aim of committing one or more serious crimes or offences established in accordance with this Convention, in order to obtain, directly or indirectly, a financial or other material benefit;.
Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen muodostamaa jäsentynyttä ryhmää, joka on koossa riittävän ajanjakson ja jonka tarkoituksena on tehdä yleissopimuksen tarkoittamia vakavia rikoksia saavuttaakseen suorasti tai epäsuorasti taloudellista tai materiaalista hyötyä. Järjestäytyneen rikosryhmän määritelmässä esiintyvät käsitteet Palermon yleissopimuksen 2 artiklassa “serious crime” b-kohdassa ja “structured group” c-kohdassa.
(b) ”serious crime” shall mean conduct constituting an offence punishable by a maximum deprivation of liberty of at least four years or a more serious penalty;
(c) ”structured group” shall mean a group that is not randomly formed for the immediate commission of an offence and that does not need to have formally defined roles for its members, continuity of its membership or a developed structure;
Vakavalla rikoksella siis tarkoitetaan sellaista rikosta, josta seuraamukseksi säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Jäsentyneellä ryhmällä tarkoitetaan ryhmää, joka ei ole satunnaisesti muodostettu rikoksen välittömästi tekemiseksi. Huomattavaa on kuitenkin, että jäsentyneen ryhmän määritelmä ei edellytä, että ryhmän jäsenillä olisi määrätyt roolit, jäsenyys olisi jatkuvaa tai että ryhmän rakenne olisi kehittynyt.
5.2 Euroopan unioni
EU:n yhteisen toiminnan rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista Euroopan unionin jäsenvaltioissa (98/733/YOS) 1 artiklassa määritetään järjestäytyneen rikollisuuden tarkoittavan:
”useamman kuin kahden henkilön muodostamaa tietyn ajan kestävää järjestäytynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen sellaisia rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljän vuoden pituinen vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide tai sitä ankarampi rangaistus, olivatpa nämä rikokset itsessään tavoitteena tai keino saada aineellista hyötyä ja tarpeen mukaan vaikuttaa aiheettomasti viranomaisten toimintaan.”
Yhteisen toiminnan korvanneen Puitepäätöksen (2008/841/YOS) järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta 1 artikla sisältää järjestäytyneen rikollisuuden määritelmän:
”rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka on ollut olemassa jonkin aikaa ja joka koostuu useammasta kuin kahdesta henkilöstä, jotka toimivat yhdessä tehdäkseen rikoksia, joista voi enimmillään seurata vähintään neljän vuoden pituinen tai sitä ankarampi vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide, saadakseen niistä suoraan tai välillisesti taloudellista tai muuta aineellista hyötyä;”
Artiklassa määritellään myös ”rakenteeltaan jäsentynyt yhteenliittymä”, jolla tarkoitetaan:
”yhteenliittymää, jota ei ole satunnaisesti muodostettu rikoksen välitöntä tekemistä varten, jonka jäsenillä ei tarvitse olla nimenomaisesti määriteltyjä tehtäviä, jonka jäsenyyden ei tarvitse olla jatkuvaa ja jolla ei tarvitse olla kehittynyttä rakennetta.”
Puitepäätöksessä tarkoitettu rakenteeltaan jäsentyneen yhteenliittymän määritelmä on yhtenevä edellä olevan Palermon sopimuksen ”structured group” määritelmän kanssa.
Europol käyttää järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arviota laatiessaan puitepäätöksen määritelmää. Määritelmään on kuitenkin lisätty vaatimus toiminnasta kansainvälisellä tasolla:256
“In accordance with the definition provided by the Framework Decision, the following list of qualifying criteria was applied in the data collection process on organised crime groups for the SOCTA:
• collaboration of more than two persons;
• active for a prolonged or indefinite period of time;
• suspected or convicted of committing serious criminal offences (intended as punishable by deprivation of liberty or a detention order of a maximum of at least four yearsor a more serious penalty - for organised crime);
• with the objective of pursuing profit and or other material benefit;
• operating/working on an international level in and/or outside the EU MS.”
Puitepäätöksen lisäksi unionin alueen viranomaisilla on käytössä Euroopan neuvoston päätöksen 6204/2/97 Enfopol 35 Rev 2 mukainen järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä.257 Järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi luokiteltavan ryhmittymän tulee täyttää seuraavasta luettelosta kohdat 1,3, 5 ja 11 (lihavoitu) sekä näiden lisäksi kaksi muuta kohtaa:
1. Ryhmään kuuluu enemmän kuin kaksi henkilöä.
2. Kullakin ryhmän jäsenellä on ryhmässä oma, määrätty tehtävä.
3. Ryhmä toimii pitkän tai rajoittamattoman ajan.
4. Ryhmässä on sisäinen kuri ja kontrolli.
5. Ryhmää epäillään törkeistä rikoksista.
6. Ryhmä toimii kansainvälisellä tasolla.
7. Ryhmä käyttää väkivaltaa tai muita uhkailukeinoja.
8. Ryhmä käyttää peiteyhtiöitä.
9. Ryhmä harjoittaa rahanpesua.
10. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin, julkiseen hallintoon, tiedotusvälineisiin, oikeusviranomaisiin tai talouselämän edustajiin.
11. Ryhmän toiminnassa on taloudellisen hyödyn ja/tai vallan tavoittelu määräävänä tekijänä.258 Suomen rikoslainsäädännössä ei viitata järjestäytyneen rikollisuuden Enfopol-määritelmiin.
Rikoslain soveltamisessa tulkitaan rikoslain omia säännöksiä. Korkein oikeus kiinnitti tähän huomiota ratkaisussaan KKO 2011:41. Käräjä- ja hovioikeus katsoivat tuomioissaan, että ryhmä, johon syytetyt kuuluivat, täyttää Enfopol-määritelmän mukaisen JR-ryhmän määritelmän. KKO:n mukaan tälle ei voitu antaa merkitystä asian oikeudellisessa arvioinnissa.
Koska Enfopol-määritelmässä JR-ryhmittymälle asetetaan Suomen kansallisen määritelmän vaatimusten lisäksi vielä muita vaatimuksia, EU-määritelmän täyttävät ryhmät täyttävät väistämättä myös kansallisen JR-määritelmän. Huomioiden edellä sanottu KKO:n kanta EU-määritelmän soveltuvuudesta Suomen rikosoikeudellisia säännöksiä sovellettaessa, sen, täyttääkö jokin ryhmittymä EU-määritelmän, tutkiminen esitutkinnassa tai näyttäminen oikeudenkäyntivaiheessa, ei sinänsä ole välttämätöntä tai perusteltua.
256 Esim. Europol SOCTA 2013 s. 42.
257 Palon mukaan tästä määritelmästä käytetään nimeä Enfopol-määritelmä (Palo 2010 s. 156). Poliisi laskee EU-ryhmittymiin ne ryhmittymät, joiden poliisi katsoo täyttävän Enfopol-määritelmän (http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/4EEBC45AA7678A6CC2256F89005C768C, viitattu 4.2.2014).
258 Tällä kohdalla suljetaan pois terrorismirikokset ja muu aatteellinen toiminta (Palo 2010 s. 156).
KRP jakaa järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvassaan JR-ryhmät EU-kriteerit täyttäviin ryhmiin sekä muihin ryhmiin. Enfopol-määritelmä soveltuu tilastointiin, mutta ei esitutkinnan tarkoituksiin. Se on rikostorjuntaviranomaisten työkalu sen analysoimiseksi, mitkä JR-ryhmät vaativat viranomaisten erityistä huomiota ja aktiivisia toimenpiteitä.259 Myös Palo katsoo, että Enfopol-määritelmän pohjalta voidaan luoda viranomaisten prioriteettilistoja niistä rikollisryhmistä, mitkä vaativat viranomaisten erityisiä toimenpiteitä.260
5.3 Suomen kansallisen lainsäädännön määritelmä: Rikoslaki
Järjestäytyneelle rikollisuudelle löytyy Suomen rikoslainsäädännöstä kolme eri määritelmää.
JR-ryhmän varsinainen määritelmä löytyy JR-ryhmän toimintaan osallistumista koskevan RL 17 luvun 1a pykälästä: Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia. 1 momentissa tarkoitetut rikokset ovat sellaiset rikokset, joista enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, sekä rikoslain 11 luvun 10 §:n kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja 15 luvun 9 §:n oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen. Rikoslain järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä vastaa EU:n yhteisen toiminnan 98/733/YOS ja Palermon yleissopimuksen järjestäytyneen rikollisuuden määritelmiä. Tämä ei yllätä, koska kyseinen JR-ryhmän toimintaan osallistumisen kriminalisointi perustuu yhteiseen toimintaan, joten on ymmärrettävää, että kriminalisoinnin yhteydessä kirjattu määritelmä vastaa yhteisen toiminnan määritelmää.
Jäseniä ryhmässä on oltava siis kolme tai useampia. Ryhmän toiminnan tarkoitus on oltava rikosten tekeminen ja sen on oltava järjestäytynyt. Järjestäytyneisyyden vähimmäisvaatimuksena on, että jäsenten välillä on hierarkia. Ryhmällä on oltava johto, jolla on käskyvalta sen alaisuudessa toimiviin ryhmän jäseniin. Tämän lisäksi sen jäsenten välillä voi olla ja usein onkin selkeä tehtävänjako rikosten toteuttamisen suhteen.261 Toiminnan on oltava yhteistuumaista. Ryhmän jäsenten on siis toimittava yksissä tuumin toiminnan rikollinen luonne ymmärtäen. Sanamuodon perusteella on katsottava, että yhteenliittymisen muodostumisen tai koossapysymisen syyn ei tarvitse olla rikosten tekeminen.
Ryhmältä edellytetään, että se on koossa tietyn aikaa (RL 17:1a). Hallituksen esityksen rikollisjärjestön toimintaan osallistumisen säätämisestä rangaistavaksi (HE 183/1999) esitöiden mukaan ainakaan ryhmä, jonka toiminta mitataan viikoissa, ei täytä tietyn aikaa koossa olemisen vaatimusta. Toisaalta taas yli vuoden kestänyt koossaolo täyttäisi vaatimuksen selkeästi. Riittävä koossaoloaika siis osuu välille kuukausissa mittava – vuoden kestävä koossaoloaika. Koossaoloajan osuessa tälle välille harkinta tapahtuu tapauskohtaisesti.262
259 Kylmäkoski 11.3.2013.
260 Palo 2010 s. 158.
261 HE 183/1999 vp s. 10.
262 HE 183/1999 vp s. 10.
Toinen määritelmä, joka esiintyy Suomen rikosoikeudessa, on rangaistuksen mittaamista koskevan koventamisperusteen osana järjestäytynyttä rikollisryhmää (RL 6:5) -määritelmä.
Teon tekeminen osana järjestäytynyttä ryhmää tuotiin rangaistuksen koventamisperusteeksi hallituksen esityksellä (HE 175/1975 II) eduskunnalle rikoslain 6 luvun ja siihen liittyvien säännösten muuttamisesta. Esitys ei määritellyt järjestäytynyttä ryhmää. Järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi sen mukaan kuitenkaan ei voida katsoa tilapäistä ryhmää tai rikollissakkia, joten ainakin RL 17:1a:ssa esitetyn määritelmän vaatimus riittävästä koossaoloajasta koskee myös koventamisperustetta. Tämän lisäksi edellytetään niin tiivistä järjestäytymistä, että voidaan päätellä käskyvaltasuhteiden olemassaolo ja toimiminen tietyn suunnitelman mukaan.
Tämä vaatimus toistettiin rikoslain yleisten oppien uudistusten yhteydessä, jolloin liigautuminen koventamisperusteena säädettiin nykyiselle paikalleen. Esityksissä poissulkevana esimerkkinä mainitaan näpistelevä ja ilkivaltaa tekevä poikajoukko, johon säännös ei sovellu, koska työnjako ei ole eriytynyt eikä siinä ole käskyvaltasuhteita. Täten RL 17:1a:ssa tarkoitettu rakenteeltaan jäsentyneen yhteenliittymän vaatimus koskee myös koventamisperustetta.263
Kolmantena tapana määritellä JR-ryhmä voidaan pitää eräissä rikostunnusmerkistöissä kvalifiointiperusteena käytetty kyseisen rikoksen tekemiseen erityisesti järjestäytynyt ryhmä.
Tällaisia ryhmiä ovat huumausaine-, doping- ja alkoholirikosten tekemiseksi järjestäytyneet ryhmät, jotka ovat muodostuneet erityisesti kyseisen rikoksen tai rikosten tekemiseksi. Näitä ryhmiä ei lainsäädännössä tai lakien esitöissä erityisemmin määritellä. Lähinnä edellytyksenä on, että tekijät ovat etukäteen järjestäytyneet ryhmäksi. Tämä erottaa tällaisen JR-ryhmän tavallisesta ryhmärikollisuudesta. Lisäksi ryhmän työnjaon on oltava jossain määrin eriytynyt ja sillä on oltava suunnitelma laajamittaisesta rikollisesta toiminnasta.264
Valtioneuvoston periaatepäätöksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta toimenpidelistan kohdan 10 mukaan järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa käsitteistöä yhtenäistetään. Oikeusministeriön työryhmä on 17.3.2014 tehnyt luonnoksen hallituksen esitykseksi rikoslain muuttamisesta. Luonnoksen mukaan rangaistuksen koventamisperusteita koskevaan rikoslain 6 luvun 5 §:än ehdotetaan tehtäväksi uusi 2 momentti, johon järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmä sijoitettaisiin. Määritelmän mukaan järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitettaisiin vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja rikoksia.265 Määritelmä siis vaikuttaisi olevan sama kuin rikoslain 17 luvun 1a pykälässä nykyisin esiintyvä.
263 HE 175/1975 II vp. s. 11. HE 34/2002 vp. s. 191.
264 Esim. HE 180/1992 s. 22-23.
265 OM 2014 s. 63-64. Määritelmä vastaa sanatarkasti rikoslain 17 luvun 1a pykälässä olevaa.
5.4 Yhteenveto
Järjestäytyneen rikollisuuden kansalliset määritelmät keskenään sekä verrattuna kansainvälisiin määritelmiin ovat varsin samanlaisia. Määritelmät näyttäisivät ainakin vaativan vähintään kolmen hengen yhteenliittymää, joka on ollut koossa riittävän aikaa ja on edes löyhästi järjestäytynyt tai sen jäsenten välillä on työnjakoa ja käskyvaltasuhteita. Määritelmissä myös yhteisenä tekijänä on vaatimus yhteenliittymän tarkoituksesta, joka on vakavien rikosten tekeminen. Tästä poikkeuksen muodostaa rikoslain koventamisperusteiden liigoittumisperuste, joka ei edellytä, että tarkoituksena on tehdä vakavia rikoksia, vaan vain, että tehdyt rikokset ovat vakavia. Mainittuja samankaltaisuuksia selittää se, että kansainväliset konventiot ovat ohjanneet kotimaista lainsäädäntöä, myös järjestäytyneen rikollisuuden määritelmän osalta.
Mielessä on pidettävä, että osa määritelmistä liittyy rikollisuuden tutkimukseen ja osa käytännön rikollisuuden torjuntatyöhön ja rikosvastuun toteuttamistyöhön sekä rikosprosessiin.
Vaikka tutkimuksen ja tilastoinnin kannalta myös määritelmät, joille rikosprosessissa ei voida antaa arvoa, ovat tärkeitä, ei kuitenkaan tulisi kuluttaa liikaa resursseja niiden täyttymisen selvittämiseen siitä syystä, että niillä ei ole arvoa rikosoikeudenkäynnissä. Palo huomauttaakin, että erityisesti eräiden määritelmien tarkoitus on mahdollistaa viranomaisten toimintatapojen yhtenäistäminen, rikostilastointi ja yhteisten rikollisuustilannekuvan muodostaminen.266
Juridisten määritelmien kanssa hyvin samanlainen on ammattirikollisten käsitys järjestäytyneestä rikollisuudesta, jonka Junninen on muodostanut haastatteluiden kautta. Tämän käsityksen mukaan järjestäytynyt rikollisuus on kansainvälisesti verkostoitunut ryhmä, jolla on työnjako, yksi johtaja, yhteiset päämäärät, säännöt, voitonjako jäsenten kesken ja se operoi kaikille tuottoisilla rikollisuuden aloilla. Rikokset ovat säännöllisiä, väkivaltaa käytetään sekä rikosten teon yhteydessä, että sisäisen kurin säilyttämiseksi ja rikollinen toiminta on tarpeeksi tuottoisaa, jotta ryhmään kuuluvat voivat elää rikoksista saadulla tulolla.267