7.3.1 Kansainväliseen opiskelijayhteistyöhön valmentautuminen
Helmikuussa 1996 alkanut 38 tunnin soveltava kurssi tarjosi luokanvalvojan-tuntien ohella erinomaisen mahdollisuuden oman ryhmän keskeiseen toimin-taan. Tanskan vaihdon kokemusten pohjalta osa luokan opiskelijoista koh-disti odotuksia sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja erilaisuuden kohtaami-sen valmentautumiseen. Valmistavan kurssin alku kuluikin sosiodraamahar-joituksiin psykologian, uskonnon ja filosofian lehtorin G.O. ohjauksessa. Itse osallistuin työskentelyyn opiskelijoiden joukossa. Käsittelimme keskustelun, roolileikin ja väittelyn avulla vieraiden kohtaamista, emootioita, asenteita ja
niiden muodostumista sekä tilanteiden lukkiintumista. Roolileikkiin liittyi uusintaesitys, jossa rooleja vaihdettiin. Työstöä laajennettiin myös pariväit-telyksi, johon muut saattoivat osallistua sivupersoonina. Myös kaksi luokan tytöistä valmisti ohjelmaa vuorovaikutustaitojen harjoitustunneiksi. Toisessa reflektoitiin Tanska-projektin tunteita, pohdittiin niiden syitä ja selvitettiin myös vaihdon todellinen kokonaistilanne. Toisen alustuksen pohjalta työstet-tiin Hollannin vaihdon ennakkoluuloja. Tytöt itse ohjasivat yhteistoiminnalli-sen työskentelyn. Lehtori G.O. osallistui kanssani harjoituksiin opiskelijoiden joukossa. Keskustelut olivat keskeinen osa valmentautumista.
Muilla soveltavan kurssin tunneilla laadittiin Hollanti-aiheisia mielle-karttoja, koostettiin yhteenveto globaaleista ympäristöongelmista ja sen poh-jalta ryhmissä ympäristöaiheisia postereita suomalaisesta näkökulmasta ja työstettiin Alankomaiden ympäristöongelmia osittain atk-avusteisesti. Myös Alankomaiden historian merkittävät tapahtumat ja The Working World -ai-hepiirien alankomaalainen ja suomalainen taide, esimerkiksi oppilasvaihdon ohjelmaan sisältyneen Akseli Gallen-Kallela -näyttelyn tehtävien laatiminen lehtori T.L.:n johdolla, kuuluivat ohjelmaan. Soveltavan kurssin opettajina toimi seitsemän eri aineiden opettajaa ja yksi koulun entinen Hollannissa opiskelijavaihdossa ollut oppilas, H.H., joka opetti ryhmälle hiukan hollannin kieltä ja keskusteli opiskelijoiden kanssa alankomaalaisista nuorista ja ta-voista.
Ensimmäisen vuoden kokemukset olivat hyvä pohja toisen vuoden suunnittelulle.
Me itse tiesimme, missä oli viime vuonna erehdytty. Halu onnistua tässä viimei-sessä vaihdossa innosti vaatimaan itseltä parempia tuloksia joka suhteessa.
Käytiin G.O.:n johdolla itsetutkistelu ja asenteiden muokkaus keskusteluja, jotta yhteistyötä ja yhteisymmärrystä voitaisiin tiivistää luokan sisällä. – – (portfl.) Ennen alankomaalaisten Suomen vierailua tulevan vierailun ohjelma suunni-teltiin ja prosessoitiin huolellisesti projektiryhmän ja opiskelijoiden kesken.
Projektiopettajaryhmä sopi alustavasti vaihdon aikaisiin erilaisiin mahdolli-siin ympäristöprojektitöihin liittyviä tutustumiskäyntejä paikkakunnan yri-tyksiin.
7.3.2 Toiminta Suomen vierailun aikana
Alankomaalaisryhmän oppilasvaihto ajoittui välille 8.–17.3.1996. Sen kou-lutyöskentelyyn sisältyi päivittäisiä info-tuokioita kansallisissa ryhmissä, tutustumisleikkejä ja ympäristöaiheisten töiden esittelyä isossa ryhmässä, kouluun ja kaupunkiin sekä Suomen luontoon tutustumista sekä kokopäivä-retki Helsinkiin. Ohjelma noudatti The Working World -teemoja. Esimerkiksi
alankomaisessa suunnittelukokouksessa working-teeman työstöjen yhteydes-sä esiin nousseita työaiheisia tekstejä valittiin muun ohjelman lomaan sijoi-tettuihin yhteislaulutuokioihin. Vaihtojen päätöiksi oli sovittu laajat ympäris-töaiheiset projektityöt, joiden käynnistäminen aloitettiin ensimmäisen yhtei-sen koulupäivän lopulla. Projektiryhmät muodostettiin kaksivaiheisella sei-nätauluperiaatteella. Projekteihin liittyi opiskelijoiden organisoima tutustu-miskäynti paikkakunnan yrityksessä. Yhteenvedot projektityöskentelystä esi-tettiin omassa kansainvälisessä ryhmässä viimeisenä työaamupäivänä sekä lyhennettynä muun, varsin musiikkipitoisen ohjelman yhteydessä perheillan-vietossa illalla. Etelä-Suomen Sanomat laati työskentelystämme artikkelin nuortensivuilleen (Saarinen, 1996, 14) ja IIA-luokan opiskelija I.I. haastatteli vaihtoon osallistuneita opiskelijoita ja opettajia paikallisradio-ohjelmassaan.
Tiiviiseen ohjelmaan sisältyi liikunnan lehtorin organisoima liikuntailta-päivä Pajulahden urheiluopistossa, laulunopettajan järjestämä perheille ja opettajille suunnattu lauluilta ja diskoilta koulussa oman koulun muiden opis-kelijoiden kanssa. Muu koulu tutustui vieraisiin myös päivänavausten väli-tyksellä. Tanska-vaihdon kokemuksista oppineena luokka piti koko ryhmän yhteistä vapaa-ajan ohjelmaa tärkeänä osana vierailua ja järjesti keskuudes-saan pulkkamäenlaskua, elokuva- ja diskoretkiä sekä illanvieton vierailun alussa ja lopussa.
7.3.3 Suomen vaihdon arviointi
Kaikki viisi projektiopettajaa seurasivat ja ohjasivat työskentelyä ja arvioivat työskentelyn edistymistä vaihdon ajan epämuodollisesti ja myös kokoontui-vat keskenään arvioimaan ja suunnittelemaan työskentelyä jatkoa ajatellen.
Välittömästi vaihdon jälkeen kuvaamataidon lehtori teetätti luokan opiskeli-joilla kuvallisen ryhmäarvioinnin vaihdon vaikutelmista. Kaksi ryhmän opis-kelijaa laati opiskelijoita ja perheitä varten kirjallisen välipalautekyselyn (fifdbk), jonka lehtori A.N. viimeisteli. Palautteessa pohdittiin kansainväli-syysluokkatyöskentelyn alun odotuksia ja niiden toteutumista sekä käytiin läpi vaihdon antia (kyselyn kysymykset ja väliotsikot liitteessä 2).
Sosiaalisten kontaktien kehittäminen toimivaksi vuorovaikutussuhteeksi isossa kansainvälisessä ryhmässä vaati suunnitelmallista kehittämistä. Yhtenä syynä käynnistysvaikeuksiin oli koulujen opetussuunnitelmien ja käytäntöjen erilaisuus: alankomaalaisilla ei omassa koulussaan ollut mahdollisuutta so-veltavaan kurssiin, vaan he olivat työstäneet ympäristöongelmia ja maaham-me sekä kulttuuriimmaaham-me liittyviä aihealueita koulupäivän jälkeisillä valmiste-lutunneilla. Suomen vierailun aikana opiskelijoita aktivoivien ongelmanrat-kaisun menetelmien soveltaminen aivan työskentelyn alusta lähtien oli koitua
ongelmalliseksi, koska hollantilaiset olivat kokemattomia oppilaskeskeisten menetelmien käytössä. Opiskelijoiden oman kiinnostuksen pohjalta muodos-tuneita ryhmäkokoonpanoja hieman kansainvälistäen muodostui seitsemän projektiryhmää, joiden aihepiireinä olivat vesi, liikenne, jätteet, metsät, kier-rätys ja radioaktiivisuus. Kierkier-rätys-ryhmä jakautui kahteen alaryhmään.
Metsät- ja jätteet-ryhmissä oli alankomaalaisenemmistö ja erityisesti niiden työskentelyissä oli käynnistysvaikeuksia. Jätteet-ryhmä yritti jakautua kahdeksi pienemmäksi, mutta ei onnistunut. Ison ryhmän työskentelyn käyn-nisti alkuvaikeuksien jälkeen pienryhmän jäsen, toinen aikaisemmin maini-tuista ennakkoluulotyöstöistä vastanneista tytöistä (E.N., 1996, suullinen tie-to). Metsät-ryhmän työskentelyn alussa alankomaalaisopettajat G.M. ja S.T.
auttoivat opiskelijoita muodostamaan tutkimusasetelmia, ja he seurasivat muutenkin erityisesti tämän ryhmän työskentelyä. Projektitöitä aloitettaessa alankomaalaiset opettajat epäilivät oppilaskeskeisen menetelmän toimivuutta.
Käyntiin lähdettyään koulutyöskentely sujui ongelmitta. Palautteen mukaan siihen vaikuttivat muun muassa etukäteissuunnittelu, aamuinformaatiotuoki-ot, asenteet ja oma käyttäytyminen, omien opiskelijoidemme organisaatiotai-dot ja hollantilaisten opiskelijoiden avoimuus uusille haasteille.
Oikeastaan suhtauduin alussa koko vaihtoon melko skeptisesti mikä kuitenkin paljastui turhaksi. Odotin viikolta paljon hauskaa, mitä tosiaan myös sain!!!
Toisaalta myös odotin, että mun tyttö olisi ollut lapsellisempi iän takia, mutta yl-lätyin positiivisesti, että näin ei ollut. (fifdbk.)
Nyt yritin 100%:sti tehdä vierailusta onnistuneen (tanskalaisten kanssa ei oikeen jaksettu yrittää), en vaihtaisi hetkeäkään pois (fifdbk).
Yllätyin projektityön kiinnostavuudesta, projektityöt sujuivat hyvin, koska ne oli-vat hyvin avoimia toteutustavoiltaan. Hollantilaiset olioli-vat reippaita osallistu-maan toimintaan ja joustavia koko viikon yhteistyössä. (fifdbk.)
– – he eivät olleet tottuneet itsenäiseen työskentelyyn. Kaikki oppilaiden itse-näinen toiminta oli täysin uutta. – – (portfl.)
Edellä olevat lainaukset kuvaavat toimintatutkimuksen toisen syklin opiske-lijoiden välisen vuorovaikutuksen kehittymistä. Hollantilaiskoulussa kaikki opiskelijat osallistuivat kansainvälisiin vaihtoihin, meillä se oli valinnaista.
Alankomaalaisopiskelijat olivat keskimäärin vuoden omiamme nuorempia, ja jotkut heistä ensimmäistä kertaa ulkomailla. Perhemajoitus toimi muuten erinomaisesti, mutta kahden opiskelijan koti-ikävän takia heidät majoitettiin yhdessä vuoroin kummankin emännän luokse. Sanaton viestintä muodostui ikäväksi ongelmaksi yhden parin kohdalla: jo lentokentällä alankomaalainen vieras oli ilmeillään osoittanut, ettei ollut kiinnostunut oman parinsa seurasta.
Muiden opiskelijoiden ja isäntäperheen kanssa tämäkin opiskelija tuli hyvin toimeen. Suomen vaihdon aikana yhteistyö oman koulun sisällä oli erittäin toimivaa. Ahtaassa koulussa tilat suurelle joukolle järjestyivät tarkan suun-nittelun, mutta myös muun koulun joustavuuden johdosta. Projektiopettajilla oli vaihtoon liittyvän ohjaamisen ohella hoidettavana omat ”normaalitunnit”.
Osa niistä pystyttiin pitämään esimerkiksi opintokäyntien aikaan, mutta myös kollegat auttoivat tehtävien hoidossa, ja osan ajasta opiskelijamme työsken-telivät itsenäisesti.