Informaatiotuotteet ja -palvelut

Prosessimallin informaatiotuotteiden ja palveluiden kehitysvaiheessa aikaisemmissa vaiheissa tunnistettu, hankittu ja organisoitu informaatio kerätään organisaation käytössä

81

oleviin informaatiotuotteisiin ja -palveluihin tukemaan organisaation eri ryhmiä sekä niiden tarpeita. Tarkoituksena on kehittää näitä tuotteita ja palveluita, jotta niiden käyttäjät pystyvät tekemään työnsä tehokkaammin, ymmärtämään tilanteita paremmin sekä tekemään parempia päätöksiä näiden avulla. Edellisessä luvussa osa Raitiotieallianssin käytössä olevista informaatiotuotteista ja -palveluista käytiin jo lyhyesti läpi. Tässä luvussa keskitytään enemmän näiden tuotteiden ja palveluiden vahvuuksiin, heikkouksiin sekä kehitysmahdollisuuksiin.

Google G Suite tarjoaa samoja palveluita kuin esimerkiksi Microsoft Office 365 sähköpostipalveluista kalenteriin ja pilvitallennustilaan. Microsoftin tuotteet ovat yleisesti ottaen suositumpia yritysmaailmassa, koska ne toimivat hyvin yhteen Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmän kanssa ja ovat olleet pitkään markkinoilla. Tästä syystä monelle Microsoftin tarjoamat palvelut ja tuotteet ovat tutumpia kuin Googlen. Tämä päätee myös Raitiotieallianssin kohdalla. Lähtökohtaisesti molempien Microsoftin ja Googlen palvelut ovat melko samanlaisia ja jopa käyttöliittymät muistuttavat pääpiirteittäin toisiaan. Tästä johtuen siirtyminen palveluntarjoajien välillä pitäisi tapahtua melko helposti pienistä eroavaisuuksista huolimatta. Google tarjoaa palveluistaan kattavat käyttöohjeet, mutta niihin tutustuminen on yksilön omasta aktiivisuudesta kiinni. Osa Raitiotieallianssin henkilöstöstä onkin varmasti osittain tästä syystä jäänyt kaipaamaan lisäperehdytystä Google G Suiten käyttöön, jotta kaikki mahdollinen hyöty ja tehokkuus voitaisiin saada palveluista irti.

Nykytila-analyysin aikana, keväällä 2017, oltiin Raitiotieallianssille hankkimassa Googlen tarjoamaa lisäpalvelua nimeltä Universe. Universe on Google G Suiten tuotteita hyödyntävä sosiaalinen intranet. Se yhdistää perinteisen intranetin (vertaa Microsoftin SharePoint) sekä ryhmien välisen viestinnän (vertaa Microsoftin Yammer) yhdeksi kokonaisuudeksi.

Universen tarjoamia ominaisuuksia ovat sivustot, kanavat ja ihmiset. Sivustot toimivat intranetin tapaisesti. Niihin voi tallentaa staattista tietoa tekstinä, kuvina tai vaikka kalentereina sekä linkittää tiedostoja Google Drivestä. Kanavat toimivat ryhmäviestinnän alustana tiedottamiseen ja keskusteluun. Kanavat korvaavat aikaisemmin käytössä olleen Google +:ssan, jossa ilmoitettiin Raitiotieallianssin sisäiset uutiset. Ihmiset-osio kertoo kunkin allianssiorganisaation jäsenen yhteystiedot sekä sijainnin organisaatiossa. Universen hakutoiminnot ovat hieman laajemmat kuin Drivessä. Universe etsii hakusanoja kaikesta sisällöstä, oli se sitten linkitettynä sivustoille tai kanavilla. Universe toimii myös

82

mobiililaitteilla ja tekeillä on erillinen sovellus Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille.

(Universe, 2017) Universen hankinnan tavoitteena on parantaa tiedon löydettävyyttä Google Drivestä, vähentää sähköpostiviestintää ja tehostaa tiedonhallintaa. Löydettävyyttä pyritään parantamaan luomalla sivustoja ryhmille sekä yleiseen käyttöön kuten työntekijöiden perehdyttämiseen. Näihin sivustoihin linkitetään tarvittavat ja tärkeimmät tiedostot Google Drivestä, jolloin tiedon etsiminen on loogisempaa kuin suoraan Drivestä. Kanavien avulla pyritään vähentämään sähköpostiviestintää ilman, että kyseisen viestin myöhemmin löytäminen on hankalaa.

Infrakitissä on edellisessä luvussa esitellyn supistetun projektipankin lisäksi myös muita ominaisuuksia. Infrakit tukee erilaisia koneohjausjärjestelmiä kuten Novatron ja Leica. Eri koneohjausjärjestelmien yhteensopivuudessa Infrakitin kanssa on eroavaisuuksia ja kaikki eivät toimi yhtä hyvin yhteen järjestelmän kanssa. Koneohjausjärjestelmät yhdistetään Infrakittiin, jolloin kaivinkone pystyy tekemään kaivintöitään Infrakitin mallien mukaisesti.

Nämä mallit ovat tehty kohdeorganisaatiossa ja viety Infrakittiin. Sieltä mallit ladataan työkoneille Infrakitin käyttöliittymän kautta. Töiden edetessä työkoneen kuljettaja kerää tarkepisteet koneohjausjärjestelmällä, josta ne sitten voidaan välittää Infrakittiin. Toteumia kerätään kaivinkoneen kauhan asemasta käyttäen hyväkseen koneohjausjärjestelmän GNSS-paikannusta sekä puomien ja kauhan anturointeja. Silloin voidaan nähdä suoraan, jos kaivinkone on esimerkiksi kaivanut liian syvälle. Koneohjausjärjestelmän antaman kauhan sijainnin avulla voidaan tarvittaessa myös esimerkiksi kartoittaa eteen tullut kallionpinta koneohjausjärjestelmään, josta se voidaan siirtää Infrakittiin. Silloin erillistä mittamiestä sitä mittaamaan ei tarvita. Infrakit toimii mobiilisti ja esimerkiksi valokuvien ottaminen työmaalta suoraan järjestelmään onnistuu sen avulla. Valokuva tallentuu oikealle paikalle Infrakitin käyttämällä karttapohjalla. Se kertoo lisäksi myös suunnan, josta kuva on otettu sekä ajankohdan ja kuvan ottajan. Infrakit on suomalaisen yrityksen kehittämä uusi järjestelmä, eikä sillä ole varsinaisia kilpailijoita vielä. Infrakitissä on uutuutensa vuoksi hyvät ja huonot puolensa. Yksi suuri puute on se, että järjestelmä on tiedostopohjainen eikä tietokantapohjainen. Tietokantapohjaisen järjestelmän avulla voitaisiin linkittää suunnitteluaineisto suoraan järjestelmään sen sijaan, että ne täytyy erikseen tuoda sinne.

Järjestelmää pyritään kuitenkin kehittämään jatkuvasti ja palveluntarjoajat ovat olleet paljon yhteydessä Raitiotieallianssin kanssa. Säännölliset tapaamiset Infrakitin edustajien kanssa ovat auttaneet Raitiotieallianssia kehittämään järjestelmää vastaamaan tarpeitaan paremmin.

83

Infrakitin käyttöönotto Raitiotieallianssissa jakoi alkuvaiheessa ihmisten mielipiteet kahtia muun muassa kalliin hinnan ja järjestelmän tuntemattomuuden vuoksi. Moni allianssiorganisaation jäsenistä ei ollut käyttänyt järjestelmää aikaisemmin, mikä tarkoitti, että se koettiin vaan yhdeksi järjestelmäksi lisää. Infrakit ei myöskään ole vielä siinä tilassa, että kaikki mahdollinen hyöty saataisiin siitä irti, koska materiaalia on vielä vähän järjestelmässä.

Muita Raitiotieallianssilla käytössä olevia järjestelmiä on NordSafety, Megaflex, PLM sekä eri suunnitteluohjelmistot kuten Teklacivil ja Novapoint. NordSafety on mobiiliratkaisu työturvallisuuden hallintaan. Sen tarkoituksena on helpottaa työturvallisuuden raportointia ja seurantaa sekä havaintojen tekemistä työmaalla. (NordSafety, 2017) Megaflex on kulunhallintaohjelmisto. Sen avulla on mahdollista ohjata henkilöstöä, kiinteistöjä sekä useita muita näihin liittyviä järjestelmiä yhdestä käyttöliittymästä (Megaflex, 2017).

Raitioallianssissa Megaflexiä käytetään lähinnä kulunvalvontaan ja työntekijöiden määrän seurantaan esimerkiksi paloturvallisuuden takia. Megaflex toimii myös mobiililaitteilla.

PLM on kustannustenseurantajärjestelmä, jolla tehdään muun muassa hankkeen kustannuslaskelmia. Teklacivil ja Novapoint ovat suunnittelijoiden käyttämiä suunnitteluohjelmistoja. Se, kumpaa ohjelmistoa käyttää, riippuu sopimusosapuolen taustaorganisaatiosta ja siitä, mihin kukin suunnittelija on itse tottunut. Haasteena on se, että järjestelmät eivät toimi ja keskustele keskenään. Ihanteellista tässäkin tapauksessa olisi tilanne, jossa käytössä olisi vain yksi järjestelmä

Raitiotieallianssilla on paljon erilaisia informaatiotuotteita ja -palveluita. Tarvittavat tuotteet ja palvelut on pyritty valitsemaan tarkkaan johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen sekä tukemaan allianssiorganisaatiota. Tuotteissa ja palveluissa näkyy erityisesti mobiiliratkaisut sekä käyttäjälähtöisyys. Monet organisaation käyttämistä järjestelemistä ovat kuitenkin uusia osalle henkilöstöstä. Perehdyttämiselle on jäänyt vähän aikaa töiden alkamisen ja yleisen kiireen takia, minkä seurauksena näiden järjestelmien käyttö ei kaikkien osalta ole vielä kovin sujuvaa. Tärkeää olisi käyttää tarvittava aika jo alkuvaiheessa järjestelmien opettelemiseen, koska se säästää yleensä huomattavasti enemmän aikaa tulevaisuudessa, kun järjestelmien käyttö on tehokasta. Raitiotieallianssin tarjoamien järjestelmien lisäksi moni käyttää oman organisaationsa järjestelmiä. Suurin syy tälle on vanhat toimintatavat, niiden helppous ja niistä luopuminen vaikeus. Työntekijöiden ei ole järkevää luopua täysin

84

vanhoista järjestelmistä, koska raitiotiehankkeen päätyttyä henkilöstö palaa todennäköisesti muihin tehtäviin ja vanhoihin järjestelmiin. Uusien ja vanhojen järjestelmien sekaisin käyttö kuitenkin luo epäselvyyttä toimintatapoihin.