Selvitettävä muuttuja
Hypoteesi Analyysi Kokonaispalkkio Kiinteä palkka Tulospalkkio 1 Palkkiovaliokunnan
olemassaolo
Yhdistetty Ei Kyllä (-) Ei
C-G Kyllä (-) Kyllä (-) Ei
2 Palkkiovaliokunnan riippumattomuus
Yhdistetty Kyllä (+)! Kyllä (+)! Ei
C-G Ei Ei Ei
3 Palkkiovaliokunnan itsenäisyys
Yhdistetty Ei Ei Ei
C-G Ei Ei Ei
4 Palkkiovaliokunnan
koko Yhdistetty Ei Kyllä (-) Ei
C-G Ei Ei Ei
5. Toimitusjohtajan ikä Yhdistetty Ei Kyllä (+) Ei
C-G Ei Kyllä (+) Kyllä (-)!
6. Toimitusjohtajan juurtuneisuus
Yhdistetty Ei Ei Ei
C-G Ei Ei Ei
7. Yrityksen koko Yhdistetty Kyllä (+) Kyllä (+) Kyllä (+)
C-G Kyllä (+) Kyllä (+) Kyllä (+)
8. Yrityksen menesty-minen
Yhdistetty Ei Kyllä (+) Ei
C-G Kyllä (+) Ei Kyllä (+)
9. Omistuksen keskit-tyminen
Yhdistetty Kyllä (-) Ei Ei
10. Yrityksen toimiala Yhdistetty Kyllä (+/-) Kyllä (+/-) Ei
6.2 Tutkimuksen rajoitteet ja mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita
Tutkimuksessa keskityttiin aikaisempien tutkimusten perusteella tiettyihin jo tutkittuihin tujiin, joilla on osoitettu olevan merkitystä toimitusjohtajan palkitsemiseen. Selitettävien muut-tujien osalta ei ole varmaa, mitä useissa tutkimuksissa palkkiomuuttujana käytetty kokonaiskä-teismuuttujia (Cash Compensation) pitää sisällään ja voidaanko aikaisemmin muissa tutkimuk-sissa saatuja tuloksia siten suoraan verrata tähän tutkimukseen. Sisältääkö käteismuuttuja esi-merkiksi myös pitkäaikaisen palkitsemisen rahaerät, jotka tässä tutkimuksessa on otettu huo-mioon. Palkkiokomponenteista puuttui osakepalkitseminen, jota ei huomioitu missään yhtä-lössä. On mahdollista, että erän puuttuminen oli yhteydessä erityisesti tulospalkkion analyysin tuloksiin.
Palkkiovaliokuntamuuttujia ei oltu aikaisemmin tutkittu Suomessa, joten vertailutietoa aikai-sempaan tutkimukseen ei ole. Sen sijaan saadut tulokset tukivat osittain aikaisempaa kansain-välistä tutkimusta.
Selittävät muuttujat eivät onnistuneet selittämään palkitsemista hyvin. Regressioanalyysin se-litysasteet olivat kohtuullisia niissä yhtälöissä, joissa oli mukana yhtiön koko. Esimerkiksi Cor-porate governance yhtälöissä selitysaste vaihteli ja oli kokonaispalkitsemisen osalta noin 40%
ja kiinteän palkan osalta noin 52%. Tulospalkkiota malli selitti kuitenkin huonosti vain noin 23%. Yhteisessä mallissa tekijät selittivät kokonaispalkkiota noin 53%. Kiinteän palkan osalta yhtiökohtaiset tekijät selvittivät mallista jopa 65%, mutta tulospalkkiosta vain 30%. Pelkillä Corporate governance tekijöillä pystyttiin selittämään tulospalkkiota vain 2%.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin käsitellä yrityksen yhteiskuntavastuuta ja palkitsemista Suo-messa. Olisi ehkä syytä kysyä miksi palkkioita käsitellään yhteiskunnallisena ongelmana siten, että niitä tulee rajoittaa. Friedmanin (1962) liberaalin politiikan mukaan ihmisille tulee taata yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet. Vapaan, kapitalistisen järjestelmän tarkoitus on yksilön vapaus. Se mitä he tekevät tällä vapaudella, on heidän oma asiansa. Jos ihmiset rikastuvat ka-pitalistisen järjestelmän ansiosta, se on tervetullut järjestelmän vapauden oheisilmentymä, mutta ei kuitenkaan sen tarkoitus. Johto toimii omistajien intressien mukaisesti ja muut sidos-ryhmät ovat oikeutettuja vapaasti yhtiön kanssa sopimansa sopimuksen mukaisiin palkkioihin ja muihin maksuihin.
Yrityksen oikeus vapauteen ei vaikuta olevan samassa määrin yrityksen oikeus. Yrityksillä koe-taan olevan sosiaalista vastuuta Corporate Social Responsibility (CRS). Garrigan ja Melén (2004) tutkimuksessa yhtiön sosiaalisen vastuun teoriat luokiteltiin neljään kategoriaan. Ensim-mäisessä kategoriassa yhtiö nähdään instrumenttina, jossa se on vain keino luoda vaurautta ja sen sosiaaliset toiminnot on valjastettu taloudellisen tuloksen hankkimiseen. Toisen kategorian teoriat keskittyvät poliittisiin teorioihin ja yritysten valtaan yhteiskunnassa ja tämän vallan vas-tuullisesta käytöstä poliittisilla areenoilla. Integraatioteoriat, joissa yritys keskittyy sosiaalisten vaatimusten tyydyttämiseen muodostaa kolmannen teoriaryhmän ja eettiset teoriat, jotka perus-tuvat yritysten yhteiskunnallisiin eettisiin velvoitteisiin neljännen ryhmän. Kaikilla näillä teo-rioilla määritellään yrityksen ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Olisi mielenkiintoista tietää miksi ja minkä tyyppisiä yhtiöitä eri kategorioihin luokitellaan, mitä näiltä yhtiöiltä odotetaan ja mikä näistä teorioista selvittää parhaiten tämänhetkistä suomalaista yhteiskunnallisen yritys-vastuun vaihetta, jossa avokätinen palkitseminen herättää kansalaisissa suuria tunteita.
Toinen erittäin mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe voisi liittyä johtajien ei taloudelliseen pal-kitsemiseen. Minkälaisia ei taloudellisia kannustimia yritykset tällä hetkellä käyttävät? Olisiko yrityksillä esimerkiksi mahdollisuus neuvotella rahallisesti pienempää palkitsemista, jos toi-men vastaanottamisen myötä mahdollistuisi esimerkiksi rahakkaita puheenjohtajan paikkoja yhtiön sidosryhmien hallituksissa ja minkä arvoisia nämä paikat olisivat? Miten nämä edut ar-vostetaan ja ilmoitettaisiinko nämä palkkiot yhtiön palkka- ja palkkioselvityksessä.
LÄHTEET
Allgood, S.ja Farrell, K.A. 2000. The Effect of CEO Tenure on the Relation between Firm Performance and Turnover. Finance Department Faculty Publications. 22.
Alves, P., Couto, E. B., & Francisco, P. M. 2016. Executive pay and performance in Portuguese listed companies. Research in International Business and Finance, 37, 184-195.
Barkema, H., G. ja Gomez - Mejia, L., R. 1998. Managerial compensation and firm perfor-mance: a general research framework. Academy of Management Journal April, 1998, Vol.41(2), p.135(11)
Bebchuk, L.A., Fried J.M. & Walker D.I., 2002. Managerial power and rent extraction in the design of executive compensation. Working paper. The National Bureau of Economic Re-search. nber.org
Bebchuk, L.A. ja Fried, J.M., 2003. Executive compensation as an Agency Problem. Journal of Economic Perspectives, 2003, 17(3)
Bebchuk, L.A ja Fried, J.M., 2004. Pay without Performance: The Unfulfilled Promise of Ex-ecutive Compensation. Harvard University Press.
Bebchuk, L. ja Fried, J.M. 2005. Pay Without Performance: Overview of the Issues. Harvard Law School John M. Olin Center for Law, Economics and Business Discussion Paper Series.
Paper 528. http://lsr.nellco.org/harvard_olin/528
Benito, A. ja Conyon, M.J. 1999. The Governance of Directors’ Pay: Evidence from UK Com-panies. Journal of Management and Governance 3, 117–136.
Bernoulli, D. 1954. Exposition of a New Theory on the Measurement of Risk. Econometrica Vol. 22, No. 1 (Jan. 1954), pp. 23-36
Berle, A. ja Means G. 1932. The Modern Corporation and Private Property. https://en.wikipe-dia.org/wiki/The_Modern_Corporation_and_Private_Property
Boyd, B. K. 1994. Board control and CEO compensation. Strategic Management Journal, 15, pp. 335–344.
Bunnin, N. ja Yu, J. 2004, The Blackwell Dictionary of Western Philosophy. Blackwell, Ox-ford.
Cadbury Code, The 1992. Report of the Committee on the Financial Aspects of Corporate Gov-ernance: The Code of Best Practice, Gee Professional Publishing, London.
CMPartner AB, 2018. Suurimmat yritykset liikevaihdon mukaan - Suomi. http://www.largest-companies.fi/toplistat/suomi/suurimmat-yritykset-liikevaihdon-mukaan-ilman-tytaryhtioita Combined Code, The 1998. The London Stock Exchange Limited, London, UK.
Combined Code on Corporate Governance, The, 2003. Financial Reporting Council, London, UK.
Combined Code on Corporate Governance, The, 2006. Financial Reporting Council, London, UK.
Core, J. E., Holthausen R. W. ja Larcker D. F. 1999. Corporate governance, chief executive officer compensation, and firm performance. Journal of Financial Economics, 51, pp. 371–406.
Core, J.E., Guay, W.R. ja Verrecchia R.E. 2003. Price versus non-price performance measures in optimal CEO compensation contracts. The accounting review 78 (4), 957-981
Conyon, M.J. 2014. Executive compensation and Board Governance in US Firms. The Eco-nomic Journal, 124 (February), F60–F89. Doi: 10.1111/ecoj.12120
Conyon, M.J. 2006. Executive compensation and incentives. Academy of Management Per-spectives 20 (1), 25-44.
Conyon, M.J. 1997. Corporate Governance and Executive Compensation, International Journal of Industrial Organization, Vol. 15, pp. 493–509.
Conyon, M.J. and He, L. 2004. Compensation Committees and CEO Compensation Incentives in US Entrepreneurial Firms. Journal of Management Accounting Research, 16, 35-56.
http://dx.doi.org/10.2308/jmar.2004.16.1.35
Conyon, M.J. ja Peck S.I. 1998. Board Control, Remuneration Committees, and Top Manage-ment Compensation, The Academy of ManageManage-ment Journal Vol. 41, No. 2, Special Research Forum on Managerial Compensation and Firm Performance (Apr., 1998), pp. 146-157
Cremers, M. ja Palia, D. 2011. Tenure and CEO pay. Working Paper. Yale School of Manage-ment. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1626950
Directors’ Institute Finland ry. 2015. Tietopankki, palkitsemisvaliokunnan rooli.
https://dif.fi/osa/palkitsemisvaliokunnan-rooli/?print=pdf
Duignan, B. ja Plamenatz J.P. 2018. Jeremy Bentham British philosopher and economist.
https://www.britannica.com/biography/Jeremy-Bentham#ref99596
Elinkeinoelämän keskusliitto 2016. Tuotanto ja investoinnit. https://ek.fi/mita-teemme/ta-lous/perustietoja-suomen-taloudesta/3998-2/
Ekonen, P. 2014. Corporate governance ja toimitusjohtajan palkitseminen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pro Gradu - tutkielma.
Euroopan komissio, 2009. Commission Recommendation, Complementing Recommendations 2004/913/EC and 2005/162/EC as regards the regime for the remuneration of directors of listed companies. EUR-Lex. https://eur-lex.europa.eu/eli/reco/2009/385/oj
Finkelstein, S. ja Hambrick, D. 1989. Chief executive compensation: A Study of the intersec-tion of markets and political processes. Strategic Management Journal, 10 (2), pp. 121-134.
Friedman, M. 2002. Capitalism and Freedom. 40th Anniversary Edition. The University of Chi-cago Press.
Garriga, E. ja Melé, D. 2004 Corporate Social Responsibility Theories: Mapping the Territory.
Journal of Business Ethics 53: 51. https://doi.org/10.1023/B:BUSI.0000039399.90587.34 Gayle, G-L ja Miller, R.A. 2005. Has Moral Hazard Become a More Important Factor in Man-agerial Compensation? The American Economic Review. Vol. 99, No. 5 (Dec. 2009), pp. 1740-1769.
Gregory-Smith, I. 2012 Chief executive pay and remuneration committee independence. Ox-ford Bulletin of Economics and Statistics, 74 (4). 510 - 531.
Goodpaster, K.E. 1991, Business Ethics and Stakeholder Analysis. Business Ethics Quarterly Vol. 1, No. 1 (Jan. 1991), pp. 53-73. https://www.jstor.org/stable/3857592
Harkimo, H. (2017). Hyväveliverkosto haittaa kilpailukykyämme? https://blogit.ilta-
lehti.fi/hjallis-harkimo/2017/08/03/hyva-veli-verkosto-haittaa-kilpailukyky-amme/?_ga=2.136893232.1275026650.1524643148-956993443.1520508259 Hallinnointikoodi, Corporate Governance 2010. Arvopaperimarkkinayhdistys ry Hallinnointikoodi, Corporate Governance 2015. Arvopaperimarkkinayhdistys ry
Heimes, M. 2014. Three Essays on Executive Compensation. Dissertation zur Erlangung des akademischen Grades Doktor der Wirtschaftswissenschaften (Dr. rer. pol.) Universitat Kons-tanz Sektion Politik - Recht - Wirtschaft Fachbereich Wirtschaftswissenschaften, Berlin Hill, C.W.L. ja Phan P. 1991. CEO Tenure as a Determinant of CEO Pay. The Academy of Management Journal, Vol. 34, No. 3 (Sep. 1991), pp. 707-717
Holmström, B. 2006. Pay without Performance and the Managerial Power Hypothesis: A Com-ment. Working Paper.
Holmström, B. 1979. Moral Hazard and Observability. The Bell Journal of Economics, Vol.
10, No. 1, (Spring, 1979), pp. 74-91. http://www.jstor.org/stable/3003320
Holmström, B. ja Milgrom, P. 1987. Aggregation and linearity in the provision of intertemporal incentives, Econometrica 55: 303−328.
Holopainen, H. 2010. Yrityksen perusominaisuudet, corporate governance ja toimitusjohtajan palkitsemisen taso suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pro Gradu - tutkielma.
Ikäheimo, S., Löyttyniemi, T. ja Tainio, R. 2003 Ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmät–
Hyvä saa palkkansa? Helsinki, Talentum
Immonen, J. 2012. Hallituksen ominaisuuksien vaikutus toimitusjohtajan palkitsemiseen.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pro Gradu -tutkielma.
Jensen, M.C. ja Meckling, W.H. 1976. Theory of the firm: Managerial behavior, agency costs and ownership structure. Journal of Financial Economics, 3, pp. 305–360.
Jensen M.C. ja Murphy K.J. 1990. CEO Incentives: It‘s Not How Much You Pay, But How.
Harvard Business Revie, 3, 138-153.
Jensen, M.C., Murphy, K.J. ja Wruck, E.G. 2004. Remuneration: Where We’ve Been, How We Got to Here, What Are The Problems, and How to Fix Them. Working Paper No. 44/2004.
Johnson, M. F., Porter, S. L. ja Shackell-Dowell, M. B. 1997. Stakeholder Pressure and the Structure of Executive Compensation. http://ssrn.com/abstract=41780
Kaplan, S.N. 1982. Advanced management accounting. Englewood Cliffs, New Jersey, Pren-tice-Hall
Kauhanen, A. 2016. Bengt Holmströmin keskeiset tutkimukset sopimuksista ja kannustinjär-jestelmistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 112. vsk. – 4/2016
Kauhanen, J., Kuosa I. ja Vaihekoski M. 2004. Ylimmän liikkeenjohdon palkitseminen Su-omessa. Työn Tuuli 2, 2004
Keskuskauppakamari 2018. Hallinnointikoodit. https://cgfinland.fi/hallinnointikoodit/
Keskuskauppakamari 2017. Corporate Governance 2017 - Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoi-muus pörssiyhtiössä. https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/05/corporate-gover-nance-selvitys-2017.pdf
Keskuskauppakamari 2016. Corporate Governance 2016 - Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoi-muus pörssiyhtiössä. https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2016/05/corporate-gover-nance-selvitys-2016.pdf
Korhonen, A. 2015. Johdon palkitsemisjärjestelmien palkka- ja palkkioselvitykset Helsingin pörssin Large Cap ja Mid Cap –yhtiöissä. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Pro Gradu -tutkielma.
Kuo, C.S. ja Yu S.T. 2014. Remuneration Committee, Board Independence and Top Executive Compensation. Journal of Risk and Financial Management 2014, 7, 28-44;
Linnainmaa L, Pörssiyhtiöiden hallitukset päättävät jatkossakin toimitusjohtajan palkitsemi-sesta 16.4.2018 | K3 viestintä [Viitattu 25.4.2018]. https://kauppaka-
mari.fi/2018/04/16/porssiyhtioiden-hallitukset-paattavat-jatkossakin-toimitusjohtajan-palkitsemisesta/
McKnight, P.J., Tomkins, C., Weir, C. ja Hobson, D. 2000. CEO Age and Top Executive Pay:
A UK Empirical Study, Journal of Management and Governance 4: 173–187.
Murphy, K. J. 2012. Executive compensation: where we are, and how we got there. Working Paper, University of Southern California. http://ssrn.com/abstract=2041679
Murphy, K.J. 1999. Executive compensation in Handbook of Labor Economics, Vol 3, Part B, Elsevier
Mäkelä, L. 2013. Ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmät suomalaisissa pörssiyhtiöissä - Kyselytutkimus omistajien näkemyksistä. Laskentatoimen laitos, Aalto-yliopiston kauppakor-keakoulu. Maisterin tutkinnon tutkielma.
Mäkinen, M. 2007. Essays on Stock Option Schemes and CEO Compensation. Väitöskirja.
Helsingin kauppakorkeakoulu.
Newman, H. A. ja Bannister J.W 1998. Cross-Sectional Differences In Corporate Compensa-tion Structures. Journal of Managerial Issues Vol. 10, No. 2 (Summer 1998), pp. 223-239 Newman, H. A. ja Mozes H. A. 1999. Does the Composition of the Compensation Committee Influence CEO Compensation Practices? Financial Management, Vol. 28, No. 3 (Autumn, 1999), pp. 41-53
Niinistö V. 2017 https://twitter.com/VilleNiinisto/status/893052202826293248
Nulla, Y. M. 2014. The Effect of CEO Age on CEO Compensation using Accounting Perfor-mance as a Benchmark: An Empirical Study on NYSE Index Companies. Journal of Manage-ment Policies and Practices March 2014, Vol. 2, No. 1, pp. 119-133
O'Reilly, C. A., Doerr, B., Caldwell, D. F., ja Chatman, J. A. 2014. Narcissistic CEOs and executive compensation. The Leadership Quarterly, 25(2), 218-231.
Osakeyhtiölaki 2018. Oikeusministeriö, Finlex, 21.7.2006/624
Pohjola, M., Merilampi, P. ja Nikula, P. 2009. Kilpailu parhaista osaajista.
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2009/m04-kilpailu-parhaista/pdf/fi.pdf
Pursiainen, H. 2017. https://www.uusisuomi.fi/raha/226838-huomio-suomalaisjohtajien-jatti-palkoista-tama-voi-mahdollistaa-rahastuksen (US 5.8.2017)
Pörssisäätiö 2006. Pörssin uusi osakeryhmittely on kuin vaatekaupasta tuttu. http://www.pors-sisaatio.fi/blog/2006/09/29/porssin-uusi-osakeryhmittely-on-kuin-vaatekaupasta-tuttu/
Sapp, S. G. 2008. The Impact of Corporate Governance on Executive Compensation. European Financial Management September 2008, Vol.14(4), pp.710-746
Sistonen, S. 2011. Johdon palkitseminen. Tallinna: Boardman Oy
Starmer, C. 2000. Developments in Non-Expected Utility Theory: The Hunt for a Descriptive Theory of Choice under Risk. Journal of Economic Literature, Vol. 38, 332–382.
Sun, J., Cahan S.F. ja Emanuel, D. 2009. Compensation Committee Governance Quality, Chief Executive Officer Stock Option Grants, and Future Firm Performance. University of Windsor, Odette School of Business Publications
Rosen, S. 1982. Authority, Control, and the Distribution of Earnings. The Bell Journal of Eco-nomics 13 (2), 311–323.
Ryan Jr, H.R. ja Wiggins III, R.A. 2004. Who is in whose pocket? Director compensation, board independence, and barriers to effective monitoring. Journal of Financial Economics, 73, pp. 497–524.
Ryan Jr, H.R., Wang, L. ja Wiggins III, R.A. 2008. CEO Tenure and Board-of-Director Moni-toring. SSRN: http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.992857
Vares, J. 2017. Hallituspiirteiden vaikutus ylimmän johdon palkitsemiseen. Laskentatoimi ja Rahoitus, Vaasan yliopisto, Kauppatieteellinen tiedekunta. Pro gradu –tutkielma
Von Neumann, J. ja Morgenstern, O. 1947. Theory of Games and Economic Behavior. Prince-ton University Press: PrincePrince-ton.
Werner, S., Tosi, H. L. ja Gomez‐Mejia, L. 2005. Organizational governance and employee pay: How ownership structure affects the firm's compensation strategy. Strategic Management Journal, 26(4), 377-384.
Zheng, Y. 2010. The effect of CEO tenure on CEO compensation: Evidence from inside CEOs vs outside CEOs, Managerial Finance, Vol. 36 Issue: 10, pp.832-859,
Aikaisempi tutkimus
Tutkimus Teema Otos
Esti- maat-tori
Selitettävä muuttuja Selittävä tekijä β Tulos palkkiovaliokuntaan vaikuttavassa te-kijöissä
OLS 0,218**; Ulkopuolisten määrä palkkiovaliokunnissa nosti toimitusjohtajan palkkiota
Sapp (2008) The Impact of Corporate Govern-ance on Executive Compensation ansiota-sojen tasoittava vaikutus, The Effect of Compensation Committee Qua-lity on the Association between CEO Cash Compensation and positiivi-semmin kirjanpidon tulokseen silloin kuin yri-tyksellä on laadukas palkkiovaliokunta. Suhde vaikuttaa myös siihen, että toimitusjohtajan palkkio ja kirjanpidon tulos liittyvät vähemmän toisiinsa kasvuyrityksissä ja tappiota tekevissä yhtiöissä.
Korrelaatiota ei löydy toimitusjohtajan palkkion ja palkkiovaliokunnan sisäpiiriläisten osuuden välillä
Tutkimus Teema Otos
Esti- maat-tori
Selitettävä muuttuja Selittävä tekijä β Tulos palkkiovaliokuntaan vaikuttavassa te-kijöissä
Yrityksen koko ja omistuksen keskittyminen ovat tilastollisesti merkittäviä. Aikaisessa vai-heessa palkitsemisvaliokunnan muodostaneiden yritysten toimitusjohtajan palkitseminen ja yh-tiön tuloksen vaihtelu on tilastollisesti merkittä-vää. ROE ja ROA eivät ole tilastollisesti merkit-täviä.
Yrityksen koolla ja toimitusjohtajan iällä on ti-lastollisesti merkittävä positiivinen yhteys toi-mitusjohtajan rahapalkkaan. Kokonaispääoman tuoton (ROA) ja palkitsemisen välillä ei löy-detty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Yrityk-sen omistusrakenne selittävät ainakin osittain toimitusjohtajien palkitsemisen vaihtelua poik-kileikkausaineistossa. Palkitsemisvaliokunnan olemassaololla on positiivinen yhteys palkitse-misen tasoon. Omistuksen keskittypalkitse-misen ja toi-mitusjohtajan palkitsemisen välillä ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Yrityksen koko on merkittävä toimitusjohtajan käteispalkitsemista selittävä tekijä. Mikään toi-miala ei vaikuta tilastollisesti merkitsevästi eu-rooppalaisten toimitusjohtajien kokonaiskäteis-palkkioihin
Ekonen (2014) Corporate Governance ja toimitus-johtajan palkitseminen Suomessa, käteispalkit-semista selittävä tekijä. Toimitusjohtajan iällä tai yrityksen menestyksellä ei näyttänyt olevan tilastollista merkitsevyyttä toimitusjohtajan ko-konaiskäteispalkitsemiseen.
Tutkimus Teema Otos
Esti- maat-tori
Tutkimuskysymykset Tulos palkkiovaliokuntaan vaikuttavassa tekijöissä
Korhonen (2015)
Johdon palkitsemisjärjestelmien palkka- ja palkkioselvitykset Helsin-gin pörssin Large Cap ja Mid Cap – yhtiöissä
Missä määrin Helsingin pörssin suuret ja keskisuuret listayhtiöt noudattivat vuonna 2013 listayhtiöiden hallinnointikoodin suosi-tuksia hyvästä hallinnoinnista ja avoimuudesta raportoidessaan ylimmän johdon palkoista ja palkkioista? Miten Helsingin pörssin suurten ja keskisuurten listayhtiöiden ylimmän johdon palkitsemi-nen erosi toisistaan vuonna 2013?
Hallitusten palkitsemisvaliokuntien käyttö on yleistynyt:
noin 90 prosentissa suurista yhtiöistä on hallituksen alai-suudessa toimiva palkitsemisvaliokunta. Suurten yritysten toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani oli 57,3 prosenttia suurempi kuin keskisuurten yhtiöiden toimitus-johtajilla.
Mäkelä (2013) Ylimmän johdon palkitsemisjärjes-telmät suomalaisissa pörssiyhtiöissä
Mitkä ovat palkitsemisen tavoitteet ja tehtävät? Miten palkitsemi-sen tulisi rakentua? Minkälaisina palkitsemipalkitsemi-sen määrät ja kasvu on koettu? Miten palkitsemisenmuodostamisprosessien nähdään onnistuvan? Millaisina palkitsemisen läpinäkyvyys, ymmärrettä-vyys ja raportointi koetaan?
Selvä enemmistö omistajista kokee, että ylimmän johdon palkitseminen suomalaisissa pörssiyhtiöissä on ollut 2000-luvulla määrällisesti liian suurta, kasvuvauhdiltaan liian no-peaa sekä työntekijöiden palkitsemiseen verrattuna liian suurta. Omistajilla ei ole vahvaa luottamusta hallitusten eikä palkitsemiskonsulttien ylimmän johdon palkitsemista koskeviin intresseihin tai tietotaitoihin. Omistajien luotta-mus palkitsemisen muodostamisprosessin toimivuuteen on korkeintaan välttävällä tasolla ja omistajien suuri enem-mistö ei ole tyytyväinen vaikutusmahdollisuuksiinsa ylim-män johdon palkitsemisen muodostamisessa. Enemmistö omistajista haluaa johdon palkitsemisjärjestelmiin tulos-palkkioita, osakepalkkioita sekä perinteisiä osakeoptioita.
Omistajat kokevat sijoituksen pitkän aikavälin arvon mak-simoimisen tärkeimmäksi tavoitteekseen, mutta heillä on muitakin tavoitteita. He esim. haluavat itse päästä vaikutta-maan palkitsemisen muodostamiseen.
Tunnuslukumittarit
Mittari Thompson Reuters Määritelmä
Liikevaihto Total Revenue Kokonaistuotot (Liikevaihto) edustaa koko yh-tiön liiketoiminnan tuloja vähennettynä myyn-nin oikaisuilla ja niiden vastaavuuksilla.
EBIT Normalized EBIT Earnings Before Interest and Taxes (Tulos en-nen korkoja ja veroja). Normalized tunnuslu-kuun otetaan huomioon lisäksi satunnaiset tuo-tot/kulut esim. omaisuuden myynnit/ostot ja kertaerät.
EBIT% EBIT/Liikevaihto
EPS Basic Normalized EPS Earnings Per Share (Osakekohtainen tuotto) esittää yhtiön osakekohtaista tulosta. Basic Nor-malized EPS tunnusluku on nettotulos, josta on poistettu kaikki kertaluonteiset - ja satunnaiset erät, enemmistöosuuksien korot, osuudet osak-kuus- ja tytäryhtiöistä sekä kaikki muut osake-kohtaiseen tulokseen vaikuttavat muutokset.
ROA Pretax ROA Return On Assets (Koko pääoman
tuottopro-sentti) edustaa omaisuuserien tuottoa ennen roja. Se lasketaan tilikauden tulosta ennen ve-roja jaettuna keskimääräisellä kokonaisvaralli-suudella samana ajanjaksona ja ilmaistaan pro-sentteina.
ROE ROE Return On Equity (Oman pääoman
tuottopro-sentti) lasketaan tilikauden nettotuloksesta en-nen satunnaisia eriä jaettuna samana ajanjakson keskimääräisestä omasta pääomasta ja se il-maistaan prosentteina. Keskimääräinen Oma pääoma on koko osakekannan keskiarvo vuo-den alussa ja lopussa. ROE lasketaan teollisuus- ja palveluyrityksille.
ROIC ROIC Return On Capital (Sijoitetun pääoman tuotto) lasketaan tilikauden tuloksesta verojen jälkeen jaettuna saman ajanjakson keskimääräisellä pit-käaikaisella kokonaispääomalla ja se ilmaistaan prosentteina. Pitkäaikaisen pääoman kokonais-määrä on yhteissumma oman pääoman, pitkäai-kaisen velan kokonaismäärän, laskennallisten tuloverojen ja muut velat yhteensä summista.
Tämä arvo on käytettävissä vain Teollisuus- ja palveluyrityksille.
REIR Reinvestment Rate Jälleeninvestointisuhde lasketaan jakamalla tili-kaudella voittovarat keskimääräisellä yhteisellä osakepääomalla samana ajanjaksona ja se il-maistaan prosenttiosuutena. Voittovarat edusta-vat tuloja, jotka jäävät yrityksen käyttöön pois-sulkien satunnaiset erät vähennettynä brutto-osingoilla
TAT Asset Turnover Kunkin omaisuuserän tuottaman tulon määrä (Yrityksen tuottojen ja varallisuuden suhde) las-ketaan jakamalla tilikauden ensisijaiset tulot keskimääräisellä kokonaisvarallisuudella sa-malle kaudelle.
Liikevaihdon ja voittoprosentin sekä kokonaispalkkioiden, kiinteän palkan ja tulospalk-kion hajontakuviot
Kokonaispalkkion ja liikevaihdon välinen
hajonta
Kokonaispalkkion ja voittoprosentin väli-nen hajonta
Kiinteän palkan ja liikevaihdon välinen ha-jonta
Kiinteän palkan ja voittoprosentin välinen hajonta
Korrelaatiotaulukko
Taulukossa esitetään tutkittavien muuttujien väliset korrelaatiokertoimet. Taulukko on jaettu kahteen osaan, jossa vasemmalla alakulmassa on Pearsonin korrelaatiokertoimet ja oikealla yläkulmassa on Spearmanin korrelaatiokertoimet. Korrelaatiokertoimet, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä saaden alle 5 %:n p-arvon, on lihavoitu. Joukossa on kuusi NA-arvoa, joissa muuttujalle ei löytynyt yhtään havaintoa.
Muuttuja
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26
1 Ln (Kokonaispalkkio) 1 0,707 0,641 0,816 0,543 0,165 0,080 -0,003 0,139 0,343 0,066 0,561 0,146 0,290 -0,015 0,050 0,045 0,199 -0,124 0,087 0,233 0,003 -0,196 0,318 -0,408 -0,200 2 Ln (Kiinteä palkka) 0,716 1 0,349 0,365 0,266 0,167 0,030 -0,101 0,087 0,446 -0,005 0,720 -0,070 0,125 -0,280 -0,219 -0,203 -0,018 -0,176 0,196 0,370 -0,014 -0,134 0,113 -0,521 -0,062 3 Ln (Tulospalkkio) 0,567 0,303 1 0,401 0,206 0,182 0,036 0,016 0,027 0,063 0,047 0,340 0,260 0,327 0,129 0,134 0,151 0,208 -0,138 0,079 0,084 0,094 -0,024 0,177 -0,370 -0,284 4 Ln (Muuttuva pitkä) 0,787 0,318 0,330 1 0,336 0,017 0,031 0,032 NA 0,040 -0,042 0,426 0,178 0,374 0,207 0,209 0,256 0,209 0,072 -0,065 0,011 0,191 0,088 0,282 -0,359 -0,170 5 Ln (Muut palkkiot) 0,599 0,330 0,194 0,456 1 NA 0,029 0,031 NA -0,059 -0,014 0,278 -0,002 0,131 -0,098 -0,042 -0,034 0,123 0,036 -0,131 0,484 0,037 -0,408 0,195 -0,139 0,068 6 Olemassaolo 0,148 0,125 0,156 -0,020 NA 1 -0,080 -0,025 -0,013 0,239 -0,061 0,214 -0,025 0,036 -0,122 -0,129 -0,126 -0,101 -0,234 0,121 0,055 -0,022 0,075 0,081 -0,253 -0,172 7 Palkkiovaliokunnan koko 0,012 -0,012 -0,094 -0,022 -0,023 -0,061 1 -0,214 -0,086 -0,018 -0,056 0,178 -0,150 -0,016 -0,216 -0,178 -0,167 -0,041 -0,082 0,187 -0,011 -0,083 0,078 0,191 -0,294 0,228 8 Palkkiovaliok. itsenäisyys -0,001 -0,081 0,008 0,117 0,025 -0,025 -0,177 1 0,233 -0,108 0,210 -0,181 0,053 0,107 0,191 0,174 0,212 0,085 0,130 -0,130 0,040 0,083 0,095 -0,278 0,145 -0,408 9 Palkkiovaliok. riippumattomuus 0,125 0,077 0,020 NA NA -0,013 -0,124 0,233 1 0,168 0,212 -0,041 -0,001 0,103 0,096 0,119 0,128 0,143 0,119 -0,126 -0,126 0,096 0,049 0,053 0,075 -0,081 10 Toimitusjohtajan ikä 0,378 0,477 0,099 0,044 -0,054 0,416 0,048 -0,113 0,127 1 0,296 0,376 0,055 0,234 -0,156 -0,076 -0,101 0,049 -0,156 -0,002 0,149 -0,021 -0,078 0,116 -0,150 -0,085 11 Toimitusjohtajan juurtuneisuus 0,109 0,030 0,019 0,000 -0,014 -0,021 -0,026 0,203 0,182 0,257 1 -0,058 0,239 0,312 0,244 0,228 0,210 0,086 0,006 -0,079 -0,018 -0,073 0,047 0,055 0,102 -0,087 12 Ln (Liikevaihto) 0,594 0,672 0,345 0,372 0,287 0,245 0,110 -0,118 -0,004 0,432 -0,001 1 -0,208 0,175 -0,347 -0,237 -0,237 -0,036 -0,034 0,036 0,263 0,227 -0,171 0,190 -0,558 -0,012 13 EBIT% 0,188 0,021 0,305 0,268 0,019 0,045 -0,137 -0,085 0,030 0,078 0,239 -0,122 1 0,628 0,651 0,666 0,672 0,381 -0,273 -0,086 -0,333 0,042 0,084 0,237 0,131 -0,209 14 EPS 0,105 -0,122 0,250 0,357 0,170 0,150 -0,099 0,068 0,051 0,133 0,250 0,075 0,555 1 0,589 0,614 0,621 0,455 0,066 -0,010 -0,377 0,319 0,040 0,224 -0,165 -0,427 15 ROA -0,024 -0,303 0,205 0,244 -0,029 -0,086 -0,207 0,172 0,067 -0,188 0,190 -0,310 0,592 0,523 1 0,926 0,901 0,599 0,255 -0,052 -0,455 0,098 0,111 0,122 0,219 -0,221 16 ROE 0,061 -0,217 0,238 0,258 -0,033 -0,106 -0,193 0,137 0,060 -0,078 0,211 -0,176 0,585 0,608 0,894 1 0,921 0,717 0,254 -0,139 -0,454 0,199 0,075 0,153 0,193 -0,219 17 ROIC 0,070 -0,175 0,287 0,294 -0,019 -0,101 -0,145 0,184 0,080 -0,114 0,185 -0,156 0,634 0,573 0,869 0,891 1 0,615 0,233 -0,006 -0,451 0,154 0,062 0,096 0,161 -0,275 18 REIR 0,097 -0,115 0,142 0,169 0,066 -0,140 -0,132 0,034 0,045 -0,025 0,130 -0,071 0,313 0,516 0,609 0,794 0,608 1 0,142 -0,080 -0,258 0,223 -0,148 0,092 0,115 -0,115 19 TAT -0,170 -0,180 -0,169 0,069 0,006 -0,224 -0,142 0,222 0,101 -0,165 -0,006 0,062 -0,302 0,095 0,192 0,203 0,170 0,167 1 -0,074 -0,268 0,145 -0,075 0,035 0,196 0,034 20 Kulutustavarat ja -palvelut 0,043 0,159 0,069 -0,103 -0,124 0,121 0,167 -0,130 -0,126 0,052 -0,047 0,029 -0,015 0,023 -0,048 -0,125 -0,011 -0,082 -0,010 1 -0,224 -0,282 -0,139 -0,150 -0,237 -0,131 21 Perusteollisuus 0,291 0,398 0,117 0,053 0,532 0,055 0,029 0,040 -0,126 0,161 -0,010 0,278 -0,316 -0,434 -0,402 -0,433 -0,398 -0,294 -0,254 -0,224 1 -0,282 -0,139 -0,150 -0,237 0,216 22 Teollisuustuotteet ja -palvelut 0,008 -0,010 0,087 0,181 0,010 -0,022 -0,110 0,083 0,096 -0,019 -0,104 0,165 -0,018 0,279 0,026 0,184 0,142 0,181 0,029 -0,282 -0,282 1 -0,175 -0,189 -0,299 -0,231 23 Tietoliikennepalv.ja -teknologia -0,234 -0,152 -0,008 0,081 -0,366 0,075 0,067 0,095 0,049 -0,039 0,083 -0,141 0,079 0,044 0,081 0,074 0,012 -0,050 -0,060 -0,139 -0,139 -0,175 1 -0,093 -0,147 -0,040 24 Muu toimiala 0,288 0,093 0,163 0,243 0,193 0,081 0,157 -0,278 0,053 0,115 0,008 0,232 0,433 0,169 0,259 0,212 0,200 0,073 0,062 -0,150 -0,150 -0,189 -0,093 1 -0,159 0,261 25 Mid Cap yhtiö -0,380 -0,494 -0,388 -0,321 -0,179 -0,253 -0,248 0,145 0,075 -0,240 0,107 -0,549 -0,026 -0,060 0,164 0,135 0,086 0,145 0,218 -0,237 -0,237 -0,299 -0,147 -0,159 1 0,011 26 Omistusrakenne -0,171 -0,070 -0,249 -0,207 0,087 -0,172 0,209 -0,408 -0,081 -0,148 -0,134 -0,028 -0,180 -0,400 -0,246 -0,241 -0,277 -0,122 0,054 -0,131 0,216 -0,231 -0,040 0,261 0,011 1
Otantaan valittujen yhtiöiden nimi, toimitusjohtaja, toimiala, yhdistetty toimiala ja koko pörssilistalla
Yhtiö Vuosi Toimitusjohtaja Toimiala Yhdistetty toimiala Lista
Ahlstrom- 2015 Levi Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
Munksjö 2014 Levi ja Lång Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
2013 Lång Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
2012 Lång Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
2011 Lång Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
Kemira Oyj 2015 Rosendahl Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
2014 Rosendahl Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
2013 Büchele Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
2012 Kerminen Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
2011 Kerminen Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
Metsä 2015 Joukio Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
Board 2014 Helander ja Joukio Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri
Board 2014 Helander ja Joukio Perusteollisuus Perusteollisuus Suuri