Itsemyötätunnon koettu merkitys työhyvinvoinnin kannalta

Haastateltavat kokivat itsemyötätunnolla olevan tai voivan olla monenlaisia myönteiseksi katsottavia mer-kityksiä työhyvinvoinnin, työskentelyn ja työssä menestymisen sekä työn ulkopuolisen elämän kannalta.

Itsemyötätunnosta voi olla merkittävää tukea myös työuupumuksesta selviämisessä ja sen ennaltaeh-käisyssä. Myönteisistä merkityksistä monet olivat epäsuoria, mutta itsemyötätunnon koettiin melko välittö-mästikin edistävän esimerkiksi työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Kuitenkin myös kielteisiä merkityksiä ja käsityksiä liitettiin itsemyötätuntoon. Koetut merkitykset ovat jaettavissa henkilökohtaisiin eli omaan itseen liittyviin sekä sosiaalisiin eli myös toisiin ihmisiin liittyviin merkityksiin. Haastateltavat kokivat it-semyötätunnolla olevan tai voivan olla myönteistä merkitystä ensinnäkin monella työhyvinvoinnin osa-alu-eella. Tutkimuksessa käsiteltyjä osa-alueita olivat haastattelurungossa mainitut työssä jaksaminen, stressin käsittely, työstä palautuminen, työn merkityksellisyys sekä työssä viihtyminen. Työhyvinvoinnin osa-alu-eena voidaan pitää myös haastatelurungossa mainittua motivaatiota, joskin sitä oli kysytty työskentelyn ja työssä menestymisen yhteydessä. Sen sijaan oma suhde itseen ja työhön oli aineistosta noussut osa-alue.

Lähes kaikki haastateltavat tunnistivat kysyttäessä itsemyötätunnolla olevan henkilökohtaista merkitystä ainakin jollakin työhyvinvoinnin osa-alueella.

Vähintään puolet haastateltavista tunnisti kysyttäessä itsemyötätunnon merkityksen työssä jaksamisen ja stressin käsittelyn kannalta. Useimmin mainittu osa-alue oli itsemyötätunnon merkitys työssä jaksamisessa, minkä tunnisti yli puolet tutkittavista. Haastateltavat kokivat, että leppoinen asenne tai taukojen hyväksy-minen itselle oli parantanut jaksamista. Eräs haastateltava pohti, että ilman itsemyötätuntoa hän ei jaksaisi henkisesti kuormittavassa työssään: "muuten mä aattelisin että aamuisin heräis silleen että mä en halua mennä töihin". Yksi haastateltava pohti itsemyötätuntoa voivan olla ehkä myös se, että jaksaakseen amma-tissaan rajaa työtään sekä huolehtii levosta ja henkisestä ja fyysisestä vireydestä eli "virkkuudesta". Useat haastateltavat nostivat esiin itsemyötätunnon merkityksen työuupumuksen vähentämisessä tai ennaltaeh-käisyssä. Jaksamista oli edistänyt tunteiden tunnistaminen ja kohtaaminen sekä itselle anteeksi antaminen.

Anteeksi pyytäminen tarvittaessa myös julkisesti esimerkiksi vastuutehtävässä oli helpottanut oloa. Puolet haastateltavista tunnisti kysyttäessä itsemyötätunnon merkityksen stressin käsittelyssä, erityisesti stressin määrän kokemisessa ja stressin helpottumisessa. Toisaalta suunta oli myös käänteinen: itsemyötätunnon koettiin olevan helpompaa vähemmän stressaantuneena. Muuan haastateltava koki menneiden viikkojen työ- ja koulutusputkensa olleen "kammottava", mutta asian hyväksyminen auttoi.

"olis ollut vielä kammottavampi jos en minä olisi itselleni hyväksyny ja käyny sitä läpi että tää nyt on et yritetään et nyt kovasti toivoisin että sais levätä ja kaipaan semmost lepoo"

Itsemyötätunto näytti palvelevan usealle tutkittavalle tavoitetta palautua töistä, pitkällä ja lyhyellä aikavä-lillä. Haastateltavat pohtivat, että itsemyötätunnon avulla oppii löytämään itselle parhaiten sopivia palautu-mistapoja. Itsemyötätunnolla oli merkitystä myös nukkumisen kannalta, se esimerkiksi paransi unta ja lisäsi hyväntuulisuutta ja kykyä mennä eteenpäin. Toisaalta huonosti nukutun yön takia saattoi raivata seuraavalta päivältä kaiken turhan pois ja jättää aikaa palautumiselle. Itsemyötätunnolla pohdittiin olevan merkitystä työhyvinvoinnin positiivisen noidankehän muodostumisessa. Siinä itsemyötätunnolla on merkitystä työ-stressin määrän kannalta, millä on taas merkitystä vapaa-ajan palautumisessa ja siten työssä jaksamisessa.

"miten se näkyy sit vapaa-ajalla et pyöriiks ne koko ajan ne työjutut mielessä vai pystyykö nauttii sitte siit vapaa-ajast ja varmasti se on positiivinen noidankehä et jos sit vapaa-ajalla pystyy palautumaan ja sit on virkeempi mennä sinne töihinkin ja voi vaan paremmin"

Puolet tutkittavista tunnisti kysyttäessä itsemyötätunnon merkityksen motivaation tai työn merkitykselli-syyden kannalta. Työssä viihtymisen kannalta itsemyötätunnolla ei ollut merkitystä, ainakaan niiden haas-tateltavien osalta, joilta asiaa erikseen kysyttiin. Haastateltavat pohtivat, että motivaatio on tai olisi parempi, jos näkee itsensä myönteisesti eikä syyttele itseään niin paljon. Itsemyötätunnon ajateltiin parantavan moti-vaatiota ja auttavan siten jaksamaan työuralla. Toisaalta eräs haastateltava pohti, että jos itsemyötätunto tarkoittaa työn tason laskemisena, tämä ei houkuttele tai lisää motivaatiota. Eräs työuupumuksen kokenut haastateltava oli aiemmin tuntenut työssään merkityksettömyyttä ja osaamattomuutta. Hän kuitenkin koki, että itsemyötätunto oli rohkaissut miettimään omaa työnkuvaa ja sitä, haluaako jatkaa nykyistä työtään.

Haastateltavalla oli avartuneet näköalat muidenkin työmahdollisuuksien suhteen ja oli tullut ajatus kokeilla uutta, kiinnostavaa erikoisalaa.

"itsemyötätunto on avannu silmiä sille että on sitte just rohkaistunu sitä omaa työnkuvaaki miettimään että onko tämä nyt sitte sitä mitä haluan tehdä"

Muutama haastateltava mainitsi itsemyötätunnolla olevan tai voivan olla merkitystä suhteessa itseen ja työ-hön. Itsemyötätunnon koettiin auttavan suhtautumaan asioihin rakentavasti, vahvistavan itsetuntoa ja hel-pottavan siten omien työasioiden tekemistä. Lisäksi itsemyötätunnon arveltiin auttavan pitkällä tähtäimellä, jos ongelmana on itsesyyttely.

"no varmaa se sitä itsetuntoo vahvistaa et sitä ei jää niin pitkään miettimään niitä omia vir-heitä tai vaadi iteltään nii paljon"

"kyllä se varmaan on et jos tavallaan ajautuu semmoseen tavallaan itsesyyttelyyn asioista ja näin ni kyllä sitä se tietysti pitkällä juoksulla auttaa varmasti paljonki"

Kysyttäessä itsemyötätunnolla tunnistettiin olevan tai voivan olla merkitystä myös työhyvinvoinnin sosiaa-lisen puolen kannalta, kuten lähes kaikki tutkittavat kokivat. Hieman yli puolet haastateltavista koki itse-myötätunnolla olevan myönteistä merkitystä ja hieman alle puolet itsemyötätunnon puutteella olevan kiel-teistä merkitystä työyhteisössä. Haastattelurungossa sosiaaliseen puoleen oli viitattu työyhteisön, työilma-piirin, työkaverien kohtelun sekä muiden suhtautumisen itseen käsitteiden kautta. Ensinnäkin itsemyötätun-nolla koettiin olevan tai voivan olla monia myönteisiä merkityksiä työyhteisössä toimimisessa ja työpaikan ilmapiirissä. Itsemyötätunto oli auttanut esimerkiksi siinä, ettei ota enää taakakseen asioita, jotka eivät työ-yhteisössä itselle kuuluneet. Haastateltavat pohtivat, että jos moni olisi työtyö-yhteisössä itsemyötätuntoinen, se vaikuttaisi varmasti muihinkin. Armollisuus, kyky käsitellä asioita ja omien virheiden hyväksyminen hyödyttävät myös muita ja auttavat olemaan armollisia toisillekin. Tämä mahdollistaa virheiden käsittelyn yhdessä, jolloin kenenkään ei tarvitse jäädä yksin. Eräs haastateltava koki, että avoin työpaikan ilmapiiri oli vähentänyt itsekritiikkiä. Vastaavasti jos keskustelu ei ole avointa ja "katkastaa ajatuksilta siivet", hän huo-masi olevansa varovaisempi sanomisissaan.

"mitä sallivampi se ilmapiiri on niin se on itellekki helpompi et sitä ei niin helposti kritisoi niitä omia virheitään"

Itsemyötätunnolla koettiin olevan monenlaista myönteistä merkitystä suhteissa työtovereihin. Haastatelta-vat oliHaastatelta-vat puhuneet yhdessä työtoverien kanssa armollisuudesta itseä kohtaan ja työmäärän rajaamisesta.

Tiimissä tai henkilökohtaisessa ohjauksessa oli kannustettu hyväksymään oma työjälki. Haastateltavat oli-vat myös itse kannustaneet nuorempia kollegoja täydellisyyden sijaan sopivaan suurpiirteisyyteen. Itse-myötätunnon myötä haastateltavat pohtivat olevansa helpommin lähestyttäviä ja kohtelevansa muita parem-min, kun eivät olleet liikaa kiinni itsensä miettimisessä. Muuan haastateltava oli huomannut armollisuuden ja parempien vuorovaikutustaitojen oppimisen lopettaneen "tuhoavaa voimaa" sisältäneet konfliktit omasta työelämästä.

"varmaan sitä sit on ehkä helposti lähestyttävämpiki jos ei oo ihan niin käpertyny siihen omaan minäkuvaan ja mitä itse ajattelee itsestään et sitä sit ehkä helpommin antaa muil-lekki"

"konfliktitilanteet ovat muuttuneet semmosiin et nää voidaan ratkasta nää ei oo kenenkään syytä välttämät vaa nää on semmosii mis me voidaan oikeesti oppii ja kehittyä"

Usea haastateltava koki itsemyötätunnon puutteella olevan työyhteisössä kielteistä merkitystä, kuten liian korkeita odotuksia muita kohtaan sekä sosiaalista vetäytymistä. Esimerkiksi ylempää johtoa kohtaan saatet-tiin olla vielä vaativampia kuin itseä kohtaan. Lisäksi onnistumisen tunteet saattoivat jäädä liiallisessa vaa-tivuudessa välistä. Erään haastateltavan mukaan kuormittuneisuus, uupumus ja itsemyötätunnon puute saat-toi heijastua ulospäin joistakin työkavereista. He vetäytyivät sosiaalisesti ja itsekriittisyys näkyi myös työssä. Haastateltava toivoi, että tällaiset työkaverit olisivat voineet olla itseään kohtaan myötätuntoisempia.

"totta kai on hyvä tavotella asioita mutta jos ne on vähän silleen että tavotellaan sitä kuuta taivaalta ni siinä ei tuu myöskään sit niit onnistumisen tunteita jotka on tärkeitä siinä vä-lissä."

"on nähny myös niit työkavereita jotka ei oo varmasti ollu niin myötätuntosia itselleen tosi kriittisiä ja kokenu paljon sitä riittämättömyyttä ni kyllähän se heijastaa sit heihin ulospäin-kin"