7. JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS SUOMEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ
7.2 JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISRYHMÄN TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN (RL
Kuten todettu, katsotaan järjestäytyneen rikollisuuden olevan erityisen vaarallista oikeusjärjestyksen suojaamien hyvien kannalta. Tästä syystä on kansainvälisellä tasolla nähty tärkeäksi kriminalisoida myös järjestäytyneen rikollisryhmän rikoksentekoa muuten kuin antamalla apua varsinaisen teon täyttämiseen edistävät ja tukevat toimet.
Yhteisen toiminnan (98/733/YOS) asettama vaatimus rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista täytettiin Suomessa lailla rikoslain 17 luvun muuttamisesta (142/2003). Laki sisältyi hallituksen esitykseen (HE 183/1999) eduskunnalle rikollisjärjestön toimintaan
311 Poliisin ylijohto 2007 s. 10, Palo 2010 s. 63.
312 Tapani & Tolvanen 2011 s. 72, 76.
313 Rikollisuustilanne 2005 s. 310, Rikollisuustilanne 2009 s. 347, Rikollisuustilanne 2012 s. 348.
osallistumisen säätämisestä rangaistavaksi. Rikoslain 17 lukuun lisättiin uusi 1a pykälä, järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen.
Se, joka:
1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä väkeä sitä varten,
2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla, 3) toimeenpanemalla, yrittämällä toimeenpanna tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista
toimintaa varten,
4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä, 5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan
rahoittamiseksi,
6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai
7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä
osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka yksi tai useampi 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9
§:ssä tarkoitettu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisestasakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.314
Alkuperäinen hallituksen esitys sisälsi kriminalisoinnin, jonka mukaan osallistumismuotoja ei olisi tyhjentävästi luetteloitu. Lakivaliokunta kuitenkin ehdotti, että pykälään kirjattaisiin osallistumisen tekotavat.315 Laki hyväksyttiin lakivaliokunnan ehdotuksen mukaisena.
Palermon sopimuksen 5 artiklan sisältämän järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisen kriminalisoinnin vaatimuksen vuoksi pykälän alkuperäistä soveltamisalaa jouduttiin laajentamaan. Tämä tehtiin lailla rikoslain 17 luvun 1 a §:n muuttamisesta (1372/2003), joka sisältyi hallituksen esitykseen (HE 32/2003) kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi rikoslain 17 luvun 1 a §:n muuttamisesta. Muutos tuli voimaan 1.2.2004, jolloin pykälä sai nykyisen muotonsa.
Laajentaminen tapahtui muuttamalla rikoslain 17 luvun 1a §:n 7 kohta. Alkuperäinen 1.3.2003 voimaantulleen lain 7 kohta sisälsi osallistumisrikoksen ” tekemällä 32 luvun 1 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun rikoksen”, mutta tämän katsottiin sisältyvän rahanpesurikoksiin, joista voitaisiin tuomita JR-ryhmän toimintaan osallistumista koskevan kriminalisoinnin jälkeen voimaan tulleen rahanpesua koskevan kriminalisoinnin mukaan ankarampi rangaistus. Näin ollen mainittu 7 kohta poistettiin laista ja sen tilalle uudeksi kriminalisoiduksi teoksi säädettiin järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä osallistuminen JR-ryhmän toimintaan.
Lainkohdassa mainitut edistämistoimet ovat siis itsessään jo kriminalisoitu, osallistumista muun rikoksen tunnusmerkistön täyttämiseen ei tarvita. Rikollisryhmän toiminnan tavoitteena on kuitenkin oltava tehdä yksi tai useampia rikoksia. Tuon tekemistavoitteen on oltava realistinen ja uhan rikosten tekemisestä todellinen. Rikoksen tai rikosten tekemiseen on liityttävä
314 Suomen lainsäädännön rangaistusmaksimi on Euroopan alhaisin (Calderoni 2012 s. 1380).
315 Lakivaliokunnan mietintö 26/2002.
”konkreettisia suunnitelmia rikosten kohteista, tekotavasta ja tekoajasta”. Mainitun toiminnan on palveltava näiden rikosten suunnittelu- tai valmistelutyötä.316
Lainkohdan soveltaminen vaatii, että osallistuminen koskee nimenomaan sellaista toimintaa, jossa tavoitteena on rikosten tekeminen. Osallistumisella on siis oltava yhteys rikolliseen toimintaan. Lisäksi edellytetään, että pykälässä tarkoitettu rikos tai ainakin sen rangaistava yritys tulee tehdyksi, tästä käytetään nimitystä ”päärikos”.317 Yhteinen toiminta velvoittaa kriminalisoimaan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisen myös, kun päärikos jää täyttämättä, ellei tämä ole vastoin yhteistä toimintaa toteuttavan jäsenvaltion yleisiä oikeusperiaatteita. Suomen kohdalla lain esitöiden mukaan osallisuudesta rankaiseminen, kun pääteko tai sen rangaistava yritys ei tule tehdyksi, on Suomen rikosoikeuden yleisten periaatteiden vastainen. Eräitä rikoksen valmistelun kriminalisointeja lukuun ottamatta Suomen rikosoikeudessa edellytetään vähintään rangaistavan yrityksen täyttymistä. Kun huomioidaan, että lainkohdassa tarkoitetaan avunantoa vähäisempää rikosteon edistämistä, on päärikoksen vaatimus perusteltu, päinvastainen lainsäädäntö johtaisi lievemmästä osallisuuden asteesta rangaistusvastuuseen kevyemmin perustein, kuin tekoon varsinaisesti osallistumisesta.
Huomioitava on, että jos teko, joka täyttää ko. pykälän mukaisen osallistumisen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan tunnusmerkistön, on muualla laissa säädetty rikokseksi, josta voidaan määrätä yhtä ankara tai ankarampi vankeusrangaistus, ei tuomita osallistumisesta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan (RL 17:1a.4). Esimerkkinä voisi olla vaikka ns.
suojelurahojen kiristys liikeyrityksiltä, josta saadulla rahalla olisi tarkoitus rahoittaa järjestäytyneen rikollisryhmän rikollista toimintaa. Mainitussa tapauksessa tulisi arvioitavaksi kiristyksen täyttyminen, josta voidaan tuomita kaksi vuotta vankeutta, tai törkeän kiristyksen täyttyminen, mikäli suojelurahoja on kerätty väkivallan uhalla, josta voidaan tuomita neljä vuotta vankeutta. Tekoa tässä tapauksessa siis arvioitaisiin kiristyksenä, kiristyksen ja osallistumisesta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan sijaan. Esimerkissä rikoksen tekeminen osana järjestäytynyttä rikollisryhmää tulisi huomioida rangaistuksen koventamisperusteena. Rangaistavaa on siis ryhmän toiminnan tukeminen teolla, joka on normaalisti laillista toimintaa, esimerkiksi varojen kerääminen tai toimitilojen vuokraaminen, mutta kun tuolla toiminnalla katsotaan edistettävän järjestäytyneen rikollisryhmän rikosten tekemistä, tulee soveltaa mainittua rangaistussäännöstä. Osallistuminen ryhmän toimintaan on avunantoa vielä lievempää osallistumista ryhmän rikolliseen toimintaan.
KRP:n Lohen mielestä kyseinen pykälä ei toimi. Hän katsoo, että tekoa koskevien rikosepäilyjen näyttäminen on osoittautunut ongelmalliseksi.318 Havainnot oikeuskäytännöstä tukevat Lohen näkemystä. Pykälän soveltaminen on johtanut syytteen nostamiseen vain
316 HE 183/1999 vp s. 9.
317 HE 183/1999 vp s. 9. Calderonin mukaan päärikoksen vaatimus on ainoa laatuaan EU:ssa (Calderoni 2012 s. 1379).
318 Lohi 27.11.2012.
muutamissa tapauksissa eikä yhteenkään tuomioon. Pykälä voi silti toimia poliisin työkaluna, epäily rikoksesta mahdollistaa esitutkinnan aloittamisen.
Huomionarvoista on myös, että järjestäytyneen rikollisryhmän johtaminen ei ole sellainen nyt po. pykälässä tarkoitettu osallistumistoimi. Johtamista tulee pitää organisaation ja sen toiminnan kannalta merkittävämpänä kuin esimerkiksi varustamista. Johtaminen voi kuitenkin olla pykälän 1. momentin 7 kohdassa tarkoitettua muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämistä.
Olennaisuuden ja aktiivisuuden näyttäminen tuomioistuimessa voi olla haastavaa, vaikkakin johtaminen on erittäin olennainen osa organisaation toimintaa. Pidän johtamisen puuttumista edistämistapojen listauksesta puutteena, esimerkiksi yritysmaailmassa lopullinen vastuu yrityksen toiminnasta kuuluu yrityksen toimivalla johdolle ja myös terrorististen rikosten tapauksessa terroristiryhmän johtaminen on kriminalisoitu.