Ihmisoikeudet

kansal-Ulko- ja turvallisuuspolitiikka−osa II

lisia pelimonopoleja, asiakirjajulkisuutta, julkisia hankintoja ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallanjakoa ulkosuhteissa.

Suomi vastasi kertomuskautena noin 25 Euroopan komission Suomea vastaan vireillä ole-vassa rikkomusmenettelyssä Suomelle antamaan viralliseen huomautukseen ja perusteltuun lausuntoon. Lisäksi Suomi esitti huomautuksensa kahteen komission valtiontukien muodol-lisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevaan päätökseen.

työ-Ulko- ja turvallisuuspolitiikka−osa II

hön. EU:n ulkoasiainneuvosto hyväksyi kesäkuussa lapsityötä koskevat päätelmät. Jatkona 2009 antamilleen päätelmille demokratian edistämisestä unionin ulkosuhteissa neuvosto hy-väksyi joulukuussa ehdotuksen toimintaohjelman täytäntöönpanoa varten valittavista pilot-timaista ja pyysi käynnistämään toimintaohjelman täytäntöönpanon. Joulukuussa EU:sta tuli vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) yleissopimuksen sopi-muspuoli. Lissabonin sopimuksen mukaan EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja toimet EU:n liittymiseksi aloitettiin kesäkuussa. Suomi on osallistunut näihin neuvottelui-hin.

3.3 Euroopan neuvosto ja Etyj

Suomi on pyrkinyt vahvistamaan Euroopan neuvoston (EN) roolia ihmisoikeuksien, demo-kratian ja oikeusvaltion edistämiseen keskittyvänä järjestönä ja tukenut EN:n pääsihteeriä tämän uudistuspyrkimyksissä järjestön työn selkeyttämiseksi ja tehostamiseksi. Etyjin inhi-millisen ulottuvuuden puitteissa Suomi on jatkanut aktiivista toimintaansa ja korostanut muun muassa ihmisoikeussitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa. Vuonna 2010 työtä Ety-jissä leimasi valmistautuminen Astanassa pidettyyn huippukokoukseen myös järjestön inhi-millisellä ulottuvuudella.

Suomi pyrkii osaltaan edelleen vaikuttamaan EN:n, EU:n ja Etyjin välisen yhteistyön vah-vistamiseen keskittyen valittuihin prioriteettialoihin, kuten ihmiskaupan vastaiseen työhön, ja välttäen päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on edelleen lisätä synergiaa kolmen osittain sa-moilla alueilla samoin tavoittein toimivan eurooppalaisen järjestön välillä. Suomen paino-pistealueina ovat olleet muun muassa naisten, lasten, alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen, kuten romanien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet.

EN-edustuston aktiivinen toiminta romaniväestön puolesta johti muun muassa korkean ta-son konferenssin järjestämiseen Strasbourgissa lokakuussa 2010. Suomi on myös tukenut aktiivisesti edellä mainittua EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, mistä käy-dään parhaillaan Euroopan neuvostonkin näkökulmasta merkityksellisiä neuvotteluja.

Suomen sopimusvelvoitteeseen perustuva ulkoasiainministeriön maksuosuus EN:lle oli vuonna 2010 noin 2,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Suomi myönsi 530 000 euroa vapaa-ehtoisrahoituksena Suomen ihmisoikeuspoliittista profiilia ja tavoitteita tukeville toiminnoil-le ja hankkeiltoiminnoil-le. Suomi rahoitti siviilikriisinhallintamäärärahalla vuoden aikana kahden asi-antuntijan työtä EN:n sihteeristössä Strasbourgissa. Suomi on tukenut ihmisoikeustyötä myöntämällä tukea noin 45 000 euroa kansalaisjärjestötoiminnalle. Suomen pysyvä edusta-ja, suurlähettiläs Irma Ertman, on jatkanut tehtävässään EN:n ensimmäisenä lapsiasioiden temaattisena koordinaattorina. Lisäksi hän toimii EN:n budjetti-, hallinto- ja toimintaohjel-matyöryhmän puheenjohtajana. Edellisen lisäksi Suomen lähettämä asiantuntija pääsihteerin uudistusta tukevassa EN-sihteeristön sisäisen tarkastuksen ja evaluoinnin yksikössä voidaan nähdä osana Suomen panostusta pääsihteerin uudistushankkeen tukemiseksi.

Euroopan neuvostolle annettiin 2010 Suomen kolmas raportti kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta, neljäs raportti alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta sekä viides raportti uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan täytäntöönpanosta.

Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyn yleissopimuksen voimaan-saattamista valmistellut työryhmä sai mietintönsä valmiiksi elokuussa 2010 ja luovutti sen ulkoasiainministerille. Mietintö on ollut laajalla, joulukuussa päättyneellä lausuntokierrok-sella. Hallituksen esitys annettaneen uudelle, vaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle syksyllä tai talvella 2011−2012.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka−osa II

3.4 Ihmisoikeuskysymykset Yhdistyneissä kansakunnissa

Suomi on ottanut vuoden 2010 aikana huomioon ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa linjat-tuja painopisteitä kohdentaessaan toimintaansa YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja yleiskoko-uksen III komiteassa. Erityistä huomiota on kiinnitetty YK:ssa muun muassa naisten ja al-kuperäiskansojen oikeuksiin sekä kansallisesti että EU-koordinaation ja pohjoismaisen yh-teistyön puitteissa. Suomi oli yleiskokouksen 65. istunnossa Pohjoismaiden puolesta veto-vastuussa neuvotteluista, jotka liittyivät laittomia teloituksia koskevaan yhteispohjoismai-seen päätöslauselmaan. Vaikeimmaksi asiaksi päätöslauselmassa nousi seksuaaliyhteispohjoismai-seen suun-tautumiseen perustuva syrjintä. YK:n yleiskokouksen 65. istunnon korkean tason osuuden yhteydessä Suomi järjesti seminaarin vammaisten henkilöiden oikeuksista. Ulkoasiainminis-teri esiintyi yleisötapahtumassa yhdessä rap-artisti Signmarkin kanssa.

Naisten oikeuksien asema YK-järjestelmässä vahvistui, kun YK:n yleiskokous päätti heinä-kuussa yksimielisesti perustaa uuden tasa-arvojärjestön (UN Entity for Gender Equality and the Empowerment of Women, lyhyesti UN Women). Se yhdistää aiemmat naisten asemaan keskittyneet YK:n toimielimet. Järjestö aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa. Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 15 vuotta YK:n naisten maailmankonferenssista ja siellä laaditun julis-tuksen ja toimintaohjelman hyväksymisestä. Julisjulis-tuksen ja toimintaohjelman toimeenpanoa tarkasteltiin YK:n naisten aseman toimikunnan 54. istunnossa.

Vuonna 2010 Suomi vahvisti näkyvyyttään alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvissä kysy-myksissä. Eva Biaudet valittiin huhtikuussa 2010 YK:n alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin jäseneksi toimikaudelle 2011–2013. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia käsittele-vä erityisraportoija James Anaya vieraili saamelaisalueilla huhtikuussa 2010. Hän esittelee raporttinsa YK:n ihmisoikeusneuvoston yhdessä istunnossa 2011. Suomi vastasi pohjois-maisten alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien puheenvuorojen valmistelusta sekä ihmis-oikeusneuvoston 15. istunnossa että YK:n yleiskokouksen III komiteassa syksyllä 2010.

Suomi jätti syyskuussa 2010 hallituksen yhdistetyn 5. ja 6. määräaikaisraportin YK:n kidu-tuksen vastaiselle komitealle.

Suomi osallistui aktiivisesti ihmisoikeusneuvoston ja sen maakohtaisen määräaikaistarkaste-lun työryhmän toimintaan. Suomi ja Saksa esittivät ihmisoikeusneuvoston 13. istunnossa yhteisen päätöslauselman suurten tapahtumien vaikutuksista asumiseen sekä 15. istunnossa päätöslauselman, jolla jatkettiin oikeutta tyydyttävään asumistasoon tarkastelevan erityisra-portoijan toimikautta kolmella vuodella. Suomi osallistui ensimmäistä kertaa oheistapahtu-mien järjestämiseen ihmisoikeusneuvoston istuntojen yhteydessä. Aiheina olivat lapsiin kohdistuva väkivalta, ikääntyvien henkilöiden oikeudet sekä seksuaalivähemmistöjen oi-keudet. Suomi jatkoi aktiivista toimintaa sen puolesta, että kaikki ihmisoikeustoimijat, mu-kaan lukien kansalaisyhteiskunta, voisivat osallistua täysipainoisesti ihmisoikeusneuvoston toimintaan. Suomi puolusti myös ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) sekä erityis-mekanismien itsenäisyyttä. Ihmisoikeusneuvoston toiminnan ja aseman tarkastelu aloitettiin syksyllä 2010. Suomi toimii Geneven tarkastelutyöryhmässä neuvottelujen fasilitaattorina erityismekanismien osalta. Vuonna 2010 ihmisoikeusneuvosto järjesti erityisistunnot ihmis-oikeustuesta Haitin toipuessa maanjäristyksestä sekä Norsunluurannikon ihmisoikeustilan-teesta presidentinvaalien jälkeen.

Ihmisoikeusneuvoston alaisessa maakohtaisessa määräaikaistarkastelussa käsitellään kaikki-en YK:n jäskaikki-enmaidkaikki-en ihmisoikeustilanteet neljän vuodkaikki-en välein. Suomkaikki-en määräaikaistarkas-telu suoritettiin työryhmän ensimmäisessä istunnossa huhtikuussa 2008. Kesäkuussa 2010 Suomi antoi vapaaehtoisen välikatsauksen tarkastelussa saamiensa suositusten täytäntöön-panosta. Määräaikaistarkastelun ensimmäinen kierros saadaan päätökseen vuoden 2011 kana. Suomen tavoitteena on, että tarkastelun toisella kierroksella keskitytään erityisesti ai-empien suositusten seurantaan ja täytäntöönpanoon.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka−osa II

Suomi osallistui työryhmään, joka valmistelee yksilövalitusoikeuden mahdollistavaa valin-naista pöytäkirjaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen.

Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan las-ten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta voimaansaattamista valmisteleva työryhmä on kokoontunut mietinnön laatimista varten. Voimaansaattamista koskeva mietin-tö on tarkoitus viimeistellä talvella 2011, minkä jälkeen mietinmietin-tö lähetetään laajalle lausun-tokierrokselle. Tämän jälkeen annettaneen hallituksen esitys pöytäkirjan ratifioinnista uudel-le, vaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle syksyllä tai talvella 2011–2012.

Yhdistyneiden Kansakuntien kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaat-tamista valmistellut ulkoasiainministeriön työryhmä antanee hallituksen esityksen uudelle, vaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle syksyllä 2011.

3.5 Ihmisoikeustuomioistuinasiat vuonna 2010

Kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä, erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomiois-tuimessa, osallistuttiin noin 300 eri vaiheissa vireillä olevan asian käsittelyyn sekä tuomioi-den ja päätelmien täytäntöönpanoon.

Ihmisoikeustuomioistuimen Suomen hallitukselle vastinetta varten kommunikoimia uusia valituksia oli 25 kappaletta.

Ihmisoikeustuomioistuin antoi 18 Suomea koskevaa tuomiota. Näistä 17 tapauksessa todet-tiin ihmisoikeusrikkomus ja ne ovat tällä hetkellä Euroopan neuvoston ministerikomitean käsittelyssä täytäntöönpanon valvontaa varten. Lisäksi 13 valitusta poistettiin asialistalta tehdyn sovinnon ja kuusi hallituksen antaman yksipuolisen julistuksen johdosta.

Ihmisoikeustuomioistuimelle tehtiin 201 ulkomaalaisasiaa koskevaa väliaikaismääräyspyyn-töä. Näistä ihmisoikeustuomioistuin ratkaisi 195 tapausta sekä myönsi väliaikaismääräyksen 80 tapauksessa, eväsi sen 110 tapauksessa ja jätti viidessä tapauksessa tutkittavaksi ottamat-ta liian myöhään tehdyn pyynnön. Seitsemässä ottamat-tapauksessa ihmisoikeustuomioistuin poisti jo antamansa myönteisen päätöksen.

YK:n kidutuksen vastaisessa komiteassa oli vireillä yksi Suomea koskeva tapaus. Muissa kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä ei tullut vireille uusia tapauksia.

3.6 Maahanmuutto- ja pakolaiskysymykset

Suomi on tuonut eri kansainvälisillä foorumeilla aktiivisesti esiin maahanmuuttajien oikeu-denmukaisen ja tasavertaisen kohtelun tärkeyttä, maahanmuuttopolitiikan kokonaisvaltai-suutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Osana EU:n ulkosuhteita Suomi on ollut mukana kehittämässä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa korostaen muun muassa suoje-lutarpeessa olevien henkilöiden tunnistamista. Suojelutarve on keskeinen kriteeri myös pa-kolaiskysymyksissä, joiden ratkaisemiseksi Suomi osallistuu vastaanottamalla kiintiöpako-laisia UNHCR:n esitysten pohjalta.