• Ei tuloksia

3 ISTUMISEN KOLME MOTIVAATIOTA

3.1 Luonnokset

Kuva 19

Kuva 20

Kuva 21 Kuva 22

Kuva 23. Tutkin selkänojan ja tuolin välistä liitosta pienoismallin avulla. Plastoliini on öljyistä, vahasta ja savesta valmistettua muovai-luvahaa, joka soveltuu hyvin pinnan muotojen työstämiseen.

3.2 Mittapiirrokset

Kuva 25 Kuva 26

Kuva 24

3.3 Asennot

3.3.1 Julkinen asento —- rentoutuminen

S

eurusteluasento, joka sopii esimerkiksi kahvilassa istumiseen. Julkinen asento, jossa istuja on eniten vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Istuinosa on muotoiltu kevyesti kuperaksi, jolloin istuin-luut nojaavat tukevasti alustaan. Toisaalta tuolin reunat laskevat aavistuksen alaspäin, jolloin painetta aiheutuu vähemmän pehmytkudoksiin.

Selkänojan kaari antaa hyvän tuen ristiselälle, johon tässä asennossa kohdistuu suuri pystysuuntainen kuorma. Selkänojan alhaalta kaareva ja yläosastaan suora muoto antaa tukea ristiselälle ja toisaalta tilaa ylävartalolle, jolloin hengittäminen helpottuu, eivätkä hartiat painu sisäänpäin.

Kuva 27

3.3.2 Puolijulkinen asento—-lepo

P

uolijulkinen asento, jossa selkänoja kallistuu enemmän taakse, samalla istuinsyvyys pienenee ja istuimen kulma kasvaa horisontaalitasoon nähden. Asento on suunniteltu esimerkiksi lukemiseen tai TV:n katselemiseen. Selkänojan kallistuskulma mahdollistaa kuitenkin myös seurustelun.

Jotta vältytään polvitaipeessa kulkevien hermojen ja verisuonien painumiselta, on tuolin istuinkorkeu-den oltava matalahko. Istuimen muotoilu on edelliseen verrattuna aavistuksen voimakkaampi, jolloin se tukee istuinluita useammasta suunnasta. Toisaalta lyhyt istuin mahdollistaa reisien pitämisen lähes ilmassa, jolloin pintapuutumisen riski pienenee. Myös tässä tuolissa on mahdollista vaihtaa asentoa.

3.3.3 Yksityinen asento—-palautuminen

Y

ksityinen asento, lepoasento. Selkänojan ja istuimen välinen kulma on jo suuri. Istuimen muotoja hieman kevennetty, jolloin liikkumavaraa on enemmän. Tuolin etureunaa pehmennetty reilusti, jolloin jalat voidaan tarvittaessa suoristaa ilman, että reuna painaa polvitaipeeseen. Tässä asennossa voi-daan hyötyä niskatyynystä, jonka suunnittelussa hyödynsin tuolin valmistuksessa syntyneitä haapalastu-ja.

Kuva 28 Kuva 29 Kuva 30

3.4 Kuvia

Kuva 31. Uraliitosta varten istuin on työstetty kahdesta aihiosta, jotka on lopuksi liimattu yhteen.

Kuva 32. Koska selkänoja on raken-teeltaan kevyt verrattuna massii-viseen istuinosaan, tulee sen olla irrotettavissa kuljetusta varten. Toi-saalta irrotettavissa oleva selkänoja on helposti vaihdettavissa uuteen, sen elinkaaren ollessa lyhyempi kuin lähes ikuisen massiivipuisen istuinosan.

Kuva 33

Kuva 34

Mikään asento ei ole ergonominen ilman liikettä. Liikkeellä puolestaan on suuri merkitys tasapainoon. Ihmisen hyvinvointi riippuu monella tavalla tasapainosta. Fyysinen tasapaino on edellytys pystyasennolle. Liikkeen ja levon välinen tasapaino on välttämätöntä aineen-vaihdunnalle ja elimistön nestekierrolle. Levon ja työn välinen tasapaino vaikuttaa henki-seen hyvinvointiin ja jaksamihenki-seen.

Kuva 35

Kuva 36. Jotta tasapainoa ylläpitävät lihasryhmät olisivat levossa, tulee selkänojan kanna-tella osaa kehon painosta. Siksi taaksepäin kallistunut selkänoja antaa suuremman levon kuin pystysuora selkänoja. Pystyasennossa nikamien välisiin välilevyihin kohdistuu suuri painovoiman suuruinen kuorma, jota osaltaan keventää selkärangan luonnolliset mutkat.

Selkänojan kallistuksella selkänikamien välilevyihin kohdistuva paine pienenee ja sillä on vaikutusta välilevyjen nestekiertoon ja edelleen niiden toiminnallisuuteen.

Kuva 37

Mukava tuoli ei ole välttämättä ergonominen tuoli. Ergonomisen tuolin pitää olla kuitenkin mukava tuoli, jotta siihen istutaan. Mukavuus syntyy miellyttävän tuntuisista materiaaleista, hyvästä muotoilusta, sopivasta lämpötilasta, rentouttavasta asennosta, tuolin käytettävyydestä ja esteettisyydestä.

Kuva 38

Kuva 39

Kuva 40. Haapa on edullinen mate-riaali, jonka käyttöä rajoittaa jossain määrin sen pehmeys ja taipumus kasvaa ”epätasalaatuisena”. Haapa on kevyt puulaji ja keveytensä vuoksi se soveltuukin erinomaisesti massiivi-puiseen istuimeen. Tuolin kokonais-paino on noin 25 kg, jolloin se pysyy vakaasti paikoillaan siihen istuttaessa, mutta on yhä liikuteltavissa. Istuin on sisältä osittain ontto, jolloin sen liikuteltavuus paranee ja toisaalta materiaalin menekki pienenee.

4 TULOKSET

L

epotuolit olivat esillä Tukholman huonekalumessuilla 4.-8.2.2020 Greenhouse -osastolla. Pyysin messuvieraita istumaan tuoleissa ja kuvailemaan omin sanoin kokemuksiaan. Tiedonhankinta perus-tui havainnointiin.

Suurin osa koki tuolien kestävyyden yllättäväksi. Moni kysyi ennen istumistaan, kestääkö tuoli varmas-ti. Yleinen kommentti oli myös ”It’s comfortable”. Tosiaalta moni totesi, ettei odottanut tuolien tun-tuvan mukavilta. Se, minkä asennon käyttäjät kokivat mukavimpana, vaihteli. Jokainen tuolia kokeillut kuvaili istumisen tuntuvan miellyttävältä ja he kokivat asennon mukavaksi, tuolista riippumatta.

Yksikään ei kuvaillut tuolia epämukavaksi. Tosin on mahdollista, ettei epämukavuudesta kerrottu, vaikka sellainen tunne olisikin esiintynyt. Osa halusi jäädä ”nukkumaan” tuoliin pidemmäksi aikaa.

Erityisesti käyttäjät mainitsivat selkänojan tukevan hyvin ristiselkää ja istuma-asennon olevan mukava (comfortable). Moni kaipasi pientä tyynyä niskan alle, etenkin taaksepäin nojaavissa asennoissa. Minul-la oli mukana valmistamani pieni (20 x 38 cm) tyyny, jonka paksuus on kokoon puristettuna noin 2 cm.

Tyynyn täytteenä oli tuolien valmistusprosessissa syntynyttä haapalastua. Etenkin harteikkaat henkilöt kokivat tyynyn tuovan lisämukavuutta niskan alueelle.

Messuvieraita kävi osastolla runsaasti. Vieraiden joukossa oli etupäässä eri-ikäisiä ja -kokoisia aikuisia.

Reaktiot vieraiden keskuudessa olivat hyvin samankaltaisia keskenään. Muutama iäkäs henkilö epäili, että pääseekö tuoleihin istumaan tai niistä nousemaan. Tällöin korkein tuoli, jossa pystyin selkänoja, osoittautui mukavimmaksi.

Täytyy kuitenkin huomioida, että käyttäjäryhmä istui tuolissa korkeintaan muutamia minuutteja, jol-loin asennon pitkäkestoisesta mukavuudesta ei voida tehdä johtopäätöksiä.

POHDINTA

E

lämme yltäkylläisyyden jälkeistä aikaa, jolloin suunnittelun näkökulman muutos on väistämätön-tä. Estetiikka on tärkeä, mutta yksinään laiha perustelu uuden esineen luomiselle. Suunnitteluun kuuluu harkinta ja kriittisyys. Suunnittelutyössä keskeistä on etsiä ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja.

Tämä vaatii osaamista ja tietoa monelta eri alalta.

Esinesuunnitteluun kuuluu materiaalien ja rakenteiden tunteminen. Käyttäjälähtöinen suunnittelu perustuu vuorovaikutukseen. Tuolisuunnittelussa vuorovaikutus tapahtuu ihmisen ja esineen välillä. Jot-ta pystymme ymmärtämään, mitä tuossa rajapinnassa Jot-tapahtuu, tulee meidän suunnittelijoiden tuntea myös ihmisen ”materiaalit” ja rakenteet.

Yksilön kokemus suunnittelun lähtökohtana ei tarkoita pyrkimystä nautinnon tuottamiseen tai tarpei-den tyydyttämiseen ylellisyytarpei-den kautta. Yksilön rooli yhteiskunnassa on muuttunut rakentajasta vaikut-tajaksi. Yksilön kokemuksilla ja teoilla on suuri vaikutus yhteisön kokemuksiin ja tekoihin. Vastuulli-suus suunnittelussa edellyttää tiedonhankintaa, avoimuutta ja kriittisyyttäkin totuttuja toimintatapoja kohtaan. Kehittämällä ja kehittymällä voidaan luoda uutta tietoa ja uusia toimintamalleja.

Suunnittelijan tehtävään kuuluu asiakkaan, tässä tapauksessa tuolin mahdollisen käyttäjän tarpeiden ja toiveiden tutkiminen ja huomioiminen suunnittelun lähtökohtana. Toisinaan käyttäjillä voi olla vää-ristynyttä tietoa, tai mielikuva tarpeesta ei vastaa todellista tarvetta. Suunnittelukyky on puutteiden havaitsemista, olemassa olevien asioiden uudelleen järjestämistä, uuden tiedon etsimistä ja luomista.

Mielestäni suunnittelijan vastuulla on etsiä puuttuvaa tietoa ja suunnittelijan oikeus on puolestaan jakaa löytämäänsä tietoa käyttäjille.

Käsite mukavuus (engl. Comfort), on muuttunut historian saatossa lohdutuksen ja tukemisen kautta mielihyvän tuottamiseen ja fyysiseen miellyttävyyteen. Yhteiskuntamme uhat, ilmastonmuutos ja vallit-seva pandemia vaikuttanevat siihen, kuinka määrittelemme mukavuuden jatkossa. Mukavuuden tunne puhekielessä voi tarkoittaa ei-epämiellyttävää, iloa tuottavaa, hyvinvointia edistävää ja lohduttavaa.

Kenties tulevaisuudessa mukavuus on riittävän hyvää.

LOPUKSI

“The chair is a very difficult object. Everyone who has ever tried to make one knows that. There are endless possibilities and many problems - the chair has to be light, it has to be strong, it has to be com-fortable. It is almost easier to build a skyscraper than a chair.”

- Ludwig Mies van der Rohe

Kuva 41

Kuva 42

KIITOS

Niin moni ihminen on jollain tavalla vaikuttanut hetkeen, jossa olen nyt. Olen teille kaikille sanoinku-vaamattoman kiitollinen.

Erityisesti haluan kiittää Aalto-yliopiston mahtavia työpajamestareita ja henkilökuntaa. Kiitos Hannu Paajanen ja Tatu Vuorinen korvaamattomasta ajasta, hyvistä keskusteluista ja kullanarvoisista neuvoista.

Kiitos Arto Sillanpää, Mikko Ristimäki ja Teemu Mäntylä kaikista puukeskusteluista, joita olemme matkan varrella käyneet.

Kiitos Martin Relander ja Ville Kokkonen kaikesta opista ja kritiikistä. Arvostan sitä suuresti.

Kiitos opiskelutoverit ja tulevat kollegat kannustamisesta ja myötäelämisestä. Erityisesti Sara Urbanski, kiitos upeista kuvista ja tavastasi olla läsnä.

Kiitos Aiko, kun suostuit mallikseni.

Ystävät, kiitos olkapäästä. Olette olleet korvaamattomia.

Äiti ja isä. Onneksi te tiedätte, kuinka suunnattoman tuen olen teiltä saanut. Ilman teitä, minä en olisi minä.

Kiitos rakkaat lapseni kannustuksesta ja innostuksesta, olette parhaita!

Erick, ilman sinua en olisi tätä matkaa tehnyt. Kiitos kaikesta.

LÄHTEET

Ahmed-Kristensen, S., Stavrakos, S-K. 2012. Definition of Comfort in Design and Key Aspects - A literature review. DS 71: Proceedings of NordDesign 2012, the 9th NordDesign conference, Aalborg University, Denmark. 22-24.8.2012

Bennett, H. E. School Posture and Seating. Boston, Ginn and Company, 1928. Teoksessa Zacharkow, D. (edit) Posture, Sitting, Standing, Chair Design and Exercise. Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988

Branton, P. Behaviour, Body Mechanics and Discomfort. Teoksessa Grandjean, E. (edit.) 1976, Sitting posture, Sitzhaltung, postere assist. Taylor & Francis Ltd, London.

Branton, P. The comfort of easy chairs. Stevenage, Hertfordshire, england, The Furniture Industry re-search Association, 1966. Teoksessa Zacharkow, D. Posture, Sitting, Standing, Chair Design and Exer-cise. Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988.

Bäckmand, H., Vuori, I. 2010. Yleinen ja kallis, mutta ehkäistävä kansanterveysongelma. Teoksessa Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Opas tule-sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Toim. Heli Bäckmand ja Ilkka Vuori. Opas 11, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki

Diaa M. El-Mowafi, 2019. Anatomy of the Female Pelvis. Geneva Foundation for Medical Education and Research

https://www.gfmer.ch/Obstetrics_simplified/anatomy_of_the_female_pelvis.htm

Diffrient, N. The Diffrient difference. Leading Edge, 5: 41-59, June 1984 Teoksessa Zacharkow, D.

(edit) Posture, Sitting, Standing, Chair Design and Exercise. Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988

Grandjean, E. 1968, Fatiqugue: its physiological and psychological significance. Ergonomics, 11: 427-436, 1968. Teoksessa Zacharkow, D. (edit) Posture, Sitting, Standing, Chair Design and Exercise.

Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988

Grandjean, E. 1970,Fatigue. American Industrial Hygiene Association Journal, 31:401-411, 1970, Teoksessa Zacharkow, D. (edit) Posture, Sitting, Standing, Chair Design and Exercise. Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988

Grandjean, E. 1980a. Fitting the Task to the Man, 3rd ed. London, Taylor and Francis, 1980a. Teok-sessa Zacharkow, D. (edit) Posture, Sitting, Standing, Chair Design and Exercise. Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988

Hamaoui, A. 2014. Seat Design, Spine Curvature and Intradiscal Pressure, Journal of Ergonomics 2014, 4:3 DOI: 10.4172/2165-7556.1000e124

verkkojulkaisu saatavillaosoitteessa https://www.longdom.org/open-access/seat-design-spine-curva-ture-and-intradiscal-pressure-2165-7556.1000e124.pdf

Heräjärvi; H., Junkkonen, R. 2004. Puutuotteita haavasta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004 Saatavissa osoitteessa http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff04/ff041069.pdf

Hertzberger, H. T. E. 1958. Seat Comfort. In Hertzberg, H. T. E. (Edit.) Annotated Bibliography of Applied Physical Anthropology in Human Engineering. WADC Technical Report 56-30, Wright Air Developement Center, Wright-Patterson Air Force Base, Dayton, Ohio, Appendix 1, pp. 297-300, 1958. Teoksessa Zacharkow, D. (edit) Posture, Sitting, Standing, Chair Design and Exercise. Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988

Howorth, B. The painful coccyx. The journal of the Western Pacific Orthopaedic association, 15:39-56, 1978. 1978 Teoksessa Zacharkow, D. (edit) Posture, Sitting, Standing, Chair Design and Exercise.

Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988

Huttunen, J. 2020. Mitä terveys on? Terveyskirjasto. Verkkojulkaisu. Kustannus Oy Duodecim. Saata-villa osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00903

Krahé Barbara, Lutz, Johannes. & Sylla, Isabel. 2018. Lean back and relax: Reclined seating position buffers the effect of frustration on anger and aggression. Short paper. University of Potsdam, Germany.

European Journal of Social Psychology. 2018: 718-723. John Wiley & Sons, Ltd.

Kiefer, E. Why this orthopedic surgeon insists women should “sit like a man”. The Washington Post.

November 19, 2019. Saatavilla osoitteessa https://www.washingtonpost.com/lifestyle/wellness/why- this-ortopedic-surgeon-insists-women-should-sit-like-a-man/2019/11/18/1fd10296-0576-11ea-b17d-8b867891d39d_story.html

Kyoung-Sim Jung, Jin-Hwa Jung, Tae-Sung In. 2020. The effects of Cross-Legged Sitting on Trunk and Pelvic Angles and Gluteal Pressure in People with and without Low Back Pain. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2020 Jul; 17(13):4621.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7370107/

Launis, M. 2011. Teoksessa Launis, Martti & Lehtelä Jouni (toim.) Ergonomia. 2011. Työterveyslaitos.

Tammerprint Oy, Tampere 2011

Launis, M., Lehtelä, J. 2011. Ergonomian periaatteet ja käyttöalueet. Teoksessa Launis, Martti & Leh-telä Jouni (toim.) Ergonomia. 2011. Työterveyslaitos. Tammerprint Oy, Tampere 2011.

Launis, M., Louhevaara, V. 2011. Voimat, Liikkeet ja Asennot. Teoksessa Launis, Martti & Lehtelä Jouni (toim.) Ergonomia. 2011. Työterveyslaitos. Tammerprint Oy, Tampere 2011

Lee, B. J., Cha, H. G. & Lee, W-H. 2016. The effects of sitting with the right leg crossed on the trunk lenght and pelvic torsion of healthy individuals. The journal of Physical Therapy Science. J. Phys. Ther.

Sci. 28:3162-3164, 2016.

Leopold, C. 2006. Geometry Concepts in Architectural Design. 12th International Conference on Geometry and Graphics. 6-10 August, 2006, Salvador, Brazil.

Musielak, B., Kubicka, A., Rychlik, M., Czubak, J., Czwojdzi´nski, A., Grzegorzewski, A., Jó´zwiak, M. 2019. Variation in pelvic shape and size in Eastern European males: a computed tomography com-parative study. Published online 2019 Feb 20. PeerJ 2019;7 e6433 Verkkojulkaisu saatavissa osoitteessa http://www.ncbi.nml.nih.gov/pmc/articles/PMC6387581/

Mähönen, J., Partanen, K. ja Pro Puu julkaisussa Haapa on nopeakasvuinen lehtipuu. Trähus 2019. Ar-tikkeli saatavissa osoitteessa http://trahus.fi/blog/2019/04/01/tuulessa-havisevaa-haapaa-loytyy-hirsi-taloista-lauteista-ja-kattopaanuista/

Pesola, Arto; Pekkonen, Mika; Finni Juutinen , Taija. 2016 Miksi liiallinen istuminen on vaarallista?.

Duodecim, 132 (21), 1964-1971. Verkkojulkaisu saatavissa osoitteessa http://www.terveysportti.fi/

xmedia/duo/duo13381.pdf

Puuinfo. Verkkovierailu 2020 osoitteessa http://puuinfo.fi/tuotteet/puulevyt/vaneri/kos-kiply-birch-ohutviiluvaneri/

Puun Monet Mahdollisuudet. 2011. Suomen metsäyhdistyksen verkkojulkaisu saatavissa osoitteessa http://frantic.s3.amazonaws.com/smy/2014/10/Puun-monet-mahdollisuudet-2011.pdf

Puuproffa. 2021. Verkkojulkaisu saatavissa osoitteessa http://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/haa-pa/

Pynt, J., Higgs, J. 2002. Milestone in the Evolution of Lumbar Spinal Postural Health in Seating.

Spine Volume 27, Number 19, pp 2180-2189. Lippincott Williams & Wilkins, Inc. 2002

Pynt, J., Mackey, M. & Higgs, J. (2008). Kyphosed seated postures: Extending concepts of postural health beyond the office. Journal of Occupational Rehabilitation, 18 (1), 35-45

Pynt, J., Higgs, J. 2010. A History of Seating 3000BC to 2000AD, Function versus aesthetics. Cambria Press, Amherst, New York 2010.

Rinne, M. UKK-Instituutin verkkojulkaisu saatavilla 2021 osoitteessa http://tule.liikunta.fi/wp-con-tent/uploads/TULE-ABC-ylavartalon-biomekaniikka.pdf

Saranpää, Pekka 1997. Puun rakenne, ominaisuudet ja kasvu. Metsätieteen aikakauskirja 1/1997.

verkkojulkaisu saatavilla osoitteessa http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6360.pdf

Stobart, Jon. 2020. Introduction: Comfort, the home and home comforts. The Comforts of Home in Western Europe 1700-1900. Edit by Jon Stobart. Bloomsbury Academic. Great Britain.

Suomen Ergonomiayhdistys. Verkkovierailu 2021 osoitteessa http://www.ergonomiayhdistys.fi/ergo-nomia/mita-ergonomia-on/

Travell, J. Chairs are a personal thing. House Beautiful, 97, 1955. Teoksessa Zacharkow, D. (edit) Pos-ture, Sitting, Standing, Chair Design and Exercise. Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988.

Tosi, F. 2020. Design for Ergonomics. Springer Series in Design and Innovation 2. Springer Nature Switzerland AG 2020

Zacharkow, D. 1988. Teoksessa Zacharkow, D. (edit) Posture, Sitting, Standing, Chair Design and Ex-ercise. Charles C Thomas, Springfield, Illinois 1988

Åkerblom, B. (Translated by Ann Synge): Standing and sitting posture; with special reference to the construction of chairs, Stockholm, A. B. Nordiska Bokhandeln, 1948

KUVAT

Kannen kuva Sara Urbanski

Kuva 1. Alkuperäinen kuva Sara Urbanski, kaavio Jenni Inciarte Villaverde

Kuva 2. Charlotte Perriand 1928. Saatavilla osoitteessa https://www.architectural-review.com/essays/

folio/folio-charlotte-perriand?tkn=1

Kuva 3. Bruno Mathsson 1934. Saatavilla osoitteessa https://www.artsy.net/artwork/bruno-mathsson- easy-chair-no-1-with-fixed-reading-stand-in-solid-and-laminated-beech-with-plaited-leather-straps-and-a-later-linen-head-cushion

Kuva 4. Leonardo da Vinci Saatavilla osoitteessa https://medimagery.com/the-most-famous-medical-illustrator-of-all-time-leonardo-da-vinci/

Kuva 5. Jay Keegan 1953. Saatavilla osoitteessa https://www.semanticscholar.org/paper/Sitting-bio- mechanics-part-I%3A-review-of-the-Harrison-Harrison/ea55c3245b05e388193fc3bda61e4c82d-3ce3a99/figure/6

Kuva 6. Jay Keegan 1953 Saatavilla osoitteessa https://www.semanticscholar.org/paper/Sitting-bio- mechanics-part-I%3A-review-of-the-Harrison-Harrison/ea55c3245b05e388193fc3bda61e4c82d-3ce3a99/figure/0

Kuva 7. Alkuperäinen kuva Domus 202 / lokakuu 1944. Saatavilla osoitteessa https://www.domusweb.

it/en/from-the-archive/2012/03/31/searching-for-comfort-in-an-uncomfortable-chair.html Kuva 8. Alkuperäinen kuva Sara Urbanski

Kuva 9. Sara Urbanski

Kuva 10. Saatavilla osoitteessa https://www.vntg.com/132638/ashtray-ray-hollis-by-philippe-starck-1980s/

Kuva 11. Jean Nouvel et Associés 1986 Saatavilla osoitteessa http://www.jeannouvel.com/en/projects/

opera-2/

Kuvat 12-17 Jenni Inciarte Villaverde Kuva 18. Sara Urbanski

Kuvat 19-26 Jenni Inciarte Villaverde Kuvat 27-41 Sara Urbanski

Kuva 42. Henry Sun